Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10.2021 18:48 | Jussi Kortman | ||
| Oikein tyylikäs kuva. | ||||
|
15.10.2021 18:20 | Pertti Miettinen | ||
| Tämä on mitä ilmeisemmin myös tuosta 1959 liikennöimissäännöstä. Ainoa, jossa täsmää omien liikennöimissääntöjen kanssa. vanhemassa on raiteistomuutoksia ja uudemmassa osa raiteista on jotkut kadonnut. | ||||
|
15.10.2021 18:11 | Pertti Miettinen | ||
| Tämä oln 15.6.1959 vahvistetusta liikennöimissäännöstä. Vuoden 1948 liikennöimissäännössä on eteläpuolella vielä muutama raide vähemmän. | ||||
|
15.10.2021 18:04 | Tauno Hermola | ||
| Voiko matkustajajuna olla tavarajuna, tai päinvastoin? | ||||
|
15.10.2021 17:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuolta Rajasuon liikennepaikalta olisi hienoa nähdä kuva :) | ||||
|
|
15.10.2021 17:33 | John Lindroth | ||
| Hienoa että Tapsa näitäkin dokumentoi! | ||||
|
15.10.2021 17:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Punasvaaran seisake oli tuossa laitekojun takana, vanhalla ratalinjalla. | ||||
|
15.10.2021 16:45 | Raimo Hämäläinen | ||
| Mitä tarkoitetaan naperolla? Jokin teknisesti poikkeava raide vai ihan jotain muuta? | ||||
|
15.10.2021 16:33 | Reijo Kankkunen | ||
| Kuvassa on jotain mitä ei tavallinen pulliainen osaa tehdä. | ||||
|
15.10.2021 16:23 | Tapio Keränen | ||
| Korjaan: liikennepaikkamerkit olivat ainakin vuonna 1968 käytössä. Tulo-opastimen olen kuvannut vuonna 1975. | ||||
|
15.10.2021 16:11 | Petri Sallinen | ||
| Helvetica HAAS -kirjasimen käyttöön liittyvä standardi on päivätty 28.5.1975. Ruskea maalaus vaunuissa taas otettiin käyttöön vuodesta 1971 alkaen. | ||||
|
15.10.2021 16:11 | John Lindroth | ||
| Onnistunut HV3 kuva linjalta! | ||||
|
|
15.10.2021 16:00 | Jussi Mäkinen | ||
| Vau! | ||||
|
15.10.2021 16:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Yksikkö taitaa olla 1319. | ||||
|
15.10.2021 16:00 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva ja kiinnostavaa pohdintaa! Itse olen ollut siinä käsityksenä, että VR:n otettua Hangon-radan haltuun konkurssin jälkeen 1870-luvulla ei Hangon-radan asemaa Hyvinkäällä (nyk. museolla) olisi käytetty muussa kuin museoliikenteessä. Selkeyden vuoksi varmaan Hyvinkään varsinainen asema olisi hyvä veikkaus. Voin toki olla väärässä. Onko kellään tuon ajan aikatauluja, kuinka pitkä pysähdys Hyvinkäällä oli? Vai olisiko toinen veturi ollut odottamassa, vaihdettu asemalla, ja juna työnnetty Hangon-radan vaihteen yli pohjoiseen? Toisaalta ei tainnut olla kovin paljon ylimääräisiä vetureita tuohon aikaan. | ||||
|
|
15.10.2021 15:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valtionrautateille tehtiin opastusjärjestelmän uudistus 80-luvulle tultaessa. Käytännössä siis asemien ja kaluston opasteiden kirjasimena otettiin käyttöön tuo mainittu kirjasin. | ||||
|
15.10.2021 15:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämän kuvassa näkyvän rakennuksen jälkeen Makslahteen tuli vielä seuraavakin asemarakennus: https://finna.fi/Record/museovirasto.99AA2C34EE046342AC84F0CCBC6E7D49 . "Nykyinen" Makslahden eli Pribylovon asema on tämännäköinen: https://tinyurl.com/j6aktruj | ||||
|
|
15.10.2021 15:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Siirrettiinkö tämä nimenomaan Makslahden asemarakennukseksi, vai muuten vain jonnekin päin Makslahtea? | ||||
|
|
15.10.2021 15:48 | Antero Airola | ||
| Vuoden 1937 kesäturistissa Terijoen - Koiviston radalla kulki 2 matkustajajunaa suuntaansa. Toinen oli postijuna Viipuriin ja toinen tavarajuna. Ino on merkitty "palveluasemaksi" (asema, pysäkki tai laiturivaihde). | ||||
