Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.12.2025 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Erinomaista John! Minunkin alkuoletukseni oli G7/H1,2 -tyyppinen tenderi (erillisakseli ja sen perässä 2-akselinen teli). Itse veturi ei kuitenkaan ole amerikkalainen. Niin en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin H6 ja sen 3-akselinen telitön tenderi. Nyt kun tenderin yläreunan muoto vaikuttaa G7 / H1,2 -kaltaiselta, puoltaisin erikoisuutta : H6 jossa G7 / H1,2 :n tenderi. Ehkä "hybriditoteutuksista (kaiketi harvinaisia) löytyy vahvistavia tietoja. |
||||
|
|
25.12.2025 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksipä ei, sir John. Kyseinen yhdistelmä riippui siitä, miten samantyyppisiä veturin ja tenderin väliset kytkinmallit olivat. Tosin konepajoilla lienee tehty (edes) jonkinlaisia luonnospiirustuksia aiheesta. En ainakaan itse epäile Idean tarkoituksenmukaisuutta. |
||||
|
25.12.2025 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva tuosta kampanjasta, että äärivasemmiston (lähinnä taistolaisten) mielestä suutareille oliisi koitunut pahaa haittaa EEC-jäsenyydestä. Kekkonen sitten ratkaisi asian: - Suomi liittyi EEC:hen. 1990-luvun laman yhtenä pääsyynä olikin idänkaupan romahtaminen eli juuri "bilateraaliseen" ripustautuminen. Eipä siinä, CCCP:hen kelpasi ihan kaikki, mitä sinne työnnettiin kakkoslaatuisista kumisaappaista alkaen! |
||||
|
|
25.12.2025 19:09 | John Lindroth | ||
| Veturi lienee H6 mutta onko tenderi telillinen US valmistetta?Harrastettiinko näiutä yhdistelmiä Viipurin konepajalla?Aiemmin olen nähnyt tällaisen tenderin tavanomaisesta poiketen G10/SK3 veturissa. | ||||
|
|
25.12.2025 17:27 | Heikki Jalonen | ||
| "Ei EEC - kyllä SEV." Sellaistakin kampanjaa kerran käytiin, vuonna 1973. Voitte arvailla, missä ajatus keksaittiin. | ||||
|
25.12.2025 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Edellä on oikeaksi katsottuja arvioita. Lisäisin selkää hajottavaksi oheistekijäksi staattisern istumatyön lisääntyneen osuuden ja ehkä istuinten ja näiden joustoelimien putteellisuudet mm.60-luvun vetureissa. (yli 35-vuotta kokemusta välilevyongelmista). Asiaan liittyen suosittelen istuimen istumaosan ja selkänojan välisen kulman säätämistä 115 asteeksi (vähintään 110 asteeksi) auton ajajanpenkkiä koskien. Sopinee myös vetureihin. 95...105 on liian vähän alaselän nivelten/välilevyjen kannalta - kuormittaa liiaksi alaselän lihaksia, ja näiden väsähtäessä liian pitkästä istumisesta (+ilman taukovoimistyeluja) nivelväli avautuu taaksepäin ja pyrkii pullauttamaan välilevyä ulos (mikä johtaa hermopuristukseen). |
||||
|
|
25.12.2025 16:29 | Erkki Nuutio | ||
| Vaativuutta tämän veturin tunnistelussa. Jenkkiveturit (kuten G7, H1/2) sulkisin pois mm kattilan kupujen perusteella. Tenderi on 3-akselinen (liian pitkä 2-akseliseksi). Näyttäisi olevan mäntäluisti, eikä vanhoissa veturisarjoissa yleinen tasoluisti. Ohjaamo on suomalainen / eurooppalainen. Nämä asiat viittaavat H6 -vetureihin, joiden valmistusvuodet ovat 1909-1911. H6 liene ainoa mahdollisuus, mikäli kannatetaan mäntäluistillisia sylintereitä. Tällaisia oli mm. Kuopion varikon käytössä ennen sisäistä kahinaamme. Siis vahvistuvanutta kannatusta H6:lle ja todennäköinen ajankohta 1911-1917. |
