Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2021 15:30 | Juha Kutvonen | ||
| Pitkä portaali muistuttaa enää entisestä ratapihasta. | ||||
|
01.12.2021 15:24 | Erkki Nuutio | ||
| Suunniteltiinko nämä Ruotsissa ja Saksassa valmistetut veturit Neuvosto-Venäjällä vai jo keisari-Venäjällä? Piirustustenhan täytyi olla jo käytettävissä ennenkuin valmistajat uskalsivat nimensä sopimuksiin laittaa. |
||||
|
01.12.2021 15:17 | Juha Kutvonen | ||
| Oho, semaforihan on suomalaisväreissä. Mahtaako olla täältä peräisin? | ||||
|
01.12.2021 15:07 | Topi Lajunen | ||
| Jimi, noin provokatiivisen kuuloiseen tekstiin olisi mukava saada lähde. | ||||
|
01.12.2021 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Nykyinen Tvärbanan-raitiotie kiertää Liljeholms Infartenilta kartan pohjoisosasta Årstaskog-karttasanan eteläpuolelta kohti Mälardalenia itään. | ||||
|
|
01.12.2021 14:03 | Hannu Peltola | ||
| Jep, ydinaseteollisuus ei ole mikään vihrein teollisuudenala. USA:ssa Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa sijaitseva plutoniumin rikastuslaitos on saastuttanut laajat alueet Keski-Washingtonia. Sellafieldin ja Englannin ongelma on, että alue on huomattavasti tiiviimmin asuttu kuin Hanford. | ||||
|
|
01.12.2021 13:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Sellafield 2 will produce 7.5 tons of plutonium every year. 1.5 kilogram of plutonium make a nuclear bomb. Sellafield 2 will release the same amount of radioactivity into the environment as Chernobyl every 4.5 years. One of these radioactive substances, Krypton 85, will cause death and skin cancer. | ||||
|
01.12.2021 13:21 | Jorma Toivonen | ||
| Jotain lisätietoa Nohabin valmistamien ЭШ-vetureiden kuljetuksesta: - ensimmäinen erä, nrot 4001–4003, lähti Trollhättanista Tornioon 1.9.1921 - hinauksessa vetureiden kattilat ja hytit ym. pienempää tilpehööriä oli lastattu tavaravaunuihin - veturit hinattiin siirtopyörillä (vetopyörissä ei mm. vastapainoja) Tornioon Nohabin rakentamaan koontihalliin, jossa siirtopyörien tilalle vaihdettiin veturien omat pyörät - veturit olisivat muilta osin koottuina olleet silloiselle rataverkolleliian raskaita ja ne hinattiin edelleen osina (mm. kattila tavaravaunussa) Viipuriin - veturit koottiin valmiiksi vasta Viipurin konepajalla, mistä ne ajettiin omin konein Petrogradiin, eli ne ajoivat valmiina myös Suomen rataverkolla - laivakuljetuksissa veturiosat lastattiin ruumaan ja tenderit kannelle SKS |
||||
|
01.12.2021 13:18 | Hannu Peltola | ||
| Saksalainen Br57 olisi ilmeisesti hyvä lähtökohta, jos tällaisesta haluaisi tehdä H0-mallin? | ||||
|
|
01.12.2021 13:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja Trollhättanissa tämä nosturi tunnettiin tuttavallisesti Rysskrananina: https://www.ttela.se/nyheter/trollh%C3%A4ttan/bildalbum-rysskranen-mot-nya-h%C3%B6jder-1.1344674 | ||||
|
|
01.12.2021 13:06 | Eljas Pölhö | ||
| Ilkan kysymistä toimitustiedoista se minkä tiedän on Eg veturit Saksasta https://vaunut.org/kuva/151672 Esh veturit Ruotsista https://vaunut.org/kuva/151679 |
||||
|
|
01.12.2021 13:01 | Eljas Pölhö | ||
