Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.06.2021 14:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Luulisi kyllä, että jos tavarajuna koostuu katetuista vaunuista, ne olisi tehtävissä virtaviivaisiksi siinä missä matkustajavaunutkin. | ||||
|
05.06.2021 14:09 | Jukka Suortanen | ||
| Kuvahan on upea kuin maalaus! | ||||
|
05.06.2021 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttää kuin olisi kaksi samanlaista standardiasemaa rakennettu yhteen :) | ||||
|
05.06.2021 12:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä, ks. https://vaunut.org/kuvat/?liikp1=281 | ||||
|
05.06.2021 11:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Saa mennä! :) | ||||
|
|
05.06.2021 11:28 | Sami Puranen | ||
| Enpä ole tuolla mitään kuvauskieltoja nähnyt. Olin siis tekemässä kyseistä vaunujen vaihtoa. | ||||
|
|
05.06.2021 11:14 | Erkki Nuutio | ||
| Pitää paikkansa, että tavarajunien suhteen ei ole mitään ilmanvastuksen suhteen tehtävissä ja varsin pienten nopeuksien vuoksi asia ei ole oleellinen. Matkustajakalustossa, Flirtit ja muut, on virtaviivainen muotoilu toteutettu kun nopeudetkin ovat suurempia. | ||||
|
05.06.2021 08:50 | Konsta Uusimäki | ||
| Mutta eikös SSAB:lla ole niiden omia Move 66- vetureita vaihtotyössä? Itse luulisin että Dv12-veturia säilytetään Lapaluodossa, josta se hakee ja tuo vaunuja. | ||||
|
04.06.2021 23:54 | Mikko Ketolainen | ||
| T7015:n matka oli Julian mukaan stopannut veturivikaan Mynttilässä puolen päivän jälkeen ja matka oli jatkunut vasta viiden tunnin kuluttua. | ||||
|
04.06.2021 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äidinrakkaus on maailman vahvimpia ja kantavimpia voimia. | ||||
|
|
04.06.2021 22:10 | Lasse Hinkkanen | ||
| Minä joskus ajelin tuosta baliiseja lukemaan. Oli pimeä ja ihmettelin, että minkä silmät tuolla edessäpäin kiiluu auton valoissa. Hevonen siellä oli laitumella. | ||||
|
04.06.2021 22:09 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
|
04.06.2021 20:01 | Konsta Uusimäki | ||
| Mitä itse olen huomannut on että deeveri vaihtuu joka viikko, ja se ajetaan viikonloppuisin Nokelaan T 5429:n mukana. | ||||
|
04.06.2021 19:25 | Juhana Nordlund | ||
| Minkähän verran maastossa kaiken kaikkiaan on jälkiä vanhasta ratalinjasta nykyään? Löysin arkistojeni kätköistä, tosin jämäkuvien puolelta, diafilmille räpsäistyn kuvan Poriin menevän junan ikkunasta pian Pahankosken sillan jälkeen kohdassa, jossa oltiin jo 1966 valmistuneella linjauksella. Vanhaa ratapenkkaa erottuu koivikon takaa aika laillakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Riste_1985.jpg Kuvan heikon laadun takia en viitsinyt ladata sitä tänne, paitsi jos sitä tännekin halutaan, voin miettiä asiaa vielä uudelleen. Kuvan "arvoa" voi jonkun mielestä kohottaa sekin, että se on otettu Esslingen-vaunun ikkunasta. :) | ||||
|
04.06.2021 18:20 | Timo Salo | ||
