Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.07.2021 07:45 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat värit taivaalla. Vesilisä viskissä jakaa mielipiteitä mutta junakuvaan se sattuu aina. | ||||
|
17.07.2021 06:00 | Topi Lajunen | ||
| Jpl:n esimerkissä siis arvaan, että GBRf on operaattorina? | ||||
|
|
17.07.2021 05:59 | Topi Lajunen | ||
| Itse siis ymmärrän operaattoriksi sen, jonka turvallisuustodistuksilla ja muilla luvilla operoidaan. Hyvä esimerkki ihan kotimaasta: HSL-liikenne. Kaluston omistaa JKOY, aikataulutuksista ja monesta muustakin suunnittelusta vastaa HSL tilaajana, ja operaattori hoitaa sitten liikennöinnin organisaatiollaan. Tällä hetkellä VR. | ||||
|
17.07.2021 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seuraavana Pölläkkälä...? | ||||
|
17.07.2021 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varmaan miellyttävä virkapaikka piletinmyöjälle näillä "pakkasilla"? | ||||
|
17.07.2021 03:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli kuva! Uusvanha suutarinlamppu on kuin ii pisteen alapuolella. Radio ei vissiinkään ole "linjaradio"? Erinomaista, Jyrki! |
||||
|
17.07.2021 01:31 | Arto Papunen | ||
| On se noinkin toki. Itse nyt kokee Fenniarailin Dr18 hankinnat isona investointina kun taas Operaililla on jo ennestään ollut nuo veturit toisessa muodossaan, toki niiden remontointi on ollut varmasti iso investointi myös. | ||||
|
|
17.07.2021 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Melkoinen numerointi yhtiöllä kyllä, kun yhdellä veturilla on viisi numeroa ja toisella neljä. No, toimii se noinkin toki :D | ||||
|
17.07.2021 00:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kovaa ajoa ja huonoa huoltoa? | ||||
|
|
17.07.2021 00:53 | Niko Padatsu | ||
| Tämä yksikkö otti yhteen hirven kanssa 29.5.21 jolloin tuo kytkimen "sähköinen osa" särkyi. Eihän nämä nyt olleet äskettäin kuin reilun viikon poissa ajosta ties missä tarkastuksissa? Ilmeisesti tälläisen pikku vian korjaaminen siinä yhteydessä on ollut täysin mahdotonta? |
||||
|
16.07.2021 23:51 | Martti Vuorikoski | ||
| Vaunut ovat ja ovatko edelleen lastausharjoituksia varten puutavara-autonkuljettajille. Harjoitellaan vaunun lastausta puutavara nosturilla. Peräkärry on rkp kasettikärry, ns "juoksukasetti" | ||||
|
|
16.07.2021 23:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täähän siis riippuu siitä, onko veturissa päämoottorilla, ohjaamolla, ohjauselektroniikalla ja polttoaineensyötöllä merkitystä vai ei. Ja myös siihen, mikä on ajomoottorien ja telien osuus veturin veturiudesta. Aika luova saa mun nähdäkseni olla, että tulkitsee Dr18:n ČME3:ksi tai Dr21:n C30:ksi. Mutta onhan niitä silti, jotka noin asian näkevät. | ||||
|
|
16.07.2021 22:57 | Aapo Niemelä | ||
| Se taitaa riippua miltä kantilta asiaa katsoo. Kysymykseen liittyy erään Theseuksen laiva, jota on täällä pohdittu myös mm. Deeverin kohdalla. | ||||
|
|
16.07.2021 22:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mä ymmärrän että operaattori tarkoittaa sama kuin liikennöitsijä kaupallisessa mielessä. Vetovoima voi olla muun toimittama. | ||||
|
|
16.07.2021 22:41 | Arto Papunen | ||
| Ei kait Dr21 ole uutta kalustoa vaan ison remontin tehnyttä vanhaa kalustoa? | ||||
|
16.07.2021 22:40 | Aapo Niemelä | ||
| Kyllä vaan! | ||||
|
|
