Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.10. 14:41 Antton Karhu  
  Kiitoksia @Noah Nieminen, @Juho Rintala, @Esa J. Rintamäki ja @Veeti Pietilä! On mukava päästä porukkaan mukaan.
kuva 31.10. 14:14 Juha Kutvonen  
  En minä ainakaan. Alstomien poistuessa keväällä 2000 oli vahvasti sellainen tunnelma, että kuusiakselisia linjadieseleitä ei kenties enää koskaan nähdä Suomessa.
kuva 31.10. 14:00 Hannu Lehikoinen  
  Kirkollisista maallisempiin asioihin: Kukapa olisi kuvanottohetkellä uskonut, että samoilta raiteilta haetaan raakapuuta neljännesvuosisata myöhemmin edelleen kuusiakselisilla linjadieselvetureilla?
kuva 31.10. 13:49 Juha Kutvonen  
  Rajamäen kirkko valikoitui omalla kohdalla vihkipaikaksi aikoinaan juurikin rautatien läheisyyden takia. Siitä oli kätevää siirtyä (tilaus)junalla rautatiemuseolle juhlimaan.
kuva 31.10. 12:19 Veeti Pietilä  
  Tervetuloa tosiaan! Taidettiin olla samana päivänä Kouvolassa.
kuva 31.10. 11:42 Kari Haapakangas  
  On siinä kyllä ollu melekosta iteppäisyyttä kirkonpaikan kanssa. Se kuin ei ollut ensimmäinen maanvyörymä joka emäkirkon hylkäämiseen johti...

Muutoin kyllä olen sitä mieltä, että kirkon pitää paikkakunnalla näkyä! Nimimerkillä ala-asteen luokkahuoneen ikkunasta kuusi vuotta komiammanpuoleista "lakeuden katedraalia" tuijotellut.
kuva 31.10. 11:33 Veli-Matti Laitinen  
  https://www.sss.fi/2025/05/salossa-3d-mallinnetaan-tuhoutunut-kirkko-yli-14-miljoonaa-varsinais-suomen-tieteelle-ja-taiteelle/
Salon seurakuntakeskuksella on näytteillä pienoismalli vanhasta emäkirkosta.
kuva 31.10. 11:31 Veli-Matti Laitinen  
  https://www.salonseurakunta.fi/hautausmaat/uskelan-emakirkon-hautausmaa
https://www.salonseurakunta.fi/salo-uskela/salo-uskelan-historiaa
kuva 31.10. 11:29 Veli-Matti Laitinen  
  Kyllä, vuonna 1825 Uskelan emäkirkko jouduttiin purkamaan vajoamisen vuoksi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta. Vanhasta kirkosta tapuli on jäljellä. Nykyinen Uskelan kirkko valmistui 1832 mäelle. Kirkon vierellä oli keskiaikainen Pyhän Annan kappeli, jonka kivet kierrätettiin uuteen Uskelan kirkkoon. Pyhän Annan kappelissa on rauniot jäljellä. Uskelan kunta liitettiin Saloon vuonna 1967.
kuva 31.10. 11:19 Timo Salminen  
  Piti oikein ryhtyä lunttaamaan, miten nuo kaikki vaiheet tuolla Uskelan-Salon kulmakunnalla menivät. Näkyvät menneen niin, että ensin Salo erotettiin Uskelasta kappeliseurakunnaksi, sitten Uskela liitettiin Saloon, Salo erotettiin kauppalaksi ja Uskela liitettiin taas Saloon. Onkohan ainoa tapaus, jossa liittäminen ja erottaminen on tehty kahteen kertaan? Tunnen jollakin tavalla paikkakuntaa arkeologisten yhteyksien kautta ja sen muistin, että vanha kirkko sortui jokeen, joulupäivänäkö se oli? Rakensivat sitten uuden riittävän kauas joesta...
kuva 31.10. 11:07 Veli-Matti Laitinen  
  https://www.salonseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/uskelan-kirkko
Ja torni on rakennettu vuonna 1860. Minun ns. kotikirkko.
Salon asema on siinä mielessä ainutlaatuinen että asemalta on suora näköyhteys (entisen) naapuri pitäjän kirkkoon. Kirkot koetaan tärkeänä osana kulttuuriperintöä. Opiskelen tällä hetkellä teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkitaan esimerkiksi millainen rooli kirkoilla (rakennuksena) on ollut ennen ja nykyisin ihmisille. On esimerkiksi sanonta "Kirkko keskellä pitäjää". Kirkot ovat olleet etenkin ennen ihmisten kohtaamispaikkoja. Oman aikansa Facebookeja ja instagrameja. Nykyisen sekularisoituneessa eli maallistuneessa yhteiskunnassa kirkot koetaan erityisesti kulttuuriperinnön kannalta tärkeinä. Kirkot ovat osa kansallista identiteettiä.
kuva 31.10. 09:53 Raimo Harju  
  Meidän pitää muistaa, että aurinko on se elämää ylläpitävä voima, jota ei mikään täällä maapallolla pysty luojan kiitos säätelemään.
kuva 31.10. 09:38 Esa J. Rintamäki  
  On niin maan perusteellisen komea granholmilainen "työsuhdeasuintalo"!
kuva 31.10. 09:30 Esa J. Rintamäki  
  Kiva kuva!