|
|
15.10.2021 15:48 | Jimi Lappalainen | ||
| No niin, sieltä saatiinkin vastaus. Kiitokset! | ||||
|
|
15.10.2021 15:45 | Petri Sallinen | ||
| Fonttien vaihtuminen liittyi käyttötavan muutokseen ja tekniikan kehittymiseen. Vanhat VR:n kirjasinleikkaukset eivät olleet kirjapainoleikkauksia, vaan ne oli suunniteltu helposti harpilla ja viivoittimella piirrettäviksi. Koska tekstit maalattiin sapluunoiden avulla vaunujen kylkiin, niin sapluunoiden oli oltava myös helposti leikattavia. Siksi vanhassa VR:n kirjasinleikkauksessa on vain suoria linjoja ja muuttumattomalla säteellä piirrettyjä kaarevia linjoja. Tällä tavalla suunnitelluista leikkauksista on helppo leikata maalaussapluunat harpilla ja veitsellä. Helvetica HAAS sen sijaan on puhdasoppinen kirjapainoleikkaus. Kaarevissa muodoissa tavoiteltu säde saavutetaan useampien eri säteiden avulla — "siirtymäkaarien" kautta. Tällaisista kirjasimista on hankala leikata harpilla sapluunoita. Toisaalta harpilla leikkaamisen ongelmakin alkoi olla jo historiaa, kun maalatuista teksteistä siirryttiin tarroihin. Tarrat taas voitiin leikata tietokoneohjatuilla tarraleikkureilla, jolloin rajoitteita em. säteiden käytölle ei enää ollut. Yksi syy valintaan saattaa olla myös se, että Helvetica HAAS on kirjapainoalan vakioleikkaus, jonka monet tietokonesovellukset ovat ymmärtäneet jo ties kuinka kauan. VR:n vanha kirjasin sen sijaan ei ole kirjapainoalan standardien mukainen vakioleikkaus. Jos sen käyttöä olisi haluttu jatkaa, olisi se pitänyt koodata tietokoneisiin. Parempi siis käyttää jotain vakiota, jota on helposti saatavilla ja jotka ovat tarraleikkureita käyttävien ohjelmien ymmärtämiä. Olen piirtänyt VR:n käyttämistä kirjasinleikkauksista tietokonemaailmaan soveltuvat näppäimistöltä käytettävät fontit jo 30 vuotta sitten. On helppo havaita, että ne eivät kaikilta osin noudata tavanomaisia kirjanpainoalan mitoitusstandardeja. Esimerkiksi tekstin välistyksen säätäminen kauniiksi ja helposti luettavaksi on lähes mahdotonta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseisillä fonteilla ei voi luoda kaunista leipätekstiä ainakaan helposti — välistyksiä joutuu säätämää lähes sanakohtaisesti käsin — automatiikasta ei ole apua. |
||||
|
|
15.10.2021 15:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1985 valmistui kaksi kattolavavaunua, joita ei oletettavasti liitetty varsinaisiin johdonvetojuniin. BG 040175, ex Ei 22770 m/1952 ja BG 040176, ex Ei 22787 m/1954. CEi 2613 oli myös BG 040109 - numeroituna kattolavavaununa, mutta se ei täsmää tähän vinojen eteistensä takia. Johdonvetojunat 6 ja 7 oli muodostettu entisistä Em 24XX - makuuvaunuista, joiden ikkunajärjestelyjä ei juurikaan muutettu BG-sarjaan muuttamisen yhteydessä. Kuvan vaunussa ikkunasouvia oli näköjään tehty. |
||||
|
|
15.10.2021 15:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtoiko kirjoituskoneesi olla malli 200? https://sommeregger.name/typewriters/collection/continental_200_portable.html (Googletin "continental portable typewriter") | ||||
|
15.10.2021 15:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996: Ttv 17 ex Dm7 4194, valmistunut Tku konepajalta heinäkuun alussa 1983. Kuljettaja ei tässä päässä, plumpsi on ja valotkin. |
||||
|
15.10.2021 15:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teräksiset siltajänteet vissiinkin toimi äänirautana ja vahvisti lovipyörien kalkatuksen...? | ||||
|
|
15.10.2021 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jorma! | ||||
|
|