| Nohabin valmistamista vetureista 18 toimitettiin Tornion kautta. Tornioon ne vietiin osissa, kehys tilapäisillä pyöräkerroilla. Torniossa vetureihin vaihdettiin oikeat pyöräkerrat ja muutoinkin koottiin pääosin valmiiksi. Ne hinattiin Viipurin konepajalle, missä veturit laisettiin ajokuntoon ja ajettiin omin konein Venäjälle. Loput vetureista toimitettiin meriteitse. Seuraavat 87 veturia hinattiin Tornion sijasta Landskronaan, missä ne koottiin ja toimitettiin useassa erässä Tallinnaan Odin-nimisellä kuljetusaluksella (entinen saksalainen risteilijä). Tallinnasta veturit ajettiin omin voimin Venäjälle. Loput veturit lastattiin laivaan jo Trollhättanissa, minne hankittiin 100 tonnin nosturi. Kuljetusaluksena toimi venäläinen s/s Neebing (hankittu käytettynä Enmglannista). Se otti kerrallaan enintään 11 verturia tendereineen. Tällä laivalla toimitettiin 1922 kymmenellä keikalla 110 veturia, 1923 yhdellätoista keikalla 117 veturia ja 1924 16 keikalla 168 veturia. Alkuperäinen tilaus Nohabilta oli 1000 veturia Ruotsista ja 1000 Saksasta toimitettuna. Poliittisistä syistä tilaus muutettiin myöhemmin niin, että Ruotsista lähetettiin 500 veturia ja Saksasta 1200 veturia. Syy, että myös saksalaiset veturit tilattiin Ruotsin kautta, oli se, että Ruotsin hallitus hyväksyi maksun venäläisessä kullassa. |
||||
|
01.12.2021 12:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kohta on numero 16 kuvasarjan kartassa: https://vaunut.org/kuva/151545?s=1 | ||||
|
|
01.12.2021 12:26 | Eljas Pölhö | ||
| Eg vetureiden toimitus. Toimitus Puolan läpi oli poissuljettu tapa poliittisista syistä. Kaikki Saksasta 19 eri tehtaan valmistamaa yhteensä 700 veturia toimitettiin meriteitse Hampurin satamasta. Hampuriin veturit toimitettiin tilapäisillä pyöräkerroilla hytti ja savutorvi irroitettuina. Nämä ja varsinaiset pyöräkerrat seurasivat mukana vaunuissa. Veturit koottiin Hampurissa ennen niiden laivausta. Veturien vastaanottosatamat olivat Petrograd (Pietari), Reval (Tallinna) ja Windau (Ventspils). Veturit laitettiin ajokuntoon vastaanottosatamissa ja vietiin ajamalla tuleville kotivarikoilleen. | ||||
|
Kuvasarja: Vartiuksen arkea |
01.12.2021 11:44 | Kari Suominen | ||
| Kun päivän pituus Vartiuksen korkeudella on vain 4h 55min, täytyy kuvasaalista pitää hyvänä käytettävissä olleen valoisan ajan huomioiden. | ||||
|
01.12.2021 11:28 | Kari Suominen | ||
| VR Transpointin mies on vaihtotyönjohtaja, jonka tehtäviä irrrotus ja kiinnitys ovat. | ||||
|
|
01.12.2021 11:12 | Ilkka Hovi | ||
| Jos on tilattu 1000 veturia on niiden toimittaminen tilaajalle myös melkoinen urakka. Trollhättanista ainakin osa Suomen kautta vaihtopyöräkerroilla, Tallinna kautta ja oletan suurimman osan menneen Riian kautta. Puolan rataverkko oli ehkä vielä huonossa kunnossa sotien jäljeltä ja Puola - Neuvosto Venäjä sota loppui vasta 1921. Tarkennuksia kaivataan. | ||||
|
01.12.2021 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kohtaa on ollut kaksi erillistä tunnelia, liikenteen lisääntyessä 1909 rakennettiin toinen tunneli alkuperäisen vierelle. Tämän käyttö kuitenkin päättyi 1929 jälkeen, kun liikenne siirtyi Årstan linjalle. Toisen tunnelin suuaukko suljettiin ja se erottuu osittain oikealla olevan koivun takana. | ||||
|
|
01.12.2021 10:28 | Hannu Peltola | ||
| SJ:n konepaja oli tästä kuvasta kuvaajan selän taakse n. 500 metrin päässä, joten pitäisin Mälardalenin tarpeita tässä todennäköisempänä. | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio, tässä on siis ollut aikanaan laajempi ratapiha! Myös oikealla oleva nykyinen kävelytie näyttää kovasti vanhalta ratapenkalta, joten tässä on voinut olla neliraiteinen ratapiha. Täältä oli aikanaan ratayhteys Mälardalenin satamaraiteille ja voi olla, että sataman järjestelytöitä varten on tarvittu laajempaa ratapihaa. Tämä ratapiha on hyötypituudeltaan kuitenkin varsin lyhyt, olisiko 300-400 metriä. | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Juha Pokki | ||
| Tuossa Liljeholmenissa oli aikanaan SJ:n konepaja/verstas, ja puolikaari-veturitalli kääntöpöytineen yms., joten portaalit voivat olla sitäkin jäännöstä. Sittemmin uudisrakentamisen myötä SJ:n rakennukset ovat kaiketi poistuneet tyystin, mutta tuollaisia pieniä vihjeitä on jäänyt. | ||||
