Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2021 10:39 | Eljas Pölhö | ||
| Toukokuussa 1978 957, 958 ja 754 olivat yhdessä sorakuopassa Jyväskylän pohjoispuolella (vanhan ratalinjan varrella) eli Seppälänkankaalla. | ||||
|
03.11.2021 10:07 | Heidi Järvelä | ||
| Tämä on kyllä hieno kuva vielä kun saataisiin tuo asemarakennus kunnostettua niin saisi näyttäviä kuvia rakennuksen kanssa. | ||||
|
03.11.2021 09:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämä vielä jäljellä? | ||||
|
03.11.2021 08:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Logomon silta otetaan käyttöön tänään kello 14.00. | ||||
|
03.11.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana mutta täytyy kehua että hienosti rajattu ja saatu joki näyttämään niin hyytävältä kuin mitä se kunnon pakkaspäivänä on. | ||||
|
03.11.2021 06:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Väinölä myöhemmin: https://tinyurl.com/59hz9y8z | ||||
|
03.11.2021 05:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kokoonpano: N+M. | ||||
|
03.11.2021 05:00 | Jaakko Harjuvaara | ||
| Aivan upea kuva - kauneimmasta teknisestä laitteesta! | ||||
|
03.11.2021 02:11 | Tauno Hermola | ||
| Kyllä ne läjitysalueet ainakin Salossa oli kesällä jo kuivia. Sai muistaakseni sieltä ilmaiseksi hakea multaa, jos itse lastasi. Lapioitahan löytyi ja niitä osattiin käyttää :) Kuormattuna maksoi jotain. Kyllä sitä "Sokeritehtaan multaa" vietiin paljon omakotitalojen pihoillekin. | ||||
|
|
03.11.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin 958 seisoi Leppälahden romujonossa syksyllä 1978. | ||||
|
Kuvasarja: Talvinen kävely Aurajoen rannalla |
03.11.2021 00:54 | Arttu Räsänen | ||
| Mukava talvinen kuvasarja. | ||||
|
|
02.11.2021 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Pääradan (Hki-Tpe) länsipuolella, ent. "Sokerin" seisakkeen paikkeilla, oli saostusaltaita, joihin tuo pesuvesi pumpattiin. Keväisin/kesäsin altaat ruopattiin ennen seuraavaa "jurttirallia". En tiedä mihin nuo mullat kärrättiin - lähitilusten pelloille? | ||||
|
|
02.11.2021 21:58 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos lisätiedosta! | ||||
|
02.11.2021 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Myynnissä: https://huutokaupat.com/3092762/historiallinen-kallislahden-asemarakennus-piharakennuksineen | ||||
|
02.11.2021 20:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko noin 90 tonnia? Silloin akselipaino oli 22,5 tonnia. | ||||
|
|
02.11.2021 20:25 | Oula Ahlholm | ||
| Paljonko yksi nikkelirikastevaunu painaa lastissa? | ||||
|
02.11.2021 20:23 | Oula Ahlholm | ||
| Olisipa nykyäänkin näin paljon Diisseleitä Nokelassa. | ||||
|
02.11.2021 19:13 | Petri Nummijoki | ||
| Tuolta löytyikin, että viimeisenä liikenteessä oli Hk3-vetureista numero 485 kesäkuussa 1961: https://vaunut.org/kuva/117398 | ||||
|
02.11.2021 18:51 | Oula Ahlholm | ||
| Vahinkoja sattuu :) | ||||
|
|
02.11.2021 18:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Jaa-a, ei muuta aavistusta kuin että on hiiri lipsahtanut. | ||||
|
|
02.11.2021 18:47 | Matti Parkkonen | ||
| Vuodesta 1955 lähtien, juurikaskuormien näytteenotossa käytettiin paineilmalla toimivia Elfan pistoputkia, jotka työntyivät lastin juurikkaihin satunnaisin pistokohdin. Näyte-erä pestiin ja multaosuus määritettiin. Menetelmää käytettiin sekä maantie- että rautatiekuljetuksissa. Alkuvuosina tuokin työ tehtiin käsityönä. |
