Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.10.2021 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nokeentumisesta vielä: Tässä on sama päämoottori kuin Dr18:ssa ja tämä on melko saman muotoinen. Nokeentumista on siis odotettavissa yhtä paljon tai vähän kuin Fenniarailin Dr18:ien kohdalla. | ||||
|
14.10.2021 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo veturisarjakohtainen kolmenkympin nopeusrajoitus aiheutui heikosta Nikkilän sillasta. Uudet siltajänteet kierrätettiin tänne Harjusta, pari vuotta kuvan oton jälkeen. | ||||
|
14.10.2021 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, ei "ehkä" vaan hyvinkin todennäköisesti. Harjunjoen vanha silta (Kouvolasta Mikkeliin päin), vuodelta 1923, oli juuri kuvan ottoaikoihin korvattu betonisillalla radanoikaisutöiden yhteydessä. Harjun vanhat siltajänteet sijoitettiin sitten Nikkilään joen ylittävälle sillalle. Ja muistissahan on, että Nikkilän silta korvattiin parisen vuotta sitten uudella. Tapio, kuvasi on loistava! Makasiinin nurkalla näkyy olevan vanhantestamentinaikuinen "moottoriajoneuvoilla ajo kielletty"-liikennemerkki. Nikkilä ilmeisesti toimi myös junakohtauspaikkana. Kiinnostaisi tietää, oliko siellä opastimia jo tuohon aikaan käytössä? Jos oli, niin siippareita ne ei ainakaan olleet... |
||||
|
14.10.2021 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannu taitaa olla ostamassa "Malporoo"...? Oletan hänellä olevan rantasandaalit jaloissaan, koska polkupyörää on häjyä ajaa paljain jaloin. | ||||
|
14.10.2021 17:56 | Hannu Oinas | ||
| Lälläripyörä-nimitys skootterista tavoitti aikanaan pienimmätkin. Naapurin jauhesammuttimen kokoluokkaa oleva pojankloppi kertoi koiransa tekemisistä pihalla: ”Vili pissasi lälläripyörään”. | ||||
|
|
14.10.2021 17:38 | Petri Nummijoki | ||
| Viimeiset varmat Hv4- ja Tk3-ajot Porvoseen taisivat olla syyskuussa 1964 https://www.vaunut.org/kuva/86540. Tosin jossain kuvassa oli muistaakseni maininta, että 744:n osalta olisi löydetty tätä myöhäisempi ylöslämmitys, joten liikennekäyttökin voi olla mahdollinen. Helsingin Hk3-vetureista oli kai toinen ajossa vielä kesällä 1961 liittyen VR:n 100-vuotisjuhlaelokuvan kuvauksiin. Olisikohan sillä ajettu samalla kertaa joku kaupallinen reissu Porvooseen, kun tilastoon on merkitty Hk3-vetureille ajoa 1000 km vuonna 1961, josta 11 % Helsingin paikallisliikennettä? |
||||
|
14.10.2021 17:07 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja Porvoon radalta. | ||||
|
|
14.10.2021 17:05 | Tapio Keränen | ||
| H. Salokoski sai kioskin kukoistamaan jälleen muutaman vuoden kuluttua mainostaen norttia ja kokista. | ||||
|
|
14.10.2021 16:58 | John Lindroth | ||
| Oliko se 11/64 ja HV4 nro 745? HK 3 sarja veturit 485 ja 486 ajoi sinne viimeiset ajonsa v.60. HV4 vetureista 744 ja 745 liikennöivät vielä vuonna 64 veturit 742 ja 743 olivat poistuneet jo v.63 teknisten vikojen takia. | ||||
|
|
14.10.2021 16:53 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa hieno lippakioski. Vaikuttaa tosin jo toiminnasta kuihtuneelta, ei näy oikein tavaraa eikä reklaameja. Kukkaruukut kuitenkin kulmillaan. Kioskin perusteella Nikkilä on tainnut jossain aikojen saatossa melko merkittäväkin henkilöliikennepaikka. Sairaalako vaikutti? | ||||
