Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.11.2021 15:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi piirustuksissa ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=709077 ) ei ole mainittu aseman rakennusvuotta, vaan vain muutosvuosia, esim. 1946. Sivustolla http://mikanhuone.com/helsinki-tampere.html mainitaan Purolan aseman rakennusajaksi 1930-luku. | ||||
|
01.11.2021 14:42 | Matias Immonen | ||
| Tämän alkuperäinen on ollut jo aika kauan purettuna, mutta nyt siihen on tulossa uusi moottori. | ||||
|
01.11.2021 14:39 | Petri Soronen | ||
| Raja seuraa joen syvintä uomaa, pl Tornion kaupungin saaren kohdalla, jossa se kulkee merkittyä maarajaa pitkin. Tämä on vahvistettu 2006, viimeisimmässä rajankäynnissä, joita tehdään 25 vuoden välein. Rajankäynnissä tarkistetaan mm. Missä syvin uoma sijaitsee. | ||||
|
|
01.11.2021 14:04 | Topi Lajunen | ||
| "Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla." Eikös se nyt kuitenkin rautatien kohdalla ole juurikin Tornionjoen kohdalla. Keskustan tuntumassa sitten menee vähän eri reittiä, kuin joen nykysijainti. |
||||
|
|
01.11.2021 13:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikan avausvuosi voi olla eri kuin asemarakennuksen rakennusvuosi :) | ||||
|
01.11.2021 13:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei hirveästi tarvinnut rämpiä, lähellä kulki hiekkatie josta piti poiketa ehkä noin 20 metriä pöheikköön. | ||||
|
01.11.2021 10:17 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia Pasit. | ||||
|
01.11.2021 09:51 | Jukka Pitkänen | ||
| Tuttu näkymä, ja tuonne piäisi taaas viikon päästä mennä. Kaksi aiempaa reissua olikin jo peruuntunut koronan vuoksi. | ||||
|
01.11.2021 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Ykspihlaja syrjäisenä oli siis vitkutellut venäjättä vuoteen 1909-1910 asti. Osa-apu tähän oli epäilemättä 1905 kapina Venäjällä ja Suomen yleislakko (Kansallislakko). Sen ansiosta annettu Marraskuun julistuskirja ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Marraskuun_manifesti ) peruutti/lykkäsi osan Helmikuun manifestiin (1899) perustuneista, ja laittomiksi katsotuista määräyksistä. Ei kylläkään vuoden 1902 kieliasetusta. Voitiin kuitenkin nyt syrjemmällä laistaa yleisesti venäjänkielestä asemankilvissäkin. Valvonta palasi tiukentuneena vuoden 1908 vaiheilla. Vuoden 1912 Kokkola -lehdessä julkaistun aikataulun mukaan Ykspihlajaan kulki juna edestakaisesti kolmasti päivässä. Ainakin maailmansodan aikana Kokkolassa oli varuskunta, jonka vahvuudeksi arvioitiin 500 henkeä antautumiseen päättyneen taistelun (27-28.1.18) edellä. Taistelu käytiin varuskunnan luona, mutta merisotilaat vetäytyivät Ykspihlajaan ennen antautumistaan. |
||||
|
|
01.11.2021 09:21 | Marko Vornanen | ||
| Purolan asemaa asuttivat mm. konduktööri Benjamin Joru perheineen. | ||||
|
01.11.2021 09:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täällä oli syksyllä 1978 sivuraide, jossa lojui toistakymmentä Jumboa romuttajaa odottamassa. Yhdenkin numero oli 918. | ||||
|
|
01.11.2021 09:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihinkäs se Puch-puhallinmoottori on evakuoitu...? | ||||
|
01.11.2021 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Rainer.... Oletko lukenut Jokioisten rautatien 100 vuotishistoriikin ja Kapeat Kiskot kirjat? Ei kai vain Loviisan radallakaan tuo K merkinnyt kesää, vaan ihan muuta. Olisikohan Resiina-lehden Artikkelit-välilehdestä löytyvästä suomalaisista tavaravaunujen sarjamerkinnöistä kertovasta artikkelista jotain apuja myös Jimille. |
||||
|
|
01.11.2021 08:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan "Kesä" | ||||
|
|
01.11.2021 08:19 | Ossi Rosten | ||
| Ai se onkin tuo rakennus. Kuvitellut jonkun toisen kuvatekstin perusteella, tosin asiaa enempää ajattelematta, että tuo olisi ollut radan toisella puolen lähempänä asemaa. Kiitoksia tästä kuvasta :) On se Jimi saanu ryteikössä rämpiä että tuonne pääsi? | ||||
|
|
