Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.10.2021 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/117706 Sss:n kisojen junailujen palautus Haapamäelle. | ||||
|
26.10.2021 21:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuliko tästä kuuluisasta postijunasta koskaan diesel- tai sähkövetoista vai oliko se kokonaan höyryajan ilmiö? | ||||
|
26.10.2021 21:36 | Sami Perälä | ||
| Tämä suljettu pätkä uhkaa jäädä tulevan varikkoraiteen, ja tulevan kaupunkiradan alle. Näin se on kaavoihin merkattu. Kuvaajan vasemmalla puolella oleva vihreä (myös hometta) oleva mökki odottaa lunastusta. | ||||
|
|
26.10.2021 21:23 | Petri Nummijoki | ||
| H213 kulki vain Helsingistä Riihimäelle mutta Riihimäeltä jatkoi Toijalaan H231 ja siinä oli ainakin osa H213:n vaunuista ja kai sama veturikin siinä vaiheessa, kun käytettiin Hr1- ja Tr1-sarjoja. Sitä en tiedä, jatkettiinko jo Hv2-vetureiden aikaan samalla veturilla Toijalaan vai vaihdettiinko siinä vaiheessa Riihimäellä veturia. Postivaunu sekä joinain viikonpäivinä kulkenut vankivaunu jatkoivat Toijalasta vielä Tampereelle liitettynä Turusta tulleeseen junaan P359. | ||||
|
26.10.2021 21:16 | Sami Perälä | ||
| Näin vuosia myöhemmin, tämä kuva sopisi parhaiten tuohon mtv sää #kauhukuva kilpailuun. Kuukasikin sopisi melkein, ainakin teeman perusteella. | ||||
|
26.10.2021 21:10 | Sami Perälä | ||
| Allekirjoittanut omistaa tuosta pysäkiltä löytyneen aikataulun. Pysäkki on tosiaan kierrätystavaraa. Pysäkki totteli aijemmin nimeä Kungsgårdsskolan (E5207), tuo oli jo silloin sotkettu. Näitä katoksia on vielä sankoin joukoin pohjois-Espoosa, jokunen myös vantaan puolella. | ||||
|
|
26.10.2021 20:21 | Erkki Nuutio | ||
| Miksi kyse on Toijalan postijunasta? Irroitettiinko postivaunu junasta Toijalassa? Juna kaiketi jatkoi matkaansa ainakin Tampereelle tai vielä pidemmälle pohjoiseen? |
||||
|
26.10.2021 20:11 | Teemu Sirkiä | ||
| Voit hakea paikan nimellä, vaikkei haku sitä ehdottaisikaan. Tämäkin kuva siis löytyy, kun vain kirjoittaa paikkaan Örö ja hakee. https://vaunut.org/kuvat/?paik=%C3%B6r%C3%B6 | ||||
|
26.10.2021 20:06 | Raimo Harju | ||
| Suureltakin se Hr 13 näyttää pikku-jumpoon nähden. | ||||
|
|
26.10.2021 20:06 | Erkki Nuutio | ||
| Pystyykö tämän kuvan löytämään Vorg-heinäsuovan yli 100 000:n kuvan joukosta ilman ystävällistä satunnaisgeneraattoriamme? Paikkahaku Örö ei löydä Örötä eikä tätä kuvaa. Heinäsuovassa lienee muitakin julkisliikenteen ulkopuolella olleita ratoja, joiden paikannimiä haku ei tunne. Vaatisi kai kyseisten paikanimien lisäämistä ja asianomaisten kuvien kytkemistä näihin paikannimiin (eli siis työtä). Ohjelman keinoilla saanee esille kaikki kuvat, joiden paikannimeä haku ei tunne, mutta onko näitä tuhansia? |
||||
|
26.10.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jouduin tämän muinaisdeeverin kanssa tekemisiin torstaina 21/10 ja jälleen eilen maanantaina 25/10. Eilisiltaisessa vuorossa asiat olivat ehtoon tummuttua edenneet siihen, että olin kippailemassa tällä vielä »Hunajaa» toisen päivystäjän (Dv12 2626) saatua jo eri laadun puretuksi toisella kääntölaitteella. Niinpä Valko-Deeveri meni Hunajan kippailuni kestäessä kuvassa näkyvällä tavalla yläpihalla makaavan T 58054:n vaunuston perään pumppailemaan siihen ilmaa. Junan kuormat koostuivat kahdesta eri tavarasta ‒ noin puolet ja puolet. Niinpä Valko-Deeveri järjesteli junan siten, että työnsi