Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.06.2021 12:03 | Lari Åhman | ||
| Timo, ei sitä usko tuolla ulkona ollessaankaan. Tässä tovi sitten oli uutisjuttu, jossa kerrottiin nyt olevan poikkeuksellisen runsas hyttyskesä. Ota näistä nyt selvää, mutta ihan käytännön kokemuksella voin minäkin sanoa, että kyllä niitä on :) | ||||
|
19.06.2021 11:56 | Lari Åhman | ||
| Eiköhän siinä ole hydraulipumppu ja öljysäiliö. Pumpulle on otettu käyttö moottorilta akselin välityksellä. Huippunopeuskin on näköjään kohentunut muutostyössä :) | ||||
|
19.06.2021 11:36 | Timo Salo | ||
| Niin, paljonkos tuolla 2216:lla onkaan mittarissa kilometrejä ja paljonko niitä tulee lisää museoajolla/vuosi??? | ||||
|
|
19.06.2021 11:22 | Jan Jahkola | ||
| Hyttysiä kyllä tuntuu olevan riittämiin, ei kauaa kerkeä kahvi termarin mukissa jäähtyä kun on ulkosalla kuvailemassa satunnaista junaliikennettä.. | ||||
|
|
19.06.2021 11:16 | Jan Jahkola | ||
| Mikähän mahtaa olla tuo keulalla sijaitseva keltainen pönttö? Hydrauliikkaa pyörittävä lisämoottori? | ||||
|
|
19.06.2021 10:47 | Timo Salo | ||
| Vaikea uskoa sitä aamuista dokumenttiohjelmaa, että hyönteisten määrä on pudonnut kriittiselle tasolle tätä kuvaa katsoessa... | ||||
|
19.06.2021 07:01 | Oula Ahlholm | ||
| Voiko nämä olla riisutun 2813 osia?? | ||||
|
19.06.2021 05:13 | Jukka Viitala | ||
| Puskimilla ja liukulaakereilla on syy-yhteys, liukulaakerivaunu makaa seistessään metalli metallia vasten, mutta pienikin nytkäys saa sen liikkumaan iloisesti, höyryaikaan painettiin runko kasaan just ennen lähtöä ja liikkeellelähtö tapahtui puskinjousilla, eipähän tullut lovia kiskoihin kuten myöhemmin Dr13:lla, jossa voima ja paino ei oikein kohdanneet. | ||||
|
|
18.06.2021 23:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onko tälle yksilölle sattunut moottoripalo? | ||||
|
|
18.06.2021 23:24 | Oula Ahlholm | ||
| Hyvä huomio Rasmukselta! | ||||
|
|
18.06.2021 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Hetkonen! Mitäs tälle oli käynyt kun huolloissa vaihdettu pitkän moottoritilan pellit kokonaan jonkun kulahtaneemman yksilön pelteihin? Alkaa olemaan erikoisen näköinen kun puolet ”uutta” maalia ja puolet vanhaa. | ||||
|
18.06.2021 22:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Korjataan nyt, että puskimien lisääminen ei ollut etenkään 1970-luvulla temppu eikä mikään. Silloin oli vielä lähes kaikessa venäläiskalustossa paikat puskimille, kun keskuspuskimiin oltiin vasta siirrytty, ja oli yhä liikenteessä tavarajunia, joissa puskimet tarvittiin. Mutta sitten: Tämä vaunu on hyvin todennäköisesti ollut usein mukana matkustajajunissa, ja niissähän on puskimet Venäjällä vielä tänäkin päivänä: https://vaunut.org/kuva/30757 . Myöskään keskuspuskimen vaihtaminen ruuvikytkimeen ei ole mitään kovin ihmeellistä. Sehän tehdään telinvaihdon yhteydessä ihan rutiinina monta kertaa jokaikinen arkipäivä. Kyllä koko matkustajavaunukalusto on kykenevä tuohon vaihtoon. | ||||
|
18.06.2021 22:22 | Oula Ahlholm | ||
| Joo, tuo jännästi näyttääpi viherretyltä. | ||||
|
|
18.06.2021 22:00 | Onni Tikkala | ||