01.11.2021 07:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Radan varrella Suomen rautatieliikennepaikat Jussi Iltanen -kirja: Purolan likennepaikka avattiin 1922. | ||||
|
01.11.2021 04:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miehitys poistettiin Tuurista 1987 ja sen jälkeen poistui myös kampiasetinlaite ja siipiopastimet. | ||||
|
|
01.11.2021 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, ettei kyseessä olisikin tariffikilometri? Sen mukaan lasketaan matkalipunhinnat ja rahtimaksut nyt ainakin. Työ vaikeutuisi aivan maan perusteellisesti, mikäli,laskennassa käytettäisiin kilometrin osia. Ja vielä toinen juttu: esimerkiksi Cirkuläärissä 83/H1453 (28.9.1917) ilmoitetaan Kangasalan etäisyydeksi Helsingistä: km 200+466. Aikataulun 128 rataosaselostuksessa (voimassa 28.5.1961 lukien) Kangasalan etäisyys tasavaltamme pääkaupunkiin oli km 199+733. Lukuisat ovat radoillamme suoritetut radanoikaisu- ja siirtotyöt. Loistava esimerkki tästä on tämänpäiväinen tilanne Rantaradalla, joka on huomattavasti lyhyempi kuin silloin ennen. |
||||
|
|
31.10.2021 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Sattumoisin kuulin "huhun", että tuosta Tv1 933:sta olisi löytynyt matkan jälkeen "liiaksi lämmennyt" laakeri ? | ||||
|
|
31.10.2021 23:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Purolan asema on rakennettu noin vuonna 1930. | ||||
|
|
31.10.2021 23:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että sijainniksi sanotaan 201 kilometriä, kun todellisuudessa se on melko tarkkaan tuo 200+273 jonka olen mitannut Infra-API:sta. | ||||
|
|
31.10.2021 23:01 | Aapo Niemelä | ||
| Rakennus? | ||||
|
|
31.10.2021 22:59 | Marko Anttila | ||
| 1888 perustettiin (poistumis)laituri (afstigningsplatform) km:lle 201 (Halimaajärvi) ja rakennettiin odotushuone ja vahtitupa. Laituripiljettejä Halimaalle/lta myytiin yhteensä 1423 kpl. [lähde Rautatiehallituksen kertomus 1888] | ||||
|
31.10.2021 22:51 | Petri Nummijoki | ||
| Kokeiltiinkohan tätä sade- vai öljypisaroiden vuoksi? https://www.vaunut.org/kuva/83686 | ||||
|
|
31.10.2021 22:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä se K-kirjain tarkoittaa? | ||||
|
|
31.10.2021 22:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tässä kuvassa on 99-vuotiasta? | ||||
|
31.10.2021 22:43 | Jorma Rauhala | ||
| Alla virtaava vesistö kuuluun Keuruunselkään tai Keurusselkään, mitenkä minäkin vuosikymmenenä järveä kutsutaankin. Keurusselkää voisi kutsua sekakieliseksi sanaksi. Jos tuo Keuru olisi oikeasti ruotsia, niin Keurus olisi ruotsinkielinen genetiivi. Murreilmaisu "Keuru" on sama kuin "käyrä", järven yleisestä muodosta johdettu. Keuruulta Kolhoon on käyrä matka, lähes Mäntän kauttahan on kuljettava. Järven alue on ollut aikojen alussa myös "Vesikeuru". Ruotsinkielisen, Tukholmasta johdetun hallinnon nimiväännökset meidän supisuomalaisista paikannimistä ovat minua aina suuresti huvittaneet - ja ärsyttäneet. Kortissa voi olla myös ulkomaisen korttipainon latojan virhe, u on kiepsahtanut n:ksi. |
||||
|
|
31.10.2021 21:41 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kulkenut kortti, päivämäärällä 23.12.1909 löytyy. Eiköhän kuva ole kesältä 1909, koska laajennusosassa on vuorilaudat seinässä? | ||||
|
|
31.10.2021 21:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tuo kartta on muutenkin mielenkiintoinen, kun siinä näkyy vielä Jyväskylän asemalta tänne suuntaan kolmioraide, jonka kautta pääsee joko tunneliin tai vanhalle radalle. | ||||
|
|
31.10.2021 21:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos muuten katsoo vuoden 1963 peruskarttaa (vanhatkartat.fi), niin kilometripylväs 390 on pari sataa metriä pohjoisemmassa kuin nykyään. | ||||
|
|
31.10.2021 21:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Hyvä huomio. Tuo 391+112 on selvästi väärä. Melkein samassa kohtaa on muinainen Järvilinnan seisake. 389+850 olisi aika lähellä kartasta katsottuna. | ||||
|
|