ensin neljänneksen sivuun, sitten keskipuolikkaan kohti vapaana olevaa kippiä sekä veti vielä loppuneljänneksellä sen aluksi sivuun työntämänsä keulaneljänneksen takaisin yläpihalle suojiin. Näin saatiin Vokit jaoteltua puoliksi siten, että molemmille kipeille kohdistuisi samaan aikaan samaa tavaraa, jolloin voitaisiin kippailla rationaalisesti. Saatuani Hunajat läpi, tulin kuvan Dv12 2620:lla kohti vapaana ollutta kippiä työnnetyn ja yläpihan puolelle suojiin vedetyn letkan väliin kytkeytyäkseni ensin mainitun roikan perään. Radio-ohjaus-Deevereistä tuttuun toisaikaiseen tyyliin suunnan kääntyminen päätti siinä kohtaa ‒ vaihteen V 2006 takana käydessä ‒ vaatia hieman aikaa ja kommervenkkejä. ‒ Eihän täs romus käänny suunta! No, onneks on Stena tos viäres, ilmoitin Tahkiksen ratapiharadioon. ‒ Ei ol pitkä matka loppusijoituspaikalle, kuittasi Valko-Deeverin vaihtotyökuljettaja, vetäen kiduksiinsa autonraatojärsimön yläpihan alapään vaihdekujaa kohti puhaltamaa, akkuhapon ja jäähdytinnesteen terästämää mikromuovisumua. |
||||
|
26.10.2021 18:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa myös vetureiden mittoja. | ||||
|
|
26.10.2021 16:16 | John Lindroth | ||
| Itse olen saanut olla TK3 vetoisen sorajunan veturissa Hakkilan käynnillä aluksi v.66 jolloin veturina oli 895 ja sittemmin keväällä 67 jolloin veturina oli kuvan 1170.Noilla kummallakin kerralla sorajuna suuntasi Helsinkiin.Kaksi kertaa olen myös nähnyt noina vuosina kun sorajuna jää sutimaan Linnunlaulun vaihteeseen TKn painaessa roikkaa kohti Pasilan mäkeä! | ||||
|
|
26.10.2021 14:40 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Satunnaisgeneraattori toi tämän kuvan esille. Uusimmassa Resiinassa onkin sopivasti Örönkin ratoja valoittava artikkeli. | ||||
|
26.10.2021 13:55 | Pekka Kerola | ||
| Rataa alennettiin syksyn aikana tulevan sähköradan takia. Samalla uusittiin vaihdealuevalaistus. | ||||
|
26.10.2021 12:53 | Markus Räsänen | ||
| Kiitos tiedoista Tapio ja Petri. Tämä avarsi omaa, osin väärää tietoa Gb-vaunuista. Olen ollut tähän asti käsityksessä, että koko Gb-sarja olisi ollut suomalaista alkuperää, mutta näin ei ole ollut. Itseäni on harhauttanut mustavalkokuvista juuri katto. Katto näyttää muulta kuin peltikatolta (johtui osin katon pintamuodosta). Petrille vielä kysymys tuosta "vahvistetusta kaksikertaisesta katosta", millä kaksikertainen vahvuus saavutettiin? |
||||
|
26.10.2021 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Tikkurilan sorakuopalle ei kai saanut ajaa raskaan sarjan veturilla, joka selittänee, ettei junassa ollut esim. Hr1 tai Tr1 mutta minkähän takia näitä ajettiin ennemmin Tk3:lla kuin Tv1:llä? Jälkimmäisessä olisi ollut enemmän voimaa ja tilavampi tenderi. Tietysti välitön syy on, ettei Pasilassa ollut Tv1-vetureita mutta varmaan Pasila olisi halutessaan sellaisen saanut tuohon aikaan jo helposti. | ||||
|
|
26.10.2021 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Lähin ruotsalainen vastine oli Gs-umpivaunu vuodelta 1898. Näitä modernisoitiin 1920-luvulta lähtien ilmajarruilla ja 1940-luvulta lähtien rullalaakereilla. Vaunuja oli jarrusillalla, alkuaikoina myös jarruhytillä ja ilman näitä. Hevosyhteensopiva versio oli Gsh. https://vaunut.org/kuva/121055?s=1 | ||||
|
|
26.10.2021 10:01 | Petri Sallinen | ||