||||
|
|
25.12.2025 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin jälkeen on matkatavaravaunu Ge (jossa on nurkissa sisäänkäyntiovet). Kaksi "muuringikaminalla" varustettua ilmeisesti III luokan E-sarjan vaunua ja perässä keikkuu F - konduktöörivaunu. Kuvan Ge:n seuraava versio on rautatiemuseolla näytillä oleva malli, jossa ei nurkkaovia ollut. Olisiko veturi sarjaa H6? |
||||
|
|
25.12.2025 13:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään. | ||||
|
25.12.2025 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asemapäällikkö (kuvassa oikealla) vastasi: »Kyllä toimii ja päivittäin päällä ja monsterin kautta ääntä tulee». | ||||
|
|
25.12.2025 12:53 | Petri Nummijoki | ||
| "Veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi." Tämä ei taida vastata useimpia käyttäjälausuntoja mutta ehkä kirjoittajalla on ollut vertailukohtana joku Vv13 tai Vr1. | ||||
|
25.12.2025 12:49 | Petri Nummijoki | ||
| Iso Vaalee-kirjan kuvassa taidettiin kuitenkin keskittyä juomapuoleen ja näissä Dv16-kuvissa enemmän ruokailuun. | ||||
|
|
25.12.2025 10:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/105446 =oD | ||||
|
|
25.12.2025 10:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain, Dieselveturit ja moottorivaunut II -opuksen s. 23 on kuvattu mainittuja Beugniot-vipuja sekä todetaan lopuksi: »Pyöränlaipan kuluminen on näin saatu miltei yhtä edulliseksi kuin teliveturilla, ja veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi.» Voitelupumpusta ja pyöränlaippoja laahaavista voitelulaitteista koostuva laipanvoitelulaitteisto on kuvattu s. 111. Kirjan s. 166 ― Vr11-veturia käsittelevässä osuudessa ― kerrotaan lisäksi: »Keskus- ja pyöränlaipanvoitelulaite on samanlainen kuin Vv 15―16-vetureissa.» Deevereissäkin oli uutena tällaiset rasva-annostelijat, mutta oletettavasti huollon helpottamiseksi ja edullistamiseksi ne on aikoinaan korvattu grafiittisauvoin: https://vaunut.org/kuva/168605 . Jos kohta rasva-annostelijoiden kunnossapito syö vaikkapa kymmenien vetureiden deeveristön tapauksessa jo kohtalaisesti pelimerkkejä, kuivana-ajelu vasta syökin. Rautahevon pyöräkertaremontteja ei tehdäkään ihan pikkurahalla. Epäilemättä tästä johtuen muistan joskus joutuneeni tuolla rataverkollamme tekemisiin sellaistenkin telivetureiden kanssa, joissa on ollut jossain vaiheessa kokeiltavana uusia laipanvoitelulaitteistoja. Asia on siis haeskellut uomiaan kautta vetureittemme historian, ja on ehkä vieläkin jonkinlaisessa käymistilassa. |
||||
|
25.12.2025 10:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Kouvolan tapauksessa kyse on asetinlaitteiden ohjaamista alueista. Tunnukset muodostuvat enemmän asetinlaitteiden kuin liikennepaikkojen osien mukaan. Suurimmalta osalta nuo ovat samat, mutta sitten on tällaisia outouksia seassa. | ||||
|
25.12.2025 07:57 | Antti Grönroos | ||
| Sitä samaa myös sulle. | ||||
|
|
24.12.2025 22:45 | Mikko Herpman | ||
| Nyt on aika luksusta verrattuna vanhoihin "pakosarjan päällä tehtyjä makkaroita". | ||||
|
24.12.2025 22:14 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! Nonni, mitäköhän mä taas oon miettiny tossa? Näin sitä käy kun laittaa liian nopeesti... Tässä olen sen vielä https://vaunut.org/kuva/171931?u=5459 (muutamaa minuuttia aiemmin) muistanut... | ||||
