Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.10.2021 21:35 | Oula Ahlholm | ||
| Millä ihmeellä näin kauniita saa otettua!!?? | ||||
|
|
09.10.2021 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho! :) | ||||
|
09.10.2021 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tilanne 2015: https://tinyurl.com/e7uxf7b7 | ||||
|
09.10.2021 21:26 | Lari Åhman | ||
| Onpas kyllä Aapo ollut oikeaan aikaan paikalla, hieno kuva ja tilanne! Viisi Deeveriä samassa junassa taitaa olla itsellä maksimi, minkä olen nähnyt. | ||||
|
09.10.2021 21:23 | Jukka Viitala | ||
| 70- ja 80- luvuilla väkerrettiin Pandrol-kiinnikkeitä imatralaisen kiskon ja forssalaisen betonipölkyn väliin. Nyt euroaikana taitaapi olla koko puuha ulkoistettu. K54-kiskon piti kantaa nykyiset ja tulevat junat, ei kuulemma riitä paikassa, johon ei voi vetää kuin 1100 m pitkiä junia suomalaisilla neukkuvetureilla, koska 1500 m pitkät junat eivät ehkä toimi. Musta on siis valkoista. Houston, we have a little adjustment here... |
||||
|
09.10.2021 21:23 | Markus Räsänen | ||
| Kyllä tänään lauantaina 9.10.21 lisäjunana on liikkunut T58885. Veturina Kouvolasta VET11784. En nähnyt montako vaunua Kouvolaan tuotiin, mutta äänihavannoinnin perusteella 7-10 vaunua. | ||||
|
|
09.10.2021 21:13 | Joonas Pio | ||
| Sementtivaunut kulkevat tiistaisin, edellisen kerran 28.9. paikalle saavuttiin VETtinä ja lähdettiin normaalisti T 2885:nä. Ensi tiistaina 12.10. on toistaiseksi junapari T 2884/2885 kulussa molempiin suuntiin, eli silloin sementtivaunuja on taas nähtävissä. | ||||
|
|
09.10.2021 21:12 | Markus Räsänen | ||
| Vai onko hylkyletka? tosin hylkyyn menevät viedään tietääkseni Pieksämäelle. | ||||
|
|
09.10.2021 21:12 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| No nyt pläjähti Aapolta upea kuva! | ||||
|
|
09.10.2021 21:09 | Jukka Viitala | ||
| Raide-elementtejä på nyfinska :-) | ||||
|
09.10.2021 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Voipa tosiaan olla, että Jumputtimelta pysyvästi puuttuu vaadittava katu-uskottava karisma. Ja, mikä vielä pahempaa, tuo mallinimi: Jumper. Sehän on - mon Dieu! - englantia! Olisi nyt edes "Sauteur"... | ||||
|
09.10.2021 20:15 | Jukka Viitala | ||
| Wanha Gb-luokka oli järjestelymestarien painajainen, vaunujen paino vaihteli aika laajalla skaalalla ja laakerointikin oli vähän sinne päin, kasaa niistä sitten junaa. Paikallaan seisseet liukulaakerit piti herättää, eli lähtöpihalla veturi vihelsi "työnnän" painaen rungon kasaan, minkä jälkeen veto päälle, eipähän tullut kuoppia kiskoihin. Jostain syystä osaaminen ei tavoittanut Dr13- ja Sr1-miehistöjä, ne sorvasivat kiskoja aurinkolasit päässään loputtomiin. Olin 2 vuotta VR:llä enkä koskaan edes päässyt puhumaan näiden Kouvolan kauluspaitojen kanssa, jätkät istui koneissaan kuin vaivaisukot. | ||||
|
09.10.2021 20:14 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Jimi! | ||||
|
09.10.2021 20:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, tuo merkitys on kyllä tullut hyvin selville 13 vuodessa! :) | ||||
|
09.10.2021 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas vain, hieno juttu :) | ||||
|
|
09.10.2021 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Oh-hoh! | ||||
|
|
09.10.2021 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
09.10.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, tarkoittaako venttiilien koneistus perinteistä venttiilien pyörittämistä seetirenkaita vasten hiomatahnan ollessa välissä? Näin ainakin itse olin ymmärtävinäni venttiilien koneistuksen. Itse venttiililautasista ei voi kovin paljon ainetta poistaa...? Ei ainakaan dieseleissä, joissa sylinterin sisäinen paine puristustahdin aikana on huomattavasti suurempi kuin bensiinimoottoreissa. (Korj.kirotusvihte) |