Tosin siinä henkii myös syksyisen sään mukana melankolinen viesti näiden vetureiden joutsenlaulun viimeisen säkeistön kohta haipuessa historian hämäriin.

Olipa joskus ollut aika, jolloin 2553 terhakkaasti nykäisi Kouvolassa viisivaunuisen EP 83 Savonian jatkamaan matkaansa ylös, pitkin Savon rataa...

Tai Mäntän ratapihalla torstaina, illansuussa odottamassa tavarajunan kanssa lähtöaikaansa kohti Vilppulaa ja edelleen junana T 3410 kohti Tamperetta.
kuva 31.10. 08:15 Juho Rintala  
  Mahtava kuva.
kuva 31.10. 08:14 Juho Rintala  
  Tervetuloa minunkin puolestani!
kuva 31.10. 07:44 Noah Nieminen  
  Tervetuloa! Hieno kuva!
kuva 31.10. 05:57 Ari-Pekka Lanne  
  Noinkohan sitä rohkenisi ihan itekin livauttaa pari kuparikolikkoa kolehtiin. Kurppaisilla roposilla ei Herran huoneita rakenneta, mutta tiedättehän hikisten kuljetustyöläisten parsitut tasku(kamera)npohjat... Uki: https://vaunut.org/kuva/66367 , Turku: https://vaunut.org/kuva/78502 , https://vaunut.org/kuva/85937 , Rovis: https://vaunut.org/kuva/84982 , Kiukainen: https://vaunut.org/kuva/89550 , https://vaunut.org/kuva/89975 , Rauma: https://vaunut.org/kuva/132295 .
kuva 31.10. 00:18 Rainer Silfverberg  
  Nostalginen varsinkin!
kuva 31.10. 00:17 John Lindroth  
  Mielenkiintoisen ajatuksen herätti se että mihin olympialaisiin noilla oli ajatuksellinen yhteys ,lähimmät tuolloin oli Suomessa?Vetureihin lisäisin myös Milwaukee Roadin F7 Hudson veturit!/suunn.Otto Kuhler!Valitettavasti näitä mestariteoksia ei säilynyt museoitaviksi!
kuva 31.10. 00:13 Esa J. Rintamäki  
  Ohhoh!!!

Nythän Hannu-serkku löi ällikällä! Milwaukee Roadin lujaa juoksevat Atlantic-veturit olivat legendaarisia vehkeitä! 100 mailia tunnissa koko matkan, niin ei mitenkään turhia vehkeitä!

