Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07.2021 17:42 | Mikko Nyman | ||
| Oliko niin, että muutaman sesonkiyöjunan sn on jopa 120 km/h? | ||||
|
|
09.07.2021 16:13 | Pauli Kyllönen | ||
| Kaikkien yöjunien sn on 140 eli 140 km/h:ssa. | ||||
|
09.07.2021 15:54 | Petri Sallinen | ||
| VR:n "Kuljetuskaluston tunteminen, yleinen osa" -kirja (täydennetty painos 1979) kertoo ylimenosuojista seuraavaa: "Teräsrakenteisten henkilövaunujen tultua liikenteeseen varustettiin pikajunissa käytettävät puurakenteiset henkilövaunut kumisilla ylikulkusillan suojuksilla. Sen sijaan paikallisjunaliikenteessä käytettävät vaunut jätettiin ilman suojuksia." "Eräissä poikkeustapauksissa voidaan joutua ylimenosuojuksetonkin vaunu kytkemään yhteen teräsrakenteisen henkilövaunun kanssa. Tällöin kumisen ylimenosuojuksen ja ylimenosillan kaiteen välille jää aukko ja ylimenosiltojen välille korkeusero, jotka kumpikin ovat matkustajille vaarallisia. Em. johdosta Jtt.7.2.(5) määrätään, että teräsrakenteista henkilövaunuja ja ylimenenosuojuksetonta henkilövaunua ei saa yleensä kytkeä toisiinsa. Jos näiden vaunujen kytkeminen joissakin pakottavissa erikoistapauksissa on välttämätöntä, saadaan kytkentä tehdä, mutta tällöin on vaunujen väliset päätyovet lukittava matkan ajaksi." |
||||
|
|
09.07.2021 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22292 (valmistunut 1948) sai kyllä jossain vaiheessa ylimenosuojukset. Vaunu hylättiin 1981 ja edelleen vuonna 1983 siitä tuli BG 040162. Vaunua 22292 ei muutettu lähiliikenteen vaunuksi, se pysyi 100-paikkaisena virkauransa loppuun asti. |
||||
|
09.07.2021 11:16 | Petri Sallinen | ||
| Kansallisarkiston arkistokorttien perusteella Raudun asema-alueella sijainneista rakennuksista piirustuksia olisi olemassa mm. seuraavasti: Asemarakennus (tiili+rapattu, rak. vuosi 1917), viisipilttuinen veturitalli ja vesitorni (rakennusvuosi 1919), useampi asuinrakennuksen piirustus (rakennusvuodet 1916), asemapäällikön asuinrakennus (ei rakennusvuotta), sauna+pesu+leivintupa (tiilinen, rakennusvuosi 1916). Lisäksi piirustuksia joistakin toisarvoisista rakennuksista, kuten resiinavaja. Tarkemmin tutkimatta ei voi kuitenkaan tietää, miten tarkkoja piirustussarjat ovat. Joskus piirustus osoittautuu pelkäksi perustuksen piirustukseksi. | ||||
|
|
09.07.2021 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, 94-paikkaisista lähiliikennevaunuista sarja 22601 - 22641 oli ymmärtääkseni loppuun asti ilman ylikulkusuojia. Ja tuohon ryhmään kuuluneita vaunuja oli 1980-luvunkin puolella ajossa koko liuta ainakin vuosikymmenen puolen väliin saakka. Joissakin letkoissa (eli junissa) saattoi ainoa (tai lähes ainoa) ylikulkusuojallinen vaunu olla sen junan konduktöörivaunu EFi. | ||||
|
|
09.07.2021 09:37 | Markku Vauhkonen | ||
| Tuosta Rautu ja Rautulaiset 3 kirjan Emil Bertil Mohellista sen verran, että Raudun kirkon suunnittelija hän kyllä on. Mutta hän suunnitteli sen kirkon Rautuun, joka rakennettiin vuosina 1924-1926. Mikäli hän on ollut Raudussa 1918 niin silloin 1918 paloi Raudun silloinen puukirkko samaisessa Raudun sisällissotataisteluissa kuin raudun asemakin tuhoutui. Mohellin suunnittelema kirkko valmistui siis 8 vuotta edellisen kirkon tuhoutumisen jälkeen. Minulla on valokuvia Raudun aseman piirustuksista, joissa Thure Hellström on suunnittelijaksi merkitty, vuosiluku 1914. Raudun veturitallin vesitornin piirustuksissa on Jarl Ungern vuosiluku 1919. Vesitorni valmistui Raudun valokuvista päätellen vasta aseman jälkeen. Veturitallit kyllä olivat pystyssa jo Raudun taistelun aikaan 1918. Raudun asema-alueelle valmistui myös asuinrakennuksia ja esimerkiksi 1916 suunnitellun kahden perheen asuinrakennuksen suunnittelija on piirustukseen merkitty Jarl Ungern. |
