Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.11.2021 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Huolella laitettu aita on äsken laitettu. Mahtaisiko laittamisvuosi paljastua Helsingin kunnalliskeromuksista. Mielestäni kuva on viimeistään vuodelta 1925. |
||||
|
14.11.2021 09:42 | Timo Salminen | ||
| Vuosikaudethan tunnelissa ei saanut pyöräillä lainkaan, mutta silti siellä oli vilkas pyöräliikenne. Loppujen lopuksi muutama vuosi sitten kaupunki salli pyöräilyn "kokeeksi" ja maalasi valkoisen viivan erottamaan kävely- ja pyöräkaistoja. Työmaan aikana pyöräily oli taas kielletty, mutta arvatkaapa vain, kuinka väki sitä noudatti... Nyt pyöräkaista on sitten oikein vakinaistettu. Tilannenopeudet... en sano enempää. Vaaleat uritetut opasteet ovat epäilemättä näkövammaisia varten, samanlaisiahan on nyt laitureillakin, ja sopii miettiä, mitä tapahtuu, kun joku sokea tai heikkonäköinen tulee hissistä ja ylittää pyöräkaistaa. Muistuu vielä mieleeni tapaus jostakin 1980-luvun lopusta. Olin tulossa Helsingistä iltaruuhkan aikaan. Käytin siihen aikaan alumiiniprofiilisalkkua, kävelin tunnelin tungoksen vasemmassa laidassa, vastaan tuli pyöräilijä, joka väen väkisin tuppasi ihmismassan sekaan kovalla vauhdilla, ja kuinka ollakaan, hän pamautti polvensa suoraan salkkuani vasten. Kuului kopsaus ja tuskainen ähkäisy. Ehkä hän osasi ainakin vähän varoa sen jälkeen. |
||||
|
14.11.2021 09:41 | Erkki Nuutio | ||
| Tuollaisia, puhtaita ja edustuskuntoisia olivat pojanviikarit ja veturit 1960-luvun alkuvuosiin asti. | ||||
|
14.11.2021 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lankkihattu on pidetty kirkkaana, ja ehkä veturin viimeiseen matkaan asti! Kolmiraiteisuus (taain raide ehkä vähän kevyempi) ja taustalla oleva tie kiidättää aatokset Ala-Pasilan pohjoispäähän, josta Turun rata on jo etelämpänä haarautunut länteenpäin. Päärata kulki ilmeisesti vielä Ala-Pasilan kautta. |
||||
|
14.11.2021 09:09 | Oula Ahlholm | ||
| Eikös 25kv ajolangasta lopu virta jos on 3x Sr2.. | ||||
|
14.11.2021 09:03 | Oula Ahlholm | ||
| Olen matkustanut tässä Pello-Oulu välin. Hyvät penkit. | ||||
|
14.11.2021 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Nokkajunan vaunupareja oli kolme: 101+102, 103+104 ja 105+106. Yksi vaunupari oli pienin mahdollinen liikennekelpoinen yksikkö. Joinakin ajankohtina on liikennöity myös yhdestä vaunuparista koostuvilla junilla. Silloin on voinut liikkua kolme Nokkajunaa erillisinä junina. Kuten täällä - ja muuallakin - on usein mainittu, että koska Nokkajunien käyttövarmuus ei ollut korkeimmasta päästä, Nokkajunia oli sijoitettu liikenteeseen usein vain silloin, kun se oli ollut tarpeellista tai suorastaan välttämätöntä. Niinpä edellämainitunlaisia hiljaisen ajan tilanteita, joissa olisi ollut kolme eri Nokkajunaa samaan aikaan ajossa, on luultavasti esiintynyt erittäin harvoin. Toisaalta joinakin aikoina havaitsin Nokkajunan vaunupareja ajossa toistuvasti viikonloppuisinkin, vaikka silloin kalustoa on ollut jonkin verran varikolla seisomassa, varmasti ehjääkin kalustoa. | ||||
|
|
14.11.2021 06:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva ei näytä zoomattunakaan olevan niitä kaikkein "paljastavimpia". Tuntomerkit: pyörästö 2'B eli 4-4-0, visslat hytin katon etureunassa, kaksiakselinen tenderi, numerolaatta savutorven juuressa, kaiteen pystyrautoja 6 kpl, höyrykuvun muoto ja nokikaapin oven malli: - Lankkihattuhan se! (Latowski - mallista soittokelloa ei kuvasta erota.) Tarkemmin sanottuna sarjaa A6. "Höyryveturit valtionrautateillä"-opuksen mukaan veturit 95, 96 ja 60 olivat sijoitettuna Pasila-Preetiksperiin tammikuussa 1921. Pois liikenteestä - sarakkeessa olivat veturit 95 (helmikuu 1922) ja 60 (elokuu 1924) merkitty Pasilan koneiksi. Lokomotiivi 96 vastaavasti oli merkitty: lokakuu 1927 Sortavala. A6 - sarjaa (13 veturia, valm. G. Sigl, Wiener Neustadt, Itävalta - Unkari) vv. 1875 - 1876 hylättiin vuosina 1922 - 1929. Itävalta - Unkari oli ollut kaksoismonarkia vuodesta 1867, hallitsijana oli keisari Frans Joosef, vaimonaan keisarinna Elisabet eli Sisi! |
