Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2021 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siirrettiinkö Halimaan makasiini Kangasalan asemalle? Kuvatessani kyseistä makasiinia syksyllä 1991 tuli mieleeni ajatus, että sen "arkkitehtoninen yleisilme" oli vanhemman näköinen kuin Kangasalan asematalolla itsellään. Tuolloin makasiini oli VR:n omassa käytössä ja sittemmin se sai purkutuomion. Halimaa-kirja löytyy hyllystäni. Lisätietoa: Halimaa, 14 km Tpe, 6 km Wh, 6 km Sui. Avattu laiturina henkilöliikenteelle 30.6.1888. Cirk. 25/2251, 22.6.1888. Avattu myös pikkutavaraliikenteelle 1.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. (Yksittäisen tavaralähetyksen paino sai olla enintään 100 kg.) "Kun Kangasala kerran on avattu liikenteelle, on Halimaan pysäkillä liikenne lakannut, niin Rautatiehallitus on tänään määrännyt että mainittu pysäkki on heti suljettava." Cirk. 3199, 18.4.1899. |
||||
|
29.10.2021 12:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämäkin kuva on tärkeä dokumentti kyseisestä Kannelmäen onnettomuudesta. Kiitos Tapiolle näistä kuvista. | ||||
|
29.10.2021 12:11 | Juhana Nordlund | ||
| Rakkaalla sillalla (joka ei tässä kuvassa näy), onkin monenlaisia nimiä. Tässä galleriassa on monta kertaa mainittu Mätäojan silta. Useissa lähteissä esiintyy Piijoen rautatiesilta, Piijoen ratasilta tai ihan lyhyesti Piijoen silta. Kaipa tällä sillalla on väylästä vastaavan viranomaisen tietokannoissa jokin ihan virallinenkin nimi, joka luultavasti on jokin näissä kommenteissa mainittu vaihtoehto. | ||||
|
29.10.2021 11:55 | Tauno Hermola | ||
| Ajatus rautatieyhteydestä Uudenkaupungin kautta Ruotsiin on itse asiassa yllättävän vanha https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?showUnauthorizedResults=true&query=%22Ahvenanmaa%20Uusikaupunki%20rautatie%22%20~100&startDate=1914-01-01&endDate=1920-12-31&title=fk19536&title=1458-8773&title=0355-9149&title=1458-0535&title=0356-133X&title=1458-2619&title=1458-8633&title=1458-0543&formats=NEWSPAPER&orderBy=DATE :) | ||||
|
29.10.2021 11:43 | Mikko Herpman | ||
| Mutta kuvien mukaan on ollut kuitenkin liikenteessä 2003 asti. | ||||
|
|
29.10.2021 10:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mätäjoki (ruots. Rutiån) on ollut vielä keskiajalla Vantaanjoen päähaara. Virolaisen Padiksen Luostarin munkeilla oli kalastusoikeus siellä. | ||||
|
|
29.10.2021 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Sillan nimi voi periaatteessa olla tuo Mätäojan silta, en pääse nyt sitä tarkistamaan. | ||||
|
|
29.10.2021 09:24 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin puolella kyseinen puro on ainakin nykyään nimeltään Mätäjoki. | ||||
|
29.10.2021 08:29 | Marko Vornanen | ||
| A17 toimii jarruna tässä tilanteessa. | ||||
|
|
29.10.2021 06:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko M100:ssa olemassa jonkinlainen käsijarru, jolla sen saa pysymään paikoillaan? | ||||
|
|
29.10.2021 06:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja sitten tietysti toinen junalauttayhteys Vaasan ja Uumajan välille, koska silloin ylitysmatka jää vielä vähän lyhyemmäksi, eikä tarvitse koukata Uudenkaupungin läpi. Esim. joku Joensuu–Kuopio–Jyväskylä–Vaasa–Uumaja–Tukholma olisi ihan kätevä junayhteys. Tuon junan voisi itse asiassa ehkä liittää yhteen Rovaniemi–Kööpenhamina-yöjunan kanssa Uumajan kohdilla? | ||||
|
|
29.10.2021 06:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pääsisihän junalla nopeasti Helsingistä Tukholmaan, jos Uudenkaupungin satamaan palautettaisiin junalauttojen lastausramppi ja telinvaihtohalli. Aika halvalla sellaiset tekee. Uudestakaupungista Hargshamniin Ruotsiin on puolet lyhyempi matka kuin Turusta Tukholmaan, eli siinä ylityksessä ei mahdottomasti aikaa kulu. Nopeusero nykyiseen laivayhteyteen nähden on todella suuri, ja lisäksi poistuisi tarve siirtyä rautatieasemalta satamaan ja sitten taas satamasta asemalle. | ||||
|
29.10.2021 02:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossa Taunon linkittämällä videolla voi nähdä Granholmin tyylinäytteen vuodelta 1900. https://railwayz.info/photolines/images/361/1358768329.jpg | ||||
|
29.10.2021 01:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja lippa toden totta oli hamaan loppuun saakka: https://tinyurl.com/jwkvc56y | ||||