||||
|
09.07.2021 09:03 | Timo Salo | ||
| Vielä sanovat, ettei siivous ole tekniikkalaji... (videolla) | ||||
|
|
09.07.2021 08:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin oli kaikkiin ehditty asentaa ylikulkusuojia? Jos mä nyt ymmärrän niin 1970-luvun lopussa ei ylikulkusuojattomia ollut muita kuin ne jotka oli Helsingin lähiliiikenteeseen tarkoitettu. | ||||
|
09.07.2021 08:58 | Timo Salo | ||
| HIENO harrastus ja asialliset tilat toimintaan! Onnexi olkoon... (tuo raivaussaha ei kyllä kuulu kuvaan. No, ehkä radanvarsien hoidossa kova sana) | ||||
|
|
09.07.2021 07:21 | Teppo Niemi | ||
| JTT:n mukaan ylikulkusuojuksetonta ja teräskorista matkustajavaunua ei saanut kytkeä yhteen, Pakottavissa tapauksissa se oli kuitenkin sallittua, mutta vaunujen väliset päätyovet oli pidettävä lukittuna. Mutta onhan näitä kytkentöjä ollut. Ilmeisesti 100 paikkaisista ylikulkusuojuksella varustetuista vaunuista on ollut pulaa. |
||||
|
09.07.2021 03:12 | Tomi Seppänen | ||
| Hieno kuva. Hauskasti etualan kasvillisuus on pinkkiä kun juna puolestaan huokuu vihreyttä. :) | ||||
|
08.07.2021 23:26 | Petri Soronen | ||
| Onko Pieksämäen konepajalla täysimittainen vaunujen maalaus kammio kuten esim. Transtechilla Otanmäessä? | ||||
|
|
08.07.2021 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juhani: Ongelma on jo ratkaistu: https://www.youtube.com/watch?v=O6FDb2C-HHg | ||||
|
|
08.07.2021 22:31 | Juhana Nordlund | ||
| Ja asemalla ei taitaisi kahvikaan olla ihan heti loppumassa...? | ||||
|
|
08.07.2021 22:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Laiturikin vois olla ihan kiva. | ||||
|
08.07.2021 18:55 | Tapio Keränen | ||
| Kaikki muuttuu koko ajan. Olen varma, että vuonna 2071 ihmetellään, että onpas ollut merkillistä 50 vuotta sitten. Onneksi tästä ajasta on paljon hyviä kuvia! | ||||
|
08.07.2021 18:30 | John Lindroth | ||
| Takana näkyvä alus mahdollisesti TS Baltika. | ||||
|
08.07.2021 16:36 | Arto Papunen | ||
| Eikö myös Fenniarailin vetureita nähty Teräspyörällä..? Sorvauksessa taineet käydä Ilmalassa? | ||||
|
|
08.07.2021 15:44 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Näyttääköhän nykyajan rautatieympäristö vajaan 50 vuoden päästä yhtä kiinnostavalta ja erilaiselta. | ||||
|
|
08.07.2021 15:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Asemarakennuskin näyttäisi olevan jo valmiiksi olemassa! | ||||
|
08.07.2021 14:26 | Topi Lajunen | ||
| En ole metroasiantuntija, mutta käsittääkseni M100-sarjalaisissa käyttöjarruna on sähköjarru lähes pysähdyksiin asti, ja pysähdysjarruna sekä muutoinkin varalla on paineilmalla irrotettava jousivoimainen jarru. Ei siis lainkaan yhteensopiva rautatiestandardien kanssa. | ||||
|
08.07.2021 14:11 | Heikki Piirainen | ||
| Mikäs tuo Koivula on ollut? Liikennepaikkaluettelo https://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?r=18 ei moista tunne. | ||||
|
08.07.2021 13:16 | Arttu Räsänen | ||
| Kiitos, mielenkiintoinen kone. | ||||
|
|
08.07.2021 13:11 | Arttu Räsänen | ||
| Oikein hyvä kuva. Koko juna hienosti maisemassa. | ||||
|
|
08.07.2021 12:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköt taitaa puuttua, muuten olisi ihan paikallaan. | ||||
|