16.07.2021 22:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Erittäin tenhoava yöttömän yön tunnelma välittyy kuvasta täydellä voimalla. | ||||
|
|
16.07.2021 22:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomessa ihmiset ovat niin tottuneita ajatukseen, että rautatiet = VR. Kuitenkin operointi käsitteenä alkaa hämärtyä välittömästi maamme rajojen ulkopuolella. Olen tainnut joskus mainitakin matkustaneeni Caledonian Sleeper yöjunalla, jossa oli kolmelta eri taholta vuokratut vaunut, Freightlineriltä vuokrattu veturi ja GB Railfreightin kuljettaja. | ||||
|
|
16.07.2021 21:50 | Topi Lajunen | ||
| Rainerin kommenttiin jatkokommenttina, että eikös tuossa Snälltågetin tapauksessa sitten operaattorina ole Tanskassa Hectorrail? Eli jos Suomessa jos jollain operaattorilla olisi käytössään matkustajavaunuja, niin mikäli ostaa vetovoiman Operaililta, niin operaattori on tällöin Operail. Tässä ehkä menee sekaisin (taas) kalusto-operaattori ja varsinainen liikennöitsijäoperaattori. |
||||
|
16.07.2021 20:31 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä dokumentti Sorin aukion raitiotien varhaisista vaiheista. Roopen kuvan ottamisen jälkeen raitiovaunu on ehtinyt tuonne valoisanakin aikana: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2021-07/IMG_16914A.jpg | ||||
|
|
16.07.2021 20:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin! Operail uskaltaa investoida uuteen kalustoon korona-aikanakin. Kuva on erinomainen. |
||||
|
16.07.2021 18:08 | John Lindroth | ||
| Jo tammikuussa 1959 tämä Kana oli siirretty Riihimäen kirjoille.Samaan aikaan Pasilassa alkoi lisääntyä uusien VR11 vetureiden määrä. Varmistettu VR1 veturin käynti Katajanokalla on 3.5.1962,se oli silloin veturi 794. Se saattaakin sitten olla sen sarjan viimeisimpiä käyntejä siellä. |
||||
|
|
16.07.2021 17:49 | Kasper Kemppainen | ||
| Mainio kuva! Dr20:n numero oli 29016 ja Dr21:lle merkkasin numeroksi 1570 kun se luki veturin keulassa. | ||||
|
|
16.07.2021 17:14 | Timo Salo | ||
| Nyt näyttää jo paremmalta, kun tuo juosten kustu nokipetteri... | ||||
|
|
16.07.2021 17:01 | Tauno Hermola | ||
| Miltähän Dr18 näyttäisi tuon rinnalla.. | ||||
|
|
16.07.2021 16:32 | Jyrki Talvi | ||
| Silmiin pistävä koko ero, vetureiden välillä. | ||||
|
|
16.07.2021 16:28 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva Dr21:stä. | ||||
|
|
16.07.2021 16:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Jo on eroa korkeudessa, Dr20 lienee normaali euro-ATU eikä brittien? | ||||
|
|
16.07.2021 16:23 | Valtteri Paakkari | ||
| Itse sihtailin tätä Hakosillassa. Dr20:n tunnistin vaikka olikin ensimmäinen kerta kun moisen näen, mutta tuo perässä keikkuva valtamerilaiva aiheutti ihmetystä. Olipahan valtavan kokoinen laitos. Selvisipä senkin littera. Tulisiko siitä vaihtotyöveturi Kotkaan vai mikä on käyttötarkoitus? | ||||
|
|
16.07.2021 15:57 | Lari Åhman | ||
| Hieno ja mahtava on tosiaan tämä uusi tulokas. Dr20:kin kalpenee rinnalla, mutta toisaalta en ole sitä livenä vielä nähnyt, niin voi olla hankala suhteuttaa kokoja. | ||||
|
|
16.07.2021 15:34 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Puskimia ei ole muissakaan C30-M-vetureissa, eli tuskin. | ||||
|
|
16.07.2021 15:29 | Reijo Salminen | ||
| Tuleekohan tuohon vielä puskimet? | ||||
|
|