| Teletötterö tekee noista kiskoista tosi villin näköisiä, ovat kuin juosten k...u! Hieno kuva muuten... P.S. Näyttivät juuri telkkarissa kuinka juna Japaniaan lähti liikkeelle kahden Sr3:n voimin, itä-Suomen osasto: Kuvia please!!! |
||||
|
|
04.06.2021 18:10 | Timo Salo | ||
| Se ilmastointi onkin cruiserin lisäksi ainoita hyödyllisiä "herkkuja" mitä uusi aika on tuonut! Ehkä myös peruutuskameralla on käyttöä, mutta esim. radioista on tullut paljon hankalampia käyttää kun ennen. Ja kaikki lukkoihin liittyvä on lähes p......stä... | ||||
|
04.06.2021 17:17 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kivijärven pintaa laskettiin puolella metrillä vv. 1962-64 - motiivia operaatiolle en ole löytänyt. | ||||
|
|
04.06.2021 17:17 | Heikki Jalonen | ||
| Ah tuota Hankoniemen aurinkoa! Jotenkin vaikuttaisi, että valo on siellä aina erikoisen kirkasta - vaikka jokunen tehdas vielä kuvan oton aikoihin sauhutteli myös noilla seuduilla. Ehkä niiden sauhut olivat läpinäkyvämpiä jos verrataan vaikkapa saman ajan Äänekoskeen. Toki, raikkaan merelliset tuulet saattavat myös asiaan vaikuttaa. Kuvassa näkyvissä kulkuneuvoissa ei luultavasti ole ainoatakaan ilmastointilaitetta, missään muodossa. Ei veturissa, ei vaunuissa. Eikä ainoassakaan autossa. 1990-luvun lopulla A/C oli vielä aika harvinaista herkkua, enimmäkseen amerikanautojen (jos toimi) ja vain vöyreimpien eurojen erikoisuuksia. Tai perheautoluokassa lähinnä muutaman yllättävän korkeaa varustetasoa tarjoavan Nissanin hienoutena. Mutta, ei vielä jokapäivän perheutoissa eikä Toyotoissa, Suomen karuissa oloissa. Jokusessa premiumissa saattoi myös olla, varsinkin jos se oli vasta melko hiljakkoin kunnolla alkaneen uustuonnin hedelmiä. Suomi-veholaisesta hinnat-alkaen perus-bemusta säälaitteistoa sai edelleen hakea. Kuvassa ei näy edes sitä 90-luvun ubiikkia Chevrolet Caprice Classicia (80-lätkineen), ässämesestä puhumattakaan. Opel Kadett B ei ollut viilennetty, ei missään (paitsi talvella). Tuo J-70:nen olisi saattanut ollakin, mutta ei Suomessa Korpivaaran tuontina sekään, mutta YK-tuliaisena kyllä. Muut kuvan Opelit, Rellut sun muut olivat ilman "ilemanaikusia" herkkuja. Mutta niin vain meni vain kymmenisen vuotta ja kas: ilmastointi alkoikin olla (uusissa) autoissa jokseenkin vakiovaruste. Tilaamisen takana oli jollet halunnut, ehkä jopa lisähinnnalla. Nopea oli muutos, sekä autokannassa että myös kuluttajien vaatimuksissa. |
||||
|
04.06.2021 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä on kutsuttu siirappitehtaaksi. En tiedä omistajaa nyt, Dansukker ehkä? Ferraria taas on naulatehdas, joen varrella, taustalla näkyvien valkoisten rakennusten oikella puolella. Sinne haarautui oma raide. |
||||
|
|
04.06.2021 15:53 | Lasse Reunanen | ||
| Ne pisaran muotoiset on rinki- eli kehälauttoja, joilla tukit varpattiin tai hinattiin järvien yli. Joen/uittoruuhen alajuoksulla oli tukkipuomeista tehty rinki johon tukit uivat. Sitten puomit suljettiin ja hinaaja tai varppaaja otti lautan hinaukseen seuraavaan virtaan asti, jossa puomi taas avattiin ja tukit jatkoivat jokiuittona. | ||||
