Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.06.2021 13:23 | Valtteri Paakkari | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
|
03.06.2021 12:54 | Mikko Herpman | ||
| Olipas mielenkiintoista lukea ja katsoa kartoista/ilmakuvista tuosta väliväylästä. Pitääkin ottaa viisvuotissuunnitelmaan melontaretki tuolla. | ||||
|
03.06.2021 12:51 | Eljas Pölhö | ||
| Raide, missä lukee Lappakoski, on ollut olemassa jo kartan piirtämisen aikaan (huomaa viivan paksuus, vaikka se ei ole rankasti pienennetyssä kuvassa niin ilmeinen ero). Raide on johtanut Harjun Saha ja Tiilitehdas Oy:n pihalle. Tiilitehtaalla oli useita raidejärjestelmiä ja savenkuljetusradalla myös moottoriveturi. Tehdas esiintyy ainakin yhdessä sodanjälkeisessä lyhyessä dokumenttifilmissä, johon on ollut linkki täällä tai rautatieharrastus-facebooksivulla. | ||||
|
03.06.2021 12:05 | Mikko Herpman | ||
| Mukava katsella näitä kuvia, myös Jyväskylän-Suolahden välillä on vanhat ratalinjat käytössä, kuten Vihtavuoren ja Kuusaan kohdalla hyvin näkyy. Yksi viimeisimmistä rakennettavista kohteista rautatiellä oli Parantalankosken rautatiesilta, sitä oli vastustettu kovasti maisemaa pilaavana. |
||||
|
03.06.2021 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Ylen Kanta-Hämeen uutisen https://yle.fi/uutiset/3-11846676 mukaan Humppilaan tulevan voimalan huippukorkeus on 230 metriä. | ||||
|
03.06.2021 10:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihan mielenkiintoisen oloinen veturi. Kulmikkuus tuo veturille avaruusalusmaista ulkonäköä. | ||||
|
03.06.2021 10:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho! | ||||
|
03.06.2021 10:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella kiva kuva. | ||||
|
03.06.2021 10:11 | Jukka Pitkänen | ||
| Olen samaa mietlä kaimojen kanssa. | ||||
|
|
03.06.2021 07:52 | Kari Haapakangas | ||
| Savensekaista hiekkaa ja hiekansekaista savea :) Jää ja joki on vähän sotkenut aineksia. | ||||
|
03.06.2021 06:57 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vedenpinta on korkealla, koska rannan koivu kasvaa vedestä. Jos yläpuolisella padolla ei olisi voimakas virtaama, niin vedenpinta nousisi tuon koivun perusteella padon takana "yli äyräiden". Vedenpinta on myös vesistön yläjuoksulla 50-vuoden ajanjaksolla korkealla. Komea kuva Ratavartijan kauniin Inkerin kuvauspaikan vastarannalta. | ||||
|
03.06.2021 05:51 | Juhana Nordlund | ||
| Sähkösanomat viestittivät meille tärkeää tietoa, kiitos niistä. | ||||
|
|
03.06.2021 00:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Eipä näytä olevan muita kuin Markkamäen talot pystyssä. | ||||
|
02.06.2021 23:22 | Jaakko Tuominen | ||
| Kiitos, nyt kun ilmakuvat julkaistiin tarttee tutkia aluetta tarkemmin. | ||||
|
|
02.06.2021 22:46 | Pekka V. Puhakka | ||
| Harjun ratapihalta kuvan alalaitaan häipyvissä raiteissa lukee oikeanpuoleisessa Kouvola ja vasemmanpuoleisessa Lappakoski. Kyseinen koski sijaitsee tuosta kohdin parin kilsan päässä etelässä Kymijoen rannassa. Tuokin on kaiketi ollut suunnitelma joka ei koskaan toteutunut? | ||||
|
|
02.06.2021 22:36 | Jorma Kattelus | ||
| Taitaa olla Yaran Siilinjärven happotehdas huollossa. Ainakin nosturilla jotain asentelivat päivällä kun ohi menin. | ||||
|
|
02.06.2021 22:09 | Petri P. Pentikäinen | ||
| H. e. sähkötti tähän lisätietoa: "Ilmakuvassa näkyy Risten vanhalta asemalta lähtevä, etelään pistävä Risten soraraide, joka on piirretty vain harvoihin karttoihin tuohon aikaan. Maastossa on näkyvillä heti vaihteen jälkeen soraleikkaus, jossa jäljellä pölkkyjä. Penkere on selvimmin esillä Porin radan nykyisen linjan eteläpuolella, jossa se jatkuu Kokemäen JM-radalle asti. Risten sorakuopalta on ajettu santaa rautatien rakennusaineiksi aina Poria myöten, ja onpa siitä valettu myös Kolsin voimalapato vuosina 1939-46. AKO" |