|
|
14.10.2021 16:45 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän se isänmaan kamaraa viippova (mahdollisimman katuepäuskottava) roiskeläppä Suomi-stuukkiin kuului, jopa etupyörän takana. Mutta, tuossa pyörässä on muutakin aitoa sääntösuomalaista: äänenvaimentajan FONIKILPI. Hieno keksintö jolla motoristeja saattoi simputtaa... Mika Sundqvistin sanoitus puhuu nimenomaan "skootterista" lälläripyöränä. Merkkiin tai malliin se tarkemmin viittaamatta. |
||||
|
|
14.10.2021 16:39 | Jussi Kortman | ||
| Koskahan Porvoossa on käynyt viimeksi Hv? | ||||
|
14.10.2021 13:02 | Petri Nummijoki | ||
| Vuoden 1961 listassa Kouvolan päivystystä pyöritettiin 9 veturilla, joista Vr1-vetureita oli 5 kpl, Vr3-vetureita 3 kpl ja Vr5-vetureita 1. Samanaikaisesti näitä oli ulkona 5-6 veturia ja loput oletettavasti polttoainetäydennyksellä, voitelussa ja kuonauksessa. Kysymys lienee pelkistä ratapihapäivystäjistä ja lähialueiden liikenteeseen (esim. Kuusankoski) oli omat veturinsa. Samoin korjauksessa, kattilanpesussa tai konepajalla olevia korvaamaan tarvittiin lisävetureita. | ||||
|
14.10.2021 12:51 | Rasmus Viirre | ||
| Kylläpä sopi oranssit kontit hyvin yhteen punaisen Dr14:n kanssa. | ||||
|
14.10.2021 10:20 | Petri Nummijoki | ||
| Tampereen varikko sai joulukuussa 1961 takaisin Helsingissä lainassa olleet Hv3-veturit 781, 784 ja 785 https://www.vaunut.org/kuva/9258 sekä toukokuussa 1962 Turusta Hv2-veturit 777-780 https://www.vaunut.org/kuva/41935. Olennaiset muutokset Hv4-vetureiden käytön vähentymisessä Tampereen seudulla lienee ajoitettavissa näihin siirtoihin. | ||||
|
|
14.10.2021 10:05 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Idässä oleva ilmeisesti hoiti runkojen siirtoa saapuvien junien puolella? Siinä Kouvolan vuoden 1961 veturikiertolistassa on yksi Vr5 merkitty aamuvuoroon. Ilta- ja yövuorossa tilalla oli Vr3. Tulkitsen, että Vr5:n tehtävänä oli tuurata yhdessä päivystysvuorossa Vr3-veturia, kun jälkimmäinen oli tallilla hiilestyksessä ja kuonauksessa. Olisiko niin, että Vr5 osoittautui alakantissa olevaksi Kouvolan töihin ja sen tilalla käytettiin myöhemmin 60-luvulla Tr1:tä tai Pr1:tä, kun näitä paremmin riitti? | ||||
|
|
14.10.2021 08:41 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Esa: Kiitoksia! Tuukka: Veturin kyljessä lukee "V-max 100km/h", sen perusteella Sn olisi 100. Liittyyköhän tuo Sn60 vielä joihinkin koeajoihin ja Suomessa hyväksymiseen? Epäilisin samaa tuon nokeentumisen kannalta. |
||||
|
14.10.2021 08:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Tuukka ja Esa! | ||||
|
|
14.10.2021 06:14 | Petri Sallinen | ||
| "Ylipäällikön juna" -kirja käsittelee asian perusteellisesti. Junan kokoonpano oli A90+2 kpl Cm+DR/Rk+3 kpl F+ilmatorjuntavaunu+H-vaunu autoa varten ynnä muita vaunuja vieraiden autoja varten tarpee mukaan. "Rautatietiet sotavuosina" -kirjassa taas on aukeaman yli vedetty kuva Mannerheimin junasta. Sen kokopano oli H7/Hv4+Cm+DR/Rk+A90+Cm+F+Git+Hit. Kuvan ulkopuolelle jää suurimmaksi osaksi vielä Hdk tai Hit. Kuva on Punkasalmelta 26.6.1941. Mestarimallit-uutuus on rakennussarja A90-sarjan vaunusta. Cm-vaunuista on julkaistu sarja jo aikaisemmin. Lisäksi tulossa on sarja DR/Rk-vaunusta. Mallit toimitetaan myös valmiina. Lisää tietoa A90-mallista löytyy linkin takaa. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2021/09/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf SA-kuva-sivustolla on aiheesta kohtuullinen kattaus kuvamateriaalia, joihin kirjankin kuvitus perustuu. |