| Gb-vaunu suunniteltiin Suomessa uudeksi vakiotyyppiseksi katetuksi tavaravaunuksi vuonna 1925. Kun vaunuja sodan jälkeen tilattiin Ruotsista ja Puolasta, ne olivat uusia. Ruotsissa ei ollut käytössä suomalaisia vaunuja, joita olisi voinut sieltä ostaa käytettynä :). Syy tilata vaunuja Ruotsista ja Puolasta oli materiaalipula ja konepajatoiminnan valjastaminen sotakorvausteollisuuden palvelukseen. VR:n Käskylehti nro 42 vuodelta 1946 kirjoittaa seuraavasti Ruotsista tilatuista vaunuista: "Ruotsalaisella aluskehyksellä varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 oveen maalataan teksti "Vientipaperivaunu — ei saa kuormata puutavaraa". Syy miksi nämä vaunut nimettiin paperin kuljetusta varten oli vaunujen peltikatto. Oli aivan oleellista, että paperi ei saa kastua. Vaunujen käyttöä valvottiin ja koneosasto puuttui useita kertoja määräyksillään siihen, kun vaunuihin oli kuormattu muuta kamaa, jonka käsittely vahingoitti kattoa. Vuonna 1947 ruotsalaisperäisten Gb-vaunujen litterat muutettiin Gbr-litteroiksi, jotta em. syistä vaunut olisi helpompi erottaa tavallisista Gb-sarjan vaunuista. Ko 302/1001 1947 kirjoittaa seuraavasti: "rullalaakereilla varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 litteraan lisätään erottelua helpottamaan pieni r-kirjain". Vientipaperivaunuja valmistettiin myös Pasilan konepajassa. Sieltä valmistui vuonna 1948 Gb-vaunut 55456-55643, joihin maalattiin sama "vientipaperivaunu"-teksti kuin ruotsalaisperäisiin vaunuihin (Ko 475/1110, 1948). Alkujaan vaunut olivat Gb-sarjassa, mutta vielä samana vuonna ne siirrettiin Gbp-sarjaan (Ko 475/1746, 1948). Vaunuissa oli joko peltikatto tai vahvistettu kaksinkertainen katto, joita käytettiin myös vientipaperivaunuissa. Suomalaisten vaunujen kate perustui Suomessa kehitettyyn massakattoon. Massakaton rakennekuvauksia ja resepti massan keittämisestä on julkaistu useissa VR:n historiikeissa. Vahvistetun katon rakennekuvaus on esitetty Pasilan konepajan historiikissa. Uusia Gbp-vaunuja valmistui lisää Pasilan konepajassa vuonna 1950. Ne saivat sarjanumerot 56201-56400 (Ko 519/1004, 1950). Koska vahvistetuilla katoilla (=joko peltikatto tai kaksikertainen katto) varustettuja Gb-sarjan vaunuja oli koneosaston mielestä jo "riittävästi" vuonna 1953, ei ollut enää tarvetta erotella Gbr-sarjan vaunuja litteran perusteella. Siksi Gbr-sarjan vaunut muutettiin Gb-sarjaan vuonna 1953 (Kl 49/53, Ko 1113/2164, 1953). |
||||
|
26.10.2021 09:55 | Petri Soronen | ||
| Paikkatiedon vuoden 1948 ilmakuvassa näkyy aika hyvin tuo vanha lähtösuunta sekä kolmioraide. | ||||
|
|
26.10.2021 09:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, yksi aika hyvä havainne kolmioraiteesta on Radan varrella - kirjan sivulla 139 oleva karttaote Seinäjoelta vuodelta 1953. | ||||
|
26.10.2021 09:43 | Jaakko Harjuvaara | ||
| Siis videon linkki YouTubessa https://youtu.be/rbYRfajx7aQ | ||||
|
26.10.2021 09:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä hetkestä katsottuna jokunen vuosi sitten Parkanon pysähdykset jäivät todella vähiin. Nyt niitä on sentään muutaman tunnin välein pitkin päivää. | ||||
|
|
26.10.2021 09:09 | Petri Nummijoki | ||
| Minnehän tuo Hr13 oli matkalla? Entä lähtikö Tk3-juna tästä aidosti pohjoiseen? Isäni mainitsi joskus, että ollessaan ensimmäisiä kertoja Tikkurilassa (3-4 vuotta ennen tämän kuvan ottamista) niin Tikkurilan taulussa oli sillä tavalla totuuden vastainen näyttö, että kolmannelta raiteelta vaihde kääntyi vetopätkään eikä linjalle, vaikka taulun mukaan siitäkin olisi pitänyt pohjoiseen päästä. Tikkurilassa piti siis vain tietää, että juna on otettava neljännelle raiteelle, jos sivulta on tarkoitus lähteä pohjoiseen. Lieneekö sitten kytkennät korjattu tähän mennessä? | ||||
