Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.06.2021 22:47 | John Lindroth | ||
| Hieno höyrykuva pikatavarajunasta. Itse näin vuonna helmikuussa 1968 samaisen Pekan useasti Kuopiossa etelään menevässä pikajunassa. | ||||
|
20.06.2021 22:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Lyhenne Hil, liikennöintitapa Hil :) | ||||
|
20.06.2021 20:05 | Lari Åhman | ||
| Hakevaunut jää edelleen Imatralla pois kyydistä. | ||||
|
20.06.2021 19:44 | Harri Pesonen | ||
| Ruskeepaitasella papalla on myrtsi ilme =D Paappa haluis jo selvästi kahville..... | ||||
|
20.06.2021 19:13 | Petri Soronen | ||
| Tuo rakenne on todella mielenkiintoinen, pitkä ylitys telistä varsinaiseen päätyyn. | ||||
|
20.06.2021 18:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pääraiteen varteen. Kaksiraiteistus on kuitenkin suunnittelun tasolla huomioitu. Nyt rakennettava laituri on purettava sitten, kun toinen raide joskus vuoden 2030 tienoilla tehdään. | ||||
|
|
20.06.2021 18:37 | Jussi Mäkinen | ||
| Oho, komean näköinen! Ei siis ainakaan ole kokeiluluonteisesti mahdollisimman edullisesti tuotettu lähijunan pysähdyspaikka. :) | ||||
|
|
20.06.2021 18:36 | Jussi Mäkinen | ||
| Tuossapa hyviä huomioita, ja ainakin minulle uutta tietoa. | ||||
|
20.06.2021 17:39 | Roope Prusila | ||
| On sitä perjantainkin 269:ä kuvattu useamman henkilön voimin: Oula, minä ja Misa. | ||||
|
|
20.06.2021 16:30 | Jussi Mäkinen | ||
| Ok, ajattelin vain tänne ehtineitä kuvia. | ||||
|
|
20.06.2021 16:20 | Oula Ahlholm | ||
| Kuvasin myös tämän. | ||||
|
20.06.2021 16:10 | Jussi Mäkinen | ||
| Noo, kyllä Isohaaran maisema junalla korvaa sinisten puutetta. Onpa punaista sentään! | ||||
|
20.06.2021 16:09 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno otos! | ||||
|
|
20.06.2021 16:08 | Jussi Mäkinen | ||
| Niinpä katselinkin! Mutta etkös sinä kuvannut edellisen, perjantaina lähteneen ja lauantaina Kolariin saapuneen junan? Tämä siis toki lauantaina lähtenyt ja tänään saapunut. | ||||
|
|
20.06.2021 16:07 | Oula Ahlholm | ||
| Tämän junan matkan varrelle on sattunut 3(kolme) kuvaajaa. Minä olen yksi. | ||||
|
20.06.2021 16:02 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
20.06.2021 15:56 | Jussi Mäkinen | ||
| Komea! | ||||
|
20.06.2021 15:33 | Jussi Mäkinen | ||
| Matkustajia kyllä oli onnettoman vähän. Sen sijaan Z-junat kuulemma pullistelivat kiukkuisia kisavieraita – joilla sitten oli vielä monen kilometrin matka asemalta kisapaikalle. Tämä olisi tullut viereen... | ||||
|
|
20.06.2021 15:21 | Jorma Toivonen | ||
| Dm10 oli todella mukava matkustettava ja kulku huonollakin radalla varsin äänetöntä ja tasaista. Tuon koemoottorivaunun pohjimmainen tarkoitus taisi kuitenkin olla se, että osoitettiin olevan mahdollista tuottaa kulkuväline halvallakin. Tällaisella keinolla voi pyrkiä pysyttämään tarjokkaiden hintatasoa kilpailutuksessa edullisena. Jos halutaan olla realisteja (halutaanko?), on syytä huomata, että Dm10 ei ollut mikään valmis lopputuote. Siinä ei ollut kunnon kytkimiä, ei kaksinajolaitteita, ei kunnollista luistonestolaitetta, ei inva-WC:tä, ei JKV:tä yms. Jos kaikki nuo jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetut laitteet niiden vaatimine varusteineen olisi lisätty, ei hinta olisikaan enää ollut se, mitä se nyt oli. Myös painon nousu