| Ensimmäinen vihreä Sm2 ilmestyi vuonna 2014 (kuva: https://vaunut.org/kuva/98005), joten tässä kuvassa ei sellaista luonnollisesti esiinny. | ||||
|
18.06.2021 21:21 | Alex Chudoba | ||
| Kuvatekstiin viitaten: Sgo-vaunuja oli kyllä numerosarjassa 15301-15325, mutta numerot 15311-15320 lienevät olleet koko ajan vapaina jolloin Sgo-vaunujen määräksi jää 15 kpl. Ainakaan VR:n konepajoilla ei ole valmistettu enempää kuin 15 Sgo:ta, eikä tuon välille jäävän sarjan vaunuja ole missään muuallakaan tullut vastaan minkäänlaisena mainintana. | ||||
|
|
18.06.2021 21:19 | John Lindroth | ||
| Näiissä varsipuskimissa ja niiden tupeissa oli myös avanteellisia malleja joko kaksi siis ylhäällä ja alhaalla sekä neljä avanteellista jokaisella sivulla avanne sekä malli joissa tuppi oli kokonaan umpinainen.Kuvassa näyttäisi olevan umpinaiset tupit. | ||||
|
18.06.2021 19:21 | Hannu Peltola | ||
| Minunkin piti kysyä roskalogistiikasta. Nämä ilmeisesti täytettiin roskilla kotiasemilla ja kuljetettiin jonnekin "kaatopaikalle" radan varteen tyhjennettäväksi? | ||||
|
|
18.06.2021 18:56 | Markku Naskali | ||
| Minne nuo roskat sitten tyhjennettiin? Veikkaan että ei ihan nykymääräysten mukaisesti. | ||||
|
|
18.06.2021 16:59 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Olisiko tuohon joku lintu osunut, lentäessään junan reitille tai sitten toisinpäin ;) | ||||
|
|
18.06.2021 15:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ohutvartiset" puskimet tunnetaan yleisnimellä varsipuskin. Mäntäpuskimet taasen ovat tukevampaa tekpa ja mielestäni erittäin onnistunut keksintö, mitä tulee käyttöominaisuuksiin. Eri korkeudelle sattuvien puskimien sattuessa voimalla yhteen varsipuskimilla oli ikävä taipumus vääntyä. Mäntäpuskimiin oli helpompi sovittaa kunnollinen jousitus. |
||||
|
|
18.06.2021 15:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että 2008 oli kaikki vain puna-valkoisia ellei peräti kokopunaisia ollut. Se selviäisitästä kuvasta luultavasti spektrometrinalyysillä. | ||||
|
|
18.06.2021 15:27 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tuo vihreä Sm2? | ||||
|
|
18.06.2021 14:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikea kuvitella että pelkästään Suomea varten laitetaan puskimet ja koukku, ellei VR ole maksanut siitä, ja että koko vaunu vuokrattiin bilateraalikauppa tms syistä. Olisiko tätä voitu käyttää muissa OSSHD-maissa? |
||||
|
|
18.06.2021 13:37 | Jukka Viitala | ||
| Perinteiset kytkimet ja puskimet? Suomea varten? SA3 piilossa, avauskampi kumminkin paikoillaan? | ||||
|
18.06.2021 13:36 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kahdella Sr1:llä on merkittävästi isompi vetokyky kun yhdellä Sr3:lla. Sähköteho saattaa hämätä, sillä teholla tehdään vauhti mutta vetovoimalla saadaan massat liikkeelle. Esimerkiksi Sr3 ottaa ajolangasta täyttä sähkötehoa vasta noin 70 km/h nopeudessa. | ||||
|
|
18.06.2021 13:33 | Jukka Viitala | ||
| Huomioni kiinnittyi hoikkiin puskimiin, oliko näitä ohutvartisia useampaa tyyppiä, viereisen H-vaununkin puskin vaikuttaa jo numeroa järeämmältä? | ||||
|
18.06.2021 12:32 | Oula Ahlholm | ||