||||
|
|
14.10.2021 05:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aapo: Luultavasti ei ota. Tässä on kunnollinen pakoputki, ja sen kärjessä näkyy nokea. Dr20:ssä noki pääsee leviämään sinne tänne, koska varsinaista pakoputkea ei ole, vaan pakoputki on lähinnä reikä katossa siinä kohdassa, mihin putki loppuu. Putken pään ympäristöön tulee nokea, ja kun putken pään ympäristö on katto, noki jää kiinni kattoon ja valuu siitä seinille. Kun on pakoputki, noki hälvenee ilmaan ja laskeutuu isolle alueelle ympäristöön. | ||||
|
|
14.10.2021 05:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| MIkä tämän veturityypin Sn on? Näyttäisi tuo 17411 ajaneen enimmillään 60 km/h, joka on aika yllättävä huippunopeus. Mihin se perustuu? | ||||
|
|
14.10.2021 03:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi punainen kun on sininen! Hieno kuva! |
||||
|
|
14.10.2021 03:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei se lälläripyörä olisikin Vespa-skootteri tai alle 350 cm3 oleva moottoripyörä? | ||||
|
|
14.10.2021 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt lukiessani omaa kommenttiani huomasin asian, joka saattaa hämätä: Juna P1 oli (1960 luvulla) pikajuna Helsingistä Imatralle. Kouvolan P1 taasen oli päivystysvuoro n:o P1. En nyt osaa ehdottaa tapaa, jolla junien numerot ja päivystäjien numerot erotettaisiin. (ed kommentissani "P1 purkamisessa" viittasi pikajunaan ja "Päivystäjistä P1" taas Kouvolan paikallisiin päivystäjiin) | ||||
|
|
13.10.2021 23:26 | John Lindroth | ||
| Hyvä Petri ,eli muistikuvani ei ollut väärin! Tärkeä linkki millä HV4 sarja liittyy Marskin junaan! Onkohan myös tämän junan pääasiallisesta kokoonpanosta mainintoja ? | ||||
|
|
13.10.2021 23:22 | Petri Sallinen | ||
| "Ylipäällikön juna" -kirjassa todetaan, että "junaa varten ei ollut mahdollista pitää omaa veturia, sillä Valtionrautateillä oli koko talvi- ja jatkosodan ajan ankara pula vetovoimakalustosta". Kirjassa on luettelo, mitä kaikkia eri vetureita junassa käytettiin, Hv4-vetureista mainitaan ainakin 519 ja 750. | ||||
|
|
13.10.2021 22:50 | Eljas Pölhö | ||
| Äkkiseltään katsoen: Vuonna 1960 Vr3 754 ajoi 68120 km, 755 ajoi 60382 km ja 756 ajoi 52422 km. Koska vaihtotyökm oli tuolloin 10 km/tunti, niin vetureilla ei ollut liikaa luppoaikaa. Kaksi niistä ajoi KESKIMÄÄRIN enemmän kuin 16 tuntia päivässä (360 pv/vuosi) ja kolmannella oli rasitteena konepajakäynti. Täten kaikilla oli aitoa työtä eikä vain varallaoloa. Silloin kun itse havaitsin kolme Vr3 ajossa (muutama vuosi myöhemmin), niin yksi oli lännessä, yksi laskumäessä ja yksi idässä. Siinä lännessä olevassa työssä oli toisinaan Tr1. Vr5 oli mielestäni aina lähinnä Kotkan päivystäjä, ei ainakaan ikinä Kouvolan henkilöjunapuolella. Siinä oli aina 1960-luvulla (säännöllinen käynti touko-syyskuu) Vr1, joka oli joskus kovilla P1 purkamisessa (irroitti sekä venäläiset vaunut että Pieksämäen suunnan vaunut juniin P9 ja H771). Päivystäjistä P1-P5 kolme oli Vr1 ja kaksi oli Vr3. (selvitystyö on kesken, katsoin vasta yhden kuljettajan ajopäiväkirjat) | ||||