||||
|
09.10.2021 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sahanpuruja tai kutterinlastuja...? | ||||
|
|
09.10.2021 18:37 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo yllä linkitetty kuva on JR:n toisesta moottorivaunusta. Ensimmäisen kaksiakselisen moottorivaunun kuva (mistä kuvan akseli on peräisin) löytyy mm täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2456 Edellisessä kommentissa mainitun JR:n toisen moottorivaunun kuvan hieman tarkempi ajoitus löytyy täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2180 |
||||
|
|
09.10.2021 18:03 | Jukka Viitala | ||
| Deutzin moottorien ongelmana meillä oli niiden raaka jäähdytys, eli kone kävi kylmänä koko lyhyen ikänsä. Kemin ennätyskone BF6L413 kesti 10600 tuntia, Paraisilla BF6L513 posahti 8800 tunnin kohdalla, joista viimeiset 500 alle kilon öljynpaineella. Vertailun vuoksi avattiin vimpan Deutzin seuraaja CAT 3306 12600 tunnin kohdalla, nokka-akseli oli kulunut, muuten spekseissä. Peruskorjauksessa uusittiin laakerit, tiivisteet ja männänrenkaat, venttiilit koneistettiin ja nokka uusittiin. Hintalappu muistaakseni alle 3 tonttua. Periaatteessa tuon olisi voinut kasata uudella nokalla ja tiivisteillä alle 2000:lla. | ||||
|
|
09.10.2021 17:47 | Jukka Viitala | ||
| Mielenkiintoinen Deutz-puhallin, tuon jos jätti kaffepaussilla hörskyttämään, niin kone saattoi karata kilsan päähän. | ||||
|
09.10.2021 17:41 | Jukka Viitala | ||
| Tuossa erkkerissä on saattanut kuskin pää täristä, jos kulku ei ollut tasaista. | ||||
|
09.10.2021 17:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kiitos. Rinnalla-ajot toteutettiin laittamalla kookas videokamera LGB-radan vaunuun. | ||||
|
09.10.2021 17:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan kuva niiltä ajoilta, kun Mierontie valmistui? Kaasuvaunun ja 569:n kohdilla oleva vaihdepiiri "Keski" otettiin risteysvaihteineen käyttöön juuri tuolloin. | ||||
|
09.10.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettuani tämän kuvan kommenttiketjua, tuli mieleeni ajatus noista punaisen ristin vaunuista, että ensimmäisen maailmansodan aikana liikenteestä osa oli invaliidijunia ja sotavankien vaihtoa välillä Pietari - Tornio. Liikenteen vilkastumisen takia vuoden 1917 aikana asennettiin Pohjanmaan radan asemille siipiopastimia liikenteen turvaamiseksi. |
||||
|
09.10.2021 16:09 | Lasse Reunanen | ||
| Rukalla on rinteet auki... | ||||
|
09.10.2021 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että oi sinä kirkas ja makea! Isonjanon pojille on tosiaan tullut monellekin ennenaikainen lähtö tuonilmaisiin tai asiaa kauppaan ostamaan valkoista keppiä. Yksi konsti oli porata vaunun säiliöön reikä johonkin huomaamattomaan kohtaan ja iskeä siihen sopivan kokoiseksi vuoltu puutappi. Jatkon voi kyllä arvata, ei pitäisi olla epäselvää. |
||||
|
|
09.10.2021 15:25 | Jukka Viitala | ||
| VR:n kirjoittamattoman säännön, eli kuormasta ei saa syödä, mutta vähän voi maistaa, mukaisesti Alkon vaunuihin pujotettiin sinkkiämpäri säiliöön ja osaavat noukkivat sitten sisällön veke. Käry kävi, kun Alko paransi vaakojaan. VR:n Povelta Lovelle ja tavaratoimistot olivat aikoinaan legendoja epävarmuutensa suhteen. Meilläkin oli kellari täynnä Pomona-mehua ja Jalostajan Sotilashernekeittoa, trukkilava raapaisi "joskus" ovenpieleen ja ajan tavan mukaan vain virheetön toimitus vietiin asiakkaalle, kun uuden sai tehtaalta huomiseksi. |
||||
|
|
09.10.2021 15:12 | Jukka Viitala | ||