| Odotas. Etsin kuvan Tepolle. Eikun se kuva olikin Moskovan suunnalta. :D | ||||
|
|
18.06.2021 12:30 | Teppo Niemi | ||
| Onko Vartius - Kivijärvi sähköistetty? Ja jos on, niin millä järjestelmällä? Eipä Sr2 taida pystyä omin konein käydä Venäjän puolella. |
||||
|
|
18.06.2021 11:52 | Timo Salo | ||
| Ja tähän teemaan sopiva video: https://www.youtube.com/watch?v=gD1QqYiZ3kQ |
||||
|
|
18.06.2021 11:45 | Oula Ahlholm | ||
| Tuli YouTube-videooni kommentiksi. | ||||
|
|
18.06.2021 11:36 | Timo Salo | ||
| Mistäs Oula bongasit noin hienon/erikoisen kuvan, sattumana...??? | ||||
|
|
18.06.2021 11:28 | Timo Salo | ||
| Miten on, jos tuolla parivaljakolla olisi molemmilla virroittimet ylhäällä, niin onko "vetokyky" silloin suunnilleen sama kun Sr3:lla??? Sähköteho on kuitenkin karkeasti ottaen sama, mutta paino/pyörien pito/pyörien määrä/välitykset yms. varmasti vaikuttaa asiaan...??? | ||||
|
|
18.06.2021 11:22 | Oula Ahlholm | ||
| Kuulemma Dr16 ja Sr2 on käynyt Venäjän puolella. https://vaunut.org/kuva/28841 | ||||
|
18.06.2021 10:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valmetilla valmiin tuotteen pinta on aina viimeistelty lapioimalla kylkeen tonneittain pakkelia. Olisi ollut aika näky maalaamattomana. :) | ||||
|
18.06.2021 10:38 | Jouni Hytönen | ||
| Mainitut ravintolavaunut on raastettu suikaleiksi Imatralla 2015, mutta tuon CEmt-vaunun tilannetta en muista ulkoa. | ||||
|
18.06.2021 09:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Etvsa-vaunussa on sepeliaurat päätyjen kulkusiltojen alla, tämä luonnollisesti selittää eron taarapainossa. Muutoin vaunu on vastaava kuin BMo. | ||||
|
|
18.06.2021 09:31 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole täysin varma mikä johti vaunujen maalaamiseen, jostain olen lukenut että alumiinipeltien hitsaussaumoja ei olisi muuten saatu peitettyä siististi. | ||||
|
18.06.2021 09:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Näenkö oikein, että onko tässä urakiskot? Minkä takia jos rata on omalla kaistallaan? | ||||
|
18.06.2021 08:45 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä vain tuo Dr16 sopii parhaiten raakapuujunan keulille. | ||||
|
|
18.06.2021 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Niitäkin kannattaa seurata. Minä en kovin paljon somea käytä, mutta Raide-Jokerin instagram-päivityksiä pyrin seuraamaan melko säännöllisesti. | ||||
|
|
18.06.2021 06:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä on suurin Etvsa- ja BMo-vaunujen ero? Kalustodatan mukaan BMo on tonnin-pari kevyempi, mutta siihen se sitten jääkin?? | ||||
|
18.06.2021 06:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava kertomus, Pasi! :D | ||||
|
|
18.06.2021 06:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kannattaa seurata Raide-Jokerin Flickr-kuvia, sinne on vasta tullut uusia. https://www.flickr.com/photos/raide-jokeri/ | ||||
|
18.06.2021 06:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei näy, valitettavasti. | ||||
|
18.06.2021 06:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuokin pikkupoika kuvan keskellä lienee jo parissakymmenissä :) | ||||
|
