Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.10.2021 15:27 | Miko Ojala | ||
| Jumbo on luotettavan lähteen mukaan 740, josta on laatat poistettu jo kesä-heinäkuu vaihteessa. (Kimmo Alanko) | ||||
|
31.10.2021 15:21 | Viivi Lammasniemi | ||
| Kuvatekstiä oiottu kommenttien perusteella, kiitos! | ||||
|
31.10.2021 13:35 | Erkki Nuutio | ||
| Korkea pylväs lienee asema-aluetta valaisevaa öljylamppua varten. Kirkkaus laiturin tasolla jäi vähäiseksi. Voiko olla vanhempi kuin 1910, koska venäjää ei ole asemankilvissä ? Asemankilpien tuli olla asetuksen mukaan vain kunnalliskielisiä (asukkaiden enemmistön kielisiä) 1.5.1897 lähtien. Asemapäälliköt eivät aina pitäneet kiirettä asetuksen noudattamisessa. Ykspihlaja kuului/kuuluu Kokkolaan ja vuoden 1912 Tietosanakirjan aikaan ruotsinkieliset olivat enemmistönä Kokkolan kirkonkirjoissa. Kunnalliskieli oheisen valokuvan aikoihin oli siten oletettavasti ruotsi. Yxpila asemankilvessä on siten oikein, mutta venäjän puuttuminen siitä viittaisi viimeistään vuoteen 1902. Venäjänkielen tuli olla lisätty asemakilpiinkin vuoden 1902 kieliasetuksen nojalla. ( https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1902 ) |
||||
|
31.10.2021 12:40 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla vasemmalla Keuruun vanha kirkko ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuruun_vanha_kirkko ) . | ||||
|
31.10.2021 12:29 | |||
| hieno kuva | ||||
|
31.10.2021 12:00 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Borduria on vihamielinen ja valloitushaluinen sotilasdiktatuuri. Sen rajanaapurina on rauhanomainen Syldavian kuningaskunta. | ||||
|
31.10.2021 11:35 | Rasmus Viirre | ||
| Vaikka näyttääkin lumeton joulu olevan kyseessä, niin on upea tunnelmakuva! | ||||
|
|
31.10.2021 11:25 | Eljas Pölhö | ||
| Veturisarja C5, numero 106. Vaikka tenderit eivät välttämättä olleet kytkettynä samanumeroiseen veturiin, niin kuvassa näkyvä isokokoinen numero olisi varmaan vaihdettu, jos itse veturilla olisi eri numero. Seinäjoen varikko oli mm. Kokkolan ja Ykspihlajan emävarikko ja Seinäjoen varikolla olivat 1910 C5-veturit 106 ja 108. | ||||
|
|
31.10.2021 11:18 | Eljas Pölhö | ||
| Veturisarja G8, numerot 254-270. Vuosina 1904-1905 olivat 254-261 Jyväskylään sijoitettuja ja 262-270 Seinäjoelle sijoitettuja. Haapamäki-Jyväskylä kuului Jyväskylän varikon ajopiiriin, joten esim 254 olisi todennäköisempi, joskaan 264 ei ole täysin mahdoton sekään. | ||||
|
31.10.2021 08:08 | Ossi Rosten | ||
| Lienee jo tuo työmaa valmis kun Googlen streetview kuvat on heinäkuulta 2013 Edit, ja onniin, kuva tämän vuoden heinäkuulta: https://yandex.ru/maps/?l=mrc&ll=28.972670%2C60.918943&mrc%5Bid%5D=324187954&z=17 |
||||
|
31.10.2021 05:33 | Tapio Keränen | ||
| Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
31.10.2021 03:41 | |||
| Ehdottomasti oikeanpuoleisen | ||||
|
31.10.2021 01:12 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia Jimi! | ||||
|
|
31.10.2021 01:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