||||
|
02.06.2021 21:45 | Johannes Erra | ||
| 26208 oli jo alkukesästä 2020 hylkyjonossa Pasilassa. Joko vaunuja on vaihdettu hylkyjonosta ajoon ja takaisin nopeasti (mahdollista kyllä varmaan sekin) tai sitten tuo numero tämän kuvan yhteydessä on virheellinen. | ||||
|
|
02.06.2021 21:38 | Johannes Erra | ||
| Vuoden tulee olla 2020, niin ettei ihan aikamatkalla olla. | ||||
|
02.06.2021 21:31 | Osku Reinikka | ||
| Joo, olen miekin tuolla alueella monesti työskennellyt. Tällä alueellahan on valokuvaaminen kielletty, ajattelin kun rohkenit julkaistakin tuolta nappaamasi kuvan, että miten se (lupa) järjestyi mutta ei ilmeisesti mitenkään. | ||||
|
|
02.06.2021 21:07 | Teppo Niemi | ||
| Toimiviahan on neljä ja nämä uudet ovat jonkin verran isompia. | ||||
|
|
02.06.2021 20:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuleeko tästä voimalasta isompi kuin noista kolmesta jotka jo toimivat? | ||||
|
02.06.2021 19:34 | Miitre Timonen | ||
| Siltoja on periaatteessa kolme, joista ainoastaan tämä lähin soveltuu varsinaiseen ratapihan ylittämiseen. Keskimmäinen on Logomonsilta, jonka piti valmistua jo 2018, mutta on yhtä kesken. Kauimmainen on Aninkaisensilta, jota en miellä varsinaiseksi ratapihan ylittäväksi sillaksi, vaikka sen alla onkin vielä vaihteita. | ||||
|
02.06.2021 19:25 | Jouni Ijäs | ||
| Taustalla mielenkiintoisen näköinen Mellilän tekojärvi, jossa näkösyvyys ainakin 5m ja syvin kohta 18m | ||||
|
02.06.2021 19:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Pikkukuvassa näyttää että olisi 1:1 malli. Maisemakin näyttää hyvältä. | ||||
|
|
02.06.2021 19:18 | Jukka Suortanen | ||
| Kiitokset Eljas tästä kuvasta! Selvitti yhdellä kertaa monta aiempaa pohdintaa kyseisestä ratasuunnitelmasta. | ||||
|
|
02.06.2021 18:05 | Aapo Niemelä | ||
| Mukavat värit tässä kuvassa, vinjetointi lisää lämmintä vaikutelmaa entisestään. | ||||
|
|
02.06.2021 18:04 | Aapo Niemelä | ||
| Montako siltaa Turun ratapihan yli on? Pitkällä polttovälillä niitä näyttää olevan yhtenään. Komiasti on junalla pituutta... | ||||
|
|
02.06.2021 16:19 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhoista kartoista päätellen rautatie on tuolla nimenomaisella alueella hakenut pitkään 'lopullista' sijaansa | ||||
|
|
02.06.2021 16:03 | Lasse Reunanen | ||
| Tehtaitten ohi oli uittorännit ja jokiuiton hoiti Uittoyhdistys sekauittona. Tarvittavissa paikoissa oli erottelut, missä eri yhtiöiden puut eroteltiin leimojen perusteellla. Tuosta en muista uitettiinko E-G:n puut Kymintehtaan ohi kehälautassa, ettei heti tarviste erotella. Esko Pakkasen kirjasta Ankravee, kirja uitosta, selviää nuo hyvinkin yksityiskohtaisesti Pakkasen tyylin tuntien. | ||||
|
|
02.06.2021 15:19 | Heikki Piirainen | ||
| Maxima 30 CC:tä valmistettiin 6 kpl, 40 CC:tä 13 kpl. Tilauksia olisi ollut enemmänkin, mutta Voith päätti lopettaa vetureiden valmistamisen kokonaan vuonna 2010. Tšekkiläisen Legios a.s.:n oli tarkoitus valmistaa näitä vetureita lisenssillä, mutta jostain syystä tämäkään ei koskaan toteutunut, vaikka Legioksen työntekijät kävivät Kielissä harjoittelemassa lisenssivalmistusta kokoamalla yhden 30 CC:n. https://de.wikipedia.org/wiki/Voith_Maxima kertoo asiasta lisää (tosin hieman sekavasti ja hieman virheellisesti, valmistettujen vetureiden määrässä on ristiriitaisuutta). Sivulla https://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1402313 saattaa olla ajantasaisin luettelo Maximoiden nykyisistä omistajista ja käyttäjistä. Listan mukaan se tšekkiläisten kokoama yksilö on Tšekissä nytkin, muut ovat sijoitettuina eri operaattoreille ympäri Saksaa. Osalla vetureista omistajat ja vuokralaiset ovat ehtineet vaihtumaan moneen kertaan. |