|
|
13.10.2021 22:27 | John Lindroth | ||
| Mielestäni Marskin junassa on jossain maininta HV4 kalustosta vetokoneena? Tuo Marski juttu on mielestäni oivallinen toki muutkin assosiaatiot jutun tiimoilta ovat tutkinnan ja spekulaation arvoisia onhan päämäärä korvaamaton! Mielestäni tietyt Brändit niinkuin Marskin juna tai Lentävä Kalakukko ovat jo valmiiksi olemassa eli "Bitte einsteigen"! | ||||
|
|
13.10.2021 22:17 | Eljas Pölhö | ||
| Täällä Mikkelissä on varattu 600.000€ kulttuurin tukemiseen 2022. Onko Hv4 tai rautatiepuolella mitään ehdotuksia saada osa rahasta? Miten se liittyy Etelä-Savoon? Marskin junaan? Postijunaperinteeseen? Sairasjuniin? Ruotsin kuninkaalisten käyntiin Haukivuorella [junalla!], Lentävä-Kalakukko tai muuta mitä en heti keksi. Ensimmäinen hakuaika (kukaan ei saa koko summaa) tulee marraskuussa 2021. | ||||
|
|
13.10.2021 22:01 | John Lindroth | ||
| Mielipide HV4 vetureista on,ehdottomasti suojaan ja ainakin yksi ajokuntoon! On sen verran harvinainen ja olisi oivallinen museojunissa! | ||||
|
|
13.10.2021 21:53 | Eljas Pölhö | ||
| Erkin retooriseen kysymykseen: Mikkelin veturitalli tulee heti mieleen. Tarve ja tiedotus eivät kohtaa. Minullekin on esitetty kysymyksiä mitä sinne voisi sijoittaa. Suur-Savon tai Mikkelin kaupungin päättäjät eivät ole Vorgin aktiiveja, joten se siitä ... (vai keksiikö joku miten jonkun Etelä-Savossa asuvan rautatieaktiivin saisi kiinni ajamaan asiaa?) | ||||
|
13.10.2021 21:29 | Tommi Koskinen | ||
| Lisätään listaan vielä https://vaunut.org/kuva/143220, vaikka siinä Tero ei sentään ole kysyjän roolissa. :D | ||||
|
|
13.10.2021 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Tässäkin on "käsijarru kiristetty" takimmaisen vetopyörän eteen. Mikä onkaan tyypillisen liukulaakeroidun höyryveturin "pidätyskyky" (mäkikulmana ilmaistuna), kun on asianmukaisesti valtaventtiili suljettu, tehonsäätölaitos keskiasennossa ja hikihanat avoimina, MUTTA tenderin käsijarru on epäasianmukaisesti jäänyt kiristämättä? Ilmajarru vaikuttaa vipukoneiston välityksellä jarrukenkiin tenderin jokaisen pyörän etu- ja takapuolella. Päteekö sama tenderin käsijarruun, vai tulisiko silloin jo liiaksi käsijarruvivun rankkaa pyöritystä? Voiko tenderin käsijarrun kiristää ilmajarrun ollessa vielä kytketty (jarruttaessa)? Jos näin saa tehdä, pystyykö käsijarrun avaamaan ilman ilmajarrun kytkemistä? Vielä kysymys, kai jo retoorinen: Pelastuuko 751 (tai 742) edes jonnekin sisälle suojaan Haapamäen romuraiteeltaan? |
||||
|
|
13.10.2021 21:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Samoin tämän https://vaunut.org/kuva/142524 kuvan, jokohan joku näistä vastauksista tavoittaisi Teronkin :) | ||||
|
13.10.2021 20:29 | Erkki Nuutio | ||
| Aidon ja sujuvan näköistä vanhan ajan matkantekoa! Hieno veturi ja sopivat vaunutkin perässä. Hyvä, terävä kuva, ilman muokkauspinnistelyä. Höyry piilottaa armeliaasti 995:n nykyaikaa juoruavan halkotilan suojakopan. 933:n halkotilan alkuperäisiä hyvin vastaavat puulaidat kannattaisi ottaa esikuvaksi. |
