Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.04.2021 23:25 Jimi Lappalainen  
  Vaunu ei ole edes vielä kulkenut omin voimin rataverkolla ja nyt tulee jo "ikävästi" ja näillä mennään" -kommentteja?? :)
kuva 12.04.2021 23:25 Aki Karvonen  
  Kiitoksia Jarno! Hieman joutui näkemään vaivaa tuolla pimeässä, mutta ajattelin ottaa numerot ylös jos näiden kohtalona tulee olemaan romutus. Ja nämä siis tulivat Pieksämäeltä ja ovat edelleen täällä.
kuva 12.04.2021 23:23 John Lindroth  
  Jotain tuli heti kyllä mullakin mieleen.Mutta näillä mennään.
kuva 12.04.2021 23:07 Jimi Lappalainen  
  Erikoinen masiina.
kuva 12.04.2021 22:56 Aapo Niemelä  
  Pramea sisustus!
kuva 12.04.2021 22:53 Tauno Hermola  
  Tuonneko se https://vaunut.org/kuva/146085 nyt meni, mutta onko tuo lopullinen sijoituspaikka, jossain "ei missään"??
kuva 12.04.2021 22:41 Reijo Salminen  
  Oho!
kuva 12.04.2021 22:29 Matias Kauramäki  
  Mikäs salonki tästä tulee?
kuva 12.04.2021 22:28 Matias Kauramäki  
  Värityksestä ja siitä että viisi vaunua, tulee ikävästi Variotramit mieleen
kuva 12.04.2021 22:00 Timo Arolainen  
  Näin saman letkan Kouvolan ja Korian välillä. Onneksi sait kuvattua tämän.
kuva 12.04.2021 21:39 Heikki Jalonen  
  Petrin kommentti avartaakin kiitettävästi tuon pienoismallien maailman realiteetteja. Kovin moni - mutta Suomessa silti aivan liian harva - haluaisi oman suosikkinsa eikä se saisi maksaa paljoa. Heti ja kaikissa mahdollisissa skaaloissa ja värikaavioissa. Mallien tekijän markkina on erilainen suurissa mallimaissa, kuten UK:ssa, Saksassa tai Yhdysvalloissa. Sille emme mahda mitään.

Maailma tuskin himoitsee himmeän punaista 1969 Taunus 17m piilofarmarin 1:76 mallia, 80-kympin lätkineen ja helmassa kukkivine ruosteineen, tarkoin detaljoitua (lakattua koivu-) vaneripenkkiä myöten. Niin suomalaista arkirealismia kuin se aikanaan vastasikin ja olisi suorastaan pakollinen olento "Räntäsateinen marraskuu 1973 Kouvolan asemalla"-dioraamassa...

Lisäävät 3D-valmistustekniikat eivät tietenkään ole mikään taikasauva, jolla mahdottomasta tulee heti mahdollista. Niissä on suuria tarkkuus- ja tulostuslaadun eroja, harrastusluokan filamenttilaitteilta ei kannata kovin ihmeitä odottaa. Teollisen tarkkuusluokan laitteiden ajohinnat taas estävät useimmat harrastajien pienprojektit. Ehkä tilanne kuitenkin pikku hiljaa paranee, kohtuuhintaisten "tulostamme mallisi"-tyyppisten palveluiden yleistyessä. Samalla kehitysketjulla, joka on todellisuutta vaikkapa laser-levyleikkeiden osalta.

Tämä polku antanee myös asiansa osaaville pienvalmistajille/mallinrakentajille mahdollisuuksia parantaa tarjontaansa erikoisempien mallien osalta. Tässä toimintamuodossa varmaan mallien datan osaaminen ja hankintaketjun hallinta on mallivalmistajan ansaintalogiikan tärkein avain. Ja se, että tuotteen ostajalle osataan tarjota sitä laatu/hintaluokkaa joka vastaa hänen tarpeitaan eikä pettymystä tuoteta. Vaatii osaamista, mutta siinä myös mahdollisuus rajallisemminkin resurssein pelaavalle toimijalle. Jopa markkinoinnin voisi perustaa virtuaalisten malliesittelyiden varaan, fyysinen tuote tehdään vasta kun tilaus kilahtaa.

Mutta, silti myös suomalaisia erikoisuuksia on malleina. Niistä kunnioitus niiden sitkeille rakentajille. Työn hankaluus ei houkuttele harrastuksen piiriin suuria kansanjoukkoja.