|
|
04.06.2021 15:24 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tehdas tämä on Ferraria ?? | ||||
|
04.06.2021 15:06 | Mikko Ketolainen | ||
| Jaa, että aamujuna hajosi, se selittääkin sitten ne tyhjät vaunut. | ||||
|
|
04.06.2021 15:00 | Aki Karvonen | ||
| T 55361:n Jy-Ktp matka tyssäsi tänään Kolkanlahden pohjoispuolelle ja se ilmeisesti haettiin toisilla vetureilla pois sieltä. | ||||
|
|
04.06.2021 14:30 | Mikko Ketolainen | ||
| Äsken meni ohi T58362 Saarijärvi - Jyväskylä ja erikoiseksi junan teki se, että yhdessäkään puutavaravaunussa ei ollut lastia ja viimeisenä "vaununa" oli Dv12. Olisiko ollut eilen hajonneen T53364:n veturi kyseessä. | ||||
|
04.06.2021 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Surkeata! Lieneekö taksiasemaakaan enää täällä olemassa? | ||||
|
04.06.2021 13:59 | Juha Kutvonen | ||
| Tätä yksikköä oli tosiaan uudistettu jo ikkunoiden osalta. Käytin epämodernia kuvatekstissä synonyymina saneeraamattomalle. | ||||
|
04.06.2021 13:39 | Seppo Rahja | ||
| Kyllä, kuvasta metrimitalla mitattuna voisi olla se 22 vaunua. | ||||
|
04.06.2021 13:17 | Oula Ahlholm | ||
| Teräskorisuus. | ||||
|
|
04.06.2021 12:50 | Juhana Nordlund | ||
| 2.7.2000 olen kuvannut 6030:n saneeraamattomana M-reitillä, joten se ainakin oli liekkikeulaisena noina hetkinä. Sen ilme poikkesi tietenkin 6037:stä, tässä viimeksi mainitussahan on avattavia ikkunoita yhtä vähän kuin saneeratuissa Sm1:issä. 6030:ssä lähes kaikki avattavat ikkunat olivat jäljellä tuolloin. 6027 taisi olla myös ykkösten viimeisiä saneerattavia. Tuo käsite epämoderni voidaan ymmärtää tässä kontekstissa kahdella tavalla a) moderni mutta ei sillä tavalla moderni kuin esim. saneerattu yksilö b) vanhanaikainen yksiselitteisesti. | ||||
|
|
04.06.2021 12:37 | Mikko Ketolainen | ||
| 22 vaunua on yleensä ollut se normaali määrä. | ||||
|
|
04.06.2021 12:33 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Toisaalta, Erkki, linja-auton kori on käytännössä aina 100% ilmanvastusta aiheuttavan letkan pituudesta, kun veturi tyypillisesti on jotain 1%-10% väliltä. Näissä vahvoissa tavarajunavetureissa todennäköisemmin lähempänä tuota yhtä prosenttia. Vaunujen välien aiheuttama ilmanvastus on myös merkitsevä tavarajunissa. Joten pyöristyksestä saatava säästö on suhteessa paljon pienempi kuin linja-autossa, samalla kun markkinoille pyrkivä uusi valmistaja haluaa saada valmistuskustannuksia alas mahdollisimman paljon. Eikä tämäkään taida ainakaan hävitä tyypilliselle keskiohjaamoiselle veturimallille ilmanvastuksessa. Mutta eihän tätä silti nätiksikään voi sanoa. | ||||
|
|
04.06.2021 11:58 | Nico Pasanen | ||
| Tais mennä vähä ylisyys. | ||||
|
|
04.06.2021 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kivijärven pintaa laskettiin tiettävästi jopa metrillä noin vuonna 1964, samoihin aikoihin kuin Väliväylän käyttö loppui. Huopaisenvirta on nykyisin vain varjo entisestä. Veden pinnan laskulla ei ole kai ollut etelärannalla suurtakaan vaikutusta, mutta pohjoisranta on muuttunut monin paikoin matalaksi rutakoksi. | ||||