|
|
24.12.2025 19:18 | Simo Tuominen | ||
| Laakerien pitäisi antaa ohjeen mukaan kumpaankin sivusuuntaan +-22mm sivuliike runkokehykseen nähden, ilmeisesti tämä ei anna täysin riittävää liikkumisvaraa ensimmäiselle pyöräkerralle, tai antaisi mutta kytkintangot eivät anna myöden. Joten voitelu on tarpeen. Alunperin voitelu onkin suunniteltu laipalle automaattisesti jo esisarjassa(Vr11), joten tätä ei tarvitse laitteiden toimiessa tehdä käsipelin. | ||||
|
|
24.12.2025 16:18 | Aarni Lilja | ||
| Kiitos samoin. Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
24.12.2025 14:56 | Juho Rintala | ||
| Kiitos samoin! | ||||
|
|
24.12.2025 13:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno SX-Pioneerikin näyttää olevan, onko ihan ehjä? | ||||
|
24.12.2025 12:59 | Juho Rintala | ||
| Poistettiin käytöstä. | ||||
|
24.12.2025 12:59 | Mika Hakala | ||
| Uskomatonta, että tuollekin kapealle soratielle on Googlen auto löytänyt... Ja pihassa on kaikkea muutakin fossiilista kuin vain tämä vaunu... | ||||
|
|
24.12.2025 11:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoa Jimi! =oD Sää kans muistat kaikkia noita vorkkinippeleitä. Määkin kyl muistin tuon. Jopa tovin kuvasettiä sorvatessa mietin, että pitäisikö tuo laittaa linkiksi kuvatekstiin. Mutta enpä sitten kuitenkaan tullut edes itse avanneeksi koko keskustelua itselleni luettavaksi. Tää oli kuitenkin hyvä, kun länttäsit sen tähän. =o) | ||||
|
|
24.12.2025 11:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Sano Pösön vivut vaan! :) https://vaunut.org/kuva/71661 | ||||
|
|
24.12.2025 09:50 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kiitoksia samoin! | ||||
|
Kuvasarja: Nalle joulupukkia kyydissä |
24.12.2025 09:06 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava jouluinen kuvasarja aina mainioine kuvateksteineen. Joulua täältäkin kuvaajalle ja muillekin kanssaharrastajille. | ||||
|
24.12.2025 09:00 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaa otettaessa Eht-vaunuja taisi olla alkuperäisinä jäljellä enää noin puolet maksimista, ehkä ihan vähän vähemmänkin. Ei ihme, jos perinteisellä Eht:n paikalla olikin EFit, joita taas oli valmistettu noihin aikoihin paljon lisää. Eht -> Cht -muutokset oli kaikki jo toteutettu, ja Eht -> ELht -prosessi oli saatu tukevasti käyntiin. | ||||
|
24.12.2025 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänä lauantaina, syys-lokakuun vaihteessa 1975 kuvan veturi Sv12 2540 odotti Vilppulassa raiteella 4 tavarajunan nokalla lähtöaikaansa. Koukussaan ensimmäisenä Hdka ja ryhmä itäystävän VG:tä. Se jatkoi matkaansa Haapamäen suuntaan, kunhan Porkkana-laivapikajuna Jyväskylään oli Vilppulasta lähtönsä jälkeen 22 minuuttia myöhemmin saapunut Haapamäelle... | ||||
|
|
