Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.11.2021 17:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hyvä ja selkeä kuva puhtaasta Dv12:sta. | ||||
|
16.11.2021 16:12 | Teppo Niemi | ||
| Tammikuussa 1958 Dm3 moottorivaunut 1501, 1502, 1504 - 1506, 1508 ja 1509 olivat sijoitettuna 7. konejaksoon (Kouvola???) Lähde https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1958.01%20VR%20sijoituslista.png | ||||
|
16.11.2021 15:50 | Jorma Toivonen | ||
| Tankit olivat täynnä. | ||||
|
|
16.11.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvassa siis itse asiassa Dm3? Oliko niitä esimerkiksi Haminan liikenteessä 1957-1958 aikoihin? | ||||
|
16.11.2021 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Ei voi kuin ihmetellä, miten tällaisen satunnaisen kuvan tarkka kuvauspaikka löytyy ryhmätyönä! | ||||
|
|
16.11.2021 14:41 | Jorma Toivonen | ||
| Hyväksyn Hannun tarkennuksen. | ||||
|
16.11.2021 14:37 | Miitre Timonen | ||
| JPL: Ei voisi, koska Turussa on Marina ihan erikseen :) | ||||
|
|
16.11.2021 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| Eikös Dm3:n vetotelin nivelakseli poistettu vasta Dm4:ksi muuton yhteydessä? Silloin viimeisin muutos olisi loppuunsuoritettu vasta 1959. | ||||
|
|
16.11.2021 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Linnanfältti. | ||||
|
|
16.11.2021 14:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voisihan se olla myös Turku Marine. | ||||
|
16.11.2021 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei liitevaunua? Ilmeisesti kuvassa on työstä palaaville tarkoitettu vuoro, ja aika harvoin näilläkään ihmisillä nyt oli kapsäkkejä mukanaan...? | ||||
|
|
16.11.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Isäni oli kadettikoulussa 1953-1955 ja tuolloin kadettikoulusta valmistuttiin vänrikkeinä. Pari vuotta palvelusta vänrikkinä oli varmaan minimi, joten kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1957. | ||||
|
|
16.11.2021 13:26 | Kari Haapakangas | ||
| Näyttää olevan edelleen sotilasaluetta, joten verrokkikuvan ottaminen voi olla hieman haastavaa... | ||||
|
|
16.11.2021 13:26 | Jussi Tepponen | ||
| Ja jottei kaikki olisi liian helppoa löytyy semmoinenkin, josta tällä hetkellä löytyy eri lähteistä neljä eri nimeä: Turku Satama, Åbo hamn, Turku Harbour, Turku Port. Onneksi Turun satama on jo poistunut käytöstä ja Turku Harbour on myös siirtymässa takavasemmalle. Tuo oikeinkirjoituskin vaihtelee villisti, onko satama, hamn, port, ym isolla vai pienellä kirjaimella kirjoitettu. | ||||
|
|
16.11.2021 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Viestikoulu siirtyi Riihimäelle 1948 ja myös isäni palveli siellä 1950-luvulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viestikoulu | ||||
|
|
16.11.2021 12:32 | Jorma Toivonen | ||
| En epäile lainkaan yhteyttä Riihimäkeen. 50-luvulla Riihimäellä taisi vielä toimia kenttätykistö? Viestikoulun tulo paikkakunnalle taisi tapahtua myöhemmin? Varuskuntaan kyllä meni oma raide, muistaakseni Jimin viittaaman kartan eteläisin haara. | ||||
|
16.11.2021 12:28 | Markku Naskali | ||
| Juuri niin. Tarkoitin vain sen käyttämistä kiskobussin nimityksenä. Ei tullut mitään Sinikkoa vaan Lättä. | ||||
|
16.11.2021 12:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on. https://juliadata.fi/timetables?s=11914&d=8.8.2014 | ||||
|
|
16.11.2021 11:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkka kuvauspaikka olisi aika lailla tässä: https://tinyurl.com/he7ym9tr | ||||
|
|
16.11.2021 11:53 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että kuva on tuon viestikoulun raiteelta. Siellä näkyy olleen keskilaituri, raiteet molemmin puolin juuri rautarouvalinjan kohdalla. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ja historialliset ilmakuvat vuodelta 1948 näyttäisi aika hyvin tämän. En saa tehtyä linkkiä suoraan. | ||||
|
|
16.11.2021 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Melkein tulkitsisin kartasta, että kyseessä on Sammaliston itäisin raide. Sen vieressä kulkee tie, jota pitkin kuvan Ford Thamesin on saanut kuljetettua vaunuun. Voimalinjan paikka on merkitty karttaan. Kiitos Jimi hyvästä vinkistä! | ||||
|
|