olisi muuttanut vaunun ominaisuuksia. Suuri osa laitteista oli lisäksi kierrätystavaraa, joka sitten käytännössä toimii pitkään tai sitten ei. Tarkoitus oli tilata maailmalta jotakin jo valmista, mutta päädyttiin kutenkin räätälöityyn malliin, joka oli Dm11. Se hylättiin liian melun ja painon takia. Tuli sitten hyväksyttyä sitäkin raskaampi Dm12, sekin räätälöity malli. Tarjolla toki olisi jo tuolloin ollut hyväksi koeteltuja 2-vaunuisiakin junayksiköitä, joissa esim. yksi suuri inva-WC olisi vienyt istuintilaa vain toisesta vaunusta ja (sittemmin poistettujen) konduktöörien kulku junassa olisi ollut helppoa. Kalustohankintaa tehtäessä tulisi hankintahinnan lisäksi arvioida myös kaluston elinkaari ja sen aikana tulevat kulut. Siinä taas vaaditaan todellista asiantuntemusta kilpailutusta valmisteltaessa ja tilattavaa kalustoa speksatessa. SKS |
||||
|
|
20.06.2021 12:25 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni "vika" oli siinä, että Junttilan salama tuotettiin paikallisin voimin Pieksämäen ja Kuopion konepajoilla, normaali suunnitteluorganisaatio kokonaan sivuuttaen. Em. suunnitteluorganisaation edustajat ottivat sitten tästä nokkiinsa pahemman kerran. | ||||
|
20.06.2021 11:38 | Uwe Geuder | ||
| Ensimmäinen verkkohaku kertoo, että tulenkestäviä teräslaatuja löytyy 600 - 1200 astetta asti. Nuo 1500 astetta kuulostaa edelleenkin liian korkea. Eihän höyryveturi ole huippuun viritetty kone. | ||||
|
|
20.06.2021 11:36 | Tero Korkeakoski | ||
| Tulikos tää pääraiteen varteen vai tehtiinkö tälle oma sivuraide, ei muista enää... Kaksiraiteistukseen täällä kai joka tapauksessa piti varautua. | ||||
|
|
20.06.2021 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturikattilassa ja miksei muissakin tuliputkikattiloissa lisäksi on ominaisuutena kiehutettavan veden jäähdyttävä vaikutus. Voimalaitoksissa käytetään kattiloissa ja putkissa (vesiputkikattilat!) yleisesti tulenkestäviä teräksiä, esimerkiksi 15Mo3:aa (vanhan testamentin aikana). Sama koskee voimalaitoskattiloiden sisäisiä varustimia, muun muassa nuohoimia. Muistan kun kerran vietiin varastoon käyttöikänsä saavuttaneita nuohoinputkia. Yksi putkista putosi vahingossa ja se hajosi sirpaleiksi kuin lasi. Syynä oli se, kun se oli ollut tulen koskettamaa ja siten "sairastanut" hiilikatoa kiderakenteessaan. Kyseisessä voimalaitoksessa oli turbiineille menevän höyryn lämpötila keskimäärin 534 ast. Celsiusta, painetta en tähän hätään muista. |
||||
|
|
20.06.2021 11:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, aivan samanlaisia kokemuksia oli itsellänikin viime työpaikassani. Eräälläkin "aluemyyntipäälliköttärellä" ei ollut niin minkäänlaista tekniikan tajua. Aikaa piti sitten käyttää jopa perusasioiden selittämiseen. Hänellä oli vielä tapana vetää toimitusajat erittäin kireiksi, johtuen em. seikasta. Ihmisenä oli mukava ja sympaattinen. | ||||
|
20.06.2021 10:57 | Juhana Nordlund | ||
| Tähän kohtaan, jossa tolpat ovat rata-alueen suhteen sivulla, näyttäisi tulevan pysäkki (Karhunkaataja). Pysäkkien kohdalle tulee johdonmukaisesti urakiskorataa. Kauempana näkyy osuutta, jossa tolpat ovat raiteiden väliin jäävällä alueella. Viilarintiellä kuvan näyttämällä alueella on tosiaan erillisrataa eikä kiskotuskaan käsittääkseni perustu urakiskoihin muualla kuin pysäkeillä ja tasoristeyksissä. Lisäksi useissa työmaan aikaisissa kuvissa kiskojen sivuilla näkyy erilaisia väliaikaisia suoja- tai tukirakenteita, jotka aikaansaavat sen, että urakiskolta voi näyttää muukin kuin todellinen urakisko. |
