Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09.2021 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että minulla on riittävästi omakohtaista tietoa sekä todistusaineistoa kertomistani asioista. Olen toivonut että maastamme löytyisi kelvollinen taloustoimittaja ja -lehti tai -kirjajulkaisija näille ja muillekin vastaavankaltaisille teoille. Onhan näiden seurauksena tuhottu/lahjoitettu ulkomaille (etenkin Ruotsiin) tuhansittain parhaita työpaikkojamme ja miljardeja vuotuisia vientieurojamme. Ruotsissa on heidän omista pahoista taloushölmöilyistään julkaistu loistavan valaisevia ja kiinnostavia kirjoja. Mainitsen vain Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000) ja Spelet om Saab (1992). Jälkimmäinen käsittelee paljon myös Tj. Juhani Linnoisen tekoja Saab-Valmetin / Valmet Automotiven hyväksi. Myöhemmin, kun Sisu-yhtymä oli vielä valtion omistuksessa, pelasti sama mies Valmet/Valtra -traktorit ja Valmet/Sisu -dieselmoottorit niille aiotulta tuholta. |
||||
|
12.09.2021 14:34 | Masi Levola | ||
| Mä oon tos kuvas tuol ohjaamos :D | ||||
|
|
12.09.2021 14:33 | John Lindroth | ||
| Erkiltä hyvä ja avartava yhteenveto! | ||||
|
12.09.2021 14:24 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan upeaa! | ||||
|
12.09.2021 14:22 | John Lindroth | ||
| Tämä on ansiokas ja upea kapsuhöyry! | ||||
|
12.09.2021 14:17 | John Lindroth | ||
| Kiva kesäinen Porter kuva! | ||||
|
|
12.09.2021 14:10 | Erkki Nuutio | ||
| 112 -vuotiaskaan ei ole ikäloppu käppänä, vaan ryhdikäs kaunotar. | ||||
|
12.09.2021 12:42 | Timo Salo | ||
| Harvemmin Turun linnaa onkaan kuvattu tuosta suunnasta, syksy on jo saapunut ja lehdet lähes kaikki pudonneet... | ||||
|
12.09.2021 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei Toivos-Jopen tart siit ol murheisas; kyl pappojen eläkkeensaanti on turvattu. Luulisin... Vrt. https://vaunut.org/kuva/62417 . | ||||
|
|
12.09.2021 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| 104-vuotiaskaan ei ole mikään ikäloppu käppänä, vaan hyväryhtinen kaunotar. | ||||
|
12.09.2021 11:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Näissä lienee vähän sama idea: https://vaunut.org/kuva/109618 | ||||
|
12.09.2021 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoista on, että vetotelissä on Tampellan kehittämä ja valmistama suuntavaihteellinen nelivaihteinen ns. PowerShift -vaihteisto. Vaihteet siis kytkeytyvät märillä monilevykytkimillä, joita kytkettiin kauko-ohjatusti paineen avulla. Nestepaine kytkinpakkoihin syntyi kaiketi paineilma/paineneste-sylinterin avulla (kuten monissa kuorma-autoissa vielä 70-luvun alussa). Tampella valmisti moottorit A/S Frichsin lisenssillä. Tyyppimerkintä oli DMF 220/6. Tämäntyyppisiä moottoreita Frichs käytti DSB:lle valmistamissaan MP-moottorivaunuissa. Tampellan hitsaten valmistamat telit saivat luonnollisesti lähtökohtansa MP-moottorivaunujen teleistä. Bolsevikkien tuomat sodat veivät pohjan pois tämänkin hankkeen kehittymiseltä. Ehkä Dm2 kuitenkin vaikutti siten, että Tampella säilytti moottoriosastonsa, joka sittemmin teki lisenssillä MAN- ja MGO-veturimoottorit ja osan Dm3/Dm4 -moottoriteleistä. Suomi olisi ilman sotien seuraamuksia ja ilman lukuisia kelvottomia 70...90-lukujen johtajia teollisesti, taloudellisesti ja elintasollisesti Ruotsin tasolla, jollei edellä sitä. Nyt ei olla, vaan ollaan näissä suhteissa lujasti ja yhä enemmän jäljessä. |
||||
|
12.09.2021 10:29 | Oula Ahlholm | ||
| EFit+Ein+Ein menee höyryraiteelle | ||||
|