16.11.2021 11:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivustolta https://vanhatkartat.fi/#14.67/60.7575/24.7892 voi valita vuoden 1960. Radasta erkanee kolme raidetta kohti koillista. Pohjoisin on vain lyhyt pistoraide vankilaan, mutta tämä kuva on jommalta kummalta pidemmältä raiteelta. | ||||
|
|
16.11.2021 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä sattuma! :D En edes huomannut että pienetkin pylväät täsmäävät. | ||||
|
|
16.11.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Riivimäen varuskunnan raide? Kiskoitushan oli osin jäljellä vielä 1980-luvun alussa. Ja siellä oli myös laatajslaituri. | ||||
|
|
16.11.2021 11:13 | Petri Sallinen | ||
| Kantaverkkkoyhtiö Fingridin lehdessä on juttua rautarouvan rakentamisesta. On siellä yksi junakuvakin. Piirustuksiakin pylväistä kyllä löytyy :) https://www.fingridlehti.fi/nain-rakennettiin-rautarouva/ |
||||
|
|
16.11.2021 11:12 | Heikki Jalonen | ||
| Jimi saattoi muuten osua nappipaikkaan: Riihimäki, Sammalisto. Kysymys kuuluukin: oliko Sammalistossa koskaan kuormauslaituria, pääradan itäpuolellla? Jos oli, niin se voisi olla osuma. Riihimäellä oli myös paljon sotilastoimintaa, sekin olisi loogista. | ||||
|
|
16.11.2021 11:10 | Hannu Peltola | ||
| Jimin linkittämä kuvahan täsmää todella hyvin tähän kuvaan pylväiden osalta! Riihimäellä oli aikanaan puolustusvoimien viestikoulu ja sopisi oikein hyvin, että viestiaselajissa palvellut isäni olisi ollut siellä harjoituksissa. | ||||
|
|
16.11.2021 11:04 | Heikki Jalonen | ||
| Imatra-Hikiä-(Turku)-linja (Rautarouva) kulki (ja kulkee uudistettuna edelleen) Kouvolan eteläpuolitse, ylittäen Kouvola-Kotka-radan noin Mielakan mäen eteläpuolella. Sillä kohdalla ei kai koskaan ole ollut liikennepaikkaa tai kuormauslaituria, joka kuvassa näkyy. Mielestäni myös varsinaiset Rautarouvan pylväät olivat erilaisia: tyvestään selkeästi suorakaidepoikkileikkauksella, ei neliömäisellä kuten kuvan pylväät selkeästi ovat. Mutta, saattaahan siinäkin poikkeuksensa olla, kulmapylväät vaikkapa. Paha rasti on tämä kuva paikoittaa! |
||||
|
16.11.2021 11:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja jottei jäisi epäselväksi, MVA tarkoittaa megavolttiampeeria ja on näennäistehon yksikkö. 15 MVA = 15 miljoonaa volttiampeeria. Watti on pätötehon yksikkö. | ||||
|
|
16.11.2021 10:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Takuulla kuuluvat kun ovat tuollaisia Eiffel-torneja. https://vaunut.org/kuva/110485 | ||||
|
|
16.11.2021 10:39 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä on Kemin - Tornion - Haaparannan välinen matkustajaliikenne vapaana tarjolla lähivuosiksi. Olisi pidemmän päälle kannattavampaa kuin pelkkä museoliikenne. Uudempia varamoottoreita löytyy joka purkaamosta 815D:n paikalle. Ruotsalaisille olisi jättekivaa kun kalusto on lähes Hilding Carlssonia. EU:n rahatukkokin maan rajat ylittävälle henkilöliikenteelle olisi tarjolla. Pohjoismaista neuvostoa ei kannattane vaivata, koska kyse on ihmisten asioista. |
||||
|
|
16.11.2021 10:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| "Lättähattu on 1950-luvulla vaikuttanut suomalainen nuorisokulttuuri. Nimitys viittaa pukeutumistyyliin. Kokonaisuuden kruunasi tälle kulttuurille nimensä antanut, litteäksi lyöty tai litistetty hattu, yleensä Borsalino tai Roston. Aitoa lättähattua ei saanut valmiina kaupasta, vaan se piti tehdä höyryttämällä kupua niin kauan että se saatiin litistettyä noin kolmannekseen alkuperäisestä." (Wikipediasta) |
||||
|
|
16.11.2021 10:32 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko nuo isot ristikkopylväät kuulua "rautarouvaan" eli vanhaan Imatran voiman 110kV linjaan. Jos näin niin missäköhän kohtaa vanha rautarouva meni radan yli. | ||||
|
|
16.11.2021 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tiedossa, milloin hän sai ylennyksen luutnantiksi? Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa kerrotaan kardaanin poiston tapahtuneen 1953 ja tuntuu uskottavalta, koska sitä ei näy vuonna 1954 otetuissa kiitojunarungon esittelykuvissa https://www.vaunut.org/kuva/133740. Varmaankin vuosiluku on muutostyön aloitusaika, joten jossain vaunussa kardaani on saattanut olla vuoden 1953 jälkeenkin mutta 1958 tuntuu jo epäilyttävän myöhäiseltä ajankohdalta. | ||||