|
01.12.2021 09:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos hyvästä kuvasta! Tällaiset saisi olla jokaisesta veturisarjasta vorkissa! :) Mihin asentoihin nuo istuimet saa lukitettua? Naaa eteenpäin, naama taaksepäin, muuta? |
||||
|
01.12.2021 09:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kenelle tuo käsi kuuluu? | ||||
|
|
01.12.2021 08:45 | Jari Ahokas | ||
| Sähköradan portaalit on jääneet jotenkin metsän puolelle? | ||||
|
|
01.12.2021 08:35 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin kunnioitettava ikä edelleen käytössä olevalle tunnelille! | ||||
|
|
01.12.2021 08:09 | Ossi Rosten | ||
| Aika syvällä tuo nosturi ainakin ui, ei ihan kauhiasti ole varaa läikyttää enää :D | ||||
|
01.12.2021 06:40 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin tasoristeykseksen nimeksi Pahkamäki. Kiitos tiedosta, Jimi! | ||||
|
01.12.2021 02:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Yksiköt 7052 ja 7054. | ||||
|
01.12.2021 02:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikealla Za 81107550089, ei (enää) Sob-y. | ||||
|
01.12.2021 02:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Järjestettiinkö tuota reissua koskaan? | ||||
|
01.12.2021 01:48 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on, paikallinen Kusiputkan kurvi! | ||||
|
01.12.2021 01:24 | Jimi Lappalainen | ||
| No ajetaanko tällä? | ||||
|
30.11.2021 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Menikin vasta seuraavana aamuna: https://juliadata.fi/timetables?s=11923&d=31.12.2014 | ||||
|
|
30.11.2021 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasoristeyksen nimi oli Pahkamäki. https://vaunut.org/kuva/88220 | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380) |
30.11.2021 22:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin miksi tarvittiin tuo eheyden varmistaminen visuaalisesti, eikö jarrujohdon katkeaminen sen kerro? (Olen kai kysynyt tätä ennenkin, mutta en löytänyt sitä enää ja mahdoinko silloinkaan saada mitään selvää vastausta.) | ||||
|
Kuvasarja: Vy Tog AS:n vaunujen siirtojuna. |
30.11.2021 22:00 | Jarno Piltti | ||
| Mahtava kuvasarja melkoisesta harvinaisuudesta! | ||||
|
30.11.2021 21:59 | Jarno Piltti | ||
| Yli-ikäistä kalustoa, ei voi kuin romuttaa, vai miten se liturgia meni. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 21:54 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos johdatuksesta tämän lehden pariin, varsin kiinnostava julkaisu! Vuoden 1923 nro 12 kansikuva on muuten pikkasen komea, vinkkinä kiinnostuneille. | ||||
|
|
30.11.2021 21:35 | Tauno Hermola | ||
| Kovin klummuiselta ainakin kylki ja katto näyttävät ;) | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 21:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä tietää, että kaikki lehdet ovat ladattavissa, niin minun ei tarvitse kertoa ainakaan enempää kuin nyt. Pitää miettiä onko siitä mitään iloa, että listaan kunkin numeron parhaat palat vai kannattaako jättää kunkin itsensä etsittäväksi ja siirtyä jonkin toisen lehden esittelyyn. | ||||
|
30.11.2021 20:59 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva lätästä itseään modernimmassa maisemassa. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 20:53 | Jarno Piltti | ||
| Kaikki lehdet ladattavissa pdf-muodossa tuolta. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Tallinnan teknillinen yliopisto on digitoinut näemmä kai kaikki vuosikerrat aina vuoteen 1940 asti: https://digikogu.taltech.ee/et/Search/Items?search=eesti+raudtee |
||||
|
|