||||
|
|
13.10.2021 20:07 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kiitoksia kehuista Pasi! | ||||
|
13.10.2021 20:04 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kappas, kävi sattuma :D | ||||
|
|
13.10.2021 19:50 | Valtteri Paakkari | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/124152 kommenteissa tiedettiin, että Södra Wood, joka näyttää toimivan edelleen. | ||||
|
|
13.10.2021 19:36 | Valtteri Paakkari | ||
| Saalistin tämän itse saman suoran varrella. :) https://vaunut.org/kuva/150683 | ||||
|
|
13.10.2021 19:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikähän Haminassa käyttää puuta? Joku saha siellä varmaan vielä on, kun näyttäisi olevan tukkia. | ||||
|
|
13.10.2021 19:19 | Aapo Niemelä | ||
| On tää viimosen päälle sininen veturi! Vielä tässä vaiheessa siis... ottaakohan se pintaansa samanlaiset noet kuin Dr20 :-? | ||||
|
|
13.10.2021 19:14 | Pasi Seppälä | ||
| Itse huomasin tämän tänään Kouvolan asemalla ja kävin aidan takana ihastelemassa. On kyllä iso ja tyylikäs veturi. Komeita kuvia olet ottanut tutuista maisemista tämän lisäksi. |
||||
|
|
13.10.2021 18:59 | John Lindroth | ||
| Voisiko Heikin kysymyksen vastaus olla roiskeläppä? | ||||
|
13.10.2021 18:45 | Juhana Nordlund | ||
| Sarjan 181 - 186 vaunuistakin liikenteeseen palautui tietenkin vain ne yksilöt, jotka olivat säilyneet vuoteen 1975 asti. Ainakin yksi oli ehtinyt poistua sitä ennen. Kaksiakselisia vaunuja ei sentään otettu enää uudelleen liikenteeseen. Muistaakseni HKL:n kalustoluettelossa esiintyi muutama sarjan 163 - 180 moottorivaunu melko pitkään 1970-luvulla. Yksi niistä oli myöhemmin museoitu HKL 169. |
||||
|
|
13.10.2021 18:19 | Valtteri Paakkari | ||
| Samoilla jalansijoilla lähes ollaan samana päivänä pyöritty, mä olin parisataa metriä pohjoisempana parikymmentä minuuttia ennen tämän kuvan ottoa. Ulkopaikkakuntalaisena kuvauspaikkojen löytäminen noilta main oli yllättävän haastavaa. :D | ||||
|
13.10.2021 18:17 | John Lindroth | ||
| Esa,kyllä se näin on Pr1 veturissani 771 on yhä vieläkin Rivarossin vetopyörät,laipat sorvattuna 0,7mm korkuisiksi samoin kuin lätässä.Nämä Paikun pyörät taisivat tulla Br39 veturista.Siellä Pilailu-Puodissa olen itsekin käynyt ja sieltä on tullut ostettua myös aikoinaan Rocon kalustoa. | ||||
|
13.10.2021 18:01 | Kari Kuusela | ||
| Kuvaa kun vähän suurentaa, niin näkee nuo kiskon ja aluslevyn välissä olevat muoviset sovitepalat. Eli kiskot ovat kokoa K43. | ||||
|
Kuvasarja: Savon radan päivillä 2021 Haukivuoren asemalla |
13.10.2021 17:45 | Arto Rajala | ||
| Upea kuvasarja! | ||||
|
|
13.10.2021 17:43 | Arto Rajala | ||
| Mikä oli se lälläripyörä? | ||||
|
13.10.2021 17:40 | Tuomas Pätäri | ||
| On kaunis! Pitikin heti katsoa missä Kelvä oikein sijaitsee, kun samalla viikolla kävin samalla rataosalla seikkailemassa, mutta en kauhean järjestelmällisesti. Olisi tämäkin ollut tutustumisen arvoinen paikka. | ||||
|
13.10.2021 17:32 | Tuomas Pätäri | ||
| Vielä ei, mutta aika lähenee. Komeita ruskakuvia tutulta radalta! | ||||