|
|
04.06.2021 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä innostuneena katselin eilen myös koko Väliväylän ilmakuvat läpi. :) Salpalinja näkyy myös välillä selvästikin, kun tietää, mistä kohdista etsiä. Onko niin, että ilmakuvissa näkyvät pisaran malliset pienet tukkilautat kerättiin koskipaikkojen jälkeen yhteen ja vietiin eteenpäin, kunnes päästettiin taas seuraavan kosken / rännin läpi? | ||||
|
04.06.2021 10:19 | Rasmus Viirre | ||
| Juurikin näin. Hieno otos! | ||||
|
|
04.06.2021 09:34 | Aapo Niemelä | ||
| Vehjes on mitä luultavimmin 240, avoimen datan kulkutietojen perusteella ainakin. Tekarijunissa käytetään ylensä veturin numeroa osana junavuoron numeroa, tässä tapauksessa liikkeellä olleet TYO 70240 ja 71240. Olen samaa mieltä, se sopii hyvin maisemaan. |
||||
|
04.06.2021 07:53 | Lauri Rantala | ||
| Pohjoismaisella markkinalla ? Kuitenkin Nordpool hoitaa puolen euroopan sähkömarkkinoita. | ||||
|
|
04.06.2021 07:07 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siis Tka7 kuvassa.. | ||||
|
04.06.2021 02:38 | Kari Suominen | ||
| Tehtaan lopettaessa puuhiokkeen tuotannon kesällä 2004, poistui yksi merkittävimmistä tehtaan ympäristön elämää häirinneistä tekijöistä. Tehtaalle tultaessa puupöllit kaadettiin metalliseen kouruun, mikä aiheutti kovaa kolinaa ja kun toiminta pyöri nonstoppina 24/7, lienee ydinkeskustan asujaimisto tervehtinyt ilolla lopettamispäätöstä. Pöllien ajo hoidettiin Takon omalla kalustolla siinä missä lähes kaikki muut ajot oli ulkoistettu. Viielä vuonna 2005 kuorma-autoja kävi noin kymmenen minuutin välein joko hakemassa kartonkia tai tuomassa raaka-aineita, kuten sellua tai kemihierrettä. Liikenne on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen, jolloin muun muassa yksi kartonkikoneista suljettiin tehostamisohjelman yhteydessä. Välitön vaikutus oli,että tehtaan tuotanto väheni tuolloin 20 prosenttia, ja näin myös vajaa viidennes kuorma-autoliikenteestä väheni. |
||||
|
|
04.06.2021 01:31 | Lasse Reunanen | ||
| Väliväylästä kiinnostuneille Rutolan sahan ja ylivientilaitoksen nykypäivästä... http://tahtilaiva.blogspot.com/2015/12/rutola.html?m=1 | ||||
|
03.06.2021 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Ai, kysymys olikin Tampellalla. Minä vastasin toiseen kysymykseen, jota ei ollut kysytty: Tampereella. | ||||
|
03.06.2021 18:37 | Pauli Ruonala | ||
| Käpylän rakentaminen alkoi huhtikuussa 1920. Rakennustavaroiden kuljetuksessa käytettiin Oulunkylästä Koskelan sairaalaan (silloiseen kunnalliskotiin) vievää rautatietä, jota pidennettiin niin että se ulottui nykyiselle Sampsantien-Pellervontien-Metsolantien rajaamalle alueelle. Paikalle pystytettiin saha, jossa tehtiin lautoja ja niistä puuelementtejä. Ensimmäiset 46 asuinrakennusta valmistuivat 1920-21. Kun saha poistui, paikalle tehtiin urheilukenttä, nykyinen Akseli Toivosen kenttä. Lähde: Meidän Käpylä, kirj. Asta Korppi. Kuva sahasta: http://www.bjarland.fi/PKrake.html Toinen kuva, missä rata näyttää kulkevan aivan kuvan alareunassa: https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000006477335.html |
