Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.06. 17:36 | John Lindroth | ||
| Krokotiililla oli sekä tulo että menomatkalla teknisiä ongelmia lämmenneen laakerin kanssa ja paluumatkalla se vietiin Meiningenin pajalle korjausta varten(SBB Historic) | ||||
|
|
23.06. 17:29 | John Lindroth | ||
| Märklin teki tapahtumasta H0 juhlapakkauksen jossa oli Krokotiili ja vihreä Da veturi. Tämän tapahtuman kunniaksi paikalla oli myös SJn vihreäksi maalattu oikea Da. | ||||
|
|
23.06. 17:20 | Eemil Liukkonen | ||
| Tästä ainutlaatuisesta vierailusta olenkin kuullut ja oikein mahtavaa, että kyseisen Ce 6/8 III 14305:n Ruotsin vierailu on taltioitu tänne Vorgin puolelle! | ||||
|
23.06. 16:31 | Erkki Nuutio | ||
| Uusi ratasilta olisi yhtä pitkä kuin nykyinen E4:n tiesilta, eli noin 350 m pitkä ja tietysti kiinteä, maapenkereitä ei tarvita. Vanhat sillat (maapenkereineen noin 450 m ja noin 130 m) jäisivät varalle tavaraliikenteelle kunnes hylätään. Tornion kaupunginsaari keskivaiheiltaan pohjoiseen päin ei ole tiiviisti eikä pääosin monikerroksisesti rakennettu. Kaupunginsaari on lähinnä taantunut, paljolta koska VR ja SJ ovat olleet siitä syrjässä. Autoliikenne toki vilkastuttaa. Niila: Jos pidät Haaparannan teollisuusaluetta tukkona, voit ehkä näyttää tämän kartan avulla. Kaipaamasi hyöty on noin 7 kilometriä lyhentynyt yhdysrata, tarpeellinen piristysruiske Torniolle ja Haaparannalle sekä ratkaisevasti helpommin ja halvemmin ilmasuojattavissa oleva yhteys. Se turvaa yhdysradan ja viereisen E4:n poikkeusoloissa yhteisellä ilmasuojauksella. Nykyinen kiertoreitti siltoineen on siihen verrattuna kallis ja hankala suojata ja ratkaisevasti hitaampi ja hankalampi korjata. Rainer: Rautateitse kulkevan henkilöliikenteen kannalta nykyinen reitti on pysyvästi toivoton. Tavaraliikenteenkin uskottavuus kärsii siitä, niinkuin vuosikymmenten kokemus on sen osoittanut. |
||||
|
Kuvasarja: Bergensbanenilla toukokuun alussa |
23.06. 16:21 | Jari Välimaa | ||
| Katsoitko sen NatGeon TV junadokumentin Bergenin radasta jossa näkyi faneja ? | ||||
|
23.06. 16:13 | Vertti Kontinen | ||
| Vielä kun muu veturi olisi maalattu jollain paremmin erottuvalla värillä. Vanha NSB:n punamusta ja myöhempi oranssiharmaa (vaunuissa) oli mielestäni nykyistä paljon parempi. | ||||
|
Kuvasarja: Bergensbanenilla toukokuun alussa |
23.06. 16:11 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos kahuista! Jari, en nähnyt, mutta olihan se aika hienoa kävellä "Jääplaneetta Hothilla" :) (vaikka ilmeisesti nekin kohtaukset kuvattiin hieman kauempana) | ||||
|
23.06. 16:09 | Vertti Kontinen | ||
| Veturit taitavat kulkea aina yksinään Bergeniin huollettavaksi. Myös vaunusto taidetaan huoltaa Bergenissä. Ainakaan kaupallisissa junissa ne eivät tietääkseni siirry, vaikka lienee sekin aina mahdollista. | ||||
|
23.06. 16:01 | Vertti Kontinen | ||
| Norjan tavaraliikenne koostuu nykyään pitkälti yhdistetyistä kuljetuksista, mutta ainakin Oslon lentoasemalle ajetaan lentopolttoainetta. Niiden junien lähtöpaikkaa en äkkiä osaa sanoa. Maan itäosissa kulkee hiekkaa, raakapuuta ja haketta, joiden määränpää lienee enemmän tai vähemmän Ruotsi. Tätä liikennettä ajavat ruotsalaiset operaattorit kuten Hector rail, Tågab, sekä jossain määrin norjalainen Grenland rail. Tonnien puolesta ylivoimasesti suurinta lienee kuitenkin rautamalmin kuljetus. Malmia kulkee Björnfjellin ja Narvikin välisen Ofotbanenin lisäksi myös Nordlandsbanenilla (Trondheim-Bodø) välillä Ørtfjell-Mo i Rana. Vaunukalusto on Ruotsalaisen Kiruna Wagonin valmistamaa ja vetureina käytetään CargoNetin Vossloh Euro 4000-vetureita. Huomionarvoista on, että tässä liikenteessä käytetään SA3-kytkimiä. Ja juuri kommentin julkaistuani tuli mieleeni, että Hector raililla on jonkinlainen ainakin kerran viikossa kulkeva tavarajuna Italiasta Norjaan. Juna koostuu umpivaunuista ja kuljettaa ilmeisesti kappaletavaraa. Englanninkielinen tiedote asiasta: https://www.hectorrail.com/hector-rail-signs-new-contract-with-collicare-logistics/ |