18.06.2021 05:02 | Tauno Hermola | ||
| En tiedä mitä erikoista Mäntyharjulla on, mutta sellainen muistikuva Salosta, että kohtaavat junat eivät saapuneet samaan aikaan, vaan toinen jäi odottelemaan semaforin taakse ja pääsi lähtemään sieltä vasta toisen junan saavuttua. Nykyään en ole huomannut tällaista odottelua tapahtuvan, vaikka junat edelleen kohtaavat Salossa. Mikä on muuttunut vai onko mikään muuttunut? | ||||
|
|
18.06.2021 01:07 | Miitre Timonen | ||
| Pikemminkin kalustosiirrot loppuivat kokonaan varikon lakkautuksen myötä vuonna 2015; erillisiksi junikseen ne muuttuivat kai jo aivan loppuvuonna 2013, juuri samaan aikaan kun veturikartta lakkasi toimimasta ja sitä olisi tarvittu seurantaan. | ||||
|
|
18.06.2021 00:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri näin. Kalustonsiirto IC-junien mukana vaihtui Turun varikon lopettamisen myötä (?) MV-junapariin 10201 / 10202 sekä 10203 / 10204, ja välillä meni autovaunujakin. | ||||
|
|
17.06.2021 23:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Helsingin metro tosin ei ole oranssi niinkään seuratakseen muotia, vaan koska siitä päätettiin tehdä Auringon värinen. Aluksi oli suunnitelma, että metromme olisi vastaavan värinen kuin esim. New Yorkin metro, eli harjattua terästä. Eli käytännössä harmaa. Mutta sitten totesivat, että Helsinki on niin surkean karmea loskahirvitys kymmenen kuukautta vuodesta, että tänne on saatava jotain kivempaa. Pohtivat, ja päätyivät aika pian ajatukseen, että "kun kerran loska on se mitä haluamme välttää, olisiko sen vastakohta sitten hyvä? Olisiko loskakokemuksen vastakohta kokemus Auringosta?" Ja niinpä Helsingin metrosta päätettiin tehdä Auringon värinen. Koska Helsingissä on ihan riittävän ankkuharmaata muutenkin. Mun mielestä oikein sympaattinen tapa päättää kulkineen väri! :) | ||||
|
|
17.06.2021 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tauno: Kyllä kuvan juna ihan liikkeellä on. Siis, tässä kuvassa näkyy periaatteessa aivan sama asia kuin mitä esim. Mäntyharjulla harrastetaan: Kaksi junaa saapuu laiturin eri puolille eri suunnista, sylkevät ja nielevät matkustajia ja jatkavat taas tahoilleen. Kuva on otettu Kasemetsassa, joka on pelkkä yksiraiteisen rataosuuden kylkeen isketty laituri. Hra J. Aspegren on saapunut Flirt-junalla kyseiselle seisakkeelle, ja Flirt-juna on jatkanut sitten matkaansa seuraavalle asemalle Kiisaan. Kiisassa sitten, tämän hra. Aspegrenin paikalle tuoneen, junan saavuttua laiturin ääreen, pääsee vastakkaisen suunnan juna lähtemään Kiisasta lempeästi kohti Kasemetsan uljasta yksiraiteista seisaketta. | ||||
|
|
17.06.2021 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Nuo piipahdukset tuossa lähellä ovat tietysti mainittavia, jos tärkeänä pidetään käyntiä Neuvostoliitossa. Mutta ennen Neuvostoliiton keksimistä suomalaisveturit poikkesivat vuonna 1918 kauempanakin – K3:t (Jumbot) 609 ja 611 kävivät Omskissa ja 608 jopa Tomskissa. Tosin vain 609 palasi tuolta reissulta suoraan Helsinkiin. Missä lienevät sitten reissailleetkaan ennen lopullista paluutaan, sitten jo Neuvostoliitosta, kotimaahansa vuonna 1928… SKS |
||||