||||
|
|
03.06.2021 18:30 | Janne Ridanpää | ||
| Ilmakuvapalvelua on tullut viime päivät tutkittua suurella innostuksella, ja uitettavan puutavaran määrä on näissä 1950-luvun vaihteen kuvissa kyllä puhutteleva. | ||||
|
03.06.2021 17:03 | Mikko Ketolainen | ||
| Ratatyöt näköjään tähän T3492:n aikatauluun syynä, R2 Ratatyö: Ratatyön sovitun ajan ylitys. | ||||
|
|
03.06.2021 16:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Lienee vanha sorakuoppa? | ||||
|
03.06.2021 16:20 | Juhana Nordlund | ||
| Sama juttu, tosin minun etunimessäni on sentään jotain samaa. | ||||
|
|
03.06.2021 15:57 | Pasi Seppälä | ||
| Rohkenen myös liittyä tykkääjien joukkoon, vaikka etunimi väärä onkin. | ||||
|
|
03.06.2021 14:51 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on jotenkin itäisen muotoilukulttuurin makua... Ja potentiaalinen "Lego Duplo"-muotoilupalkinnon voittaja! | ||||
|
|
03.06.2021 14:49 | Mikko Ketolainen | ||
| Tän päivän T3492:n kulkemiset Julian kartalla ihmetyttävät Äänekoski 11:12 → 11:05 Suolahti 11:20 → 11:15 11:20 ~14:28 Laukaa - 11:36 ~14:40 Vihtavuori - 11:42 ~14:45 Jyväskylä 12:00 ~15:00 12:06 013 juna on tullut Suolahteen kello 11.15 ja jatkanut sieltä matkaa vasta kello 14.28. Jos tuo odotusaika, yli kolme tuntia pitää paikkansa, niin kiinnostaisi tietää mikä on syynä? Yhdessä vaiheessa juna liikkui jonkin matkaa ja nyt se on edelleen Julian mukaan pysähdyksissä. Lisäksi pohjoisesta tuleva T53364 on Julian kartan mukaan pysähdyksissä Pihtiputaan alapuolella ja aiemmin sen yläpuolella näkyi olevan pysähdyksissä juna T3342. |
||||
|
|
03.06.2021 14:39 | Erkki Nuutio | ||
| On pöljä nokka! Rajoitun perustelemaan vain ilmanvastuksen kannalta. Laatikkomainen veturin kori ja linja-auton kori ovat vertailukelpoisia. Linja-auton nokan nurkkien vaikutusta ilmanvastuskertoimeen cd on tutkittu ja tuloksia julkaistu kattavasti. Nämä tulokset on julkaistu Wolfsburgin suunnalla VW:n W-H Huchon toimesta (Aerodynamics of Road Vehicles (SAE, 4.p. 1998, 918 s.) Pysty terävänurkkainen nokka cd ~ 0.88 , pysty pyöristettynurkkainen nokka cd ~ 0.36 , kallistettu pyöristettynurkkainen nokka cd ~ 0.34 . Koska kuvan veturin korilta puuttuu pyöristys myös katon nurkalta, lienee sen cd ~0.9. Kuten suuruusluokista ilmenee, on kallistuksen hyöty vähäinen verrattuna nurkkien pyöristykseen hyötyyn. Pyöristyssäteen suhde nokan leveyteen r/b vaikuttaa seuraavasti r/b = 0 : cd ~ 1.0 , r/b = 0.05 : cd ~ 0.48 (pienenentyy lineaarisesti tähän asti), r/b > 0.08 : cd ~ 0.45 (lähes vakio) . Pyöristyssäteen ei siis tarvitse olla epäkäytännollisen suuri. Esimerkiksi linja-autolle riittää r ~130 mm ja veturille ehkä 170 mm. |
||||
|
03.06.2021 13:23 | Valtteri Paakkari | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
