Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2024 23:03 | Noah Nieminen | ||
| Kukahan ohikulkija saattaisi epäillä, että tuossa menee rata? | ||||
|
27.12.2024 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Pyöräilin aina tuolla alhaalla ohi matkalla töihin vuosina 1987/88. Muistan tasoristeyksen, jossa oli valkoinen vilkkuvalo. En kuitenkaan ole kertaakaan nähnyt junaa, olikohan liikenne jo lopetettu? En tiedä, onko tuo kaasukellon kehys se alkuperäinen. Muistikuvassa se on paljon suurempi. Tuossa on kuva, jossa seinät vielä paikallaan: https://vaxer.stockholm/projekt/hjorthagen/gasverket-vastra/hus-9-regenerationshus/ Niin kuin sivulla lukee, paikka on raideliikenteen näkökulmasta taas mielenkiintoinen. Raitiovaunumuseo on muuttanut kaasulaitokseen. Kuvien perusteella paljon enemmän kuin raitiovaunuja. Totta, Hannu kirjoittikin asiasta jo kuvasarjan esittelyssä. En muista onko luvattu kuvasarja jo tullut :) | ||||
|
27.12.2024 22:55 | Noah Nieminen | ||
| Siinäpä paljon kokenut vaunu! | ||||
|
27.12.2024 22:53 | Noah Nieminen | ||
| Onko tietoa Suden numerosta? | ||||
|
27.12.2024 22:36 | Noah Nieminen | ||
| Nyt on kunnon jääpuikot keulassa! | ||||
|
27.12.2024 22:35 | Noah Nieminen | ||
| Tuo voi hyvinkin olla vastaus. | ||||
|
27.12.2024 22:32 | Noah Nieminen | ||
| :) | ||||
|
27.12.2024 21:35 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Upea kuva! Kertakaikkiaan! Osuit paikalle sopivaan aikaan!! | ||||
|
27.12.2024 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: tämä on jo kuvasarja, LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg. | ||||
|
|
27.12.2024 19:47 | Erkki Nuutio | ||
| Ansiokkaita kuvadokumentteja! Teet kaiketi näistä kuvasarjan. Voisiko siihen liittää yhteenvedon Lahnuksesta, kuten esimerkiksi toimintavuodet, toiminnassa ansioituneet henkilöt, rata, liikenteen järjestely, matkustajamäärät ja muuta kiinnostavaa? | ||||
|
|
27.12.2024 18:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| Upeaan taiteelliseen hetkeen sopii (hitaammankin) sinisen junan äänien analysointi. https://youtu.be/8T2NWy7nGok |
||||
|
27.12.2024 18:35 | John Lindroth | ||
| Tuohon Petrin pohdintaan,uskon määräyksen hiilipoltosta tulleen ylhäältä käsin" | ||||
|
|
27.12.2024 18:22 | John Lindroth | ||
| Esa! Kiitos! | ||||
|
27.12.2024 18:18 | Lasse Holopainen | ||
| Volvo B10BLE Carrus City L:n asjallisuus! | ||||
|
27.12.2024 18:16 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että, Hiacen tyylekkyys. | ||||
|
27.12.2024 18:11 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus | ||||
|
27.12.2024 17:45 | Heikki Jalonen | ||
| Oi näitä mennneen hiilimaailman huuruisia kuvia... Kuvassa nähdään koksipatterin "kuuma" puoli eli koksin purkauspuoli. Lähimpänä näkyvän veturin perässä olevassa vaunussa on täysi lasti tuoretta, vielä kuumaa ja höyryävää koksia. Kuvassa näkyy peräti neljä muutakin erilaista kiskoilla kulkevaa konetta: keskellä on sammutustorni elevaattoreineen, jossa hehkuva uunipanos sammutetaan vedellä, siitä nouseva vankka höyry on hukkaan menevää lämpöä ja kemikaalipäästöjä. Sen oikealla puolella näkyy purkuränni, joka ohjaa uunista työntyvän massan sammutustornille. Sinne massan työntää vaakasuoraan liikkuva puskumäntä, sen kulkurata ja käyttölaitteet ovat patterin toisella puolella näkymättömissä. Patterin päällä omilla kiskoillaan kulkee panostusvaunu, josta tyhjennettyyn uuniväliin lasketaan uusi hiilipanos. Kauempana taustalla näkyy patterikaasujen poistoputkistoa ja uunikohtaiset syklonit ja muut esipuhdistuslaitteet. Korkea betonirakenteinen rakennus on hiilisiilo, josta panostusvaunu käy hakemassa hiilikuormansa. Siiloa täytetään sen sivuilla näkyvillä elevaattoreilla. Suomessa koksia valmistuu edelleen Raahessa. Prosessi on toimintaperiaatteeltaan yhä samanlainen, mutta koksin sammutus tapahtuu kuivamenetelmällä, inerttikaasussa. Siinä saadaan jäännöslämpö ja kemikaalit huomattavasti paremmin talteen, samoin vältetään enimmät pölyhaitat suljetun systeemin ansiosta. Silti terästehtaan likaisin paikka nykyään kun sintteri on suljettu. |