08.07.2021 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Museaalinen näkymä olisi kulotettu sorapenger. Se oli ennen kevään merkki kun kulotusporukka eteni rataa pitkin ja rata näytti siistiltä. Minä olen varmaan vähän vanhanaikainen, mutta kuvan kaltainen näkymä ei millään tavoin tuo mieleen esim. 1950-luvun rataa. | ||||
|
|
08.07.2021 11:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä yksiraiteisella osuudella voisi joka toinen vuoro käydä kääntymässä? :) | ||||
|
|
08.07.2021 10:54 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös museaalinen näkymä olisi aivan steriili hiekkapenger ilman pienintäkään rikkaruohoa missään? (En halua tietää, millä kemikaalilla kasvit poistettiin kuvasta...) | ||||
|
|
08.07.2021 10:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Luulisi että metro kannattaisi vetää tähän asti. Vuosaaressa on kuitenkin paljon työpaikkoja ja eikös jotkut autolautatkin sieltä lähde. | ||||
|
08.07.2021 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jimi: Tuo on vaunun numero, ei vaunutyypin numero. 410 on järjestysnumero ja 7 on tarkistusnumero. Niistä ei ole hirveästi iloa haussa, ellei haluta hakea juuri tämän tietyn yhden vaunuyksilön kuvia. Jos vaunun numero on 61 85 8290 410, silloin vaunutyyppi on numeroltaan 61 85 8290. | ||||
|
|
07.07.2021 22:44 | Jukka Tölkkö | ||
| Kytkettävyyteen en osaa sanoa, mutta näillä siirtoajoilla metrovaunut liikkuvat jarruttomina. Perään kytketään jarruvaununa toimiva mittausvaunu A 17, jonka jarrujohto vedetään metrojunan läpi. | ||||
|
|
07.07.2021 18:57 | Harri Pesonen | ||
| Onkos metrojen paineilmajarru järjestelmä kytkettävissä veturiin ?? | ||||
|
07.07.2021 18:31 | Tomi Seppänen | ||
| Ainutlaatuisesta kokoonpanosta upea kuva. Kesäillan tunnelmaa parhaimmillaan. :) | ||||
|
07.07.2021 18:27 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Huomattavasti parempi kuva kumminkin, kuin minun androidilla otettavat.;D | ||||
|
07.07.2021 18:24 | Tomi Seppänen | ||
| Vaikkei kuva tarkimmasta päästä olekaan (johtuen juurikin kuvaskalustosta) on sommitelmallisesti kuva erinomainen ja kuvauskohdekin pääsee eduilleen sivuttaisessa kuvassa. Hienoa dokumentointia Tekarin liikkeistä täältäpäin. :) | ||||
|
Kuvasarja: Liikennettä Metron yhdysraiteella Vuosaaressa 4.7.2021 |
07.07.2021 17:44 | Topi Lajunen | ||
| Vuosaaren metroaseman kääntötilan jälkeen taitaa olla portti, ja sataman rajalla on toinen portti. Sen välisellä alueella ei ole aitoja eikä muitakaan esteitä. | ||||
|
|
07.07.2021 17:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| No joo.. Olis vaan tuo kuvauslaite parempi.. Pakko oli tämän liikkeitä rientää kuvaileen pitkin päivää, sen verran nämät seiskat harvinaisempia enää täällä Oulun pohjoispuolella. | ||||
|
07.07.2021 16:19 | Veli Koski | ||
| Laita mielellään lisää kuvia Imatran aseman tienoilta, niin hahmottuu vielä selkeämmin ratatyömaan tämänhetkinen tilanne. | ||||
|
|
07.07.2021 16:10 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylikäs. | ||||
|
07.07.2021 15:58 | Timo Salo | ||
| Oikea-aikainen tilannekuva ja sillä voi osallistua myös tyttö ja juna-kisaan... | ||||
|
|
07.07.2021 15:49 | Timo Salo | ||
| Tätä Jukan kuvaa katsoessa miettii, että mikä on kuvassa tärkeää rajauksen kannalta. Hieno maisema, vai koko junan näkyminen kuvassa... Ei nyt heti osaa sanoa! | ||||
|
07.07.2021 15:46 | Timo Salo | ||
| Voi, voi, kun on hieno kuva tutulta asemalta, veturi (työntyri) vaan näyttää oudommalta tällä kertaa...!!! | ||||
|
07.07.2021 15:46 | Eljas Pölhö | ||