||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Vakinaisen kapasiteetin aikataulut näkee täältä: https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2021/ Kiireellisen kapasiteetin aikatauluja ei näe mistään sen jälkeen, kun päiväkohtaiset graafiset aikataulut salattiin. Kulkutiedot kuitenkin ovat saatavilla kaikille junille esimerkiksi osoitteesta https://jvgfoto.se/trafikinfo/ Mutta nuo ovat pelkkiä kulkutietoja, eli sieltä ei näe kulussa olevan junan aikataulua. |
||||
|
02.11.2021 16:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno oli myös koko yöttömän yön matka. | ||||
|
02.11.2021 16:20 | Tommi K Hakala | ||
| Yritin esittää jollakin forumilla, että Mäntän tulevan sellun kuljetus edes olisi kiskoilla. Kuulemma ei oo tilaa käytettävälle sellulle varastotilaa riittävästi...taatusti rakentuu, jos vaikka julkinen painostus siihen ajaisi. | ||||
|
|
02.11.2021 15:33 | Oula Ahlholm | ||
| Mikä kuvassa on onnettomuus? Onko kyseinen metallin haju? | ||||
|
02.11.2021 14:57 | Arttu Räsänen | ||
| Tuolla sataman edessähän se näyttäisi viilettävän. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 14:46 | John Lindroth | ||
| Mielestäni haulla sj se. pääsee ainakin eteenpäin! Löytyi myös(var är mitt tåg app). | ||||
|
02.11.2021 14:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Sekä Rainer että Ossi ovat osaltaan oikeassa. Tämä on sepelinvaihtokone joka myös asettaa raiteen karkeasti oikeaan korkeuteensa uuden sepelin päälle. Ei kuitenkaan varsinainen tukemiskone. Suomessa ihan vastaavan tyyppisiä koneita ei ole, ehkä lähinnä kuitenkin sepelinpuhdistuskoneet "Hepokatit" Tsp: https://vaunut.org/kuvat/?tag0=18%7CTsp%7C. Tämän ELB-3MK:n tarkempi kuvaus löytyy esim tästä: https://vunivere.ru/work46126 | ||||
|
|
02.11.2021 12:00 | Mikko Herpman | ||
| Milloinkahan nähdään ensimmäinen uudelleen avattu raidekuljetus. Kuten vaikkapa Suolahden vaneritehdas.. Tai palautuisiko Mäntän kuljetukset kiskoille. Miten vaikka Nokian paperitehtaan rahdit.. | ||||
|
|
02.11.2021 11:58 | Petri Sallinen | ||
| Näinhän se oli. Kivihiiltä Martinlaakson voimalaitokselle ei ole kuljetettu rautateitse. Aiheesta olemme keskustelleet ennenkin. Tässä omaa tekstiäni vuodelta 1999, kun olin keskustellut aiheesta voimalaitoksen käyttöpäällikön kanssa: "Martinlaakson voimalaitoksen ensimmäinen vaihe rakennettiin öljykäyttöiseksi. Vuonna 1982 rakennetun laajennusosan jälkeen voimalaitoksen pääpolttoaine oli kivihiili. Tällä hetkellä (= vuonna 1999) voimalaitoksen polttoaineen käytöstä maakaasun osuus on 60% ja kivihiilen 40%. Voimalaitoksen alkuvuosina VR toivoi, että Vantaan Energia Oy (silloinen Vantaan Sähkölaitos Oy) kuljettaisi voimalaitoksen käyttämän öljyn rautateitse. Vantaan Energiasta todettiin, että se sopii, mutta kuljetuskustannus ei saa ylittää maantiekuljetuksen hintaa. Rautatiekuljetuksista luovuttiin kuitenkin melko nopeasti, sillä VR totesi sen olevan tappiollista Vantaan Energian neuvottelemaan maantiekuljetuksen hintaan verrattuna. Kivihiiltä Martinlaakson voimalaitokselle ei ole kuljetettu rautateitse koskaan. Syynä tähän ei ole kuitenkaan ollut sen hyvä tai huono kilpailukyky maantiekuljetuksiin verrattuna. Syy on energiatoimialan sisäinen kilpailutilanne. Kun Vantaan Energia ei päässyt sopimukseen Helsingin Energian kanssa hiilen hankinnasta, ostivat vantaalaiset kivihiilensä Espoon Sähkö Oy:ltä, jonka kivihiilivarasto on Suomenojalla. Suomenojalta kivihiili on kuljetettu Martinlaaksoon maanteitse. Tällä hetkellä tilanne voisi olla toinen — jos rautatieyhteys olisi vielä olemassa — kun Helsingin Energia omistaa Vantaan Energiasta 40 prosenttia." |