||||
|
|
20.06.2021 10:51 | Timo Salo | ||
| Sitä kutsutaan Erkki ammattitaidottomuudeksi, kun otetaan kantaa sellaisiin asioihin joista ei mitään ymmäretä! Omassa työssänikin aikanaan konekaupat kävivät tekemässä ihmiset joilla oli vain kaupallinen koulutus. Koneet kursittiin sitten kasaan toimintakykyisiksi paikan päällä kovilla jälkiasennushinnoilla. Mutta pääasia oli, että koneen runko (aihio) saatiin HALVALLA... (Tuon salaman kanssa on käynyt varmaan samalla tavalla) | ||||
|
|
20.06.2021 10:45 | Uwe Geuder | ||
| > tulipesässä olisi noin 1500 astetta celsiusta. Raudan sulaamispiste on 1536 astetta, teräksen noin 1400 astetta. Ennen sitä se pehmenee jo. En ole höyryveturien asiantuntija, mutta numero ei kuulosta uskottavalta. Toisaalta, kun joku teollisuushalli palaa, näkyy kuinka teräspalkit vääntyvät. Onko höyryveturissa sitten käytössä jotakin erikoisterästä? |
||||
|
20.06.2021 10:17 | Petri Sallinen | ||
| Makuuvaunuissa C(m)-littera tarkoittaa sitä, että hytti voidaan voidaan myydä joko ensimmäisen luokan matkustajalle tai toisen luokan matkustajalle. Ensimmäisen luokan lippu oikeuttaa matkustamaan hytissä yksin, toisen luokan lipun hankkinut joutuu jakamaan hytin jonkun ventovieraan ihmisen kanssa. Sama pätee CEm-vaunuihin. C-osastoihin voitiin myydä joko ensimmäisen tai toisen luokan lippu. Ensimmäisen luokan lipulla siis tavallaan ostettiin yksityisyyttä toisen luokan osastosta. Litterointikäytäntö voi johtaa helposti vääriin tulkintoihin, koska vaunukorteissa ja vaunulistauksissa C(m) sarjan matkustajapaikat ilmoitetaan ainoastaan toisen luokan paikkoina. C(m)-sarjan vaunujen ulkoseinissä asia ilmaistiin joko merkinnällä I&II tai II. Koska vaunuun myyty ensimmäisen luokan lippu saattoi osua mihin tahansa kohtaan vaunua, ei ulkoseinän merkinnällä voitu osoittaa sitä, missä ensimmäisen tai toisen luokan hytit fyysisesti sijaitsevat. C-sarjan päivävaunuissa sen sijaan ensimmäisen luokan paikat ja toisen luokan paikat oli fyysisesti erotettu toisistaan. Luokkavärityksen aikana tämä osoitettiin vaunun ulkoseinän värillä ja myöhemmin vaunun ulkoseinän luokkamerkinnöillä. C-littera, eli yhdistetty ensimmäisen ja toisen luokan vaunu (ennen vuotta 1956), on epäjohdonmukainen muihin litteroihin verrattuna. Alkujaan B oli ensimmäisen luokan vaunun littera ja D toisen luokan vaunun littera. Yhdistetty ensimmäisen ja toisen luokan vaunu olisi siis voinut olla litteramuodoltaan BD — tällä logiikallahan nimettiin aikoinaan yhdistetty toisen ja kolmannen luokan vaunu, eli DE. |
||||
|
|
20.06.2021 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Onko aikaa jo kulunut riittävästi, että joku hankkeen elänyt voisi kertoa suoraan ja perustellen miksi ja mikä taho hankkeen halusi tappaa, ja miksi tämä liikenteessä menestynyt protokin tapettiin säälittä ja vahingoniloa osoittaen. Eiväthän edes EU:n nykyiset rautatiekaluston hyväksynnän byrokratiadirektiivitkään vielä silloin olleet voimassa. Salaman konsepti (mm. rahastus kuten lähiliikenteen linja-autoissa jne.) oli ylivoimainen nykyisiin juhannuskekoihin kelpaaviin tsekkivaunuihin (ja palautettuihin espanjajalaisvaunuihin) verrattuna. |