|
29.10.2021 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloinkohan oikaisu rakennettiin? Voisiko olla noin 1966, samoihin aikoihin kuin uusi Karjalan rata otettiin käyttöön? | ||||
|
28.10.2021 23:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Muuntajankuormausraidetta on käytetty viimeksi varmaankin kesäkuussa 2015? https://vaunut.org/kuva/102002 | ||||
|
|
28.10.2021 23:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Nythän on puhuttu kanssa merenkurkun kiinteästä yhteydestä mutta vain maantiesillan muodossa? Olisi aika hölmöä jos rautatietä ei rakennettaisi kanssa? | ||||
|
|
28.10.2021 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustalla näkyvä oranssi rakennus: https://flic.kr/p/2mEPRap + https://flic.kr/p/2mEPR3L | ||||
|
|
28.10.2021 23:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Helsingin ja Tukholman välillä laivakin on nopeampi kuin juna. Tietty jos Vesterbacka joskus saakin päähänsä että tehdään tunneli Tukholmaan eikä Tallinnaan. Toivottavasti ei. |
||||
|
|
28.10.2021 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Arvelinkin niin, se on taidettu laittaa varta vasten näihin hommiin. M200-junien saneerauksia odotellessa! | ||||
|
|
28.10.2021 23:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Seppo Ilmari Kallion mainio Halimaa-kirja on luettavissa sähköisenä versiona: https://tinyurl.com/2ddm4a56 | ||||
|
|
28.10.2021 23:15 | Rasmus Viirre | ||
| Heh, kieltämättä kyllä jännän näköinen ilman Tekaria edessä. Ohitin tämän Toijalassa junassa IC 25 ja Tka8:n numero oli 578. | ||||
|
28.10.2021 23:15 | Jukka Virolainen | ||
| Muistan hyvin kun näitä vaunuja liikkui Lahdesta Riihimäelle. Yllättävän paljon juurikkaita putoili radalle...tai ei siis mikään ihme, kun vaunujen laidat olivat kuvanmukaisia. Pitkälle alkutalveen juurikasjunia riitti, lumivaippa juurikkaiden kuorrutteena :) | ||||
|
28.10.2021 21:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Millaista olI? | ||||
|
28.10.2021 21:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva ja hienot värit mielenkiintoisessa paikassa. Kiitos kuvista! :) | ||||
|
28.10.2021 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pot - sarjan ensimmäinen vaunu otettiin käyttöön 1967. | ||||
|
|
28.10.2021 20:57 | Viivi Lammasniemi | ||
| Upea tunnelma tässä kuvassa. | ||||
|
|
28.10.2021 20:55 | Jaakko Pehkonen | ||
| Mainio ajankuva! Harmi kun juurikasta ei enää kuljeteta rautateitse. |
||||
|
Kuvasarja: Hv3 995 Porvoon radalla. |
28.10.2021 19:26 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia Hannu. Oli oikein mukava reissu. | ||||
|
|
28.10.2021 19:19 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunussa on edelleen laukaistavat karikat, ketjut tavallisesta käytännöstä poiketen tolppiin kiedottuina. Tuleepa mieleen sellainen mahdollisuus, että kuorman purkauksen pääosa hoitui laukaisemalla tolpat; sen jälkeen kun ketjut on ensiksi pistettu kiinnitykseen esimerkiksi purkauspaikan reunalla juoksevaan vaijeriin. Nuo GOST-määreen mukaisten lisälaitojen kolhut ja murjoontuneet laudat vihjaavat, että ne ovat saaneet jonkin sortin tiputtavaa käsittelyä... Loppuja kuormasta voi sitten kaapia kyydistä erikoistyökalulla: juurikastalikolla (Billnäs-valmiste, tietenkin). Juurikastalikossa on piikkien päissä pienet pallukat, jotka estävät lapakoitavien juurikkaiden keihästymisen piikkeihin. Tavallinen teräväpiikkinen talikko tukkeutuisi tietysti heti, eikä lapiokaan noihin mukuloihin helpolla uppoa. Turengin tehtaan laitteistoja ei taidettu paljoa uudistaa koko toiminnan aikana, luultavasti myös jurttien purkupaikka oli melko alkeellinen. Ehkä vain pelkkä purkukuoppa pohjakuljettimella. Olisiko hakevaunusta kerralla purkautuva satsi olisi ollut liikaa purkukuopan ruokahaluun nähden? Lukijoissa saattaa olla joku, joka muistaa nuo Turengin systeemit, löytyisikö tarkempaa tietoa? |
||||
|
|
28.10.2021 18:21 | Tapio Keränen | ||
| Numero 10001 otettiin uusiokäyttöön Pot-sarjassa. | ||||
|
|
28.10.2021 18:11 | Reijo Jantunen | ||
| Tuli asuttua Viassa 1947-57 | ||||
|
|
28.10.2021 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Ai Po-littera tulikin käyttöön vasta 1947? Kiitos Esa, aina oppii uutta! | ||||
|
|