| Cik vaunut olivat joinakin vuosina seuraavasti: 1964 tammikuu: P1-P2, P11-P12, P81-P82 (2 vaunua) 1964 joulukuu: P11-P12, P81-P82 (2 vaunua), varalla 1 vaunu 1966 maaliskuu: P81-P82 (2 vaunua), varalla 2 vaunua 1966 kesäkuu: P81-P82 (2 vaunua), varalla 1 vaunu, korjattavana 1 vaunu 1967 kesäkuu: P71-P72 (2 vaunua), P81-P82 (2 vaunua) 1969 kesäkuu: P71-P72 (2 vaunua), P81-P82 (2 vaunua) Cik vaunut olivat siis pääasiassa Itä-Suomen liikenteessä. P1/2 ja P11/12 olivat Imatran junia, P71/72 oli Kontiomäen yöjuna ja P81/82 oli Joensuun yöjuna. |
||||
|
|
07.07.2021 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ollut, Rainer. Moottoripikajunissa nimenomaan oli runkona Dm4 + EFi + Eik + CEi. Nähdäkseni Cik-kaluston käyttöön ottoon vaikutti RK-vaunujen pieni lukumäärä, puhumattakaan R-sarjan kansainvälisten myös pienehköstä lukumäärästä. Ne lisäksi olivat aika iäkkäitä. Cik:lla vamistettiin 1. luokan paikkatarjonta kahvittelumahdollisuuden kanssa. Tämä ei olisi "onnistunut" pelkästään CEi-vaunuilla. | ||||
|
Kuvasarja: Liikennettä Metron yhdysraiteella Vuosaaressa 4.7.2021 |
07.07.2021 14:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo yhdysraide muuten aidattu tai muulla tavalla suljettu? | ||||
|
Kuvasarja: Lätällä Porvooseen |
07.07.2021 13:47 | Laura Jänis | ||
| Tuota markkinointia pohdittiin myös mieheni kanssa samaisella matkalla. Eräs mies meille haastoi, että oli varannut laivamatkan paluuksi Helsinkiin, olisi voinut itsekin, jos olisi tiennyt tai osannut edes etsiä moista vaihtoehtoa. Ehkä seuraavalla kerralla sitten. Tuo paikkojen varausmahdollisuus ei olisi pahitteeksi, sen järjestäminen vaatii oman hommansa kyllä. Hieman arvelutti lähteä itärajan tuntumasta aamuvarhaisella pendolla kohti Helsinkiä epävarmuus takaraivossa kolkuttaen, että mahtuuko kyytiin. Kävi vielä niin pöljästi, että oli pakko vaihtaa Tikkurilassa, kun pendo oli toki juuri riittävästi myöhässä, ettei Helsingissä olisi ehtinyt vaihtaa. Mutta mahduttiin kuitenkin, hyvä niin. Mukava päivä oli ja mekon värin valitsin tietoisesti keltanokan väreihin sopivaksi. |
||||
|
07.07.2021 13:40 | Pietu Tuovinen | ||
| Kolmantena kyydissä olleena ja asiasta kyselleenä voin kertoa, että videokuvan avulla voidaan paikantaa esimerkiksi vikapaikkoja tai muuten vain katsoa miltä jokin paikka näyttää. Kun tulee tieto että jossain on vika, paikka saadaan katsottua videosta huomattavasti helpommin kun nähdään millainen paikka se todella on (pensaat, puut, kivet yms.). Kartasta tai ilmakuvasta katsomalla ei maamerkit löydy riittävän tarkasti. Videokuva menee Väyläviraston järjestelmiin ja on siellä kaikkien operaattorien käytettävissä. | ||||
|
|
07.07.2021 13:22 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Sen kummemmin videoinnin tarkoituksesta ei keskusteltu, kun puhe kääntyi jo säätilaan ja heille liian kuumiin työskentelyolosuhteisiin. Kyseisessä rata-autossa kun ei ollut ilmastointia..Ulkona lämpötila +30 ja hytissä kuulemma +44,5..Ikkunat auki hurruuttelivat menemään. Mutta kävisikö videoinnista sitten ilmi liian lähelle rataa kasvavat kasvustot, eri merkkien kunto ym.? Ja ylipäätään videoidaan vain lähes yhtäjaksoinen video Suomen eri rataosuuksista. Joku paremmin sen tietävä voisi heittää kommentin! |
||||
|
|
07.07.2021 12:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Laita muuten ne muutkin kuvat tänne jotka kerkesit laittaa jo Postvagnen.com foorumiin. | ||||
|
|
07.07.2021 12:13 | Rasmus Viirre | ||
| Samaa mieltä Larin kanssa. Oikein mukava sommitelma ja kesäillan miljöö. | ||||