||||
|
14.11.2021 06:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin voimansiirtonivelakseli näkyy olevan vielä paikallaan. Tuollaiset housut on kätevät hernepellolla! Osanottoni, Hannu! |
||||
|
14.11.2021 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, tuli tuosta isäsi päällystakista mieleen tarina: Turun konepajan piirustuskonttorin päällikkö Osmo "Osku" Saarinen kertoi 1979, kuinka hän 1940-luvun lopulla kävi Tukholmassa työasioissa, niin paikalliset ihmiset osoittelivat hänen palttootaan ja hokivat: - ryssä, ryssä! Suomessa noihin aikoihin elettiin vielä pula-aikaa. |
||||
|
14.11.2021 05:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katonreunan alapuolella oleva -56 kertoo katon korjausvuoden. | ||||
|
|
14.11.2021 03:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli onko nokkajunia siis ollut kolme kappaletta? Kukin kahdesta vaunusta koostuva. | ||||
|
14.11.2021 01:32 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla näkyvät voimajohtojen pylväät (110kV? ja 35kV?) vievät ajatukset paremminkin Kouvola-Koria-Kuusankoski-akselille. | ||||
|
|
14.11.2021 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ehdotan: - olkoon tästä päivästä lukien kaikkien "nerokkaiden" liikennehuuhaasuunnittelijoiden yleinen ja yhtäläinen kutsumanimi POTELIUS!!! Yhdistetty nimistä Topelius (satusetä) ja Petelius (tunnettu huvittaja). Kyllä tässäkin tapauksessa on vilkas mielikuvitus ja vieraantuminen todellisuudesta lyöneet tavaritshinkättä! Niin ja vielä kun tämänkin suunnittelija ilmiselvästi potee pätemisen sijasta! |
||||
|
13.11.2021 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva Jukalta PMR:n kaluston siirrosta Mikkeliin talvehtimaan. | ||||
|
|
13.11.2021 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan nuo vaaleat kulkureitit mahdollisesti ohjaamaan "näkövammaisia"? Laatoituksessa on pienet nystyrät, jotka tuntuvat jalkapohjissa, samoin portaikkoiden alimmala/ylimmällä askelmalla havattava "poikkiviiva". Ainakin I-laiturilla havaitsin ohjeistuksen kulkuyhteyksistä laitureille (ei ehkä heikkonäköisille). | ||||
|
13.11.2021 23:12 | Petri Soronen | ||
| Naulatehtaalla... | ||||
|
13.11.2021 23:00 | Ossi Rosten | ||
| Tuo Ollin mainitsema verrokkikuva edelleen puuttuu ;) | ||||
|
13.11.2021 22:19 | Joonas Pio | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
|
13.11.2021 21:54 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä on jopa tyylikkäämpi kuin Edo. | ||||
|
13.11.2021 21:18 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva AGJ museoradalta veturina Nro 5. | ||||
|
|
13.11.2021 21:04 | John Lindroth | ||
| Nopealla silmäyksellä tuolla ei pitäisi pyöräillä ollenkaan !Moottoripyöräilyn ex liikenneopettajana toimineena on kehittynyt jonkinlaista silmää.Muistan että monilla nuorilla ajo-oppilailla on se suuri vauhdin tavoittelu joka täytyy ekana saada aisoihin. Tähän samaan kuulukin sitten se ennakoivan ajotavan opettelu! Eli kuvan tapauksessa se tarkoittaa aina noissa risteyskohdissa melkein pysähtymistä! |
||||
|
13.11.2021 20:44 | Aapo Niemelä | ||
| Kylläpä se kaiken järjen mukaan on Rautatiemuseolla, veikkaisin että pihamaalla, mutta en sano varmaa. Vorgissa on kuva vuodelta 2020 ja itse kävin tätä katselemassa 2019. | ||||
|
|
13.11.2021 20:21 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kymmenen kilometrin nopeusrajoitus ja varoitusmerkkejä tunneliin ei olisi ollenkaan huono idea. Keltaselle pyörätielle lisää maalattuja pyöräsymboleita. Saa nähdä miten tämä pyörätieviritys tulee toimimaan. | ||||
|
|
13.11.2021 20:21 | Raimo Harju | ||
| John, juuri noin, sanotaankin että vauhti se on joka tappaa. | ||||