Hiawathasta vaan tuli sivuhyppäys: Akkarissa tätä papuusia ei ole näkynyt enää vuosikymmeniin...
kuva 30.10. 23:59 John Lindroth  
  Tuota vanhemman Hiawatha junan viimeinen vaunu tällä rautatiellä kulki nimellä "Beavertail"observation car on the 1938 Milwaukee Road Hiawatha vaunustoa , joka myös oli upea suunnittelijana Brooks Stevens!
kuva 30.10. 23:50 John Lindroth  
  Edustava kuva Lätästä!
kuva 30.10. 23:22 Juho Rintala  
  Tästä vielä puolet matkasta eteenpäin kohti Vihtaria, ja sitten minä morotan radan varressa :D

Mutta Anja, onnistunut otos!
kuva 30.10. 23:10 Hannu Peltola  
  Kiitos John! Milwaukee Road oli upea yhtiö ja se on jättänyt pysyvät muistot rautatiehistoriaan.
kuva 30.10. 23:10 Mikko Ketolainen  
  Huomasin tänään kun tutkin Juliasta Kannonkosken junaliikenteen aikatauluja, että ensi viikon maanantaina 3.11.2025 on liikenteessä tavarajuna tunnuksella T7252 (OU-ÄKI). Kyseessä on tällä kertaa Oulaisista matkaan lähtevä Fenniarailin puutavarajuna Äänekoskelle. Viimeksi tunnuksella T7252 kulki Fenniarailin juna Ylämyllyltä Äänekoskelle. Eipä näy tämäkään Oulaisten juna kulkevan kuin yhden kerran marraskuussa. Onkohan joulukuussa vielä kolmas paikkakunta, josta Fenniarailin juna tuo puuta Äänekoskelle tunnuksella T7252? Seuraavana päivänä juna matkaa Äänekoskelta Kouvola lajitteluun tuolla tunnuksella T7253.
kuva 30.10. 23:08 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä tämän syksykauden parhaimpia kuvia!
kuva 30.10. 23:05 John Lindroth  
  Hyvä Spårakuva!
kuva 30.10. 22:45 John Lindroth  
  Komea kuva ja muistorikas "Milwaukee Road".
kuva 30.10. 21:52 Luc Grenfell  
  Loistava kuva!
kuva 30.10. 21:35 Petri Nummijoki  
  Eivätköhän nämä olleet kuormittavimmassa käytössä uutena, kun yhdellä veturilla vedettiin 15-20-vaunuisia yöpikajunia Oulusta Rovaniemelle tai Kolariin https://vaunut.org/kuva/23852 ja tavaraliikenteessä mm. kahdella veturilla 4000 tonnin malmijunia Vartiuksesta Raaheen https://vaunut.org/kuva/15804. En aivan heti usko myöhempien aikojen käytön ylittäneen tämän tai olleen ainakaan yhtä tiukka veturikiertojen osalta.
kuva 30.10. 21:12 Rasmus Viirre  
  Eräs edesmennyt Iisalmen vekki kertoi viisi vuotta sitten nuista huoltojen puutteista. Ja kun huoltoja on tehty, on käytetty halppis kamaa mm. juurikin tiivisteissä.
Lisäksi näitä kyllä rääkättiin omasta mielestäni aika kovasti mm. Ruokosuon ja Niiralan välisissä pönttöjunissa. Kolme veturia olisi ollut kahta parempi mäkisellä ja mutkikkaalla rataosalla, mutta tietysti pieni veturisarja oli valmiiksi levitetty laajalle alueelle (Oulu-Kolari, Kokkola, Ruokosuo, Talvivaara, Pyhäsalmi, Joensuu).
kuva 30.10. 20:55 Rasmus Viirre  
  Kostea ja kylmä syysilta, ai että. Hieno kuva! Umpivaunut näyttäisi perinteikkäälle Talvivaaran kalustolle mitä on yleensä nähty Kokkolan junissa 5287 ja 5286 sekä nykyään lopetetussa 5281:ssä. Pitäisi käydä vilkaisemassa sunnuntaista 5287:aa, ettei vaan olisi kaikki kontit siirtyneet siihen. Sgns vaunuja on toki ennestäänkin nähty muutamia täällä.
kuva 30.10. 19:52 Tuomas Pätäri  
  Eivät nämä iha niin harvassa ole kuin vuonna 2022 "äkkiseltään" uumoilin. Tommi lisäsi Ähtärin listalle: https://vaunut.org/kuva/177505 ja olen itsekin kerryttänyt viime vuosina listaan useampia kohteita, ainakin:
Rovaniemi: https://vaunut.org/kuva/156185
Nakkila: https://vaunut.org/kuva/168616
Keuruu: https://vaunut.org/kuva/157353
kuva 30.10. 19:47 Tuomas Pätäri  
  Alkukuusta Ähtärissä käydessäni tuli syötyä perjantailounasta vanhassa pappilassa Hetkessä, eli tuossa oikealla olevassa vaaleankeltaisessa rakennuksessa, jossa oli tarjolla maittavaa kermaista lohikeittoa. Ähtäri osoittautui paikkakunnaksi, jossa lauantaisin lounasvaihtoehdot ovat hyvin vähissä, joten tuolloin olin pakotettu menemään keltatorniseen kolossiin, joka viereisessä kuvassa näkyykin.