||||
|
|
02.06.2021 15:18 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kiitos Eljas, mielenkiintoista. Kyseessä on siis kesken jäänyt ratahanke. Tässä ilmakuvassa Harjun aseman ja joen välisellä kankaalla on hakattu alue jonka muoto näyttäisi vastaavan ko. ratalinjaa. | ||||
|
02.06.2021 14:59 | Timo Salo | ||
| Onko tuo Ruotsista tuotu sähkö tosiaan ruotsalaista? Olen ymmärtänyt, että se tulee Norjasta? Ruotsi on vain kauttakulkumaa...??? (Aikanaan jo kansakoulussa muistaakseni opetettiin, että Norjassa tehdään paljon alumiinia (savesta). Ko. prosessi vaatii paljon sähköä ja sitä kai Norjassa riittää...) |
||||
|
|
02.06.2021 14:49 | Petri Sallinen | ||
| Sähkön tuonnin ja viennin käsite yhteismarkkinoilla ei ole enää yksiselitteinen. Suomessa tuotetusta sähköstä yli 70 prosenttia vaihtaa omistajaa pohjoismaisessa sähköpörssissä — siis tukkusähkö myydään pohjoismaisille markkinoille. Periaatteessa tämä siis "viedään" Pohjoismaihin, josta sitä ostetaan eli "tuodaan" takaisin. Tilastollisesti noin 23 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä on tuontitavaraa, noin 10 prosenttia tuodaan Venäjältä. Venäläisen sähkön alkuperää ei voi jäljittää, joten laskennallisesti venäläinen tuontimix käsitellään Suomessa venäläisen sähköntuotannon jakaumana, eli ydinsähkön, vesisähkön jne. prosentuaaliset jakaumat ovat samat kuin ne ovat koko Venäjän tuotannon jakaumassa. Suurin osa tuontisähköstä on peräisin Ruotsista: vesisähköä ja tuulisähköä. Hitusen myös Virosta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla jokaisen kilowattitunnin alkuperä voidaan jäljittää, koska sähkökauppa perustuu tähän ajatukseen — siitäkin huolimatta, että kaikki sähkö on piuhoissa sekaisin. Sähköä tuodaan ja viedään, jos se taloudellisesti järkevää — sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan. Tämä on yhteispohjoismaisten markkinoiden periaate. Kaikki uusi sähköntuotantokapasiteetti, mitä tällä hetkellä Pohjoismaihin rakennetaan on lähes yksinomaan tuulta ja aurinkoa — ja trendi jatkuu. Ainoa suurempia poikkeus kuviossa on suomalaiset ydinvoimalaitoshankkeet. Aurinkosähkö ei vielä aikoihin ole suuressa kuvassa merkittävä tuotantomuoto, vaikka kasvuprosentit ovatkin huimia. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/tuulisahko-puhdistaa-pohjolan.html |
||||
|
|
02.06.2021 14:31 | Eljas Pölhö | ||
| Vastaus pellolle katkeavaa pengertä koskien on kuvassa https://vaunut.org/kuva/147680 | ||||
|
|
02.06.2021 14:28 | Timo Salo | ||
| Näin kauniina kesäpäivänäkin tuodaan n. 2,5 GW sähköä "omaan käyttöön"... Nyt täytyisi Laurin kiristää "turboruuvia", että saadaan tuo vaje katettua... https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ |
||||
|
|
02.06.2021 14:18 | Jouni Hytönen | ||
| Miten puut kulkivat Kymin tehtaiden ohi? Oliko siellä myös jonkinlainen uittoränni tehtaiden ohi? Oliko Kymijoessa Harjunjoelta tulevia EG:n puita ja pääuomaa tulleita Kymi-yhtiön puita? Väliväylä on jotenkin äärettömän mielenkiintoinen historiaan jäänyt kuljetusjärjestelmä. | ||||
|
Kuvasarja: Maanmittauslaitoksen vanhoja ilmakuvia |
02.06.2021 13:44 | Teppo Niemi | ||
| Tosiaankin vuoden 1946 kuvassa näkyy niin tuhotut sillat kuin myös niitä korvaamaan rakennettu kiertoratakin. Ja näyttää olevan jopa käytössä kesäaikanakin. Eli ilmeisesti pukkisilloin. | ||||
|
|
02.06.2021 13:30 | Mikko Herpman | ||
| Pahalla ydinvoimalla, taikka "puhtaalla" tuontisähköllä. | ||||
|
Kuvasarja: Maanmittauslaitoksen vanhoja ilmakuvia |
02.06.2021 13:15 | Teppo Niemi | ||