||||
|
27.12.2024 17:15 | Lasse Holopainen | ||
| Jep, se lähti rivakasti sen jälkeen kun oli seissyt asemalla epämääräisen kauan. Kerkesi ainakin ihailla kokoonpanon komeutta asemalla. | ||||
|
|
27.12.2024 17:12 | Lasse Holopainen | ||
| Samaa olen itsekin ihmetellyt myöhemmin. Tuossa tilanteessa en huomannut, kun tuuli kaikkea lunta ja jäätä päin pläsiä tossa sillalla, oli siis mieleenpainuva keli. Taisi myös olla nopein kiihdytys mitä olen tällä kokoonpanolla nähnyt, ei edes jäänyt paljoa siitä mitä ne tekee yleensä Sm4:llä. Ja jäähdyttimet huusi koko ajan, myös paikallaan ollessa. Ja kunhan ei ole samasta veturista kahta virroitinta ylhäällä, niin kaikki on hyvin. Sittenhän vasta meno alkaisikin, toki päättyisi heti. | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
27.12.2024 17:08 | Tomi Hämäläinen | ||
| Keskustelun puolella on lista Lokomon yksityisille valmistetuista vetureista: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6830.0 | ||||
|
27.12.2024 17:07 | Lasse Holopainen | ||
| Niin on. | ||||
|
27.12.2024 17:05 | Lasse Holopainen | ||
| 3079. | ||||
|
27.12.2024 17:04 | Lasse Holopainen | ||
| Mahtaa olla 3064. | ||||
|
27.12.2024 17:03 | Lasse Holopainen | ||
| Joo, on. | ||||
|
27.12.2024 17:02 | Lasse Holopainen | ||
| No sehän se olisi. Mitäköhän mä tossa oikeen mietin...? | ||||
|
27.12.2024 16:20 | Uwe Geuder | ||
| > Osittain jopa joka 15:des minuutti. 7. tammikuun jälkeen ei enää. Vuokrattujen sähköjunien katsastus umpeutuu ja jatkossa on enää yhtiön oma vanha dieselkalusto käytössä. Ruuhkavuorot joudutaan korvaamaan busseilla. |
||||
|
|
27.12.2024 15:47 | Uwe Geuder | ||
| Ei tietääkseni liity millään tavalla. Käsipyörä ohjaa ruuvijarrun, jota käytetään vain seisontajarruna. Hätäjarru toimii avaamalla jarrujohtoa, siis paineilmajohto, joka ohjaa käyttöjarruja. Lisää keskustelua junien paineilmajohdoista esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/20827 alla. En ole asiasta varma, mutta voisin arvata, että matkustamon hätäjarrukahvasta on mekaaninen voimaansiirto siihen eteisen venttiiliin, jossa ilmajohto oikeasti avataan. Tai normaalikäytössä suljetaan. |
||||
|
|
27.12.2024 15:20 | Noah Nieminen | ||
| Ja mikäs tämän numero sitten on?... Vain "3" näkyy... :) |
||||
|
|
27.12.2024 15:18 | Noah Nieminen | ||
| Joo, kunnon ratti. Liittyköhän tuohon hätäjarrun sulkuventtiiliin? | ||||
|
|
27.12.2024 15:16 | Noah Nieminen | ||
| Varmasti riitti! :) | ||||
|
|
27.12.2024 15:15 | Noah Nieminen | ||
| Aa, se taitaa olla 3010, ainakin päätellen tuosta punaisen maalin kohdalta, joka on kulunut vähän pois. | ||||
|
|
27.12.2024 15:14 | Noah Nieminen | ||
| Taas pitää kysyä... Mikä tuon punaisen Sr1:sen numero on? :) | ||||
|
|
27.12.2024 15:12 | Noah Nieminen | ||
| Jälleen kerran sama kysymys: Mikä on ensimmäisen Siperian Suden numero? | ||||
|
|
27.12.2024 15:10 | Noah Nieminen | ||
| Eikö tällä kertaa ole Asjallisuus? :) | ||||
|
|
27.12.2024 15:09 | Noah Nieminen | ||
| Hmm, aika erikoista, että molemmilla virroittimet takana. Yleensä ensimmäisellä veturilla on virroitin edessä ja takimmaisella takana. | ||||
|
|
27.12.2024 15:07 | Noah Nieminen | ||
| Onko se tuo 3064? | ||||