||||
|
|
23.06. 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei nykyiselle radalle saada mitään kaupallista liikennettä rauhan aikana niin ei mitään rinnakkaista rataa kannata rakentaa Tornion ja Haaparannan välille. Mahdollisia poikkeustilanteita varten on rajavartiosto sekä ilmatorjunta olemassa. |
||||
|
|
23.06. 14:34 | Jari Välimaa | ||
| Onneksi Nato pääsi sopimukseen että 1,5 % BRK:stä pitää käyttää eurooppalaisiin infrayhteyksiin eli n. 4 miljardia / vuosi jolloin sillä rahalla rakennetaan toinen yhteys jäämerelle. | ||||
|
|
23.06. 13:33 | Niila Heikkilä | ||
| Suora rata Tornion kaupunginsaaren lävitse vaatisi sekin pitkät sillat Tornionjoen ylitse ja puolen kaupungin purkamisen. Ruotsissakin vastassa olisi teollisuusalue. Mitä siitä hyötyisi nykyiseen reittiin verrattuna? | ||||
|
23.06. 13:17 | Niila Heikkilä | ||
| Lähtöopastimet ovat kuvassa näköjään edelleen huputettuna. Kertoo jostakin syvällisemmästä asiasta. | ||||
|
23.06. 13:01 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä vaikeammin tunnistettava oli Parolan metsä yöllä infrapunavalonheittimen valossa T55:n vaunuperiskoopin kautta katsottuna. Erityisesti syvyysperspektiivi katosi. Tässä syvyysperspektiiviä on jäjellä, mutta kasvusto on ylettömämpää kuin värikuvassa |
||||
|
|
23.06. 12:45 | Erkki Nuutio | ||
| FSB ei vilauta työohjelmaansa meille, mutta kärkikohteet ovat sellaisia joissa suuren vahingon korjaaminen vaatii paljon aikaa, työvoimaa ja rahaa, ja joiden suorittaminen jo parin tuhotyön tekijän toimesta on HYVIN HELPPOA. Kiertorata Tornion ja Haaparannan välillä on sodanluonteisessa tilanteessa epäilemättä itänaapurin työlistan kärjessä - edes tuhotyön tekijän/tekijöiden kiinni jäämistä ei sen tarvitse suuremmin pelätä. Ei siis tarvitse lähettää sukellusvenettä Pohjanlahden perälle, eikä lähettää Pohjois-Suomen poikki drooneja, ohjuksia tai hävittäjiä. Riittää pieni moottorivene. Se lienee jo nyt paikoillaan odottamassa tehtäväänlähtöä. Muuhunkin tulee tietysti varautua, mutta esimerkiksi Kemijoen voimalaitos on varsin suojattu. Sen tuhoamisyritykset vain parin tuhotyön tekijän toimesta tuskin menestyvät. Droonien torjuntaan ja tekemiseenkin on maassamme jo voimallisesti ryhdytty. Vaikka siviiliolojenkin kannalta on 7 kilometriä oikaiseva suora yhdysrata hyvin tarpeen Suomelle JA Ruotsille, Torniolle ja Haaparannalle, vain suteen mennyt saamarin telinvaihtoviritelmä vain näyttää kiinnostavan! Sensijaan aloitteellisuutta yhdysradan selvän ongelman korjaamiseksi maiden yhteistoimin ei tunnu löytyvän Suomen puolelta! Ei vaikka EU tulisi tukemaan juuri tätä 70% tai vielä suuremmalla osuudella. Ilman oikaistua yhdysrataa ei 1435 mm:n raiteista syvälle Pohjois-Suomeen ole hyötyä, ei varsinkaan poikkeusoloissa! |
||||
|
23.06. 12:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Matikkakeisarin tilausjuna. | ||||
|
|