||||
|
|
20.06.2021 09:52 | Timo Salo | ||
| Anteeksi maalaisuuteni, mutta mistä tuo nimi tulee? Alitehoinen? | ||||
|
|
20.06.2021 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junttilan Salama = der Dorftrotteler Blitz, hah hah! Tai: the Yokelian Lightning. | ||||
|
|
20.06.2021 09:41 | Timo Salo | ||
| Eli satunnaisella junakyydin tarvitsijalla ei ole junaan asiaa... :-( | ||||
|
|
20.06.2021 09:32 | Lauri Rantala | ||
| ei taida tulla lippuautomaattia, vaan nyssen ulkolukija | ||||
|
20.06.2021 08:48 | Lari Nylund | ||
| Olikos se perjantaisin tässä junassa 4 vai 5 Sm-yksikköä, joista pohjoispään yksikkö jatkoi jopa Seinäjoelle saakka? | ||||
|
20.06.2021 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaakkoissuomalaista rapakiveä voi murentaa jopa sormin! Ettei se mikään ihme ollut ettei kelvannut rautatiekäyttöön. Rapakivellä oli myös terästetty vanhan valtatie 7:n päällystettä, se oli helposti tunnistettavissa punertavasta väristään. Tiemestaripiirin vaihtumisen kyllä näki! | ||||
|
19.06.2021 23:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Raakapuujuna varmastikin. | ||||
|
|
19.06.2021 22:07 | Jukka Viitala | ||
| Haminassa oli Hillon ratapihan ja meren välissä hitonmoinen sepelikasa, raitsua ja vaihdesepeliä tuotiin Simpeleen ratapihalta Kas-vaunuilla urakalla. Haminan seudun rapakivi ei kelvannut betonipölkkyjen kaveriksi, mutta motariin VT7 sitä on upotettu tuhansia tonneja. Simpeleen ratapihan "suoristus" on 80-luvun kivitarpeen sanelema, kama saatiin suoraan junaan verrattuna Parikkalan ja Tohmajärven oikeasti laadukkaisiin monttuihin. | ||||
|
19.06.2021 21:43 | Jukka Viitala | ||
| Matkustajajunissa puskimet on varmaan mitoitettu niin, että letkaa saa painaa kasaan ennen SA:n kytkeytymistä, puolen vaununmitan pituussuuntainen välys ei varmaan paranna matkustusmukavuutta pidemmissä junissa. | ||||
|
19.06.2021 21:38 | Jukka Viitala | ||
| Haminan lähtöpiha eli Hillo uusittiin 1983, uudella 22m K43 imatralaisella, mutta pohjoispäähän laitettiin 2x18m Kaipiaisten spesiaaleja Dr13 rikottaviksi, wanha baana oli 18m raudoilla ja kulutustavaraa riitti. Lähtövaihteet ja raiteet uusittiin vasta 1984 sähkövedon tultua käyttöön. Vuoden aikana Dr13 siirti allaan ollutta rataa yli tuuman taaksepäin, raiteet lypsettiin ja ankkuroitiin vasta 1984. Hillon käyttö lähtöpihana ei ollut mikään järjen riemuvoitto, junan nytkähdettyä liikkeelle sen on noustava 2-3 m Poitsilan ratapihalle. | ||||
|
19.06.2021 21:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää näyttää niinkuin olisi jostain tietokonepelistä. | ||||
|
19.06.2021 21:05 | Timo Humalisto | ||
| Värinegatiivin skannauksesta: http://www.kolumbus.fi/sampokiviniemi/filmin_skannaus.html https://foorumi.kameralaukku.com/threads/vaerinegatiivien-skannaus-ja-vaerien-kaeaentoe.125671/ |
||||
|
|
19.06.2021 20:37 | Jukka Viitala | ||
| Tommonen kaivoi JuHan esiin Suurivuoren tunnelissa, kun pimeässä ja pölyssä tuli 60 cm Simpeleen raitsua radalle ja puoli junaa kaatui seinää vasten. Ei ollut kivaa siellä seinän ja Mas-vaunun välissä. Simpeleen sepeli ruostui kiinni pyttyyn ja tapana oli avata 2-3 vaunun luukut kerralla, Hillossa kuormattu tuli nauhana ulos vaunu kerrallaan, Mas oli (aikansa) paras keksintö raiteen sorastamiseen. Hommasta selvittiin säikähdyksellä, sammakot alle ja vaunut kiskoille, onneksi edessä oli valmista rataa junan mitta. Veikkaan, että tänäkin päivänä tunnelissa näkyy vaunujen piirtämä viiva seinässä ja zebluakin voi olla aika runsaasti. | ||||