12.09.2021 10:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei varmaan haitannut tuo pilvi, kuvasta tuli paljon jännempi nyt. Kuvaushetkellä monesti ärsyttää, mutta jälkikäteen ei lainkaan... | ||||
|
12.09.2021 10:03 | Erkki Nuutio | ||
| Etevä kuva ja osuvakin siksi, että etualalla olevalla hiekkakumpareella oli vuoteen 1937 asti varasto ja puinen täydentämislava veturihaloille. Tällöin tontille valmistui mahtava PMK:n talo. Sen sisälle mennen järjestelyveturit veivät ja toivat puuvillatuotteita sisältäviä umpivaunuja. Veturien halko- ja hiilivarastot ja -täydennykset siirtyivät vuonna 1937 Soriin, Vaasan radan alkukaarteen ja Kalevantien väliseen sorakuoppaan. Sen VR oli synnyttänyt kaivamalla pois koko entisen Kalevankankaan länsiosan korkean harjun. Vyörytyslaitokset rakennettiin Soriin ilmeisesti heti sodan jälkeen 1940-luvulla. |
||||
|
|
12.09.2021 09:57 | Oula Ahlholm | ||
| Kaunis kuva | ||||
|
12.09.2021 07:38 | Oula Ahlholm | ||
| Onko toisessa päässä Sr1? | ||||
|
12.09.2021 02:33 | Antti Rautiainen | ||
| Nyt ei sitten ole enää kyseistä taloa eikä saunaakaan,myöskin kauempana ollu noin 50v tiilitalo on purettu ja piharakennuksetkin,saapi nähdä tuleeko alueelle jotain?? | ||||
|
12.09.2021 02:30 | Antti Rautiainen | ||
| Ei ole vielä tietoa mitä alueelle tulee jos tulee. Kolme taloa on nyt purettu tuolta logistiikkaalueelta,viimeinen sauna lähti purkuun 10.9.2021 että autiota on naapurissa,enää on vain valokuvat ja muistot. |
||||
|
12.09.2021 00:54 | John Lindroth | ||
| Nämä ovat aikamme eläviä mestariteoksia! | ||||
|
12.09.2021 00:50 | John Lindroth | ||
| Siistiä ja hoidettua! | ||||
|
|
12.09.2021 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Onko A-P L vaihtanut työnantajaa? Näillä sivustoilla oli makoisaa luettavaa hänen "bussitarinoitaan", nyt tarinat (kuvat) ovat siirtyneet rautapyörille. | ||||
|
11.09.2021 23:51 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Rasmus! | ||||
|
|
11.09.2021 23:41 | Rasmus Viirre | ||
| Huhhuh! Kaunis on tämäkin! Liike ja valo pysähdyksissä, mutta silti ”juna kulkee vaan”. | ||||
|
11.09.2021 23:03 | Oula Ahlholm | ||
| Näin kuvan missä tämä veti Sr1 ja A17 kanssa puutavararunkoa. | ||||
|
|
11.09.2021 22:55 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Teemu! Tukkiauto siitä perusteli ohi ennen kuvan ottamista ja hiekkapölyä se on. | ||||
|
|
11.09.2021 22:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Onpa jännän hieno tunnelma tässä kuvassa! Onko tuosta juuri ajanut jokin tukkirekka, joka on nostattanut hiekkapölyä ilmaan vai minkä usvan sisällä veturi on? | ||||
|
|
11.09.2021 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, edellä kertomassasi tapahtumakulussa näkyy selvästi johtavien Suomi-henkilöiden puutteellinen tai oikeamminkin sanottuna olematon isänmaallisuus! Törkeä taitamattomuus ja piittaamattomus yhdessä seteliselkärankaisuuden kanssa johtaa vääjämättä tuhoon! |
||||
|
|
11.09.2021 22:37 | Erkki Nuutio | ||
| Näyttävät olevan tekstin perusteella Terbergejä. Koko perinteinen Sisu kaikkine tuoteryhmineen (poisluettuna Pasit, jotka annettiin Patrialle) sekä Valmetin traktorit (ml. moottorit) ja trukit koottiin Sisu-Yhtymäksi. Hallituksen päätösten mukaan yhtymä piti yksityistää avoimella kotimaisella rahoituksella. Muodostetussa Sisu-Yhtymässä vetomestarit (Sisu) ja trukit (Valmet) olivat Sisu Terminal Systems -yksikkö. Vastoin hallituksen yksityistämispäätöksiä KTM:n kansliapäällikkö Vuoria alkoi järjestellä koko Sisu-Yhtymän Tj. Taxellin Partek Oy:lle. Tämä paljasti asian voitonriemussaan Partekin