16.07.2021 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Henkilöliikenteen operaattorin ei tarvitse itse omistaa veturinsa, jos joku muu suostuu tarjoamaan vetovoimaa. Esim Tukholman-Berliinin yöjunaa operoivalla Snälltåget :ila ei ole omia vetureita Tanskassa vaan ostaa vetovoimapalvelut Tanskan osuudelta ruotsalaiselta Hectorraililta joka normaalisti ajaa tavarajunia ympäri Eurooppaa. Suomessa, jos jollain operaattorilla olisi käytössään matkustajavaunuja, voisi ihan hyvin ostaa vetovoiman Operaililta tai Fenniaraililta.VR sitä tuskin suostuu myymään. | ||||
|
|
16.07.2021 15:16 | Reijo Salminen | ||
| Lisätietoa https://operail.com/en/c30-mlocomotive/ https://vaunut.org/kuva/144754 | ||||
|
16.07.2021 15:02 | Hannu Peltola | ||
| Pasin viesti oli puhdasta ilossiivia kielioppikeskustelun sijaan. Voisiko näitä keskusteluja käydä keskusteluosiossa? | ||||
|
|
16.07.2021 14:43 | Lauri Rantala | ||
| Amerikkalainen C30 https://en.wikipedia.org/wiki/GE_C30-7. 138 tonnia | ||||
|
|
16.07.2021 14:41 | Arto Papunen | ||
| Ehkei se Operail nyt henkilöliikenteeseen ole tulossa kun ei se henkilöliikennettä aja Virossakaan. | ||||
|
16.07.2021 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis kaksi opastinkampea, kaksi vaihteenkääntökampea ja kaksi lukituskampea. Voidaan päätellä tämän johdosta että Koiviolla oli pääraiteen lisäksi yksi kohtausraide. Ihan jees juttu, kun Vilppulan ja Lylyn välinen matka oli noin 16 kilometriä. Koiviolla oli myös yksi raide edellisten lisäksi puutavaran kuormaukseen. Niin ja muinaisiin traagisiin aikatauluihin oli Koivion kohdalle piirretty raidekaaviossa olevat kaksi läpiajettavaa sivuraidetta. |
||||
|
|
16.07.2021 13:53 | Pasi Seppälä | ||
| Suomen kielen uusin sijamuoto on agressiivi. Sen päätteet ovat -tana, -kele ja -ttu :) | ||||
|
|
16.07.2021 13:38 | Rasmus Viirre | ||
| Huhhuh! Minulla ei ollut hajuakaan tällaisen tulosta, tai sitten olin unohtanut. On kyllä kokoa ja varsinkin korkeutta koneella. Malli muistuttaa paljon Dr18-veturia. Hieno havainto! | ||||
|
|
16.07.2021 13:10 | Jari Ahokas | ||
| Upea kuva! Olisipa hienoa, jos Operail pääsisi myös henkilöliikenteen puolella osoittamaan kyvykkyytensä. | ||||
|
|
16.07.2021 13:06 | Jimi Sohlberg | ||
| Nätti kuva! Hienoa että rupee Operail haastaa VR:ää napakasti. | ||||
|
|
16.07.2021 13:00 | Eemil Liukkonen | ||
| On toi uusi veturi aika valtava. Ja nätin näköinen vielä. | ||||
|
|
16.07.2021 12:38 | Veeti Heino | ||
| Hieno kuva! Ja tietysti ensimmäinen tästä veturisarjasta. | ||||
|
|
16.07.2021 09:38 | Petri Sallinen | ||
| Äidinkielen ensimmäinen oppitunti Leppävaaran Yhteiskoulun ensimmäisellä luokalla 1970-luvun alussa alkoi suurin piirtein seuraavilla sanoilla: "Suomen kielessä on 15 sijamuotoa. Ne ovat suomen kielen perusta. Seuraavan viiden vuoden aikana pidän huolen siitä, että te kaikki opitte kielemme perusteet. Voin soittaa teille kotiin milloin tahansa ja pyytää teitä taivuttamaan sanoja tai luettelemaan suomen kielen sijamuodot. Ilman kielellisiä taitoja ette voi ilmaista itseänne." Setälän "Suomen kielen oppikirja" kuluikin meillä kaikilla kurtuille. Sparrasimme jopa välitunneilla toisiamme. Sen verran pelottavaa oli joutua osoittamaan tietämättömyytensä opettajalle. Aivan yllättäen opettaja saattoi kesken muiden asioiden tokaista: "Nyt Sallinen luettelee meille ulkopaikallissijat ja antaa esimerkit niiden