Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.07.2021 05:03 | Tauno Hermola | ||
| Timo Salo kirjoitti: (Esim. tampioitten, vai tampioiden...) Ei se aina ole joko tai, sanoilla on vaihtoehtoisia taivutusmuotoja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ auttaa, mutta ei valitettavasti tunne sanaa "tampio". |
||||
|
|
16.07.2021 04:58 | Tauno Hermola | ||
| Sitä minäkin olen ihmetellyt, sijainti on kovin syrjäinen, mutta jos sisustuksesta https://vaunut.org/kuva/146607 voi jotain päätellä, ei se ainakaan vessa ole. | ||||
|
16.07.2021 04:48 | Lasse Reunanen | ||
| Onpa tyhjä lautatarha... | ||||
|
|
16.07.2021 04:47 | Lasse Reunanen | ||
| Mikä tuon lätän korin nykyinen virka on? Joku kahvio vai muistomerkki? Ei kait sentään vessa? | ||||
|
Kuvasarja: Aamun kulkijoita Hankobaanalla kesällä 2020 |
16.07.2021 01:41 | Valtteri Paakkari | ||
| Ai että osaa ollakin tunnelmallinen kuvasarja mielenkiintoisesta liikenteestä; täytyy itsekin suorittaa kesän aikana jonkinlainen sessio Hangon radalle. | ||||
|
15.07.2021 22:54 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ettei tämä menisi suomi24-tasoiseksi 'vain ja ainoastaan minä olen oikeassa ' keskusteluksi täälläkin, tyydyn nyt kuvaan ilman tunnistetietoja. Mutta jatkossa olisi hyvä saattaa nekin tietoon;D. | ||||
|
|
15.07.2021 22:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole harmillista. On oikein hienoa, että kuva on otettu ja julkaistu. Tässä ei ole vaihtoehtoina ollut, että kuva otetaan ja julkaistaan veturinumeroiden kera tai että kuva otetaan ja julkaistaan ilman veturinumeroita. Tässä on ollut vaihtoehtoina, että kuva kuvataan ja julkaistaan tai että kuva kuvataan mutta jätetään julkaisematta. En koe tätä lainkaan harmilliseksi, vaan oikein hyväksi asiaksi. Vielä täydellisempään suuntaan tilanne olisi toki, jos ne tunnistetiedot olisi nähtävillä, mutta kukin taaplaa tyylillään. Tulee jotenkin mieleen kolmivuotias lapsi, joka pitää mansikkajäätelöstä tosi paljon, mutta itkee mansikkajäätelöä syödessään että harmittaa kun ei saanut päärynäjäätelöä! Minä keskityn nauttimaan erinomaisesta mansikkajäätelöstä, oli päärynäjäätelö sitten vielä parempaa tai ei :) | ||||
|
15.07.2021 22:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tiukkaa tekee noillakin, mutta vielä tiukempaa teki aikoinaan, kun isäpappa veti Tka7:lla 15 täyttä Mas:sia perässä...liikkui se Scania linjalla silti, eikä oltu koskaan myöhässä;D | ||||
|
|
15.07.2021 22:05 | Perttu Karttunen | ||
| Vaunut lienee tyhjiä joten kyllä tuo liikkuu yhdelläkin ihan hyvin. | ||||
|
|
15.07.2021 21:49 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei ihmekään, että myöhässä..Tka:lle aivan liian raskas kuorma. Onko tuolla savupiipun lyhentämisellä, haettu koneeseen lisää tehoa? | ||||
|
15.07.2021 21:44 | Petri Soronen | ||
| Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä dokumentaarista arvoa on koneen numerolla, koneesta jonka toinen kylki vain on nähtävillä, eikä siitäkään yksityiskohtia. Tunnisteisiin en laittaisi koska jos joku hakee ko. veturista kuvaa, ei siitä näkyisi mitään olellista. | ||||
|
|
15.07.2021 21:38 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Yleensä kyllä..harrastajia varten, 'hoksataan' ottaa veturien tunnistetiedot myös ylös, saattaen ne kuvan lisäksi yleiseen tietoon. Harmillista, ettei nyt näin ole tehty. | ||||
|
|
15.07.2021 20:55 | Tauno Hermola | ||
| Toisen koneen numero puuttuu ;) | ||||
|
|
15.07.2021 18:46 | Kari Aho | ||
| Varmaan joku on kiinnostunut kaluston numeroista mutta tämän kuvan tarkoitus on ihan jotain muuta kuin olla millään tavalla dokumetaarinen kuva. Ei kyllä käynyt mielessäkään, että lähtisin keräilemään koneiden numeroita. Lisään kuviini numerot jos se on kuvasta helposti nähtävissä. Kuvaaminen on ainakin minulle se pääasia. | ||||