juhlakirjassa Läpi valkean kiven (1998): Sanoin Vuorialle, että jos he haluaisivat tehdä jotain koko Sisulle, olisimme kiinnostuneita. Jo samana syksynä aloitin tapaamiset Sisu-htymän Tj. Granskogin kanssa.... (kirjan sivu 324). Kun Partek oli saanut Vuorian jotenkin hankkimalla luvalla hankittua koko Sisu-yhtymän, oli Sisu Terminal Systems sen arvokkain osa (arvokkaampi kuin esimerkiksi traktorit). Hankinnan jälkeen Taxell yhdisti siihen Partekin Ruotsista aiemmin hankkiman vähäisen trukkien valmistajan Kalmar Industries Ab:n. Hän muutti kokonaisuuden nimen Kalmar Oy:ksi ja tuotteiden nimeksi Kalmar (!!!!). Vetomestarit siirrettiin Sisun Hämeenlinnasta entiselle Tampereen Valmetille ja trukit lukkeja lukuunottamatta lahjoitettiin työpaikkoineen (yli tuhat) valmistettaviksi Ruotsissa Kalmarin tehtaalla. Kun Kalmar oli tehnyt operaatioitaan joidenkin vuosien ajan, valtio sai tarpeekseen niistä (kuten työpaikkojen lahjoituksista Ruotsiin), ja osakeomistuksensa voimalla hajotti koko Partek-yhtymän. Sen kumipyöräliiketoiminnan valtio myi kokonaisuudessa Herlinin Kone Oy:lle. Herlin sai pääosan ostohinnastaan heti takaisin myymällä traktorit ja moottorit Agcolle sekä pienemmillä summilla Sisu-akselistot Oy:n (Hml) ja Sisu-Auto Oy (Karjaa) näiden johtohenkilöille. Koko yhtymäsynergia oli siis tullut hävitetyksi. Vetomestarit Herlin yhdisti hallitsemaansa Cargoteciin ja siirsi niiden tuotannon (työpaikat) Puolaan EU-tukien avustuksella tehtyyn tehtaaseen. Terberg on tietääkseni koko ajan ollut vetomestareissa itsenäinen ja aluksi pieni kilpailija Sisulle. Terberg on noussut vähitellen ja viisaasti toimien maailman johtavaksi vetomestareiden valmistajaksi. Tällainen kasvu suuryritykseksi ei olisi ollut mahdollista ilman Partekin tuhoamaa Sisua. Tuhoa täydensi Kone menettämällä pääosin asemansa vetomestareissa. Valitan. Sekavaa tapahtumaketjua ei voi esittää lyhyesti. Terberg on siis koko ajan kehittänyt ja valmistanut vetomestarinsa itse. Se on tänä päivänä niiden valtias yli tuhannella henkilöllä ja viennillä yli sataan maahan. Hollannista tuli voittaja, Suomesta häviäjä. |
||||
|
|
11.09.2021 21:21 | Erkki Nuutio | ||
| Valmistajan (Tampella) terveisiä jälkipolville : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=89 Terveisten lähettäjä kääntyilisi haudassaan, jos saisi tietää motin nykytilanteen. Kirjoituksen paperitulostuksen rajauskeinot eivät ole täydelliset. Itse en saanut liiallista yläreunusta pois. |
||||
|
|
11.09.2021 21:21 | Simo Virtanen | ||
| Kuvassa myös Sisun Vetomestareita, jotka olivat aivan maailman huippuluokan tuote. Eikä vähiten Hämeenlinnan tehtaan akseleiden ansiosta. Tuossa vaiheessa oli jo myyty terminaalitraktoreiden tuotanto Terbergille, joka on edelleen maailman ykkönen ja tuote perustuu edelleen Sisun oppeihin. Sisu Auto oli ajautunut osaksi Partek-yhtymää ja siellä isot pomot sitten taas järjestelivät bisneksiä. Vetomestarit ei vissiin kuulunut ydinliiketoimintaan ja kvartaalikin oli väärä, joten luiskaan vaan valmistus ja myydään ulkomaille. https://www.sigmatrukit.fi/palvelut/myynti/trukit/terberg-rt-testi/ |
||||
|
|
11.09.2021 18:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei kai ne nyt niin ihmeellisiä ole... Tosin on myönnettävä, että eilen perjantaina 10/9-2021, ollessani perehtymässä Nantskun vuoristorataan, kävi tyhjiä viljavaunuja Nantskun satamassa niputellessani kosmeettinen ajovirhe, jonka seurauksena Vtad:ien pohjista ropisivat loputkin jyvät. Perehdyttäjänä ollut raumalainen, rautatieopistossa vaihtotyökuljettajien OTO-kouluttajanakin toimiva, kippari arvatenkin meinasi pottuilla siitä, joten totesin jo ennakoiden: »Ravistelin vaan loput viljat, ettei men takas Neuvostoliittoon.» Vaari siihen: »Ai että noit aapeenismei. "Ettei men takas Neuvostoliittoon..." Saank mää käyttää tota?» Annoin suoraan kysymykseen suoran vastauksen: »Et saa!» | ||||