|
|
19.06.2021 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2160 oli vuodelta 1930. Vuonna 1968 se alennettiin sarjaan XCm, numerolla 02160. Hylkäys tuli vuonna 1970. Kun kuvan vaunussa on luokkamerkintänä II, I luokan lipun ostaneelle myytiin yksi paikka II luokan makuuhytistä. Tämä selittää C-sarjamerkin käytön. Ci 2234 valmistui vuonna 1922 ja hylättiin 1942. Onnettomuusko aiheutti hylkäämisen? Panun kommentissa 4.5.2020 klo 14:28 mainittu CEm 2450 näyttää samoin siltä, että I luokan lipulla myös sai makuupaikan tästä vaunusta, siitä huolimatta että luokkamerkinnät olivat II ja III. Mikäli II/III luokan makuuvaunujen paikat olisi tosiaan olleet myynnissä ainoastaan II/III-luokkina, niin sarjamerkkinä olisi mielestäni ollut DEm. Tunnettiinhan II/III - luokkien päivävaunut sarjana DEi. |
||||
|
|
19.06.2021 15:54 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tämä ei liene sama Tlt, kuin kuvassa 24.12.2020/ Keränen. ? Pakoputki olis ainakin vaihtanut paikkaa.. | ||||
|
|
19.06.2021 15:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Eilen perjantaina tällä T58801 tunnuksella tuli juna Turusta Äänekoskelle. Huomasin sen sattumalta Juliasta ja päätin, että menenpä katsomaan, että mikä tavarajuna tuo on. Katsoin vielä Juliasta, että mille raiteelle juna tulee ratapihalla. Joo, 493, se tulee ratapihalle, menin odottelemaan, no, sehän oli myöhässä. Lähdin pois ja tulin kohta takaisin, katsoin aikataulua ja huomasinkin, että raide on muuttunut 493:sta 437:ksi ja 437 on raide joka vie kuorimolle. Ois pitäny mennä toiseen paikkaan kuvaamaan kyseinen juna. | ||||
|
|
19.06.2021 14:20 | Petri Sallinen | ||
| Cm 2159-2168 on siinä mielessä erikoinen makuuvaunusarja, että vaunun kummallakin puolella on vain kapeita ikkunoita. Yleensähän puukorissa makuuvaunuissa oli käytävän puolella leveät ikkunat. Toinen erikoisuus on tuulettimien sijoittelu. Hyttien torpedotuulettimet ovat käytävän puolella. Vaunussa on alaslaskettu katto, jonka takana putket ovat. Tuuletusilma johdetaan hytteihin käytävän puolelta putkia pitkin. | ||||
|
|
19.06.2021 13:52 | Timo Salo | ||
| Toivottavasti tuolla tajutaan laittaa lippuautomaatti katokseen lipan alle eikä taivasalle, niinkuin yleensä... | ||||
|
|
19.06.2021 13:26 | Kari Suominen | ||
| "Naturally aspirated engine" | ||||
|
19.06.2021 12:12 | Lari Åhman | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/139133 perusteella voisi sanoa Rasmuksen ja Oulan huomion pitävän paikkaansa. Mutta onko yksi ovi toiselta puolelta, kun yläosa on punainen? | ||||
|
19.06.2021 12:03 | Lari Åhman | ||
| Timo, ei sitä usko tuolla ulkona ollessaankaan. Tässä tovi sitten oli uutisjuttu, jossa kerrottiin nyt olevan poikkeuksellisen runsas hyttyskesä. Ota näistä nyt selvää, mutta ihan käytännön kokemuksella voin minäkin sanoa, että kyllä niitä on :) | ||||
|
|
19.06.2021 11:56 | Lari Åhman | ||
| Eiköhän siinä ole hydraulipumppu ja öljysäiliö. Pumpulle on otettu käyttö moottorilta akselin välityksellä. Huippunopeuskin on näköjään kohentunut muutostyössä :) | ||||