23.06. 12:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Tero. Se vaan, että kaikilla maailman kenraaleilla (Pelastusarmeijaa lukuunottamatta), on ikävä tapa valmistautua aina EDELLISIIN sotiin. Erämaan kettu E. Rommel tosin oli poikkeus, mutta hänet kukisti vaivainen korpraali [GröFAZ), eikä niinkään sotataidollisista syistä, vaan pelkästään huhujen perusteella. Mitä drooneihin tulee, niin siinä hupeni sanoisinko - suurin - tarvis kaikenkarvaisilta ja ylihintaisilta F-35-hävittäjiltä. |
||||
|
|
23.06. 11:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikä siihen Erkki tarvita edes ketään täällä rajojen sisäpuolella. Kun tarpeeksi monta droonia lähettää vihollisrajojen takaa niin varmasti joku osuukin. Samoin kuin ohjuksia. Eikä tartte välttämättä räjäyttää tätä "ilmiselvänä" kohteena pidettyä siltaa vaan vaikka Kemijoen voimalaitos tai Simojoen/Iijoen silta. Tärkeämpää kuin mitkään raideleveyshöpötykset olisikin käyttää rahat droonien torjuntaan, sodankäynti kun on muuttunut viime vuosina aika rajusti. Niinkuin aina tapahtuukin, aktiivinen sota aiheuttaa kehityspiikin sotateknologiaan. |
||||
|
|
23.06. 11:14 | Tero Korkeakoski | ||
| Hauskasti muuten liikenne täysin erilaista Norjassa ja Suomessa. Täällä kulkee bulkkia ja Norjassa rekkoja ja kontteja. Ei tartte kuin katsoa Oslon Alnabrun ratapihaa ilmakuvasta niin näkee että se on täynnä tyhjiä kontti/rekkavaunuja. | ||||
|
23.06. 11:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Junan sais vedettyä lyhyempiäkin reittejä, mutta kun tarttee vaihtaa vetureita välillä. | ||||
|
23.06. 11:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Omituista että silti kulkee junalla. Graafisten mukaan näyttää viimeksi tiistaina menneen juna Kouvolasta Ugiin ja torstaina Siilinjärvelle. Että älä Jari puhu paskaa tässäkin. | ||||
|
23.06. 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kävelin helmikuussa 2024 tuon sillan ali vaihtaessani kuvauspaikkaa. Lunta oli tuiskuttanut sen verran paljon, että joku pikku aukko oli vain enää jäljellä enkä todella tunnistanut siltaa kiviseksi. :D | ||||
|
|
23.06. 11:00 | Jouni Hytönen | ||
| Flåmin radan käyttöön on jatkuvasti varattuna viisi El 18 -veturia. Kahdessa junarungossa on veturit molemmissa päissä ja yksi on varalla Flåmissa. Talvella toisen rungon veturit majailevat myös Flåmissa. Veturit ilmeisesti kuitenkin jollain menetelmällä vaihtuvat muiden Bergenin radalla käytettävien El 18 -vetureiden kesken. | ||||
|
23.06. 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| Jatkuvia vierailuja Tampereelle 60-luviun alkupuolella, eli tuttu veturi! | ||||
|
|
23.06. 10:09 | Erkki Nuutio | ||
| Mainio kuva! Puhdas ja kiiltävä on lätän naama. Kytkeytyminen keisari-suuriruhtinaisiimme jää hämäräksi. | ||||
|
23.06. 08:51 | Petri Nummijoki | ||
| Heikoista valoista tuli mieleen, että ensimmäisiä paristokäyttöisiä käsiopastelyhtyjäkin pidettiin heikkotehoisina ja oli kielletty käyttämästä niitä junaliikenteen kannalta kriittisten opasteiden, kuten "ohikulku sallittu" näyttämiseen. Siihen piti käyttää karbidilyhtyä, jos asemalla ei ollut sähköjohdon päässä olevaa opastelamppua. Mutta sattui tapauksia, joissa karbidilyhty sammui kriittisellä hetkellä eikä sitä ehditty sytyttää uudestaan ennen junan tuloa, joten opaste jäi näyttämättä ja juna täytyi pysäyttää. Sen jälkeen määräysten laatijat päätyivät siihen, että opasteen näyttäminen heikommallakin valolla on parempi, kuin näyttämättä jättäminen ja saatiin lievennys, että paristolyhtyäkin sai käyttää, jos tehokkaammat lyhdyt eivät toimineet. | ||||
|
|
23.06. 08:48 | Veeti Pietilä | ||
| No nyt on kyllä mainio kuva! | ||||
|