|
11.09.2021 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on näköjään kulkenut kilometrin verran Rahkolasta Kouraan päin. Upea kuva...! | ||||
|
|
11.09.2021 17:50 | Markku Naskali | ||
| Kovin ovat Suomen radat mäkisiä :) | ||||
|
11.09.2021 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraavaksi tussaus piirustusmuoville Rotringin 0,35 mm kynällä, niin painokelpoisuus paranee huomattavasti, samoin säilyvyys. | ||||
|
|
11.09.2021 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suora pelti vaan on sellaista, että se elelee, vetelee ja kupristelee lämpökuormituksessa (= hitsauksen aiheuttamassa!). Teräsmatkustajavaunuissa peltiseinien rihtaaminen edes likimain suoraksi oli oma kova hommansa. Pakkelilla sitten hoidettiin loppusuoristus hionnan kanssa. Jäykistesikit ovat näin ollen tarpeellisia, vaikka levymenekkiä on suoraa peltiä enemmän. Vaunun painoonkin se vaikuttaa omalta osaltaan, vaikka vähän. Ja tämä sitten pienentää vaunun sallittua hyötykuormaa... |
||||
|
11.09.2021 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokka kyllä näyttää kovin Hiacemaiselta. En kuitenkaan ihmettelisi, jos Dynaa olisi saanut samanlaisella keulalla, vaikkakin Dyna oli numeroa isompi? | ||||
|
11.09.2021 17:06 | Raimo Harju | ||
| Rattapihalla sattuneeksi tuntuu melko rajulta, tähän kuntoon mennäkseen, täytyy olla jonkinverran vauhtia. | ||||
|
11.09.2021 17:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Reijo! | ||||
|
|
11.09.2021 16:57 | Reijo Salminen | ||
| Hatunnosto Oulalle täältäkin! | ||||
|
|
11.09.2021 16:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/690 | ||||
|
11.09.2021 16:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kempele on nyt ollut pysähdyspaikkana reilu viisi vuotta, lienee ollut ihan hyvä suunnitelma avata se? Onko jossain lueteltu matkustajamääriä 2016–2021? | ||||
|
11.09.2021 15:43 | Timo Salo | ||
| Olipa hyvä kun kerroit... :-) | ||||
|
11.09.2021 15:27 | Mikko Herpman | ||
| Ja toki se juttu että jos juna katkeaa kuljettaja ei sitä huomaa eikä tapahdu hätäjarrutusta. | ||||
|
11.09.2021 15:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno kuva. Kuvausajankohtaa ei voi päätellä juuri muusta kuin opastimesta ja sepelöinnistä (sepelöinnin väristä). | ||||
|
|
11.09.2021 15:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä AaPeutuman "mielenkiintoiset" kirjoitukset ovat kyllä parhaimmistoa, myös > https://vaunut.org/kuva/86144 :D | ||||
|
|
11.09.2021 14:57 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin Timo tuntee lätän sielunelämää, noinhan tuo asia on. | ||||
|
11.09.2021 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Osaakohan joku vastata kuvatekstin kalustokysymykseen? | ||||
|
11.09.2021 14:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhan ajan kuva: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1588 | ||||
|
|
11.09.2021 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä jotkut rouvat tykkäävät tummistakin. Ja posliinit ovat monelle mieleen. | ||||
|
11.09.2021 14:52 | Antti Grönroos | ||
| Eikös nykyistä asemarakennusta rakentaessa käytetty osittain tätä asemarakennusta eli nykyinen ei ole 100% venäläisten tekemä? | ||||