|
|
26.10.2021 08:56 | Lauri Rantala | ||
| yhä harvemmin | ||||
|
|
26.10.2021 08:35 | Oula Ahlholm | ||
| Pysähdytäänkö täällä aina? | ||||
|
|
26.10.2021 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy sorakuopalla olevan aika runsas rautaesiintymäkin. | ||||
|
25.10.2021 23:59 | Lasse Reunanen | ||
| Se silta on Heinolassa Rautsaloon Stora Ensolle johtavalla rautatiellä. Näyttää olevan tuo kantikkaampi v. -32 valmistunut silta. https://vaunut.org/kuva/147935?paik=Rautsalo https://vaunut.org/kuva/75224 | ||||
|
|
25.10.2021 23:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Olin pitkään siinä käsityksessä, että kolmioraide olisi ollut vanhan lähtösuunnan ja Vaasan radan välillä, mutta se ei ollutkaan, vaan vanhan ja uuden lähtösuunnan välillä. | ||||
|
|
25.10.2021 23:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuosta Heinolaan siirrosta on Hesarin artikkelikin: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003137252.html Siellä kerrotaan että se korvasi vanhan pienemmän sillan teollisuusraiteella, mutta eivät kyllä Rautsalon tai Jyrängön / Hevossaaren radalla olevat sillat ole tuollaisia. | ||||
|
25.10.2021 22:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähettäjä on kirjoittanut ruotsiksi joten sen on lähettänyt suomalaistaustaine joka luultavasti on halunnut käyttää samaa kalenteria kuin vastaanottaja Suomessa. Tekstin perusteella hän on voinut olla jokin Japanin vastaisessa sodassa mukana ollut sairaanhoitaja tai lääkintäsotilas, koska kirjoittaa haavoittuneista joita pitää kuljettaa Moskovaan asti. | ||||
|
|
25.10.2021 22:49 | Tauno Hermola | ||
| Kirjoitus on päivätty 29.04.1905, mutta onko se myös postleiman päivä, se on kääntöpuolella! :) Kaiken järjen mukaan lähtöleimassa pitäisi olla juliaanisen kalenterin päiväys. Suomessa kai postilaitoskin käytti gregoriaanista kalenteria Venäjän vallan aikanakin? Joissan virastoissahan merkittiin molemmat. | ||||
|
|
25.10.2021 22:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa! Vielä tarvittaisiin neljännen kohtalo. Näitähän oli 2 x 2 siltaa. | ||||
|
|
25.10.2021 22:33 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä on maailma muuttunut 53 vuodessa! | ||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
25.10.2021 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on upea kuvasarja ja taas matkakuume kasvaa! | ||||
|
Kuvasarja: Syyslomalla Rautatiemuseolla |
25.10.2021 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, mukavaa nähdä kuvia rautatiemuseon arkityöstä! | ||||
|
25.10.2021 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja jo 1930-luvulla tämä olisi ollut vanhanaikainen! | ||||
|
25.10.2021 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tällä matkalla en käynyt kuin täällä Västralla. Tämä oli ollut tavaraliikenteen yhdysliikenneasema, joten ajattelin paikan mielenkiintoisemmaksi. Lisäksi matkaohjelmassa oli vielä käynnit Persbergissä, Kopparbergissä (kyllä, sama paikka, josta tulee sitä ällömakeata siideriä) ja Grängesbergissä, joten täältä oli jo kiire eteenpäin. | ||||
|
|