31.10.2021 21:03 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Liikennepaikan tiedoissa on virhe, sama virhe on "Radan varrella" -kirjassa, sillä kilometrilukemaksi esitetään 391+112. Oikea lukema on oltava ennemmin luokkaa 389+9xx, sillä kilometritolppa 390 on hieman aseman pohjoispuolella, ennen Eerolan puolipuomilaitosta. | ||||
|
31.10.2021 21:02 | Tauno Hermola | ||
| Itse asiassa Salon sokeritehtaan rata näyttää menneen jokirantaan saakka, joten melko varmasti vesiteitse tuodut juurikkaat on lastattu proomuista rautatievaunuihin, jotka tehtaan oma veturi on sitten vetänyt tehtaaseen. | ||||
|
|
31.10.2021 20:35 | Harri Pesonen | ||
| pyykijät tulleet tilalle ? | ||||
|
|
31.10.2021 20:14 | Matti Parkkonen | ||
| Tuo kortin teksti Keurun mietityttää. Ruotsiksi Keuru ja suomeksi Keuruu. Olisiko kortti painettu ulkomailla, tai ihan painovirhe on syntynyt? | ||||
|
31.10.2021 20:14 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia Rasmus ja Esa. | ||||
|
|
31.10.2021 20:05 | Matti Parkkonen | ||
| Erkki Nuutio. Voit olla oikeassa tuon vuosiluvun kanssa. Laitoin arvioni siihen viitaten, kun asemarakennus valmistui 1903 ja laajennettiin 1908 Kuvassa ehkä näyttäisi olevan jo tuo laajennuskin mukana. Kortti on kulkematon, joten ajan haarukoiminen on hankala. | ||||
|
|
31.10.2021 19:58 | Heikki Jalonen | ||
| Lisäsin hieman lisätietoa liittyen tuohon Erkin mainitsemaan valopylvääseen: https://vaunut.org/kuva/151126?a=1 | ||||
|
31.10.2021 19:55 | Heikki Jalonen | ||
| Tässä pieni täydennys liittyen kuvaan : https://vaunut.org/kuva/151122?a=1 | ||||
|
31.10.2021 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei päässyt. Etelästä tultaessa oli ensin Mäntän suunnan vaihde ja sen jälkeen tuli satamaraiteen vaihde. Jossain muinaisessa Resiina-lehdessä oli artikkelini kampiasetinlaitteista, ja siihen olin piirtänyt Vilppulan ratapihan pohjoispään raidejärjestelykaavion. Kaavio oli kopio muinaisesta turvalaitoksen käyttösäännöstä. Siinä näkyy selvästi satamaraiteen vaihteen sijainti suhteessa Män radan lähtövaihteeseen. |
||||
|
31.10.2021 19:29 | Otto Tuomainen | ||
| Tänään tuonne Ještěd-vuorelle vievällä köysiradalla on sattunut onnettomuus, sisänsä liittyy epäsuorasti rautateihin koska köysiradan liikennöinnistä vastaa České dráhy. | ||||
|
|
31.10.2021 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Pääsikö Mäntästä ajamaan suoraan satamaradalle? | ||||
|
31.10.2021 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuonna 2020 näytti vielä ihan yhtä tyhjältä. | ||||
|
31.10.2021 19:14 | John Lindroth | ||
| SSB vietti 2018 vuosijuhlaansa 150v. tuli täyteen! | ||||
|
31.10.2021 18:41 | Oula Ahlholm | ||
| Vau! Komea kuva. | ||||
|
|
31.10.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tuo mainittu dokumentti "Omat sokerit" oli osa "Kansakunnan lisämuisti" nimistä historiasarjaa; en ole itse sitä nähnyt, mutta ainakin Salosta oli ollut kuvaa kuinka sillä aataminaikaisella satamanosturilla purettiin juurikkaita proomuista jokirannassa. Hyvällä onnella voisi olla jotain juurikkaiden rautatiekuljetuksestakin, Salon tehtaallehan myös tuli juurikkaita junavaunuilla. Sitä dokumenttia ei vaan taida olla enää nähtävissä missään, jossain arkistossa ehkä tallessa kuitenkin. | ||||
|
|
31.10.2021 18:05 | Pasi Utriainen | ||
| Tähän on lausuttava ne legendaariset kaksi sanaa. Hieno kuva! | ||||
|
|
31.10.2021 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi kiva perspektiivikuva, jossa olevat linjat keskittävät katsetta yhteen pisteeseen. Hienosti kuvattu, Jussi! | ||||
|
|
31.10.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Brutopian asiamies hävisi erään kilpailun Roope Ankalle, koska Roope Ankalla oli neljä väritelevisiota, ja Brutopiassa kolme. | ||||
|
31.10.2021 15:53 | Jimi Lappalainen | ||
| 2021: https://flic.kr/p/2mgShWX | ||||
|
31.10.2021 15:27 | Miko Ojala | ||
| Jumbo on luotettavan lähteen mukaan 740, josta on laatat poistettu jo kesä-heinäkuu vaihteessa. (Kimmo Alanko) | ||||