| Niin Rovaniemellähän on ollut kaikkiaan kolme rautatieasemaa, joista vanhin ja uusin ovat käsittääkseni jäljellä. Lapin sodan jälkeenhän Kemijoen tuhottujen siltojen tilalla oli jääratayhteys juurikin vanhimman aseman kautta Kemijärven radalla. Eli kun tuo huomioidaan, niin Petri on ymmärtänyt asian aivan oikein. | ||||
|
|
02.06.2021 12:54 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mikähän mahtoi olla tuon pellolle katkeavan penkereen virka? Sinne johtava linja erkanee Haarankallion ja Voikkaan välisestä rataosuudesta. Ko. rakennustyömaa näyttäisi hyytyneen pitkäksi aikaa suunnilleen tämän ilmakuvan tasoon, esim. vuoden 1965 peruskartassa. Vuoden 1980 karttaan mennessä on sitten ilmestynyt tonttirajaus, jonka muodosta voisi kuvitella ko. penkereen ajateltu joskus jatkuvan joen yli ja kaartavan etelään liittyäkseen Harjun ratapihan eteläpäässä Savonrataan kohti Kouvolaa. Sittemmin 1990-luvulla ko. linjauksen paikkeille rakennettiin ohitustie. | ||||
|
|
02.06.2021 12:44 | Tomi Seppänen | ||
| HVLE omistaa kolme kipaletta: https://hvle.de/ressourcen/triebfahrzeuge/voith-maxima-40-cc-kiel.html | ||||
|
|
02.06.2021 12:24 | Lasse Reunanen | ||
| Väliväylää käytti Enso-Gutzeit, tukkien uittoon Norjan Sahalle kotkaan. Kuusankosken Kymin Tehtaat oli Kymi-yhtiön, joka käytti Orrain-Honkataipaleen tukkiratoja. Väliväylän puista ei pitäisi Kuusaalle jäädä yhdenkään. | ||||
|
|
02.06.2021 12:22 | Timo Salo | ||
| Milläs tyynenä pakkaspäivänä sitten mahdetaan ajaa??? | ||||
|
Kuvasarja: Maanmittauslaitoksen vanhoja ilmakuvia |
02.06.2021 11:38 | Petri Soronen | ||
| Liittyen ilmakuviin. Kun katsoo Rovaniemen vanhinta ilmakuvaa, rata pohjoiseen kiertää vanhalta asemalta pohjoiseen joen yli yhtyen jälleen kemijärven rataan. Onko näin ollut, olen ymmärtänyt että rata olisi siirretty nykyiselle sijainnille siksi että rata on tehty Kemijärvelle. | ||||
|
|
02.06.2021 11:26 | Lauri Rantala | ||
| ei tarvitsekaan, kun esim tänään aurinkoenergia tuottaa 279 MW tehoa. | ||||
|
02.06.2021 11:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Ja Schaumanin vaneritehtaan piippu. | ||||
|
02.06.2021 10:53 | Lauri Rantala | ||
| faktaa valtion ja vr välisestä rahaliikenteestä : "VR-Yhtymä Oy on vuosien 2015–2019 välillä maksanut valtiolle omistajana 640 miljoonaa euroa osinkoina ja pääoman palautuksina sekä 1,4 miljardia euroa veroina ja veroluontoisina maksuina." | ||||
|
|
02.06.2021 10:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tuosta saa vähän mittakaavaa, minkä verran tukkeja on uinut Väliväylää pitkin Saimaalta Kuusankoskelle. Googlen mielestä kuvassa on Kymijoki, mutta eikös tuo Harjunjoki ole. | ||||
|
02.06.2021 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin tällaiset satunnaistilanteet ‒ senhetkisestä harmittavuudestaan huolimatta ‒ Valtionrautateiden tai edes asianosaisen kustannuspaikan tasetta tai tuloslaskelmaa horjuttavat ‒, saattavat hukkua tilastojen kohinaan jo kvartaalitason tarkastelussa. Kaikki on niin suhteellista. Vertailun vuoksi eilen tiistaina 1/6-2021 eteläpohjanmaalainen, päälle kahdeksankymppinen kulkukauppias muisteli, kuinka hänen Transit ‒ jossa siinäkin on sentään mittarissa jo puolitoista miljoonaa kilometriä ‒ oli eräällä Lapin myyntireissulla jättänyt Sieppijärvellä maantienposkeen. Varaosia oli pitänyt odottaa kolme päivää. Hotelliyöpymisineen kaikkineen »ansaintamatkasta» oli tullut takkiin tuhat markkaa, joka meinaa vaarin lompakossa kuukauden eläkettä! |
||||
|
02.06.2021 09:16 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Nämä yksikerroksiset ovat niin lujia ja siistejä vaunuja, että varmasti kulkevat vielä 2o4o-luvulla. | ||||