31.10.2021 00:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Äsken meni tuosta ohitse puutavarajuna T58887 Kannonkoski-Äänekoski. Sen verran pimeätä oli, mutta olin erottavinani, että junassa oli neljä veturia. Aiemmin illalla meni Dv12-pari tunnuksella Vet11857 Jyväskylästä Kannonkoskelle ja kun vilkaisin Juliaa, niin tavarajuna T58847 joka oli aikataulun mukaan lähtenyt perjantaina kello 23 Pihtiputaalta kohti Äänekoskea, olisi jäänyt yöllä veturivian vuoksi Kannonkoskelle. | ||||
|
|
30.10.2021 23:58 | Tauno Hermola | ||
| Melko massiivinen radanparannustyö näyttää olleen menossa, jos 'ajaa' tuon tasoristeyksen kohdalle https://www.google.fi/maps/@60.9190181,28.973735,3a,75y,66.26h,91.43t/data=!3m6!1e1!3m4!1swv6WtqGJdCOSG7sfKnFhYg!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 | ||||
|
|
30.10.2021 23:52 | Tauno Hermola | ||
| Kas, Hannilahan se on https://www.google.fi/maps/@60.919259,28.9708331,3a,34.4y,178.66h,88.81t/data=!3m6!1e1!3m4!1sKq1gWR_G3oYO510LJgH9JQ!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 :) | ||||
|
|
30.10.2021 23:20 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Toisen koneen numero on 2517. | ||||
|
|
30.10.2021 23:20 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Nyt näyttää tuo liikennepaikka jääneen tiedoista pois, mutta Porissahan tässä ollaan. | ||||
|
30.10.2021 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Ne kannattaisi laittaa mieluummin tunnisteisiin :) | ||||
|
|
30.10.2021 22:03 | Lari Åhman | ||
| Lisätty kuvatekstiin. | ||||
|
30.10.2021 21:30 | Tauno Hermola | ||
| Saman kuvasarjan toinen kuva https://vaunut.org/kuva/62040 on suorastaan legendaarinen :) | ||||
|
30.10.2021 21:15 | Markus Räsänen | ||
| Kiitos vastauksesta Petri. Tämä avarsi Gb-vaunun kattorakenteen anatomian. | ||||
|
30.10.2021 21:03 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, leivät olivat perinteisesti erinomaisia ja ne auttoivat jaksamaan pitkän päivän ja tiukat kuvaustilanteet! | ||||
|
|
30.10.2021 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Brutopia on klassikko, kuten myös sen Nikita Hrutshevin näköinen asiamies. Kommunistidiktatuureista Borduria on suosikkini. | ||||
|
|
30.10.2021 20:58 | Elias Murto | ||
| Mitäs iloa huomiovaatteista olisi tuolloin ollut, kun maailma oli mustavalkoinen! :D | ||||
|
30.10.2021 20:54 | Jarno Piltti | ||
| Tosiaan, ratapihakaavio kiinnostaisi nähdä! | ||||
|
|
30.10.2021 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Aku Ankassa ollut tylyn oloinen valtio Brutopia? Ja täysin arvoton valuutta Vulgarian dinaari. | ||||
|
|
30.10.2021 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Ei tosiaankaan kerro koko totuutta, valitettavasti. Juliasta jos Mukkulan junia bongailee, jää yli puolet näkemättä! | ||||
|
|
30.10.2021 20:29 | Viivi Lammasniemi | ||
| Jarno, perustin tietoni raideosuushistoriaan (ks. https://juliadata.fi/live/station?s=LH§ions=1 LHT 796) - onko kuitenkin niin, ettei loki kerrokaan koko totuutta? | ||||
|
|
30.10.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tuo Bulvanian alkuperä on kyllä minulle tuttu. Bulvanian kansallislaulu oli Bulvandia! Lentoyhtiö Bulvanair! R.I.P Eeki Mantere alias Viktor Kallborrek. Ensiesiintymisesi televisiossa 1974 eKr meni kansaan kuin häkä! https://youtu.be/2hR1M2KivP8 |