25.10.2021 21:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oudointa tässä on, että tuo on ihan alunperinkin ilmeisesti tehty tehtaalla tuollaiseksi. Se ei siis ole mikään vanhasta ratikasta väkerretty viritys, vaan ihan tehtaan liukuhihnalta tuleva vakiotuote. Mikä sitten ... ... herättää kysymyksiä tuon ulkonäöstä... Ja mun silmään tuo näyttää enemmän joltain 1930-luvun tuotteelta kuin vuodelta 64 olevalta. | ||||
|
|
25.10.2021 21:49 | Lasse Reunanen | ||
| Yksi noista siirrettiin maantiekuljetuksena Heinolaan 90-luvulla ja lienee siellä käytössä. | ||||
|
|
25.10.2021 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä takia näitä hankittiin Ruotsista? Tuliko ne uutena vai käytettyinä? | ||||
|
|
25.10.2021 20:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Maiden kalentereissa oli eroa. Juliaaninen jota Venäjä käytti on 13 päivää gregoriaanista jäljessä. Mutta siinä tapauksessa olisi kortti tullut lentopostina, jotain tässä ei täsmää? | ||||
|
25.10.2021 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, kun taas Platformskjul typ. 1 oli kuitattu yhdellä piirustuksella, jossa oli käsivarren mittainen luettelo liikennepaikoista. Sama koski myös perusmallista, eli laajentamatonta, Oulun rautatien pysäkkiä. Asiassa vaikuttaa vahvasti myös sekin, että onko Kihniöllä siirretty jotakin seinää, verrattuna Tapanilaan. Jo lippuluukun erilainen sijaintikin "oikeutti" laatimaan uuden piirustuksen. Kieli poskella voisin sanoa, että Helsingin aseman rakentamiseen ei sopinut käyttää Hirsilän laiturivaihteen piirustusta... hah hah! |
||||
|
25.10.2021 19:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Asema nykyään: https://tinyurl.com/2k63snhb | ||||
|
|
25.10.2021 19:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos hakuyritykseni tuotti tulosta, kuvauspaikka on Khilok-joen rannalla Zhipkhegen-nimisen kylän itäpuolella ja paikka on tämä kaarre: https://tinyurl.com/3t743r37 ( + https://putdor.ru/station/zhipkhegen.html ) | ||||
|
|
25.10.2021 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama kortti myytävänä: https://tinyurl.com/9xmvyhhz | ||||
|
|
25.10.2021 19:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä yhdennäköisyys Kuopion vastaavaan: https://vaunut.org/kuva/60111 | ||||
|
|
25.10.2021 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasitko Östran aseman? Sivustolla https://banvakt.se/nyhyttan-finnshyttan/filipstads-ostra/ kerrotaan rakennuksen ja tontin olevan huonossa kunnossa. Facebookissa näytetään myös myytävän aseman kalusteita. Ollaankohan asemaa purkamassa? | ||||
|
|
25.10.2021 17:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Wikipedian atikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallansillat kerrotaan näistä vanhoista silloista, että "Varastoidut siltarakenteet ovat vuodelta 1932 ja ne ovat peittyneet kasvillisuuden sekaan." Sehän ei voi olla totta, vaan kyllä kyseessä on alkuperäiset, vuonna 1902 käyttöön otetut sillat. | ||||
|
|
25.10.2021 17:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstissä viittaan nimenomaan vuosina 1922–1932 kulkeneisiin Kuopion ja Toivalan välisiin autojuniin. Itselle tuli uutena tietona, että vaikka autoja on näillä silloilla kuljetettu junan kyydissä, niin sillat ovat toimineet myös nimenomaan maantiesiltoina. Siitä oli näköjään tieto myös täällä: https://vaunut.org/kuva/75224 | ||||
|
|
25.10.2021 17:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomen Kuvalehti 14.3.1931, sivu 28: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888921?page=28 | ||||