|
|
15.07.2021 18:21 | Jussi Pajunen | ||
| Ainakin minä saattaisin ottaa tälläisen tunnelmallisen rautatieaiheisen kuvan ilman, että poimin talteen nuo Tka:n numerot. Ainakaan minulle ei olennaista nuo numerot, toisaalta ymmärrän harrastajaa joka on niistä kiinnostunut. Tykkään kuvan tunnelmasta ja väreistä. | ||||
|
|
15.07.2021 17:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea valaistus korostaa kääntöpöydän pitkäikäistä, tärkeää työtä. | ||||
|
|
15.07.2021 17:46 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näitä kuvattaessa, olisi hyvä tuoda esille myös kuvattavat kohteet, eli Tka:an numerot! Kiitos. | ||||
|
|
15.07.2021 13:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ne vanhat tyttö- ja poikakirjat on kyllä myös aivan infernaalista... öö, sanotaan vaikka että luonnonlantaa. Nykyään on aika merkittävästi parempaa luettavaa nuorillekin vihdoin :) Luokalle jäämisiä ja ehtoja jne. on yhä olemassa. Niiden nimet ovat muuttuneet, mutta silloin kun lapsen etu niitä vaatii, ne ovat käytettävissä. | ||||
|
|
15.07.2021 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, minun kokemukseni mukaan lapset ja nuoret eivät enää lue. Kaikki ne vanhat tyttö- ja poikakirjat keräävät pölyä kirppareiden hyllyillä vuodesta toiseen. Tämän johdosta esiintyy ketjussa mainittua ilmiötä yhä enemmän ja enemmän. Muuten, minä pamautan nenään, kun joku kirjoittaa enään. |
||||
|
|
15.07.2021 11:40 | Jouni Halinen | ||
| Voi että, siitä on jo 7 vuotta kun avasin keskustelun "sivuraide" osioon näistä kelioppi asioista. Kertauksen vuoksi https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7362.0 voitas jatkaa tätä kekustelua sielä( vai siellä)? | ||||
|
|
15.07.2021 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Varhemmin (ennen 50-lukua) yhdyssanaongelmia oli lähinnä vain hyvin vähän kouluja käyneilla. Nykyisille yhdyssanaongelmaisille on lähes yhdyssanaton englannin kieli ehkä pääaiheuttaja. Toinen osallinen ongelmaan on arvosteluissaan lepsu koulu: Opettaja lipsuu kun tälle ei ole jätetty keinoja korjata asiaa esimerkiksi lisäopetuksen avulla: Entisenlaiset ehdot ja luokallejäämiset poistettu ja hylättyjä arvosanoja ei juuri anneta. Jos annetaan, niitä voi yrittää suorittaa lukemattomia kertoja, samalla siirtyen jo seuraavan lukuvuoden puolelle. AMKeissakin vasta oppilaan pyytäessä tutkintotodistusta katsotaan onko suorittamattomia pakollisia kursseja (usein on useita). Sitten ne sumplitaan jonkin nimikirjoituksen voimalla suoritetuiksi. Se on AMKilta vaadittavaa "tuottavuutta" (=valmistuneiden lukumäärä). Tällainen ei tullut kysymykseen teknillisissä opistoissa/kouluissa. Ei ollut tarvettakaan, kun oppilasasenne oli terve. AMKia edeltävän peruskoulun, aol:n ja lukion puolella lienevät armoviitoset yleisimpiä ruotsinkielessä, mutta myös äidinkielessä niitä näemmä annetaan, minkä yhdyssanaongelmakin osoittaa. Opetin ammatillisia aineita tuleville insinööreille 1985-2010. Jonkinasteinen yhdyssanaongelma oli ehkä 5%:lla näistä - ei yksin aol:sta tulleilla, vaan myös ylioppilailla. Ilmiön näinkin suuri laajuus kyseisten oppilaiden kovin monien kouluvuosien jälkeenkin oli käsittämätön itselleni 60-luvun keskikoulun käyneenä. Todettakoon vielä, että suomen yhdyssanakäytäntö johtaa usein haitallisen pitkiin yhdyssanoihin. Näitä voi usein pätkiä luvallisesti. Näin tulisikin pyrkiä tekemään silloin kun se on mahdollista. Pätkiminen ei tietenkään saa muuttaa asiaa toiseksi tai epäselväksi. |
||||
|
|
15.07.2021 10:01 | Timo Salo | ||