30.11.2021 20:15 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin materiaalipaino on 72040 kg, työpaino 80530 kg (koko veturia ajatellen päälle tulee tenderin materiaalipaino 23630 kg, ja suurin työpaino n. 52-53 t). Ilmeisesti nosturin nostokyky ei ollut edes rajamailla, koska veturia ei oltu kevennetty esim. kanget irroittamalla. | ||||
|
|
30.11.2021 20:11 | Oula Ahlholm | ||
| Olisi mielenkiintoista matkustaa joskus Bergen-Oslo väli tämmöisellä. | ||||
|
30.11.2021 20:04 | John Lindroth | ||
| Kaksi Kanaa ravintola oikella kuvassa jonka takaikkunasta valokin tulee on jäänyt mieleen paljon muistoja Skattan ajoiltani,tämän omistivat kaksi oikein mukavaa rouvaa joihin itsekin tutustuin.Kadun puolella ravintolaan kuului "Harrys Bar"joka piti ovensa auki ainakin kahteen siellä tuli illan päätteeksi joskus otettua muutama kalja,kerran jutusteltiin siellä lähes loppuillan brittipoplaulaja Georgie Famen kanssa joka tuolloin oli Suomessa konsertoimassa rumpali Matti Oilingin juhlakonsertissa! | ||||
|
|
30.11.2021 20:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pokkaus suomalaiselle työlle. | ||||
|
|
30.11.2021 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturi on tosiaan kiinnostava laitos. Jotain pientä tiedonmurua siitäkin löytyy. Tutkimusjulkaisussa "Eisbrecher von Reval" (Christian Ostersehlte, LIT-Verlag, Münster, 2020, ISBN 978-3-643-14544-4, sarjassa Zugleich Schriften der Baltischen Historischen Kommission, 23) mainitaan, että Revaler Börsenkomitee tilasi uivan nosturin Hampurista, vuonna 1898. Spekuloidaan: voisi arvata, että toimittajatelakka oli Blohm&Voss, Hampuri-Kuhwerder, hyvin suorituskykyinen telakka jo 1890-luvulla ja valmistanut muitakin uivia nostureita. Nosturin suoritusarvoista ei löydy mitään edes epävarmaa, mutta kuvahan puhuu puolestaan, tuon veturin kuivamassa lienee 50 tonnin luokkaa. Nosturin tilaaja oli siis Tallinnan Pörssikomitea, ilmeisen voimakkaasti Tallinnan sataman toimintaan vaikuttanut taho. Sama komitea operoi myös Tallinan liikennettä palvelleita jäänmurtajia. Voidaan olettaa, että nosturi oli myös armeijan käyttöön vuokrattavissa, on siten mahdollista että osa rahoituksesta on kanavoitu siltä suunnalta. En tähän hätään löydä po. julkaisua ilmaisena, enkä tämän asian vuoksi myöskään osta sitä (digitaalinen lataus maksaisi 45,43€). Jos jollakulla on siihen mukava pääsy, olisi mukava kuulla tarkennuksia. |
||||
|
|
30.11.2021 19:31 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä Vartiuksen käytännöistä, mutta vaatetus ei oikein vaikuta veturinkuljettajan vaatetukselta. | ||||
|
30.11.2021 18:44 | Erkki Nuutio | ||
| Raidekaavio (ehkä 1928) https://vaunut.org/kuva/151521?kv2=1955&paik=Tornio ei anna vastausta kuvassa olevan pitkän laiturin (kuormauslaituri?) mysteeriin. Kuvan vasemmassa laidassa aivan raiteen vierellä laiturin päässä on epämääräinen puuröykkiö. Onko kyse ratapölkyistä? |
||||
|
|
30.11.2021 18:31 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla Schwartzkopffin tekemä veturi. Uiva nosturi on melko varmasti Tallinnan sataman, ja perua keisarikunnan ajalta. Tällöin Tallinna oli Venäjän Itämeren laivaston operatiivinen tukikohta ja vuonna 1909 perustetun Pietari Suuren merilinnoituksen päälinnoitus. Uiva nosturi hankittiin luultavasti sen tarpeisiin. Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927, jälkipainos ehkä 80-luvulta) on sivulla 222 kaksi kuvaa luultavasti tämän saman veturin nostoista. Ensin kuva nostosta Hampurin satamassa kiinteällä satamanosturilla. Sitten kuva Tallinnan satamasta nostosta oheisen kuvan uivalla nosturilla. Kuvakulma on eri, mutta veturi lienee sama. |
||||