| Olikohan tuossa pohjaventtiilit? Transito-liikenteen alkuaikoina joku neropatti keksi, että itävaunuissa kuljetettiin viinaa ja pojat kävivät sitten hääräilemässä jonkun mETANOL-vaunun alla, muistaakseni Haminassa ja Kotkassa kupsahti puolen tusinaa ukkoa ja sokeita tuli toistakymmentä. Vielä 80-luvun lopulla myrkytyksiä oli muutamia vuodessa, metanolista ei lähde m pois, vaikka sen laskisi kuinka monen ranskanleivän läpi. |
||||
|
09.10.2021 14:43 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että tuossa pitäis olla vielä tuolloin Cummins, mutta tuuletin näyttää Deutzilta... Mulla oli joskus niskoillani 1970-mallinen Wagner ST 5A-kaivoskuormaaja, jossa oli muistaakseni 714-sarjan Deutz V8 esikammiokone, huikeet 170 heppaa liki 20 litran tilavuudesta. Pikku mutakylvyn jälkeen Deutz oksensi pari mäntää pakosarjoihin ja löysin sitten Hämeen Dieselistä VR:n entisen, liki uuden moottorin, 5000 tuntia plakkarissa. Ihmetytti vain se, että miksi jossain veturissa olisi käytetty tehotonta laihaseosmoottoria, kun vastaava suorasuihku olis puhaltanut 400 heppaa ja ahdettuna yli 600? VR:n silloinen moottorin vaihtoväli oli fiksu, Deutzit poksahtelivat yleensä 10000 tunnin nurkilla. Deutz oli aikoinaan legendaarinen moottori maan alla, dieselien palaminen tapahtui esikammioissa ja männän päällä oleva ilma toimi kuin höyry aiheuttaen männän liikkeen, pakokaasuissa ei ollut häkää ja typpioksideja nimeksikään. Missä VR:n laitteissa käytettiin Deutzin dieseleitä ja minkä kokoisia? |
||||
|
09.10.2021 14:13 | Jukka Viitala | ||
| Sinikeulaisesta lätästä tulee aina mieleen reissu Vuokatista Joensuuhun joskus 197x/198x. Oltiin oltu mutsin kanssa veeärrän Astelissa viikko keskellä kuuminta kesää ja eikun junalla Haminaan. Puolisen tuntia Vuokatista lättä huokaisi vedet pellolle valtavan höyrypilven muodossa middle of nowhere, vesiletku sanoi poks. Kuski ja konnari sai letkun jotakuinkin pitäväksi, mutta vedestä tuli ongelma, pari pulloa Pasilan pyhää vettä ei edes näkynyt syylärissä. Konnari kuopi aikansa ratavarren ojaa, johon alkoi tulla vettä, jota sitten kannettiin jopa konnarin virkalakilla. Valmet tulille, mutta pelkona oli kannentiivisteen hajoaminen, joten matkustamon lämpö säädettiin täysille ja paahdettiin kohti Nurmesta kaikki räppänät auki. Matkalla poimittiin seisakkeelta papparainenkin, vauhtia oli 3-numeroinen luku ja meni vähän pitkäksi, pakittelu takaisin ja starikka niskapersotteella liitevaunuun. Nurmekseen tultiin yli tunti myöhässä ja mutsi alkoi parkua, että ei ehditä Joensuun junaan eikä rahat riitä hotelliin. Lieksa, 40 min myöhässä, Lättä paahtoi semmoset 115-120 koko ajan, tuntui, että koko vankkuri oli ilmassa. Joensuuhun tultiin vartti myöhässä ja Lieksa oli tiedottanut, että kyydissä oli jatkolaisia, ajettiin pikajunan perään samalle raiteelle ja miltei kunniakujassa junaan. Pikajunakin ajoi aikataulun kiinni ennen Imatraa, joten ehdimme Kossilan bussiin Kouvolassa. Palvelu siis pelasi, mutta mutsi ei tuon jälkeen astunut junaan ilman faijaa, mikä rajoitti matkustelua aika paljon. |
||||
|
|
09.10.2021 13:57 | Mikko Ketolainen | ||
| Olisi tuo kuvan vuosiluku sittenkin 1975 eikä 2021? | ||||
|
09.10.2021 13:36 | Jukka Viitala | ||
| 30 v sitten tuo tasuri oli tilastoissa kärkikymmenikössä turkulaisten ennenaikaisissa kuolemissa, jonon ohi ja puomien välistä pääsi, joten hanaa... satuin olemaan jonossa, kun Ford Sierralla oli kiire, susi söi sen niin tarkkaan, että vain auton puskurit jäivät radan molemmin puolin. Onneksi junan jarrutusmatka on pitkä ja se meni ohi tasurista, liikenne pääsi kulkemaan puskurin paloja väistellen. | ||||
|
09.10.2021 13:24 | Jukka Viitala | ||
