Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2021 12:33 | Petri Nummijoki | ||
| Resiinassa 2/87 Onni Paukkunen kertoi kokemuksiaan puukorisista moottorivaunuista. Omani ei ole nyt käsillä mutta ulkomuistista heiteltynä taisi mennä niin, että Dm2:ssa oli hyvä moottori mutta vaihteisto kuumeni usein kesäaikana. Lisäksi Paukkunen piti enemmän Ds-sarjojen moottorivaunuista. Niitä oli helppo ajaa ja kiihdytykset voitiin suorittaa ilman nykäyksiä. Jollain täällä taisi olla alkuperäiset haastattelunauhatkin tallessa. Olisiko niissä lisätietoja? | ||||
|
13.09.2021 12:13 | Nikolas Peippo | ||
| Kilometrimittarit, mutta käsittääkseni nollattu isommissa saneerauksissa. | ||||
|
13.09.2021 12:03 | Erkki Nuutio | ||
| Havaittavuutta pimeän aikana voisi helposti ja halvasti parantaa ledikentällä katon etukaltevaan osaan. Ei ylikirkkaita ledejä, jotka häiritsisivät kuljettajan näkyvyyttä, mutta riittäviä kuljeksijoiden ja autoilijoiden havaita. |
||||
|
|
13.09.2021 11:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten Petri toteaa, on Teknillisen Aikakauslehden 1.3.1937 numerossa muutakin kiinnostavaa, kuten Ukko-Pekan suunnittelua https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=63 ja VR:n ratapihasuunnittelua https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=80 . Jälkimmäisen kirjoittaja valottaa laajasti ja kritiikkiä sivuuttamatta etenkin Viipurin tavara- ja matkustajaratapihojen suunnittelua karttoineen ja viitteineen netistä luettavissa oleviin kuvauksiin ja kritiikkeihin vuosisadan alkuvuosien suunnitelmista. Valitettavasti laajoihin ratakarttoihin yksityiskohtainen tutustuminen vain pienennettyinä ruudulle on työlästä. Todettakoon että yksi viitteistä, Viborgs Nyheter on digitoituna, mutta muodossa Wiborgs Nyheter. Viipuriin täytyy palata kun ehtii. Kirjoituksessa on selventävää tietoa ja karttoja myös Pietarin Suomen asemasta ja tietoa myös Helsingin ja Tampereen ratapihahankkeista. Nämä lähinnä sama kirjoittaja kuvasi suunnitelmakarttojen avulla VR 1912/37 II -historiikkiin. Oikaisen vielä ilmeisen virhearvioni Dm2:n vaihteiston pakkakytkimien paineistemisesta. Ilma/öljy -muuntosylinteri on liian niukka tähän tehtävään. Dieselmoottorin ulosottoon kytketty hydraulipumppu lienee käytössä ja suuntaventtiilit öljyn vapauttamiseksi avautuvalta pakkakytkimeltä ja ohjaamiseksi kytkettävälle pakkakytkimelle. Suuntaventtiilien täytynee kuitenkin olla sähköohjattuja, koska vaihteet kytketään kulloisenkin pään ohjaamosta. Kirjoituksessa kerrottiin halu vaihteiden pehmeään kytkeytymiseen pakkakytkintä luistattamalla. Luistoajan tulee kuitenkin olla enintään noin sekunnin pituinen. Muuten luistavat kytkinlevyt kuumenevat, kuluvat, kuppiintuvat ja kupruuntuvat palautumattomasti . Mielenkiintoista olisi tietää kuinka onnistuttiin. Ongelmallisia ovat liikkeellelähdöt, jolloin luistoaika tulee helposti liian pitkäksi. Ratkaisu olisi nestekytkin tai momentinmuunnin vaihteiston eteen. Sellainen sisältyi vasta Dm3/4:n GM-pakettiin. |
||||
|
13.09.2021 11:38 | Seppo Rahja | ||
| Kuvan yläreunassa häämöttää Kebnekaise, Ruotsin korkein tunturi. Sinne tuli kiivettyä vuonna 1990, on niitä ”kerran elämässä” tekoja tavalliselle pulliaiselle. Ehdottomasti suosittelen. Maisemat Norjaan päin kuin Alpeilla. Vuonna 2012 Kebnekaiseen törmäsi Kiirunaan matkalla ollut norjalainen Hercules C-130 kuljetuskone tuhoisin seurauksin. | ||||