||||
|
30.10.2021 19:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
30.10.2021 17:59 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^OT. Vinkuintia on englanniksi Ruritania, joka oli kuvitteellinen keski-eurooppalainen valtio engl. kirjailijan Anthony Hopen romaanissa Zendan vanki (1894). Bulvania puolestaan oli Hullujussi-yhtyeen solistin Viktor Kalborrekin kuvitteellinen kotimaa. | ||||
|
30.10.2021 16:46 | John Lindroth | ||
| Erinomaista höyrynostalgiaa! | ||||
|
30.10.2021 15:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Haksi lienee siis alun perin, 15.5.1931 perustettu sinne vahtituvalle, sijaintiin 55+820. Mutta se ei ole siinä ollut kauaa, koska jo vuonna 1950 se oli 277 metriä pidemmällä, sijainnissa 56+097. Siinä seisake sijaitsi 15.5.1952 saakka. Sitten se ilmeisesti siirrettiin jälleen, suunnilleen tähän nykypaikallensa 56+753. Myöhemmin, 8.1.2005 sijaintia on korjattu ja nykyään se on 56+737 (eroa 16 metriä edelliseen). Mitä mieltä? | ||||
|
|
30.10.2021 14:07 | Jarno Piltti | ||
| ...mikä tietysti on kalpea aavistus menneestä. Vielä 2000-luvun alkupuolella käytiin joka arkipäivä. | ||||
|
|
30.10.2021 14:04 | Jarno Piltti | ||
| Hieman optimistisemman arvion esittäisin liikennetiheydestä, about kerran viikossa, joskus harvoin kerran kahdessa viikossa. | ||||
|
30.10.2021 13:58 | Jarno Piltti | ||
| Eihän tässä junassa ole koskaan mitään muita vaunuja kuin Gbln/Gbls/Sim/Simn/Simn-t. Kerrankin on! | ||||
|
30.10.2021 13:53 | Jarno Piltti | ||
| Sangen tyylikäs kuva muuten tämä! Harvoin saa käytössä olevan ratalinjan junineen näin hienosti samaan kuvaan vanhan linjan kanssa. | ||||
|
|
30.10.2021 12:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Laitapa tähän karttalinkki. | ||||
|
|
30.10.2021 11:43 | Raimo Harju | ||
| Tässäpäs on nostalgiaa, ja Dm nelonenkin vielä kurkkii takaa. | ||||
|
|
30.10.2021 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Noin 1939 tehdyssä kilometritaulukossa Haksi on 55+820. Taulukkoon on tehty kynäkorjaus 56+753 ja samalla käsialalla on muutettu myös Herralanmäen sijaintia (aikaa ei ole mainittu). Toisella kynällä ja käsialalla taulukossa on maininta 1/5-46 Käskyl 18 ja muutoksena on merkintä päällystöliikennepaikaksi Prv. Vastaava muutos on muidenkin seisakkeiden kohdalla ja annettu kullekkin asema, jonka alaisia ne silloin olivat tai tulivat olemaan. | ||||
|
|
30.10.2021 11:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän matkakeskuksen seuraava muutos lienee, että pysäkkimerkki liikennepaikkarakennuksen katolla muutetaan kelta-mustaksi. Onkohan rakennuksessa voimassaolevaa aikataulua? | ||||
|
30.10.2021 11:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi on Move 90 n:o 901 vuodelta 1966. Veturi on Kymin Oy:n väreissä ja kyljessä näkyy sen numero paikallinen numero 14. Ensimmäiset vuosikymmenet veturi toimi Kuusankoskelle sijoitettuna. Se toinen Move 90 on n:o 902 vuodelta 1967, ostaja Karhulan-Sunilan Rautatie Oy ja se oli numeroton. Ensimmäiset vuosikymmenet sen erotti 901:stä helpoiten värityksestä, joka oli käytännöllisesti katsoen sama kuin VR:n vetureilla. Kummastakin veturista on vorgissa paljon kuvia. Valmistusnumeron voisi tosiaan liittää kuviin numeron kohdalle, niin kuvat olisi helppo löytää, vaikka löytyvät ne nyt tietysti sijaintipaikan mukaan. |