||||
|
|
02.11.2021 11:50 | Ossi Rosten | ||
| Piti ihan tutkia tuota ja jos nyt tuon oikein ymmärsin niin kyseessä on sähkötoiminen toppakone / geometrian korjaus härpäke. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%AD%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%82%D1%80%D0%BE%D0%B1%D0%B0%D0%BB%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%91%D1%80 |
||||
|
|
02.11.2021 11:44 | Tauno Hermola | ||
| Mitähän rautateiden tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle on vaikuttanut rautatiekuljetusten kilpailukykyyn? Monopolilla on monopolin hinnat, kilpailu on voinut tai voi muuttaa tilannetta. Onko tästä (vielä) nähtävissä mitään merkkejä? | ||||
|
|
02.11.2021 11:12 | Juha Pokki | ||
| Martsarin öljyjunasta on varmasti tämä HS-artikkeli ollut aiemminkin esillä, mutta laitetaan tähänkin yhteyteen: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006596463.html |
||||
|
|
02.11.2021 11:06 | Petri Nummijoki | ||
| Näköjään vielä marraskuussa 1982 on öljyjuna kulkenut: https://vaunut.org/kuva/55459 | ||||
|
|
02.11.2021 10:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kivihiiltä en tiedä kuljetetun Martinlaakson voimalaitokseen junalla (ei toki tarkoita, etteikö olisi mahdollista sekin) mutta sen sijaan öljyä kuljetettiin. Martinlaakso 1 oli alun perin öljyä polttava mutta muutettiin myöhemmin maakaasulle. Öljyn junakuljetukset taisivat päättyä suunnilleen Martinlaakso 2:n valmistumiseen tai muuttuivat ainakin harvinaisemmiksi. Syy lienee siinä, että öljy oli Martinlaakso 2:n valmistumisen jälkeen paremminkin varapolttoaine, joten sitä ei tarvinnut enää kuljettaa suurisuuntaisesti. | ||||
|
|
02.11.2021 10:23 | Petri Sallinen | ||
| Lahteen vuonna 1975 valmistunut lämpövoimalaitos oli ainakin aluksi Imatran Voima Oy:n Lahden kaupungin yhteisyrityksen omistuksessa (=Lahden Lämpövoima Oy). Vantaan Energian vuonna 1982 valmistunut Martinlaakso 2 oli kivihiilikäyttöinen. Voimalaitokselle rakennettiin muistaakseni raideyhteys kivihiilen kuljetuksia varten, mutta sitä ei montaa kertaa käytetty. Syynä oli rautatiekuljetusten kallis hinta. |
||||
|
|
02.11.2021 09:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että se vaihtaa sepeliä. | ||||
|
|
02.11.2021 09:23 | Ossi Rosten | ||
| Mikä on tämä "raidehärpätin"? | ||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 08:15 | Harri Junttila | ||
| Ompa naapurimaassa pohjoisessa monipuolista liikennettä. Toista on Suomen puolella kun pohjois-Suomi on mennyt hiljaiseksi liikenteen osalta ja hirveästi peruttuja junia. Näkeekö nykyään jostain ruotsin aikataulut ja junien seurannan ? | ||||
|
Kuvasarja: MUS 1971 Kainuussa |
02.11.2021 08:04 | Harri Junttila | ||
| Komeita kuvia. Kuvissa tunnisteissa on näköjään merkitty operaattoriksi Pieksämäen höyryveturiyhdistys :) | ||||
|
|