|
13.09.2021 10:08 | Raimo Harju | ||
| Nykytaide on löytäny paikan tunnelin seinämästä. | ||||
|
13.09.2021 09:33 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kun viisastellaan. Minulle oli uutta tietoa nuo Gb.. vaunujen erot. | ||||
|
13.09.2021 09:26 | Ossi Rosten | ||
| Jos Kiirunan kaivos olisi aikanaan tullut Suomelle niin olisi se jo jossain markkinaliberalistisessa ideolgiakiihkossa lahjoitettu Norjaan tms. Siilinjärven lannoitetehtaiden tapaan... | ||||
|
13.09.2021 09:18 | Lauri Rantala | ||
| Markkinatalousmaassa saavat kaikki ajella kunhan luvat ovat kunnossa. | ||||
|
|
13.09.2021 09:07 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen ajatusleikki Tuomolta ja hienoja kuvia Sepolta! | ||||
|
|
13.09.2021 09:05 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kontrafaktuaalista historiaa (historiallista jossittelua): jos Ruotsin ja Venäjän välinen raja olisi Suomen sodan jälkeen vedetty Kalixjokea pitkin kuten Venäjä alunperin vaati, kuuluisi Kiirunan kaivos nykyään Suomelle. | ||||
|
|
13.09.2021 08:56 | Ilmari Tommola | ||
| Ja pimeyden ja sumun yhdistelmä oli myös kuvan ideana :) | ||||
|
|
13.09.2021 08:37 | Lauri Rantala | ||
| toihan on täysin musta, ei näy kenellekään ;-) | ||||
|
|
13.09.2021 07:06 | Vertti Kontinen | ||
| Ja myös Green Cargo taitaa ajaa samaa reittiä pari kertaa viikossa | ||||
|
|
13.09.2021 07:04 | Vertti Kontinen | ||
| Kyseessä lienee ARE, Arctic Rail Express. CargoNetin junia kulkee muutama päivässä molempiin suuntiin eteläisestä Norjasta (Oslo?) Narvikiin kuljettaen elintarvikkeita pohjoiseen, kun taas etelään kuljetetaan kalaa ja muita rannikon tuotteita | ||||
|
13.09.2021 04:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pysyy paremmin ojien välissä. | ||||
|
12.09.2021 23:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuis paljon tuolla välillä on matkustajaliikennettä? Asukkaita ei kauheasti ole mutta turisteja taitaa olla. | ||||
|
|
12.09.2021 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Huh, huh,,,, kiitokset AP, voinkin tulevaisuuteni ollessa turvattuna heittäytyä lepoasentoon... Mutta, miksi tuo kumipyörien vaihto rautaisiin? |
||||
|
|
12.09.2021 23:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko noissa käyttötunti vai kilometrimittari? Millaisia lukemia mahtaa käytetyimmissä olla? | ||||
|
12.09.2021 23:23 | Onni Tikkala | ||
| Vain kuusi päivää myöhemmin Sr1 3095 siirrettiin Kouvolaan varaosalähteeksi. | ||||
|
12.09.2021 22:58 | Mikko Heino | ||
| Simo, ei todellakaan ole Yhtyneiden paperitehtaiden entinen veturi. Kuusankoskelle tuo uutena tuli; oisko firma ollut silloiselta nimeltään ehkä Kymi- Strömberg oy. Nykyään se pulju taitaa tosin olla ex- Yhtyneiden kanssa samaa firmaa (UPM). Tuossa vähän lisävalaistusta: https://vaunut.org/kuva/65988?tag0=19%7CMove90%7C | ||||
|
12.09.2021 22:33 | Harri Junttila | ||
| Pitkään on jo puhuttu että Sr2 pitäisi saneerata koska tiettyjen osien saaminen nykyään on lähes mahdotonta. | ||||
|
12.09.2021 21:17 | Jussi Kortman | ||
| ;-D | ||||
|
12.09.2021 20:47 | Timo Polvinen | ||