24.12.2025 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä minulle ainakin näyttäisi kuvan juna olevan Roihin menevä P 67. Se lähti Helsingistä klo 10 ja juoksi (nääs,) - Tampereelle reilussa parissa tunnissa. Ja oli pitkä kuin kuin nälkävuosi! Ensimmäisen vaunun määränpääkyltin fontin pituudesta, (målempia kåtimaisia kieliä) kuvittelisin tarkoittavan Vaasaa/Vasa. Seinäjoella irrotettiin P 67:stä H 567:nä Vaasan vaunut. Yleensä siinä oli runkona Eit ja Eht, mutta en menisi tuomitsemaan poissaolevaksi kuvan EFit:iäkään. Kiva kuva ajalta, jolloin järjestys ja jonkunmoinen oikeudenmukaisuus vallitsi ja aiheutti rautateille taloudellista (HUOM! - EI imagollista!) tappiota. Monet kiitokset, herra Niklas aikamatkasta, jolloin asemannimikylttien fontit eivät olleet niin jäätävän samanlaisiksi standardisoituja ja asemapäälliköt hallitsivat! Ja vielä: Hyvää Joulua, sekä Antoisaa Uutta Vuotta 2026, arvoisat harrastajakollegat. Kiitos siitä että te kaikki olette olemassa. |
||||
|
23.12.2025 23:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin tuossa Juliasta, että Fenniaraililta on lähtenyt aamuyöstä juna Äänekoskelta Onttolaan tunnuksella T7253. Samalla tunnuksella ajetaan Tapaninpäivänä ja 29 päivä Jyväskylään ja 30 päivä osittain peruttuna Äänekoskelta Ylämyllylle, lähtee matkaan Jyväskylästä. Tammikuusta alkaen maaliskuulle T7253 kulkee Äänekoskelta Ylämyllylle 4 kertaa per kuukausi. Jouluaattona tulee juna T7254 Joensuun Peltolasta Äänekoskelle, sen jälkeen junan lähtöpaikaksi tulee Ylämylly ja sieltä ensimmäinen lähtee uutena vuotena matkaan. Tammikuun aikataulu on siten, että viisi vuoroa on peruttu ja neljä ajetaan. Helmi ja maaliskuussa ajetaan tammikuun mukaan neljä vuoroa per kuukausi. Saapuvatkin sopivasti iltapäivällä ainakin aikataulun mukaan. | ||||
|
|
23.12.2025 22:44 | Tuomas Pätäri | ||
| No niinpäs onkin, että ne ovat KUV-tunnuksellisia vain Julian raideosuus-kartassa, ja sitten taas ratainfra-kaaviossa, josta normaalisti olen katsonut mihin liikennepaikan osiin raiteen kuuluisivat, vastaavia tunnuksia ei ole merkitty (on vain läntinen raide ja itäinen raide). Mutta tämä ei poista itse häkellyksen juurisyytä, muotoilen vain asian uudestaan: Miksi ihmeessä tässä paikassa nämä muutamat raideosuudet ovat KUV-tunnuksellisia? Tämä luokituttaa ne kuitenkin Kullasvaaran alle esimerkiksi Julian live-näkymässä. Esim tuo vasempi raide on KUV 652, jonka historiassa viimeksi mennyt juna on HL 1680. Ja tämä siis löytyy liikennepaikoista Kullasvaaran alta, mikä on ainakin minun mielestäni epäloogista, kun raide ei kuulu Kullasvaaraan...? |
||||
|
|
23.12.2025 22:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos Tuomas viittaat tässä raideosuuksien tunnisteisiin, niin niillä ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä sen kanssa, mihin liikennepaikan osaan ko. osuudet kuuluvat. | ||||
|
23.12.2025 21:53 | Juho Rintala | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
23.12.2025 21:37 | Ossi Rosten | ||
| Kuva täynnä nostalgiaa menneiltä ajoilta jotka sinne historiaan jäivät.. Kiitos! | ||||
|
|
23.12.2025 21:16 | Pasi Seppälä | ||
| Poikkeavan maukas kuvakulma ja rajauskin sopiva, kun mukaan on mahdutettu suoraan kulkevat raiteetkin. Excellent. | ||||
|
23.12.2025 20:47 | Rasmus Viirre | ||
| Kumma tapaus, mutta jospa ei sentäs moinen syy. Suuri lämmön lähde on nykymaailmassa pahempi kuin muutama valonheitin. | ||||
|
|
23.12.2025 20:14 | Markus Räsänen | ||
| Juna on marras-joulukuussa likkunut muutamia kertoja klo 11.30 aikoihin lisäjunana 52273:a, jossa on ollut mukana pelkkiä tukkeja, joita nykyään harvemmin Ristiinaan viedään. Katsoin, että tammikuun 21. päivä liikkuisi vielä yksi lisäjuna. | ||||