||||
|
30.10.2021 11:16 | Lauri Rantala | ||
| Onneksi uusissa Tornion suunnitelmissa on raideleveyden vaihtolaitos. | ||||
|
|
30.10.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsi pelkäsi Venäjää koko nykyhistorian ajan. 1809 Suomen menetyksen jälkeen allettiin rakentaa varapääkaupunnki Karlsborgiin Vätternin ralnnalla siltä varalta jos venäläiset valtaavat Tukholman. Se oli valtava linnoitus joka valmistuessaan oli jo auttamattomasti vanhanaikainen. Ruotsi pelkäsi myös 1900 luvun alussa ja 1. maailmansodan aikana Venäjää ja ei siksi halunnut rakentaa rautatietä Haaparantaan.Oikeastaan koko Haaparanta oli kyläpahanen joten kaupunkirakenteen kannalta oli yhdentekevää minne asema tulisi. Syy miksi Ruotsin suomenkieliseen väestöön, joita siis siihen aikaan oli vain pohoisess, suhtauduttiin niin epäluuloisesti oli että kommunismi leviäisi Suomesta sinne, sekä uskonnolliset ääriliikkeet (mm Korpela-liike). Suomi oli vielä epävakaa yhteiskunta vaikka sisällissota päättyi valkoisten voittoon. 2. maailmansodan aikana Ruotsi varautui siihen että Neuvostoliitto miehittää Suomen tai ainakin Lapin ja yrittää tulla rajan yli Ruotsiin. Samoin kylmän sodan aikaan. Ruotsalaiset pelkäsivät venäläisiä, kommunisismia ja uskonnollisia ääriliikkeitä. Eivät tavallisia suomalaisia. Urheilufanatismi sai aikaan Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden viilenemisen 1920-30 luvulla. Urheilufanatismi oli molemminpuolista. |
||||
|
|
30.10.2021 10:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on ilmeisesti se toinen Move90, ei 901? Saisiko numeron ja sarjamerkinnän tägeihin, kiitos? | ||||
|
|
30.10.2021 10:24 | Ismo Kirves | ||
| Vahtitupahan siinä ja radan toisella puolella saunarakennus. Maanmittauslaitoksen vuoden 1950 ilmakuvassa näkyy hyvin tuo sijainti 56 + 097. | ||||
|
|
30.10.2021 09:46 | Petri Sallinen | ||
| Täältä löytyy. https://vaunut.org/kuva/133497?t=Move90 |
||||
|
|
30.10.2021 09:41 | Petri Sallinen | ||
| Gb-vaunujen katto-ongelmat johtuvat vaunun uudenlaisesta rakenteesta. Ongelman ratkaisusta muodostui myös arvovaltakiista Pasilan konepajan päällikön Kustaa Ryselinin ja VR:n koneteknillisen toimiston välille. VR:n koneteknillisessä toimistossahan suunniteltiin liikkuvaa kalustoa. Vuonna 1925 suunniteltu Gb-vaunu poikkesi rakenteellisesti edeltäjistään. Vaunun rungossa ei enää käytetty yhtenäistä kehystä, vaan korin rungon seinäpylväät kiinnitettiin suoraan aluskehyksen sivutukiin. Vaunun kori pääsi vääntyilemään pystysuunnassa, jolloin kate halkeili. Vikojen korjaaminen oli hankalaa. Syyhyn paneuduttiin tosissaan jo vuonna 1930 — vain viisi vuotta ensimmäisten vaunujen valmistumisen jälkeen. Ryselinin vika-analyysin mukaan ”vaunujen katot ovat heikkoja kun pärekopat”. Korit liikkuvat kaarteissa diagonaalisen liikkeen seurauksena. Tämä aiheuttaa katoissa murtumia ja vuotoja. Vaikka vika selvitettiin ja ratkaisukin keksittiin, oli ratkaisun hinta — 700 mk per vaunu — koneteknillisen toimiston