| Rakennustyömaa taitaa olla tämä: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/suunnittelu-ja-rakentaminen/sahkoasemat/pysayspera/ |
||||
|
|
12.09.2021 20:43 | |||
| Kuinkahan pitkälti noilla vanhimmilla Sr1:sillä on ajettu? | ||||
|
12.09.2021 20:33 | Kari Kuusela | ||
| Tästä sitten varmaankin nostellaan rekkaan ja viedään poltettavaksi jonnekin? Osa pölkyistä on lojunut pinoissa jo monta vuotta ennen kuin ovat päässeet viimeiselle matkalleen? Niin lahoilta näyttävät. | ||||
|
12.09.2021 20:23 | Aku Lehtola | ||
| Tämä on kyllä kaunis kuva. | ||||
|
|
12.09.2021 20:20 | Aku Lehtola | ||
| Minulla on muistaakseni postikortti jossa on tämä kuva. :) | ||||
|
12.09.2021 20:19 | Topi Lajunen | ||
| Näyttäisi olevan. Sr2 on tuonut junan Helsingistä Kouvolaan, josta Sr1 nykii vaunut kohti Savoa. Kuvassa puuhaillaan juuri Sr2-veturia irti, sähköturvallisesti virroittimet laskettuna. | ||||
|
12.09.2021 20:01 | Timo Salo | ||
| Vaikka hiljattain "tuomitsin" politiikan teon täällä, niin vaihtoehto A on oikein... :-) (tekemisen taso lienee 1:1 molemmilla? A ja B) Ja kaimalle kannanotto: Sama havainto ko. maan "teknisistä tuotteista". Esim. FAT-merkkinen sorvi oli ihan sieltä... |
||||
|
12.09.2021 19:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovatpahan matkustajat saaneet nukkua tarpeeksi! :) | ||||
|
12.09.2021 19:37 | John Lindroth | ||
| Linjapituudet vanha pohjoinen osuus 2,1km vihitty käyttöön v,48(alunperin 8,1km) ja uusi eteläinen osuus 11,2 km vihitty käyttöön v 2011.Raideleveys 750mm. Dieselkaluston lisäksi radalla otettiin 49 vuoden tauon jälkeen höyryliikenne käyttöön, vuonna 2014 ,silloin saatiin höyryveturi kp 4-447 junien vetäjäksi radan eteläisellä osuudella. | ||||
|
12.09.2021 19:29 | Aku Lehtola | ||
| Ok :) Kiitos selvennyksestä. |
||||
|
|
12.09.2021 19:25 | Masi Levola | ||
| Mun paita heijastuu toho ohjaamon ikkunaan. Ja oon se junavideoita suomesta | ||||
|
12.09.2021 19:19 | Sauli Vähäkoski | ||
| Tässä yksi kuva, muitakin kuvia löytyy, https://vaunut.org/kuva/106795 |
||||
|
|
12.09.2021 19:05 | Tauno Hermola | ||
| Tuo pitäisi vaan ehdottomasti saada säilymään ja jos mahdollista, ajokuntoon kunnostettuna. | ||||
|
|
12.09.2021 18:48 | Kari Kuusela | ||
| Oikeassa olet. Tässä haksahduin pikaiseen oletukseen, että vaunu olisi sama kuin eilen liikkuneessa Höyryraiteen junassa. Gbl ( Gblk ) - vaunuissa seinässä on rinnakkain neljä - Gbk ( Gbkk ) -vaunuissa kolme vanerilevyä päädyn ja oven välillä. Myös oven luikukiskon suojus tulee selvästi ulos katon reunasta - toisin kuin noissa Gbl- variaatioissa. Nämä tunnusmerkit ovat kuvasta selvästi havaittavissa. Näin sitä erehtyy, kun alkaa muille viisastelemaan. | ||||
|
|
12.09.2021 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, tarkoitatko "viisikko seikkailee" - ryhmällä Sanna Marinin hallitusta? Avaisitko hiukan, sillä kyseessä ei oletettavasti ole Enid Blytonin luoma ryhmä: Leo, Dick, Pauli, Anne jaTim-koira? | ||||
|
|
12.09.2021 18:09 | Timo Arolainen | ||
| Muutama vuosi sitten jouduin silloisessa työssäni ajamaan ihan uutta Puolassa tehtyä vetomestaria. Työnlaatu aivan järkyttävä, muunmuassa sormen mentävä reikä tuulilasin yläkulmassa ja jatkuvia ihmeellisiä sähkö- ja jarruvikoja. Kallis kone mutta aivan susi. Kalmar 618 taisi olla tyyppi. | ||||
|
|
12.09.2021 17:51 | Teppo Niemi | ||