|
|
23.12.2025 19:26 | Aarni Lilja | ||
| Kiitos samoin. Hieno kuva Juho. | ||||
|
|
23.12.2025 19:01 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! Näitä ei ole koskaan liikaa. Näkyvillä on paitsi tuolloinen veturimiehistön työnkuva, myös tuon ajan vallitseva "tekniikka ulkoasuineen", sekä taustalla "idän suhteiden" liikenne.... | ||||
|
23.12.2025 17:50 | Juho Rintala | ||
| Kiitos samoin! | ||||
|
|
23.12.2025 17:39 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos samoin täältäkin. Taisi olla kuvanottohetkellä "raikas" keli? | ||||
|
23.12.2025 17:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Kompataan Teemun kahdeksan vuoden takaista kommenttia... | ||||
|
|
23.12.2025 17:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Äärimmäisen epäloogisesti raiteet tässä kohdin näyttäisivät kuuluvan nykyisin Kullasvaaran liikennepaikkaan. Kuvassa näkyvien opastimien takana suorat raiteet muuttuvat kuuluviksi tuttuihin Tavaraan (vasen) ja Oikoraiteeseen (oikea), sekä raide jonne juna menee muuttuu hieman mutkan jälkeen Tavaraan kuuluvaksi. Kouvolan osiin jaettu liikennepaikka loppuu puolenvaihtovaihteiden jälkeen puolisen kilometriä kuvaajan selän takana. Tässä on siis täysin muusta Kullasvaarasta irrallinen läntti Kullasvaaraan kuuluvana. Kuitenkin hieman oudolta tuntuisi pistää tässä tunnisteihin Kullasvaara.... |
||||
|
23.12.2025 17:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Raikasta! | ||||
|
|
23.12.2025 15:23 | Juho Rintala | ||
| Kiitos samoin! | ||||
|
23.12.2025 13:46 | Kimmo Huhta | ||
| Olisiko pikemminkin tyhjä alumiinisavijuna. Alumiinisavijunia kulki Kokkolasta Venäjälle noina vuosina. | ||||
|
23.12.2025 12:34 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1982 valmistuivat Eil 25001-25011 ja Eilf 25201. Vuonna 1985 valmistuivat Eil 25012 ja 25013 sekä Eilf 25202-204 Vuonna 1986 valmistuivat Eil 25014-25038 Vuonna 1987 valmistuivat Eil 25039-25050 ja Eilf 25205-25207 Vuonna 2002 muutettiin Eil 25050 vaunuksi Eilf 25208 |
||||
|
23.12.2025 12:20 | Eljas Pölhö | ||
| Ei 22800 oli sarjansa suurinumeroisin, mutta ei viimeksi valmistunut. Vaunujen vastaanottojärjestys poikkesi suuresti niiden numerojärjestyksestä. Ei 22800 VR:n vastaanotto Pasilan konepajalta kesäkuussa 1953. Viimeisinä vastaanotetut Ei-sarjan vaunut olivat 22788, 22789 ja 22790 huhtikuussa 1954. |
||||
|
|
23.12.2025 11:59 | Petri Nummijoki | ||
| Tosiaan muutaman vuoden siirtymäkausi 1980-luvun alkupuolella oli, että yhdessä Helsingin ja Riihimäen välisessä ruuhkajunassa käytettiin Eil-vaunuja mutta muissa oli perinteiseen tapaa puuvaunuista muodostuva runko. Tuo Eil-juna oli käytännössä Helsingistä klo. 16:15 lähtenyt ja aamulla klo. 7:50 Helsinkiin saapunut vuoro. Joinain kausina tämä juna ajettiin Hämeenlinnasta asti. Muistaakseni ko. vuorossa oli tyypillisesti 11 vaunua ainakin Eil-runkoa käytettäessä. Pisin juna oli Helsingistä klo. 16:10 lähtenyt ja aamulla klo. 7:45 Helsinkiin saapunut juna, jossa oli puuvaunujen aikaan yleensä 17 vaunua. Samoilla kellonajoilla kulkenut Keravan juna oli toiseksi pisin ainakin vaunumäärän puolesta eli tyypillisesti 13 puuvaunua. | ||||