Ei ole harvinaista, että tämän kokoisella paikkakunnalla viikonloppuisin ainoa ns. perusruokalounaspaikka on ketjuhuoltamo. Välillä kohdalle osuu poikkeuksia, kuten viime lauantaina Mäntyharjulla, jossa Bistro Murun uunilohi oli erinomaista. Toissa kesänä selkeä anomalia oli Vammala, jossa lauantailounasta olisi ollut tarjolla peräti kolmessa eri lounasravintolassa.

Tässä näkötornissa en käynyt, vaan viereinen knoppi ratkesi ihan pikaisella karttaharjoittelulla :)
kuva 30.10. 19:34 Tuomas Pätäri  
  On kuvaustekniikka taas ollut hallussa. Vastaavalla lookilla olen nähnyt itsekin muutamia, esim. 55036 (tämän vastasuuntaisen lisäjuna) 2.10. oli tällaisella vaunustolla.
kuva 30.10. 18:48 Eemil Liukkonen  
  Erittäin hienosti kuvattu ja tunnelmakin on vangittu täydellisesti. Kostean syysyön voi tästä kuvasta aistia vahvasti.
Kuvasarja:
Näkymiä Itävallan rautateiltä elokuussa 1972
 
30.10. 18:46 Eemil Liukkonen  
  Erittäin mukava ja mielenkiintoinen kuvasarja yhestä minun tämän hetkisestä suosikki rautatiemaasta! Kertakaikkiaan mukava lasti uutta tietoa tuli taas jälleen opittua.
kuva 30.10. 18:34 Eemil Liukkonen  
  Ai että! Kiva, että tänne on taltioitunut 1043.01:n alkuperäinen kuosi mukavan filmikuvan muodossa. Mainittakoon, että sama veturi on väritetty alkuperäiseen kuosiinsa ja sen voipi nähä Ruotsissa. On vaan ajan kysymys, kun kuva siitä pääsee tänne. Sitä odotellessa....
kuva 30.10. 18:15 Juho Rintala  
  Ainakin yksi syy että päämoottori palaa on se, että polttoainepumpusta vuotaa polttoainetta pakoputkelle, joka sitten syttyy. Tiedätte varmaan lopputuloksen.
kuva 30.10. 17:58 Petri Nummijoki  
  Kyllä Dr13-vetureissakin oli tulipaloja loppuaikoina, kun niitä ei enää juuri huollettu eikä pesty. Tästä johtuen niillä oli parin viimeisen käyttövuotensa aikana ajokieltokin pitkissä tunneleissa (esim. https://vaunut.org/kuva/156187). Lieneekö Dr16-vetureidenkaan tulipaloissa sen ihmeellisempää syytä kuin huoltojen ja pesujen puute?
kuva 30.10. 16:41 Juha Toivonen  
  2811 ei ilmeisesti ole palanut. Luin Wikipediasta Dr16 veturisarjasta ja sen lyhyen historian. Eniten yllätti varsin monta konehuonepaloa tälle vain 23 veturia maksimissaan käsittäneelle sarjalle. Muissa dieselveturisarjoissa ei tällaista ole esiintynyt joten... Kysymykseni kuuluu: Mikä noissa vetureissa on yleensä aiheuttanut tulipalon, vai onko syitä useampia? 2806 on palanut kolme kertaa, ja joku toinen yksilö kaksi kertaa.
kuva 30.10. 16:11 Veeti Pietilä  
  Ihme kyllä. 2821 on vielä samassa kunnossa samalla paikkakunnalla (tietääkseni).