02.11.2021 07:35 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni HKL:llä oli tehty edelliseen metrojunien saneeraukseen liittyviä laskelmia asiasta. Ymmärsin kiertokäynnillä metrovarikolla kymmenisen vuotta sitten, että koesaaneeraukseen menneen junan kuljetuskustannusten erolla saatiin kustannettua mittava remontti, jotta maantiekuljetusta voitiin hyödyntää varikonpäässä helpommin. Olikohan Lahti Energia kunnan liikelaitos silloin kun kivihiilikuljetukset siirtyivät rautateiltä kumipyörille. Noista laskeölmista kun voisi yrittää tehdä asiakirjapyyntöä.... Voi kaatua, että säilytysvelvoiteet ovat jo ylittyneet. |
||||
|
|
02.11.2021 07:28 | Sauli Mäkelä | ||
| Onko kenelläkään mitään laskelmia joltain isommalta toimijalta, josta näkisi syitä siirtymiseen kiskoilta maantielle? Myllykoski Oy:n kuljetukset ovat hyvä esimerkki, kun 90-luvun alussa rakennettiin viimeisen päälle sillat ynnä muut ja kiskot riivittiin about viiden vuoden päästä pois. Tuolloin kuitenkin tavaraa liikkui tehtaalta ulos ja sisään useita tonneja TUNNISSA, joten aika outoja kuvioita on tuossa täytynyt olla. | ||||
|
02.11.2021 05:22 | Viivi Lammasniemi | ||
| Väylän ja Rautatiemuseon Kerava-Riihimäki-kulttuurihistoriainventoinnissa Purolan aseman rakennusajankohdan päätellään olleen 1950-luvulla: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/181640/vj_2021-53_978-952-317-892-2.pdf (s. 54) | ||||
|
|
01.11.2021 23:49 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos kuvasta, se on mainiota lisätietoa kuvalle: https://www.vaunut.org/kuva/151078?a=1 Taisi tuossa vesipuulauksessakin säilyä mukana muutama "manuaalinen" työvaihe. Ainakin lisälaitojen ja karikoiden kanssa pelaaminen. Mitenkähän jurttien multaisuus sakotettiin tuolla Turengissa, ottamalla näyte ennen kuorman purkua? Punnitseminen tuntuu mahdottomalta sovitettavalta tuollaiseen materiaalit sekoittavaan purkutapaan. Vai eikö laatuluokitusta tehty ollenkaan? |
||||
|
|
01.11.2021 21:46 | Matti Parkkonen | ||
| Turengissa rautatievaunukuormat purettiin aluksi käsityönä. Vuonna 1955 siirryttiin vesisuihkupurkaukseen. Tehtaan oma konepaja valmisti automaattisen vesitykin. | ||||
|
|
01.11.2021 20:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa joo. | ||||
|
01.11.2021 20:20 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
01.11.2021 20:04 | Petri Sallinen | ||
| Piirustuskortti on eri asia kuin varsinainen piirustus. Itse piirustuksessa saattaa olla mm. se vuosi, jolloin suunnitelma on hyväksytty, mutta myös rakennusvuosi erikseen kirjoitettuna. Piirustuskortin ensisijaisena tehtävä on auttaa etsijä varsinaisen piirustuksen luo. Siksi piirustuskortin tiedot on usein vajavaisia tai puutteellisia. | ||||
|
|
01.11.2021 19:22 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä on komea kuva! | ||||
|
|
01.11.2021 15:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi piirustuksissa ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=709077 ) ei ole mainittu aseman rakennusvuotta, vaan vain muutosvuosia, esim. 1946. Sivustolla http://mikanhuone.com/helsinki-tampere.html mainitaan Purolan aseman rakennusajaksi 1930-luku. | ||||
|
01.11.2021 14:42 | Matias Immonen | ||
| Tämän alkuperäinen on ollut jo aika kauan purettuna, mutta nyt siihen on tulossa uusi moottori. | ||||