|
|
27.12.2024 15:07 | Noah Nieminen | ||
| Minkä numeroinen tuo vihreä Susi on? | ||||
|
27.12.2024 15:00 | Noah Nieminen | ||
| Teppo: Sr1 3105 oli todennäköisesti junan veturina koko matkan, ainakin, kun katsoin Lutakko live (Jyväskylä) - livekamerasta, josta näkyy asemalle, oli junan vetäjänä punainen Sr1 jo Jyväskylässä. Todennäköisesti siis 3105. Tosin, jos Tampereella veturia olisi vaihdettu, oltaisiin siihen varmaankin pyritty laittamaan Sr2 tai Sr3, jotta pääsisi kovempaa. Joskus Oulussa, kun Sr1-vetoinen IC saapui sinne, ja koska Sr1 oli edessä, niin perään kytkettiin suoraan Sr2. |
||||
|
|
27.12.2024 14:19 | Petri Nummijoki | ||
| Minkähän vuoksi Helsingissä haluttiin kevytsarjan veturitkin siirtää 1958 hiilipoltolle, kun muualla Suomessa väliraskaat Tv1-2-sarjojen veturitkin olivat noin vuoteen 1963 asti enimmäkseen halkoja polttavia? Oliko hiili logistisesti niin paljon helpompi Helsingissä, kun sitä oletettavasti sai satamasta laivalta vai Helsingin seudulla kevytsarjan vetureillakin sen verran pitkiä toimintasädevaatimuksia, että niitä oli halkopolttoisella veturilla vaikea täyttää? Tai oliko Helsingistä vaikea löytää enää 1950-luvun lopulla riittävästi työvoimaa halkojen vaatimaa polttoainehuoltoa varten? | ||||
|
27.12.2024 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Läntinen sulkukammio, onko semmoinen olemassa? Eikö se tarkoittaisi, että olisi myös itäinen sulkukammio ja kyseessä olisi sulkuportaat? Kun korkeusero on aika pieni se kuulostaa epätodennäköiseltä. Kirjoitin eri aikakausien suluista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Ensimmäiset 2 sulkua olivat samassa paikassa. Mutta sen jälkeen uudet sulut on siirretty joskus pohjois-eteläsuuntaan. Ei sitten tarvittu sulkea laivaväylän yli kymmeneksi vuodeksi rakennustöiden takia. Olen vähän tulkinnut, että uusi Victorian sulku on taas samassa paikassa kuin kuvassa näkyvä Kaarle Juhanan sulki. Mutta en ole varma asiasta. | ||||
|
27.12.2024 12:54 | Uwe Geuder | ||
| > että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. Mälaren on ollut säännöstelty vuodesta 1943. Vuoteen 1968 matalavesi ei ollut vielä säännösteltyä, mutta sen jälkeen ei kai vettä enää ole virrannut ”väärään” suuntaan. Kuvan kohdassa, siis Söderströmmenissä on ollut sulku jo vuodesta 1642. Toinen koski on Norrströmmen. Siellä on tulvaluukkuja, jotka suljetaan, kun Saltsjön on korkeampi. https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 Lisää keskustelua korkeuserosta kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. |
||||
|
27.12.2024 12:37 | Uwe Geuder | ||
| Vuosisatojen kuluessa on ollut 5 sulkua: * Kuningatar Kristiinan sulku 1642 – 1744 * Polhemin sulku 1755 – 1850 (viimeiset osat purettu 2010-luvulla) * Nils Ericssonin sulku 1850 – 1935 (1935 – 2024 säännöstelykanava ja 2024:sta lähtien kalavaellusreitti) * Kaarle Juhanan sulku 1935 – 2015 * Victorian sulku, käyttöönotto suunniteltu 2027 Maalaus on Anders Holmin teos vuodelta 1780, näkyvissä siis Polhemin sulku. Korkeusero on todella kummallista. Nykyisin se on 69 cm (Mälaren 86 cm miinus Saltsjön 17 cm RH2000-järjestelmässä). Maannousu on noin 5 mm vuodessa, siis 50 cm vuosisadassa. Siis 100 vuotta sitten Mälaren oli vielä 50 cm alhaisempaa, näin sanoo myös Wikipedia minun laskustani riippumattomana. Minun ymmärtääkseni Itämeri ei juuri kohoa, siis vuonna 1780 ero ei olisi pitänyt vain paljon pienempää, mutta jopa negatiivista. Sekään ei voi olla totta, koska muuten murtovettä olisi koko ajan virrannut Mälarjärveen. Lähteet: https://sv.wikipedia.org/wiki/Slussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Drottning_Kristinas_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Christopher_Polhems_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Ericsons_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_Johansslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Victoriaslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu |
||||
|
27.12.2024 12:33 | Lari Nylund | ||
| Dr19 matkasi jonnekin ja EFiti vietti eläkepäiviään tallin kulmalla lähtemättä sen enempiä minnekään. Joululaulun sanoja vain muokkailin... | ||||
|
|
27.12.2024 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Kunnioittava kumarrukseni taidokkaan veturimallisi vuoksi! | ||||
|
|
27.12.2024 05:53 | Kari Haapakangas | ||
| Itse asiassa Mälaren on sen verran niukasti (~70 cm) Itämeren tason yläpuolella, että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä. | ||||
|
|
27.12.2024 03:24 | John Lindroth | ||
| Tuo kuvan Pikkutulistaja HK3 veturin Hiili savupiippu asetettiin Pasilan varikolla useisiin vetureihin vuonna 1958 ,tietojen mukaan ne tehtiin Pasilan konepajalla mm myös kaikki tuolloin Pasilan Tk3 veturit muutettiin hiilelle ja sai hiilipiipun! Olen kuullut tuosta piipusta lähtevän äänen ja se on monumentaalinen! Kerran 60-luvun alkupuolella Katajanokalta lähti satamajuna kohti Pasilaa ja koko Katajanokka raikui!Se jätti itselleni unohtumattoman äänimuiston! | ||||
|
27.12.2024 03:09 | John Lindroth | ||
| Jimiltä hyvä kuva Pekka on aina Pekka! | ||||
|
27.12.2024 01:55 | John Lindroth | ||
| Upea Kuva! Pekkajuna vauhdissa! | ||||
|
|
27.12.2024 01:30 | Jouni Halinen | ||
| No meni Wiki vähän väärin kun ei ole tuo Ruotti oikein hallussa. Käytin lahdesta tässä yhteydessä samaa nimeä kuin artikkeleissa joista asiasta luin, tietenkin se on oikeasti lahti, sehän on aivan selvää kaikille ja karttakin sen kertoo ja myöskin se, että laitoin nimen heittomerkkeihin!. Nimitys on varmaan hyvinkin vanha, kun ihmiset ovat muinoin todenneet, että toisella puolella (jonkin verran virtausta Suolajärvelle päin) vesi on makeaa ja toisella suolaista. Ihmiset eivät varmaan silloin oikein hahmottaneet, että mikä on lahti ja mikä järvi. | ||||
|
|
27.12.2024 01:13 | Uwe Geuder | ||
| > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti. Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan. Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä. |
||||
|
|
27.12.2024 00:03 | Jouni Halinen | ||
| Törmäsin kasatessani tähän kuvasarjaan kuvatekstejä muutamaan otteeseen termiin ”Saltsjön/Suolajärvi” ja se tuntui sijaitsevan juurikin Slussenin edustalla. Mutta mikä sellainen kumma ”järvi” voi tässä kohdassa oikein olla?. SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään, mutta Kuukkelimappi sen kuitenkin kertoi. Se on hyvinkin tarkkarajainen alue Tukholman keskustan edustalla. Se on siis vähäsuolaista murtovettä tai itse asiassa koko Itämeri on murtovettä. https://maps.app.goo.gl/Ca6Bf5wJ5HA8gazS8 Wikibedia: ”Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta kuitenkaan valtamerten veden suolapitoisuutta. Murtoveden suolapitoisuus on alle 24,6 promillea. Tätä pienemmillä suolapitoisuuksilla veden maksimitiheyden lämpötila on aina korkeampi kuin jäätymislämpötila; 24,6 promillessa lämpötilat ovat yhtä suuret. Itämeri on erikoinen meri alhaisen suolapitoisuutensa takia (keskimäärin 7 promillea)”. ”Suolajärveltä” on lyhimmillään alle 10 kilometriä avomeren ääreen, vesireitti on kapeimmillaan vain 20-30 metriä leveä. Mm. Ruotsinlaivojen käyttämä väylä avoimille vesille on lähemmäs 100 kilometriä pitkä. Nämä kuitenkin pitävät (vähä)suolaisen meriveden ko. vesialueella jatkuvassa kierrossa. |
||||