kuva 30.10. 14:33 Rainer Silfverberg  
  Hassua kun Limbažin rautatieasemakin on vielä pystyssä, toimien linja-auto asemana.
kuva 30.10. 13:32 Jouni Hytönen  
  Tuo Skulten ja Pärnun väliltä purettu osuus oli ehkä oikoreitti puhtaasti kartalle piirrettynä viivana, mutta rata oli suureksi osaksi niin huonossa kunnossa, ettei siellä millään kilpailukykyisellä nopeudella ajettu edes silloin kun rata oli vielä läpiajettavissa. Läpikulkeva liikenne päättyi jo 20.2.1992 ja tämä yhteys jäi melko lyhytikäiseksi, sillä se oli avattu 17.7.1981.
kuva 30.10. 13:11 Jouni Hytönen  
  Turussa tasoristeykset poistuvat viimein tältä valtion rataverkon osalta, jos satamarata linjataan uudelleen lähitulevaisuudessa.
kuva 30.10. 13:09 Jouni Hytönen  
  Vantaalla on nyt vielä jäljellä Hakkilan raide ja sen tasoristeykset, tosin hyvin vähällä käytöllä (lähinnä kunnossapidon työkoneet).
kuva 30.10. 13:02 Esa J. Rintamäki  
  Pg 1252 ja kuvan Tp 1279 hylättiin vuonna 1982.
kuva 30.10. 12:46 Kari Haapakangas  
  Tasoristeykset "super six" -kaupungeissa ovat käyneet harvinaisiksi. Turussa on, ja Oulussa Jääsalontiellä (Oritkari-Nuottasaari), mutta onko muualla?
kuva 30.10. 12:38 Kari Haapakangas  
  Ilmasto ja sen muutos on pahuksen monimutkainen juttu, jota surutta yksinkertaistetaan keskustelussa. Selvää kyllä on, että ihminen toiminnallaan vaikuttaa illmastoon, ja tällä hetkellä nimenomaan lämmittävään suuntaan. Ikävä kyllä myös ilmaston luontainenkin kehitys taitaa vielä vahvistaa tätä kehitystä. Ilmaston lämpeneminen ei siis ole 100 % ihmisen syytä, jos sillä nyt jotain väliä on.

Lämpenemisestä huolimatta olen optimisti ja oletan maapallon -ja ihmiskunnankin- selviytyvän muutoksesta. Ne höpöhöpökauhutarinat "Venuksen tie on meidänkin tiemme" ovat juuri sitä, höpöhöpöä. Hankalia aikoja ja vaikutuksia on eittämättä edessä, mutta maailmanloppua ei tule huomennakaan.
kuva 30.10. 10:07 Erkki Nuutio  
  Tämän hienon kuvan puitteissa on käytännön asioista tarkasteltu mm. veturihiiliä . Myös ilmastonmuutoKSIA koskevia mielipiteitä on puitu laidasta laitaan - mielestäni riittävän monipuolisesti. Jatkoväittely ei sitäkään asiaa selvennä.
Jos joku välttämättä haluaa, aloittakoon keskustelupuolelle uuden sanomaketjun ja tuokoon siinä esille TÄSMÄLLISIÄ tärkeitä tosiasioita.
Mutta älköön tällöin luulko, etteivät monet täällä kommentoineet olisi vuosikymmeniä - monipuolisella tieteen ja/tai käytännön osaamisella näitä asioita puntaroineet.
Panikoivat ja häiriköivat nulikkaliikkeet eivät näitä ongelmia ratkaise, vaan ovat pintakuohua aiempien pintakuohujen tapaan.