23.06. 08:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla oli tänä talvena poikkeuksellisen vähän lunta, mutta näemmä sitä on toukokuussakin vielä jäljellä miltei talviseksi näkymäksi asti. Finse on kyllä huiman hieno paikka, sama yöpymiskokemus on taskussa. | ||||
|
|
23.06. 00:52 | John Lindroth | ||
| Nostalginen tunnelmallinen Hv kuva! | ||||
|
|
22.06. 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, jossain vanhassa VR:n historiikissa "mietittiin" vetureiden valolaitteita: - etsiikö veturi itse itselleen tien omilla valoillaan, vaiko kertooko muille kulkijoille, että täältä tulee "Tosi Kova Kone"? (Huom.: - taas kerran "kieli-poskella-kommentti".) | ||||
|
|
22.06. 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti ovat norjalaiset keksineet nuo maisemakuvat El 18-vetureiden kylkiin. Miksei meillä? | ||||
|
|
22.06. 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Jopa ovat vetureiden valot kehittyneet. 1970-luvulla ajeltiin "myrskylyhdyn" valaisemilla Dr12- ja Dv12-vetureilla tälläkin rata-osalla, varsinkin Dv12-sarjassa oli aivan luokattomat valot tuohon aikaan. | ||||
|
|
22.06. 21:50 | Rasmus Viirre | ||
| Enpä minäkään ymmärrä yllä ollutta kyseenalaistavaa palautetta, vaikka myönnän itsekin kritisoineeni joskus joitakin kuvia täällä. Tässä on hyvää tunnelmaa, ja tietysti rata, juna sekä bonuksena mukava teksti! | ||||
|
22.06. 21:45 | Rasmus Viirre | ||
| Näinkin tuore kuva tuli sattuman nurkasta vastaan :D Mainio kuva tyngästä junasta! | ||||
|
|
22.06. 21:25 | Juho Rintala | ||
| Komiaa! | ||||
|
|
22.06. 20:58 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos myös Jyrki! | ||||
|
|
22.06. 20:47 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuvasarja Vertti. | ||||
|
|
22.06. 20:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin... joillekin se on upea auringonlasku, joillekin silmiä rasittava häikäisy :) | ||||
|
|
22.06. 20:27 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva T 54036:sta Noah. | ||||
|
|
22.06. 17:46 | Noah Nieminen | ||
| Kiitokset hyvästä palautteesta, ei niin kiitokset huonosta :D | ||||
|
|
22.06. 17:34 | Reijo Salminen | ||
| Johan on nillitystä, kuva on hieno! | ||||
|
22.06. 13:58 | Uwe Geuder | ||
| Leitner. Turkulaisiile tuttu :) | ||||
|
22.06. 13:13 | Joel Kuikka | ||
| Mukava kuulla, että mun kuva on antanut muille kuvaajille tarpeellista infoa | ||||
|
|
22.06. 12:36 | Noah Nieminen | ||
| Mistä näitä Norjan juna-aikatauluja voi nähdä, etenkin tavarajunille? | ||||
|
|
22.06. 12:34 | Noah Nieminen | ||
| Tämä on hieno! Valkeus valtaa hienosti kuvan. Veturina selvästi "Sr2" :) | ||||
|
|
22.06. 12:32 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä tämä on rautatiekuva. Kiitos hyvästä kuvasta. Etelä-Suomessa kesäpäiväntasauksen valoisinkin yö on lopulta aika pimeä. Ajoitin aikanaan Salon puujunien kuvaamisia juhannuksen tuntumaan, kun luulin saavani hyvinkin valoa kuviin. Oli pettymys havaita radan varrella, kuinka pimeää lopulta olikaan. | ||||
|
22.06. 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtaako noita vanhoja pysäkkilaitureita olla enää jäljellä missään vuonna 2025? | ||||
|
Kuvasarja: Bergensbanenilla toukokuun alussa |
22.06. 11:39 | Jari Välimaa | ||
| Näkyikö Finsessä tähtiensota faneja ? | ||||
|
22.06. 11:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Luulin joksikin irtotavaravaunuiksi tms. | ||||
|
|
22.06. 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko Norjassa muuta tavaraliikennettä enää kuin näitä? | ||||
|
|
22.06. 10:57 | Noah Nieminen | ||
| Kiitokset! | ||||