15.10.2021 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, muistan (tietysti ajan kulumisen haalistamana), että VR:llä pidettiin tuota VRS 473 - standardia jo vanhanaikaisena ja modernimman yrityskuvan generoimiseksi otettiin puolilihava HAAS Helvetica käyttöön, siinä 1970 - luvun lopulla. VRS 473 - standardisivun alareunassa on päiväys 6.3.1936. Mitä tulee teknilliseen piirtämiseen oleellisena osana olevaan tekstittämiseen, niin minulla on eri kokoisia tekstausshabluunoita, joissa on merkintä DIN 6775 ja DIN 17, sekä 932/4 (viimemainittu on otaksuttavasti tuotenumero). Nämä shabluunat on tarkoitettu käytettäväksi vakioiduilla putkiteräisillä tussisäiliökynillä (Rotring, Faber-Castell). Huomaa, ettei kyse ole lainkaan huopakynistä, joita nykyaika on haksahtanut nimittelemään tusseiksi! Olen työksenikin koneenpiirtäjänä ja koneteknikkona käyttänyt shabluunoita "miljoonissa" laatimissani piirustuksissa. Nykyisin käytössä olevaa tekstistandardiakin olen toki käyttänyt, ei siinä mitään. Kunhan piirustus on yksikäsitteinen ja selkeä! Itsekin aikoinaan tykästyin DIN 17:ään sen selkeyden vuoksi nuorena rautatieharrastajana. Tekstasin nimittäin junamuistiinpanojani A5- ruutupaperille puhtaaksi kansioon liitettäväksi. Toukokuussa 1977 sain ikivanhan Continental-matkakirjoituskoneen, joten käsin tekstailu loppui siihen. Se Connie on jo vuosia ollut Helsingin Tekniikan museolla. Junapäiväkirjaksi nimittämäni kansio on rautatiemuseolla. DIN 17 ja 1451 eroavat himpun verran toisistaan, pitää kuitenkin olla perehtynyt ja tarkkasilmäinen erottaakseen nämä toisistaan. |
||||
|
15.10.2021 14:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun kesäkuussa 2018 kävin Nikkilässä, minut tultiin häätämään pois. | ||||
|
15.10.2021 14:32 | Jimi Lappalainen | ||
| 12.10.2021 on ajettu ensimmäisen kerran sähköveturilla Uuteenkaupunkiin. https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2021/10/turusta-ukiin-ensimmainen-sahkoveturi/ | ||||
|
|
15.10.2021 14:32 | Marko Nyby | ||
| Nuo pikkupedot ovat lämpöhakuisia, sen näkee tässäkin. | ||||
|
|
15.10.2021 14:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivuraide oli raide n:o 7. | ||||
|
|
15.10.2021 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi VR vaihtoi fonttinsa DIN 1451:stä Helveticaan? | ||||
|
|
15.10.2021 14:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
15.10.2021 14:15 | Jimi Lappalainen | ||
| "Normaalisti" tämä olisi VET 11168. | ||||
|
|
15.10.2021 14:04 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
15.10.2021 14:01 | Jorma Toivonen | ||
| Aikanani (1970-luku) Nikkilässä oli jo tulo-opastimet. Kohtauksia ei normaalisti Nikkilässä suoritettu, harvoin jonkun ratatyökoneen kanssa. Sattunnaisista kohtauksista ilmoitettiin radiolla. Lätät laputettiin Keravalla tai Porvoossa (lätissä ei radiota). Mikäli junien kohtauksia oli odotettavissa, niin vastaantulijaa odoteltiin Ollissa, Keravan kolmiossa tai Keravan asemalla. | ||||
|
15.10.2021 13:59 | Hannu Peltola | ||
| Ja kylmää oli kuin jääkarhun ....ssä! | ||||
|
|
15.10.2021 13:44 | Pertti Miettinen | ||
| Onpas mahtava kuva. | ||||
|
|
15.10.2021 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vaikuttava kuva ja enää tällaista ei voi ottaa! | ||||
|
|
15.10.2021 09:33 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunista jälkeä osaavalta kuvaajalta. Hattu päästä hetkeksi :) | ||||
|
15.10.2021 07:41 | Kari Haapakangas | ||
| Lisätään vielä suurin kaikista, eli Lammunjärvi. Lehmijoki näyttää tosin säästyneen useimmat joet tuhonneelta ruoppaus- ja suoristusmanialta. Ehkä siksi, että kyseessä on rajajoki... Peiposen luusuassa näyttää olevan mylly, joten oikaisu on tämän myllyn vesikanava. |