|
|
16.11.2021 09:28 | Tapio Keränen | ||
| Sama tilanne toiselta puolelta: https://vaunut.org/kuva/33551?tag0=3%7CDm7%7C4123 | ||||
|
16.11.2021 09:27 | Pekka Siiskonen | ||
| Tänään 16.11.2021 Helsingin Sanomissa on sivulla B2 Henrik Tikkasen piirros, jossa näkyy samainen opastin. Tikkanenkin on piirtänyt kuvaan vain yhden valoyksikön. Kuva näkyy myös www-sivun: https://www.hs.fi/paivanlehti/16112021/art-2000008330440.html kuvituskuvana. Itse artikkeli on maksumuurin takana. | ||||
|
16.11.2021 09:07 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaan Pasila-Alapiha on soveltuvin, vaikka ollaan ihan sen pohjoispäässä. Käpylän kultturipiiriin ei kuitenkaan kuuluta. | ||||
|
|
16.11.2021 09:02 | Heikki Jalonen | ||
| Eipä minullakaan ole erikoisen vahvaa paikan tunnistusta. Mutta, tuo oikeanpuoleinen (35kV?) epätavallisen mallinen T-pylväs tuo mieleen Kymijoen varren monipuoliset sähkölinjat. Esimerkiksi Myllykoskella oli jotain tuon oloista. Kouvolasta tuo kuva ei varmaankaan ole, on tuo maisema sen verran korpimaista. |
||||
|
|
16.11.2021 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Heikillä oli vinkki, että kuva voisi olla Kouvola-Koria-Kuusankoski -suunnalta. Saako kuvasta mitään tarkempaa vinkkiä, mistä se voisi olla? | ||||
|
|
16.11.2021 07:44 | Kari Haapakangas | ||
| Oikiastihan Kajaanissa on vähintäin kolome j:tä, elikkä oikia kirijotusasu on Kajjjaani | ||||
|
|
16.11.2021 05:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankkasitteko lättien polttoainesäiliöt täyteen samalla? Ettei talven aikainen kondenssivesi tee vahinkojaan keväällä käynnistettäessä...? |
||||
|
|
16.11.2021 00:57 | Kari Suominen | ||
| Muuntajat ovat kokoluokkaa 7,5 MVA ja 12,5 MVA. Uusilla syöttöasemilla ja asennuksilla käytetään lähinnä 12,5 MVA muuntajia, mutta vanhoilta syöttöasemilta löytyy edelleen pienempiä päämuuntajia. Muuntajia valmistetaan 36 kV käyttöjännitteelle saakka ja noin 15 MVA maksimiteholle. |
||||
|
|
15.11.2021 22:16 | Vesa Höijer | ||
| Siis tuo on Kemijärvi. Kajaanilla on inarinsaamenkielinen nimi: Kaajaan. | ||||
|
|
15.11.2021 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Kuulostaa vahvasti siltä, että Pasilan voi lukita kuvan ottopaikaksi! | ||||
|
|
15.11.2021 22:06 | Vesa Höijer | ||
| Giemajávri pohjoissaameksi eli Kiemâjävri inarinsaameksi - kai tämäkin kerrotaan aikatauluissa. Nämäkin ovat virallisia kieliä Suomessa, tosin vain paikallisesti, | ||||
|
|
15.11.2021 22:06 | Hannu Peltola | ||
| Isä jäi majurina eläkkeelle 1983. | ||||
|
|
15.11.2021 21:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mihin sotilasarvoon hän yleni luutnantista? | ||||
|
|
15.11.2021 21:07 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo auto on vielä Fordson-merkkinen, ET-sarjaa, mallinimeltään pelkkä Thames, automieten puheessa "Temssi". Trader-mallinimitys tuli käyttöön tuon mallin seuraajassa, mallisarjan yleisnimenä Thames Trader, 1957 lähtien. Rekisteriotteessa sellaisen merkki oli Ford. Automiesten jutuissa Unionin Paarissa se oli "Raateri". Varsinkin Oulussa, sisälsihän "Trader" kammotun "pehemiän Teen"... |
||||
|
|
15.11.2021 20:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Yksi Sr2 haukkaa enimmillään noin 7 MW tavarajunavedossa: matkustajajunassa saattaa 1500 voltin junanlämmityksen syöttö ottaa esim. 800 kW lisää. 7 MW menee vasta yli 70 km/h nopeudessa ajettaessa "kahva pohjassa" eli käytettäessä täyttä tehoa: alle noin 72 km/h nopeudessa veturin ohjausjärjestelmä rajoittaa tehoa niin, ettei 300 kN vetovoimaa vastaava virta ylity ajomoottoreissa ja niitä syöttävissä taajuusmuuttajissa. Langan syöttökykyyn vaikuttaa suuresti syöttöaseman muuntajan koko: niitä on vaihdettu ainakin 12,5 MVA (vastaa karkeasti MW), ellei 15 MVA kokoisiin; aiemmin syöttöasemia on toteutettu 7,5-10 MVA muuntajilla. |
||||
|
15.11.2021 19:47 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut höyrykuva upeassa maisemassa! | ||||
|
15.11.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovin pitkää aikaahan ei kulune, kun VR:llä on häivevetureita ja - vaunuja. Häivematkustajistakin jo puhutaan...? Häiveasematalojakin jo on, esimerkiksi Kontiomäki. Silkkaa stealthia! |
||||