| Ei tuo katettu tavaravaunu ole Gbl tyyppiä vaan vahhemaa, jo 1960-luvun puolivälin nurkilla alkaen rakennettuja, puskimineen 12 m Gbk tai Gbkk vaunuja. Vaunun tuuletusluukun väri kertoo kuitenkin, että vaunulle on kertynyt käyttövuosia. | ||||
|
|
12.09.2021 17:29 | Kari Kuusela | ||
| Nykyajasta kielii ainakin tuo Gbl- vaunu sekä tenderin yläpuolelle asennettu "sähköhäkki". Tosin nuo mainitut yksityiskohdat olivat periaatteessa mahdollisia jo 70- luvulla. Tietääkseni "sähköhäkkejä" ei kuitenkaan asennettu Tk3- vetureihin ennen höyrykauden loppua. | ||||
|
12.09.2021 16:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mukavaa tietää lisää paikallishistoriasta! | ||||
|
|
12.09.2021 16:18 | Tauno Hermola | ||
| Ehkä nuo ajourat pellossa? ;) | ||||
|
|
12.09.2021 16:00 | Kari Aho | ||
| Hieno kuva. Siinä ei mikään kieli nykyajasta. Voisi olla yhtä hyvin otettu vaikka -64. | ||||
|
|
12.09.2021 15:49 | Timo Salo | ||
| Oletko Erkki ajatellut pitää talouspoliittisen kurssin tälle "viisikko seikkailee"-ryhmälle? Nuo asiat mistä puhut on harvinaisen tärkeitä, mutta nykyisen johtoportaan käsittämättömissä...!!! Työpaikkoja pitäisi luoda ihan oikeasti, eikä vaan pienyrityksiä kampaamoalalle... (ja pitää edes niistä olemassa olevista työpaikoista kiinni, p.....e!!!!) Peukkua! | ||||
|
12.09.2021 15:38 | Timo Salo | ||
| Ompa virtaviivainen...???...-...juna... | ||||
|
|
12.09.2021 15:07 | Petri Soronen | ||
| Tuossa Erkin linkkaamassa lehdessä oli muutakin mielenkiintoista rautatie aiheista materiaalia. | ||||
|
12.09.2021 15:02 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pekka 1021 otos! | ||||
|
|
12.09.2021 14:58 | Aku Lehtola | ||
| Jos tarkoitat henkilöä, jonka kasvot heijastuvat ikkunaan, niin tunnen kyseisen henkilön, joten se tuskin olet sinä :D | ||||
|
|
12.09.2021 14:54 | John Lindroth | ||
| Erkki osuukin asian ytimeen! Löytyyköhän meiltä rohkeutta asioiden avaamiseen sen sijaan että syötetään potaskaa? Syynä saattaakin olla omien uramahdollisuuksien kapeutuminen ja tärkeiden ovien sulkeutuminen.Suomi on liian pieni maa ja vaikutusvaltaiset piirit tuntevat lähes kaikki toisensa!Eräs arvostamani taloustoimittaja on Taloussanomien Jan Hurri!Josta kommentointia löytyy nyt diplomaattiseen disponsibiliteettiin siirtyneeltä Sivuraiteelta! | ||||
|
|
12.09.2021 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että minulla on riittävästi omakohtaista tietoa sekä todistusaineistoa kertomistani asioista. Olen toivonut että maastamme löytyisi kelvollinen taloustoimittaja ja -lehti tai -kirjajulkaisija näille ja muillekin vastaavankaltaisille teoille. Onhan näiden seurauksena tuhottu/lahjoitettu ulkomaille (etenkin Ruotsiin) tuhansittain parhaita työpaikkojamme ja miljardeja vuotuisia vientieurojamme. Ruotsissa on heidän omista pahoista taloushölmöilyistään julkaistu loistavan valaisevia ja kiinnostavia kirjoja. Mainitsen vain Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000) ja Spelet om Saab (1992). Jälkimmäinen käsittelee paljon myös Tj. Juhani Linnoisen tekoja Saab-Valmetin / Valmet Automotiven hyväksi. Myöhemmin, kun Sisu-yhtymä oli vielä valtion omistuksessa, pelasti sama mies Valmet/Valtra -traktorit ja Valmet/Sisu -dieselmoottorit niille aiotulta tuholta. |
||||