||||
|
|
15.10.2021 03:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, toisin sanoen: kuljettajien tietoon kohtaustarve oli saatettu aikataulukirjoissa, ellei sitten Kerava ilmoittanut asiasta kohtauslapulla. Toisesta suunnasta kohtauslappuja laadittiin sitten Porvoossa tai Sköldvikissä? Entä Ollin junasuorituspaikka? Appuuva - Jorma Toivonen, miten Sinun aikanasi toimittiin? Toisin sanoen opastimien yhteydessä Nickby - Nikkilä sai varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksen. Nuoremmille harrastajille tiedoksi: edellä mainittu turvalaitos oli käytössä suhteellisen vähäliikenteisillä rataosilla. Vaihteet käännetään käsin, lukitaan varmistuslukoilla ja riippuvuus opastimiin on järjestetty varmistuslukon avainten avulla. Simppeli ja halpa ja silti toimiva systeemi. Emsimmäinen tällainen varmistuslukko- ja opastinturvalaitos rakennettiin Niinimaalle vuoden 1968 lopulla. Kiitos Tapio tiedosta. |
||||
|
|
14.10.2021 22:48 | Mika Hakala | ||
| Maanmittauslaitoksen (=Karttapaikka) näkee kätevästi nuo laskusuunnat ja järvien korkeustasot merenpohjasta. Joen ei ole tarvinnut olla kummoinen, periaatteessa syvempi purokin riittää. Järvet, jotka laskevat Joutsenlampeen sopivasti, ovat Latvalampi, Peiponen, Ala-Hoikka ja Ylähoikka. Peiposen lounaispäässä on selvästi rakennuksen pihapiiriin tehty keinotekoinen oikaisukin (vuoden 1954 ilmakuvassa). | ||||
|
|
14.10.2021 22:43 | Stefan Baumeister | ||
| Todella upea kuva! | ||||
|
14.10.2021 22:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Hei, ei tässä iässä enää kaikkea voi muistaa. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Toijalassa |
14.10.2021 22:25 | Aapo Niemelä | ||
| Virallista listaa ei ole, mutta suuntaa antavaa voin ulkomuistista kehitellä: 2500-sarjaa on valmistettu 68 veturia, hylätty 5 veturia (2513, 2519, 2531, 2564, 2565) 2600-sarjaa on valmistettu 64 veturia, hylätty 2 veturia (2622, 2633) 2700-sarjaa on valmistettu 60 veturia, hylätty 36 veturia (2701 - 2725, 2727 - 2729, 2734, 2736, 2740, 2746, 2752, 2759, 2760) Näistä yksi veturi, eli 2720 on kursittu takaisin kasaan ja on nyt Haapamäen museoveturiyhdistyksen omistuksessa. Riippuen siitä, lasketaanko tuota veturia, on ajankohtana 10/2021 liikenteesä olevien Dv12-veturien lukumäärä 149 tai 150. |
||||
|
|
14.10.2021 22:16 | Tapio Keränen | ||
| 1970-luvun alkupuolelle asti oli vain liikennepaikkamerkit Lpm2, mutta jo vuonna 1975 valo-opastimet tulotolppina. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Toijalassa |
14.10.2021 21:32 | Tuomas Pätäri | ||
| Sain itsekin nostettua lukeman 155:een, kun viikon takaisella ruskareissulla eteen sattuivat 2540 ja 2621. Edelleen kiinnostaa, jos kyselemääni listaa löytyy vaikkapa jostain päin nettiä... :) | ||||
|
|
14.10.2021 21:12 | Joonas Leinonen | ||
| Katsoin tänään itsekkin noita vanhoja ilmakuvia, mistä asti noita tukkeja on pystynyt uittamaan tuohon Joutsenlampeen, eihän sinne kovin isoja jokia tule kummastakaan suunnasta.? Oliko vanha vaihdekopin tyylinen hökötys vielä radan varrella? | ||||
|
14.10.2021 19:48 | Jussi Kortman | ||
| John, Petri ja Esa. Kiitoksia mielenkiintoisista tiedoista. 23.10 toivottavasti päättyy pitkä odotus, kun #995 vierailee Porvoossa. | ||||
|
14.10.2021 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nokeentumisesta vielä: Tässä on sama päämoottori kuin Dr18:ssa ja tämä on melko saman muotoinen. Nokeentumista on siis odotettavissa yhtä paljon tai vähän kuin Fenniarailin Dr18:ien kohdalla. | ||||