|
|
13.11.2021 20:16 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tämä vaunu vielä "elossa"? | ||||
|
13.11.2021 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Täysin samaa mieltä edellisten kanssa! | ||||
|
|
13.11.2021 19:43 | John Lindroth | ||
| Voisikohan myös nopeutensa sopeuttaa vallitsevaan olosuhteeseen? | ||||
|
Kuvasarja: Nokkajunan M101-102 viimeinen matka |
13.11.2021 19:12 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kerkesin laittamaan kommenttini ennen kuvasarjan viimeistä kuvaa. :D | ||||
|
|
13.11.2021 19:04 | Raimo Harju | ||
| Näitä liikennesuunnittelijoitten tekemiä "kukkasia" löytyy nykyään vähän joka puolelta. | ||||
|
Kuvasarja: Nokkajunan M101-102 viimeinen matka |
13.11.2021 18:54 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Hauskana sattumana Helsingin metron ensimmäiset vaunut nostettiin koeradalle samana päivänä tasan 50 vuotta sitten, kun Nokkajunan vaunut 101 ja 102 nostettiin kiskoilta. https://www.hs.fi/historia/art-2000008357574.html?fbclid=IwAR38lmwPqyZXdpSO3KhbgUP-ph7C90u-54dMgg41UuB90JS26VnKiNh4hgU |
||||
|
13.11.2021 18:53 | Jukka Suortanen | ||
| Upeat syksyn värit ja komean kuvauspaikan olet taas löytänyt. | ||||
|
13.11.2021 18:50 | Jukka Suortanen | ||
| Upea tunnelmakuva | ||||
|
|
13.11.2021 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Vähintäänkin peilejä jalkailijoille ja pyöräilijöille pitää lisätä ja varoitusmerkkejä. Eikä sekään riitä. Susi mikä susi. Onko Riihimäellä kovinkin pullea kassa vammautumiskorvauksien jakelua varten? |
||||
|
|
13.11.2021 18:49 | Jukka Suortanen | ||
| Upea valo ja tunnelma komeassa kuvassa. | ||||
|
|
13.11.2021 18:41 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
13.11.2021 18:29 | Oula Ahlholm | ||
| Taitanee olla nykyään Sieppijärvikin yksiraiteinen. | ||||
|
|
13.11.2021 17:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, itse kun näin tämän kuvan niin ensimmäisenä tuli mieleen että ei näytä kovin hyvältä ratkaisulta tämä :) | ||||
|
13.11.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan esimerkin lisäksi tosiaan Vallilassa ja Koskelassa vaihteet mahdollistavat vastaavan siirtymisen. Kauempana varikoista ei nykyverkolla käsittääkseni ole tähän rinnastettavia puolenvaihtovaihteita. Raide-Jokerillehan niitä on tulossa useampia sattuneesta syystä. Samoin muille uusille pikaratikkareiteille. | ||||
|
|
13.11.2021 17:09 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei varmaan edes ymmärrä noita suojateiksi. Lisäksi moni pyöräilijä ei ylipäätään taida tietää olevansa ajoneuvon kuljettaja ja siten väistämisvelvollinen jos jalankulkija on pyrkimässä suojatielle tai ylittämässä sitä. Muutenkin tuo pyörätie vaikuttaa melkoisen vaaralliselta. Suojateiden kohdilla näkemäalueet ovat lähes nolla, eli käytännössä tuossa pitäisi varmaan olla stop-merkit ennen jokaista niitä. Toisaalta pyörätie on niin kapea, että ei tuohon kyllä mitään stop-merkkejä mahdu, kun eri suuntiin menevien pyörien pitäisi vielä jotenkin (sarvikot toisiaan hipoen) pystyä kohtaamaan tuossa. Mielenkiintoisia tilanteita on tiedossa, kun esimerkiksi pyörätiellä joku ajaa 25 km/h pyörällä tai sähköpotkulaudalla ja samaan aikaan hissistä astuu ulos vaikkapa pikkulapsiperhe. Lisäksi ongelmana lienee se, että aika moni jalankulkija ei taida huomata tuon keltaisen olevan pyörätie. Eli voisi kuvitella pyörätiellä kävelyn olevan tuolla yleinen ilmiö. Esimerkiksi siten, että sivulta tuleva jalankulkija kääntyy suoraan pyörätielle käytävän nurkkaa hipoen. |
||||
|
13.11.2021 16:58 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
|
13.11.2021 16:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Luulisi ainakin jokaisella varikolla olevan tällainen raide, josta voi lähteä "väärään suuntaan". | ||||
|
13.11.2021 13:18 | Tuukka Varjoranta | ||
| Asemamiljöö todellakin on hienon näköistä! | ||||