mielestä liian kallis. Sen sijaan koneteknillinen toimisto määräsi Pasilan konepajan valmistamaan kolme erää vaunuja, joissa kaikissa oli erilainen ongelman poistava ratkaisu. Mukana oli myös Ryselinin kehittämä ja koneteknillisen toimiston jo hylkäämä ratkaisu. Sen mukaan vaunun pitkittäisen peruslaudoituksen päälle kiinnitetään 45 asteen kulmassa ohuempi diagonaalilaudoitus. Ryselinin mukaan tällä saavutetaan ”täysin varma ja luotettava lopputulos”. Toinen vaihtoehto oli vaunun sisäkattoa tukevat, ristiin asennettavat vinojännitteet, jotka kiinnitettiin vaunun päätyihin. Ryselinin mielestä tämä olisi ”konstruktiivisesti täysin hylättävä, koska ratkaisu jättää vaunun vesikaton entiselleen”. Kolmas vaihtoehto oli ruotsalainen kattopäällys, joka Ryselinen mielestä ”ei voinut kestää pelkän pärekaton päällä”. VR:n koneteknillinen toimisto määräsi Pasilan konepajan käyttämään kakkosvaihtoehdon mukaista ratkaisua, vaikka Pasilan konepaja sitä vastusti. VR:n virallisten historiikkien mukaan Gb-vaunujen katto-ongelmat oli nyt ratkaistu. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vuonna 1949 radoilla arveltiin lojuvan 5000 Gb-vaunua, joiden katot vuotivat ja odottivat korjausta — yksi syy tilata 250 peltikattoista vaunua Ruotsista. Vuonna 1949 otettiin käyttöön Ryselinin jo vuonna 1930 suosittelema ”kaksinkertainen kattorakenne”, eli alkuperäisen pitkittäislaudoituksen päälle lyötiin toinen laudoitus 45 asteen kulmassa. Ryselinin ratkaisu sai aikaan vaunun katossa ruuvikierteen kaltaisen jännityksen. Tämän seurauksena vaunun katto kesti paremmin katteen repeämiä aiheuttavia voimia. Ratkaisu osoittautui hyväksi ja sitä käytettiin pitkään. |
||||
|
|
30.10.2021 09:26 | Erkki Nuutio | ||
| Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla. Ei Haaparannan aseman paikka ole olennainen kysymys, vaan se että Tornion asema joutui syrjään kaupungista. Järjetön Pohjanlahden kierros on pilasi/pilaa torniolaisten henkilöliikennemahdollisuudet Suomen suuntaan. Autoliikenteellä on kilpailuetu kulkiessaan ilman Pohjanlahden kierrosta suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse. Samaa tulee vaatia rautatieltä. Ymmärrät hyvin että se lisäisi etenkin matkustaja-yhdysliikenteen kansainvälistäkin kiinnostusta ja edistäisi merkittävästi Tornionkin elinvoimaa. Ei Ruotsi I maailmansodan aikana juurikaan pelännyt Venäjää, vaan Venäjä Ruotsia - sitä että Ruotsi menisi Saksan puolelle. Hilkulla se olikin sodan alussa. Palkkio ei olisi ollut pelkästään Ahvenanmaa. Venäjää silmälläpitäen Ruotsi oli pystyttänyt jo 1800-luvun lopulla Bodenin linnoitukset. Sen tykit olivat tosin vain tussareita, joiden ulottuma oli vaivoin yli 10 km. Ruotsi oli harhainen nimenomaan suomalaisia, ja itsenäisyytemme alkuvuosina Suomea kohtaan rasistisuuden vuoksi. Ruotsin Tornionjokilaakson suomenkielisten kielivaino oli vielä täydessä käynnissä ja suhtautuminen mm. työn vuoksi vieraileviin suomalaisiin oli vihamielistä. Lue ajankohdan sanomalehtiä Kansalliskirjaston netistä. Ratasillan rakentamisessa (Ruotsi rakensi sillan, kustannukset jaettiin) Ruotsi sortui naurettavuuksiin kuten sanomalehdetkin kertoivat. |
||||