28.10.2021 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, ote Käskylehdestä 27/47-2 (vuodelta 1947): "4-akseliset postivaunut: litteraksi on määrätty Po. 2- ja 3-akselisten litterana on edelleenkin P." Itse olen siinä käsityksessä, että tämä 10001 oli lajissaan ainoa. |
||||
|
|
28.10.2021 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumma, kun jurttikuljetuksia toteutettiin kuvatunlaisella kalustolla. Olisiko hakevaunut soveltuneet paremmin? Hh, Ohn? Vaununvuokran suuruusko tämän aiheutti? Melko varmaa on, että kuorman purkaus tehtiin käsipelillä, juurikas kerrallaan...? |
||||
|
|
28.10.2021 16:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rajan ylittäminen taksilla pitäisi taas olla käytettävissä oleva vaihtoehto. Rajoituksia on lievennetty. | ||||
|
|
28.10.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Vaunusta vielä: tämä on aitoa Americanaa, jälleen perinteinen USRA-mallin mukaan tehty 40' umpivaunu Arch Bar -teleillä. Kyseessä on joko jokin Kanadasta ensimmäisen maailmansodan aikana toimitetuista vaunuista tai 1920-luvulla Neuvostoliitossa (metrimitoilla) rakennettu kopio. | ||||
|
28.10.2021 13:12 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kiitoksia Miro! Kyllähän noita aikavalotuskuvia on tullut vastaan minullakin. :D | ||||
|
|
28.10.2021 12:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo on pelkkä P. Ihan vastaavasti kuin sotasaaliskaluston yhteydessä kirjatut A, Ei, T, ja Ei vaunutkin. | ||||
|
|
28.10.2021 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva! Kuinka paljon tällaisia sotasaalisvaunuista muutettuja postivaunuja oli käytössä? Oliko littera kuvan mukaan P, olisi voinut kuvitella litteraksi esim. VPo? Onkohan väritys ollut yleisliittolaisen ruskea vai peräti postivaunun keltainen? | ||||
|
|
28.10.2021 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Heh, repesin kuvatekstistä! Laidat ovat kieltämättä toteutettu neuvostoliittolaisella lisenssillä! | ||||
|
28.10.2021 10:07 | Panu Breilin | ||
| Vesanka toimii radio-ohjatun radan välisuojastuspaikkana ja on sen takia liikennepaikka samalla tavalla kuin esimerkiksi Siikamäki ja Kaulinranta. | ||||
|
|
28.10.2021 09:59 | Erkki Nuutio | ||
| Koko Suomi mukaanlukien liike-elämä tarvitsee suoran junayhteyden Tallinnaan ja sieltä Euroopan ydinalueille, ei Tukholmaan. Onneksi sentään Hyperloop-höpertely sinne on painunut säälivään unohdukseen. Ratkaisevan tarpeen ja hyödyn ohella Tallinnan suunta tervehdyttäisi monia Ruotsin merkityksen yliarvostamiselta. Mitä yritykset Tukholman sumpussa tekisivät, kun niiden pitäisi mennä suoraan markkinoiden ääreen - etenkin niihin maihin joissa suhtaudutaan meihin ja tuotteisiimme myönteisesti. EU:lle tuoreesti perusteetta lahjoittamillamme neljällä miljardilla eurolla olisivat Tallinnan tunnelityöt jo täydessä vauhdissa. Nyt miljardeillamme tehdään mm. rautateitä muualle Eurooppaan. Täällä ei LiVin toimesta ole edes keskeisimmän pääratamme kapasiteetin ja nopeuden lisäystä suunniteltu ajallaan. Senkun hajaannutaan hölmöilyihin, kuten se tunnin rata ja tehdään entistäkin raskaampia hallintohimmeleitä. |
||||
|
28.10.2021 09:55 | Jussi Kortman | ||
| Perfect. | ||||
|
28.10.2021 09:48 | Pertti Miettinen | ||
| Tuo vaneeritehtaan alue on raiteilla varustettu vielä vuonna 1994, ainut että paikallistien kohdalta rata on ollut poikki. Liikennettä ei siis ole ollut tehtaalle asti enää. | ||||
|
|
28.10.2021 09:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi Vesanka on liikennepaikka mutta Kaleton linjavaihde, vaikka molemmissa on vain yksi pistoraide? Miksei Vesankakin ole linjavaihde? | ||||
|
|
28.10.2021 08:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämän voisi luulla olevan 1960-luvulta! | ||||
|
|
28.10.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsinki-Tukholma suora yhteys toteutuu helpoiten ja edullisimmmin Finnairin ja SAS:n avulla. Mutta yheysväleillä Helsinki-Luulaja tai Kiiruna tai Tukholma-Oulu tai Rovaniemi voisi juna olla vaihtoehto. |
||||
|
|
28.10.2021 08:44 | Lauri Rantala | ||
| Liike-elämä tarvitsisi suoran junayhteyden välille Helsinki-Tukholma. | ||||
|
28.10.2021 08:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Itse otin aivan samantyyppisen kuvan samasta junasta, mutta Pasilassa. Komia kuva on! | ||||
|
|
28.10.2021 08:17 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kauden upein höyrykuva! | ||||