| Teemu osui asian ytimeen! Välinpitämättömyys on ajan henki. Todetaan aina vaan: mitä välii ja evvk! Tilannetta kuvaa hyvin erään satakuntalaisen yritysjohtajan pääsyvaatimus kesätyöntekijöille: Osaa vastata hyvään huomeneen ja muodostaa yli kolmen sanan lauseita... :-( (tämäkään ei liity kuvaan, kunhan rönsyilee!) | ||||
|
|
15.07.2021 09:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Pystyyhän digitekniikan aikana kirjoitusvirheensä korjaamaan, ennen ei voinut. Mutta ei vain viitsitä. Ns. "somen kieli" on nykyään niin surkeaa että 1. luokka olisi vuonna 1988 pitänyt moisella tasolla kerrata, koska ei kykene tuottamaan ymmärrettäviä lauseita... (Ei sinänsä liity tähän kuvaan). | ||||
|
|
15.07.2021 08:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vanhojen lehtien mainoksia kun katsoo, niissä on merkittävästi enemmän yhdyssanavirheitä kuin nykyisissä mainoksissa. Mulle on muodostunut kuva, että ennen yhdyssanavirheitä tehtiin vielä merkittävästi enemmän kuin nykyään. Ero on siinä, että nykyään kaikkien eri ihmisten kirjoitustavat tulevat näkyviin netin takia. Ennen ne, jotka eivät osanneet kirjoittaa kunnolla, yksinkertaisesti eivät kirjoittaneet juuri mitään ikinä. | ||||
|
|
15.07.2021 05:41 | Timo Salo | ||
| Suomen kieli elää ja muuttuu aikojen saatossa. Ainakin itsestä tuntuu, että täydellistä suoritusta on turha yrittää... Moni asia on nykyään toisin, kun 60-luvulla lehtori Irma Seikkula yritti takoa oikeinkirjoitusta tampioitten päähän Nokian yhteiskoulussa! (Esim. tampioitten, vai tampioiden...) | ||||
|
|
15.07.2021 05:19 | Timo Salo | ||
| Ainoa kulkija Porin radalla johon vieläkin herää, jos sattuu nukkumaan sen liikkuessa... (klonkuti klonkuti...!) Maallikosta tuntuu, että kiskojen kestävyys on kovilla? | ||||
|
15.07.2021 05:11 | Timo Salo | ||
| Maastovärit puree hienosti tässä mainiossa kuvassa... :-) | ||||
|
|
15.07.2021 00:47 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka yhdyssanavirheet ovatkin välillä harmittavia, kannattaa kuitenkin muita neuvoessa kirjoittaa itse oikein. Muutoin on hiukan noloa. | ||||
|
15.07.2021 00:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Hienoa, että perikunta on arvostanut diakokoelmaa niin paljon, että on etsinyt tahon, joka arvostaa niitä yhtä paljon. Ikävä veikkaus on, että merkittävä määrä rautatieaiheisia(kin) kokoelmia tai kuvia on päätynyt kaatopaikalle. | ||||
|
|
14.07.2021 21:22 | Jonne Seppänen | ||
| Mielenkiintoista saada lisätietoa kuviin. Höglundin mittava diakokoelma päätyi SRHS:lle/Resiina-lehdelle perikunnan kautta. Näitä kuvia ajatuksena hiljalleen julkaista | ||||
|
14.07.2021 21:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Eljasta ja Jari A:ta kompaten. | ||||
|
|
14.07.2021 19:53 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Mikä pääte on asemalla? Mikä on suomenkielen taito nykyään? Pääteasemalla! Tähän törmää turhan usein ja aina ottaa pannuun. | ||||
|
14.07.2021 19:34 | Mika T. Polamo | ||
| Näitä junallinen, ja kas, siinä on polymeeri. | ||||
|
|
14.07.2021 16:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyyveden ympäriajo. Meerillä on näkyvä väritys. | ||||
|
|
14.07.2021 15:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuten Meeri tässä näyttää esimerkkiä, niin Tampereelta pääsee Hyvinkäälle myös poikkeamalla Haukivuoren kautta. | ||||
|
14.07.2021 15:13 | Timo Salo | ||
| Kiitti neuvoista ja tuota Juhan suosittelemaa tuotetta näkyy myyvän esim. Tampereella IKH... Pitänee testata! | ||||
|
|
14.07.2021 13:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Raideliikenteessä tyypillisesti käytetään useampaa kuin yhtä ainetta, koska likaakin on erilaista. Pesukoneissa juna pestään ensin happamalla ja sitten emäksisellä pesuaineella. Ei mitään superliuottimia mutta usein oksaalihappoon tai lipeään pohjautuvia aineita. | ||||