|
|
13.11.2021 13:16 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tämä kuvassa kännettävä vaihde taitaa olla niitä harvoja puolenvaihtopaikkoja Helsingin raitioteillä? | ||||
|
|
13.11.2021 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Alexin kertoma pitää täysin paikkansa. Nokkajunan vaunuparit kiersivät (periaatteessa) jotakuinkin normaalisti siihen saakka, kunnes huomattavan suuri osa M100-sarjasta oli saneerattu / modernisoitu. Lisäksi junien maksimipituudet ovat vaihdelleet eri aikakausina, erääseen aikaan kuusivaunuisia junia kulki vain ruuhkassa, Vuosaaren haaran tullessa käyttöön maksimipituus oli sama neljä vaunua kuin nykyäänkin, myöhemmin junat pitenivät uudelleen kuusivaunuisiksi. Ja Länsimetron takia junat ovat olleet viimeisen noin puolen vuosikymmenen aikana jälleen neljän vaunun pituutta vastaavia. 29.10.2008 olen käynyt Vuosaaressa kuvaamassa kuusivaunuisen Nokkajunan. Vielä silloin se oli erittäin pienen todennäköisyyden takana, että sellainen oli mahdollista nähdä. Muistaakseni tuokin kokoonpano oli tehty tarkoituksella, voi olla että vaunut oli asetettu vieläpä numerojärjestykseen. M100-kaluston peruskorjausten edetessä "täysnokkajunan" mahdollisuudet kasvoivat aina vain, kunnes lopullisessa (viimeisimmässä) tilanteessa Nokkajuna oli aina "puhdasverinen". Nelivaunuisten junien aikana (1996 - 2002) aina silloin tällöin sattui koko junaksi Nokkajuna. Pitkissäkin junissa saattoi nähdä silloin tällöin jopa kaksi Nokkajunan vaunuparia, mutta kaikki kolme samassa junassa olivat harvinaisuuksia huomattavan pitkään. |
||||
|
13.11.2021 02:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua hylkäämisistä: http://www.resiinalehti.fi/havainnot/2007/11/3707.html :) | ||||
|
13.11.2021 02:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuva: https://flic.kr/p/2mJimeE | ||||
|
|
13.11.2021 02:29 | Alex Chudoba | ||
| Edellä kerrottu tilanne päti tosin vain nokkajunan (-junien) viimeisinä vuosina, kun sarjajunat oli peruskorjattu eivätkä siten olleet yhteisajokelpoisia peruskorjaamattomien nokkajunien kanssa. Esimerkiksi kuvan https://vaunut.org/kuva/48832 mukainen tilanne on vielä 2008 ollut täysin arkipäivää. | ||||
|
|
13.11.2021 02:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytännössähän nokkajunan vaunuja oli kuusi kappaletta, eli tasan yhden metrojunan verran. Koska se oli monella tavalla huonompi kuin muut metrot (paitsi hiivatillisempi. Oma lempparimetroni isolla kaulalla muihin!), sillä ajettiin vain ruuhka-aikoina. Ja silloin siis tietysti aina kuusivaunuisena. Vaunut eivät siis ikinä liikkuneet kaupallisessa liikenteessä muuten kuin kaikki kuusi vaunua yhdessä, jolloin nähdessäsi yhden vaunuista, näet kyseisen junan. Se voi olla toki palasina siellä täällä, mutta seuraavan kerran kun vaunua käytetään, junan jokainen osa on taas yhdessä ja samassa junassa. Jos yksi vaunuista oli poissa pelista, koko kuusivaunuinen juna oli poissa pelistä. Eli jos yksi vaunuista oli huollossa, käytännössä koko juna oli huollossa, kun ei sitä voinut ilman puuttuvaa vaunua kaupallisessa ajossa käyttää. | ||||
|
13.11.2021 02:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Kyllä tuolla pienet mäet oli telien kohdalla. Mietin, voisiko tuo lattian kallellaan oleminen viitata siihen, että tämä vaunu osaa niiata, eli lattian ei tarvitse olla kallellaan _ovea_ kohti. (Ovatko ne kallellaan kantakaupungin Articissa? Enpä muista.) | ||||
|
|
13.11.2021 02:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytännössä mun muistikuvani siitä, miltä tuo ratikka näytti kun sen kyydissä matkustin Stockmannilta Oopperalle, ei sisällä mitään fiilistä tunkkaisuudesta. Osaltaan kyse on siis tämän valokuvan ominaisuuksista. Kuvassa ratikka näyttää aika hirveältä, mutta todellisuudessa se näytti mun silmääni enemmänkin rauhalliselta ja elegantilta. | ||||