| Onko paku/genu matkassa tuottamassa voimaa vaunujen hydrauliikkaan kuten vuonna 1984 Kas-letkalle raiteenvälin täytössä? Silloin ei mennyt ihan puikkoihin, vaunuista sai tällit genun käydessä ja kaapelinvaihdon jälkeen VW-genu leikkasi kiinni, leikittiin pari päivää vaunujen käsitunkeillla ja matonveto ei oikein onnistunut, vaunu tyhjeni laakista siihen, missä sattui olemaan. Tilalle manuaalinen Mas, mutta silläkin homma ry§§i, joku neropatti oli täyttänyt ne välppäämättömällä soralla ja päänkokoiset kivet jumittivat luukut asentoon wide open, sivusiivestä purettuna vaunun alle pääsi soraa niin paljon, että se kallistui miltei kaatokulmaan ja Tka sai vetää koko letkan pois hyshysvauhdilla. Korkealaitaiseen Mas-vaunuun jää ihan hitosti kamaa huonolle puolelle, jos se kallistuu, mikä nostaa painopistettä, joka muutenkin on korkealla noissa liikkuvissa siiloissa. | ||||
|
09.10.2021 13:06 | Jukka Viitala | ||
| Jarrulevynä toimii pyörä, onkohan myös alustan puolella jarrupala? Laakerit saattavat huutaa hoosiannaa alamäissä. | ||||
|
09.10.2021 13:05 | Topi Lajunen | ||
| Kaarresäteiden osalta juu, mutta raiteen kallistus ei sitä käsittääkseni mahdollistaisi. Tavarajunien vuoksi kallistus on liian maltillinen. Mutta mahdollisesti tulevaisuudessa homma onnistuu, lisätään raiteen kallistusta ja häädetään tavarajunat muille reiteille. |
||||
|
|
09.10.2021 13:00 | Jukka Viitala | ||
| Mitä materiaalia käytettiin lämpöeristeenä ennen kivi/lasivillojen (home)aikaa? | ||||
|
09.10.2021 11:41 | Antti Kukkonen | ||
| Mietiskelin Juakoppiakin mutta se tuntui hieman turhankin viännetyltä savolaiseen suuhuni...noh kumpikin lienee Suomi-Savo-sanakirjassa ihan korrekteja ilmaisuja :) | ||||
|
|
09.10.2021 10:06 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hauska yhteensattuma, mutta Järviset tuli ’Hurulla’. Konduktöörillä ja matkatavaran lähettäjällä oli samat muistot kuinka kärjen katketessa korjaus tehtiin ohuella pellillä. (paikkakunnalla vaikuttaa myös takavuosien hiihdon viestin olympiajoukkueen hiihtäjä). | ||||
|
09.10.2021 09:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/148044 | ||||
|
09.10.2021 09:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä on se vajaat 100m jatkettu syväsataman läntinen raide. Siinä näkyy olevan puunkuormausta konttivaunujen säilytyksen lisäksi. | ||||
|
|
09.10.2021 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oj då! | ||||
|
09.10.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualalla oleva aluskehys A7-teleineen on vaunusta XT 01617. Se koki palovaurion lokakuussa 1995 ja kori romutettiin. Alunperin se oli ollut BT 01193 ja sitä ennen CEm 2441 vuodelta 1928. XT:ksi se alennettiin kesäkuussa 1986. Porvoon museorautatielle vaunu tuli kesällä 1993. Taustan XG 040127 oli entinen BG 040061 vuodelta 1968. Vaunu oli entinen CEi 2574 vuodelta 1931. XG siitä tuli 1980-luvun alussa. |
||||
|
09.10.2021 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vasemmalla vaunun numero alkaa 1214?" Ettei olisikin Tp 1284? Se valmistui 1938 ja hylättiin 1982. Aluskehys oli vaunusta O 70'023 vuodelta 1907. Kuvasta juuri ja juuri voi tihrustaa sen olevan telivaunu. |
||||
|
08.10.2021 23:27 | John Lindroth | ||
| Hyvä Alanin ottama Sm 3 kuva syksyisessä maisemassa! | ||||
|
|
08.10.2021 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, myöhäinen vastaus: - työpaja- ja varastovaunuina. Joissakin vaunuissa saattaa olla vaatekaapit työvaatteita varten. Joskus on ollut jopa saunakin. | ||||
|
08.10.2021 21:52 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jyrki! | ||||
|
08.10.2021 21:52 | Robert Sand | ||
| Asemarakennus on purettu. Enää yksi seinä osittain pystyssä. | ||||
|
08.10.2021 21:48 | Onni Tikkala | ||
| Mankin laiturit oli tarkoitus purkaa kesällä, mutta siellä ne yhä ovat. | ||||
|
|
08.10.2021 21:47 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva Oula. | ||||