käytöstä" [kakistelua ja nikottelua]. "Näyttää siltä, että Sallinen ei tunne kielemme perusteita. Voisiko hän kertoa meille kaikille, miksi suomen kielen perusteiden hallitseminen on niin tärkeää". Kukaan ei halunnut joutua tällaisiin tilanteisiin — oli siis parempi opetella sijamuodot. Kaikki lapseni ovat jo yli kolmikymppisiä ja vanhin lastenlapsista täyttää 15 vuotta. Kukaan heistä ei ole yläasteella joutunut opettelemaan suomen kielen sijamuotoja. Opetellaanko niitä nykyisin vasta lukiosssa tai toisen aseteen oppilaitoksissa vai opetellaanko niitä lainkaan? Opetusmenetelmät tietenkin muuttuvat, kuten aikakin. Se tieto, mikä joskus koettiin tärkeäksi hallita, ei ole tärkeää enää tässä ajassa. Jouduin muuten kerran taululle taivuttamaan roomalaisia numeroita. Roomalainen numero ja sijapääte ovat muikea yhdistelmä. Kokeilkaa. Moni meistä Leppävaaran Yhteiskoulun käyneistä päätyi viestinnän ammattilaiseksi. Enpä muista, että kovin montaa kertaa tietoisesti olisin sijamuotoja työurani aikana ajatellut. Sen sijaan jokainen kieltä käyttävä käyttää niitä joka päivä tiedostamattaan. |
||||
|
|
16.07.2021 09:09 | Timo Salo | ||
| Huh huh, mulle nuo tuntuu yhtä tärkeiltä, kun 80:nen kasvin latinankieliset nimet... :-) (niistä muistan suunnilleen saman verran) | ||||
|
|
16.07.2021 08:40 | Topi Lajunen | ||
| Muistan kyllä, ja merkityksetkin lähes kaikkiin. Loppupään abessiivin, komitatiivin ja instruktiivin joutuisin ehkä nyt lunttaamaan, mikä niistä on mikäkin. Mä olen koulussa opetellut nimenomaan nämä "kansainväliset" sijamuotojen nimet, mutta ne varhaisemmat kotoperäiset ovat tavallaan havainnollisemmat. Nimentö, tulento, ulko-olento, jne. Niistä listaa mm. täällä: https://jkorpela.fi/suomi/sijat.html | ||||
|
|
16.07.2021 07:27 | Timo Salo | ||
| En malta olla vielä kerran kommentoimatta tätä asiaa... :-) Mites sana haaveri/haveri? Viljakkalassa on sellainen paikka, kun Haveri. Ennen oli vain haavereita, nyt onnettomuuden luonteen mukaan valitaan oikea sana? Nuo kielen/merkkien muokkaukset ei aina mene "putkeen"... Esim. Nenosen seiskan poikkiviivan poisjättäminen todettiin epäonnistuneeksi, siispä se palautettiin. Ja tottavie, se on täysin välttämätön (se viiva seiskassa), jos halutaan välittää luotettavasti numeerista tietoa käsinkirjoitetulla paperilla!!! P.S. Muistatko Topi oikeasti nuo elatiivit, illatiivit, sun muut? Minulle ne on sanoina tuttuja ja muistan mihin asiaan ne liittyy, mutta tarkasta tarkoituksesta ei hajuakaan/muistikuvaa... P.P.S. Kannatan muuten Roopen ehdotusta, että kritiikki lähetetään yksityisviestinä...Julkinen ivallinen v......u ei johda mihinkään hyvään! |
||||
|
|
16.07.2021 07:12 | Lauri Rantala | ||
| Suunnittelu välillä Sori-Pirkkala on syksyllä alkamassa | ||||
|
|
16.07.2021 05:17 | Topi Lajunen | ||
| Tampion taivutuksen voinee luotettavasti päätellä sanan "luopio" taivutuksesta. Ja kyllä, molemmat yllä mainitut taivutukset olisivat tämän mukaan mahdollisia. Monikon genetiivillä sanasta "omena" on muuten peräti viisi erilaista sallittua taivutusmuotoa. |
||||
|
|
16.07.2021 05:03 | Tauno Hermola | ||
| Timo Salo kirjoitti: (Esim. tampioitten, vai tampioiden...) Ei se aina ole joko tai, sanoilla on vaihtoehtoisia taivutusmuotoja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ auttaa, mutta ei valitettavasti tunne sanaa "tampio". |
||||