|
|
14.07.2021 13:33 | Juha Pokki | ||
| Fairya en laittaisi auton pinnalle, irrottaa vahan samalla tehokkaasti, eikä kuitekaan tarjoa mitään lisäetua - varsinkin kun oikeasti kunnollisiakin pesuaineita on tähän tarkoitukseen (siis paitsi auton pesuun, myös itikoiden poistamiseen). Nykyaikaiset vaahdotettavat foam-pesuaineet kuten King Carthur yms. toimivat ihan kotioloissakin käytännössä kaikkeen, mitä auton pintaan voi tulla, ja pesu on todella helppoa. En tiedä mitä raideliikenteessä käytetään, mutta esimerkiksi ammattiautojen puolella nämä nykyajan pesuaineet ovat hyvin yleisiä. | ||||
|
|
14.07.2021 11:03 | Reijo Salminen | ||
| Asjallisia taapeleita. | ||||
|
14.07.2021 10:35 | Timo Salo | ||
| Ok Raimo, itsekkin näytän samaa vuosikertaa olevalta, kun tuolla Kurikassa asennettava konnarivaunu...!!! Mutta ei me välitetä siitä! (tuo puuttuva M-kirjain on kuin puuttuva hammas, saman värinenkin) https://vaunut.org/kuva/148382?paik=kurikka |
||||
|
|
14.07.2021 09:48 | Raimo Harju | ||
| Timo, tämä veturi nimenomaan antaa mulle "fiboja" koska ensimmäisen junamatkani matkustin tämän veturisarjan jonkun yksilön vetämällä pikajunalla. Sitten vielä, tässä on mun nimikirjaimeni, sekä syntymävuoteni, ja jos minä nyt asettuisin tämän viereen sinne Hyvinkäälle, niin näyttäisimme yhtä ränsistyneen näköisiltä kumpikin. | ||||
|
|
14.07.2021 06:11 | Juhana Nordlund | ||
| Joku 1994 tai 1995 voisi osua aika lähelle, jos Juhan kertoman syyn takia Hangon junia Pääradalta on kierrätetty tätä kautta. En enää muista, milloin tarkalleen puiset sähköratapylväät katosivat tuolta, mutta ilmeisesti selvästi ennen 1990-luvun loppua. Tässä galleriassa on aika paljon syksyllä 1994 otettuja kuvia noilta seuduilta puisine pylväineen, joten harrastajilla on voinut olla tietyt motiivit kuvata niitä silloin, kun se vielä oli mahdollista. Päätös puupylväiden korvaamisesta toisenlaisilla oli ilmeisesti tehty jo vuosikymmenen alussa. Tämäkin kuva on hieno dokumentti oman aikansa jutuista, kiitos kuvan lisääjälle ja toki ottajalle! | ||||
|
14.07.2021 05:05 | Lari Åhman | ||
| Hyvin kyllä taivas punoittaa. Kaunis kuva kaikkinensa. | ||||
|
14.07.2021 05:03 | Lari Åhman | ||
| Hienoja kuvia kaikki. Voi täysin samaistua tunnelmaan. | ||||
|
|
13.07.2021 22:08 | Juha Kutvonen | ||
| Vaunustosta päätellen juna on matkalla Hankoon. Riihimäen ja Karjaan välisiä kuormajunia kierrätettiin Pasilan kautta 1990-luvun puolivälissä Hyvinkää - Karjaa -rataosan huonon kunnon ja päällysrakenteen uusimisen takia. | ||||
|
|
13.07.2021 21:20 | Antti Kukkonen | ||
| Monet kehuvat lämmintä pyyhettä keulan päälle vartiksi mutta hyönteistenpoistoon on olemassa siihen tarkoitettuja aineitakin. Itsellä ei juuri kokemusta kun yleensä lähtenyt muun pesun ohessa | ||||
|
13.07.2021 21:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Videokuvaajan käsi ei vapise. | ||||
|
|
13.07.2021 17:56 | Timo Salo | ||
| Onko kellään parempaa neuvoa tuon ötökkämaton poistoon kotioloissa, kun Fairy-liotus ja pesu??? Miten VR? (jotain superliuotinta?) | ||||
|
|
13.07.2021 16:54 | Tauno Hermola | ||
| Hr11 lienee myös kokonaan Suomessa suunniteltu, kun taas T41 on amerikkalaisen EMD:n lisenssillä valmistettu G12. Toki T41:n kori on ruotsalaista suunnittelua ja ohjaamojärjestely parempi, nykyaikaisempi, eurooppalaisempi, miten sen nyt haluaa sanoa. | ||||
|
13.07.2021 16:15 | Tapio Keränen | ||
| Muistaakseni oli Fujichromea ja kinokokoa. | ||||
|
13.07.2021 15:56 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| 50 kg:n säkkejä? | ||||