Vaan olisipa hauska täyttää maailman dioraamat juurikin Alku Vapaaliiton International 1927-bussin mallilla! Kaltaiseni autobongarifriikit sitten tihrustaisimme niitä suurennuslasien kanssa ja varmana lopulta ilmoittaisimme: "Haa - selvä Austro Daimler 1914!"
kuva 12.04.2021 21:21 Petri Sallinen  
  Oxford Rail Isle of Man -tankkivetureiden mittakaava on 1:76, eli 009.
kuva 12.04.2021 21:16 Tero Korkeakoski  
  Isot muuntajat kulki Osg:lla. Tällä taisi kulkea sellaiset keskikokoiset.
kuva 12.04.2021 21:12 Tero Korkeakoski  
  Jäikö tänne vai jatkoiko Pieksämäkeen konepajalle?
kuva 12.04.2021 21:04 Konsta Uusimäki  
  Komea kuva!
kuva 12.04.2021 20:00 John Lindroth  
  Itse asiassa on tullut hankittua 2 Oxford Rail Isle of Man tankkiveturia siis kapearaide mallia joiden mallitarkkuus on oikein hyvä ja myös viimeistely.Yksi näistä kulkee jo muutosöiden jälkeen HOe radalla.Mallit oli siis alunperin ns.seisontamalleja ilman moottoria ym.
kuva 12.04.2021 18:17 Rainer Silfverberg  
  Mulla on ollut Kadett B ja tutulta näyttää.
kuva 12.04.2021 18:11 Heikki Jalonen  
  Tämähän onkin jännä vaunu! Tuo pyörille tehty loveushan täysin estää kaarrekulun, vaunu siis voi liikkua vain jokseenkin suoralla radalla. Onko kuvauspaikka tosiaan Ajos (=satama) vaiko Veitsiluoto (=tehdasalue)?

Veitsiluoto nimittäin tarjoaa selityksen: kyseessä on paperitehtaan telahiomon siirtovaunu, jolla paperikoneen teloja siirretään kunnostukseen (telahiomoon) ja takaisin paperikonesaliin.

Tämän puolesta puhuisivat myös vaunun päällä näkyvät kuljetuspukit. Vaunun lyhentäminen voi johtua siitä, että se mahtuu sisätilaan ja ovet voidaan sulkea kuormauksen/purun ajaksi. Lienee ollut helpompaa lyhentää vaunua kuin leventää rakennuksia. Telat pitenivät aikaisemmista vuonna 1972, kun uusi PK5 (7650 mm leveys) otettiin käyttöön.

Minä veikkaisin, että tuo piileskelijä on Opel Kadett B-malli. Vilkku&parkki ulompana kuin lyhty, eikä rapakaaressa näy sivuvilkkua.
kuva 12.04.2021 17:58 Petri Sallinen  
  Jos on kysyntää, niin silloin syntyy myös tarjontaa — tyhjiö täyttyy aina. Tämä on markkinatalouden perusperiaate. Continental Modeller totesi taannoin osuvasti, että Suomi on Euroopassa "pienoisrautatieteollisuuden banaanitasavalta": ainoa Euroopan maa, jonka kansallisista rautatieaiheista ei valmisteta valmiita kaupallisia malleja. Syykin on selvä: se, minkä jo mainitsin ensimmäisessä lauseessa. Yritykset valmistavat sitä, mitä asiakkaat haluavat ostaa.

Muutama vuosia sitten tutkailtiin, josko valmistettaisiin malli 1:87-mittakaavan Vanajasta, kun kerran erittäin hyvät datat oli onnistuttu hankkimaan. Aihe olisi sinänsä ollut OK, mutta odotukset eri mittakaavoista olivat poskettomat harrastajien keskuudessa. Englantilainen valmistaja olisi ollut valmis jakamaan kustannuksia ja ottamaan osan malleista myyntiin, mikäli mittakaavaksi olisi valittu 1:76. Engelsmanneille 1:87 ei kelpaa. Autoharrastajille taas 1:87 ei kelpaa eikä 1:87-rautatieharrastajille kelpaa 1:76 eikä oikein millekään suomalaiselle porukalle. Autoharrastajien keskuudessa on itse asiassa aika monta mittakaavaa. Kaikille porukoille on tyypillistä se, että ne ovat pieniä porukoita.

Lisäksi tällaisen piensarjan hinta tuppaa nousemaan väkisinkin korkeaksi — korkeammaksi kuin massatuotannossa valmistettujen valmismallien. Kaikki eivät ymmärrä sitä, miten Vanajan rakennussarja voi olla monta kertaa kalliimpi kuin Brekinan valmismalli — tai että Mestarimallien Suomi-sarjan hinnalla saa viisi Märkliniä. Asetelma on hankala, vaikka banaaneja ja omenoita ei pitäisi vertailla.

Diecast-mallit eivät ole kovin arvostettuja pienoisrautatieharrastajien keskuudessa. Tosin kehitystä on tapahtunut melkoisesti, josta esimerkkinä vuonna 1993 aloittanut Oxford Diecasting Ltd. Se laajensi 1:76-malleihin tavoitteena pienoisrautatieharrastajat. Mallit valmistetaan Kiinassa yhtiön omalla tehtaalla. Diecast-menetelmä ei kuitenkaan tuota yhtä tarkkoja malleja kuin hartsi- tai muovivalumenetelmät tuottavat. Ainevahvuudet ovat paksumpia, yksityiskohdat eivät ole yhtä teräviä ja tarkkoja ja kulmat pyrkivät pyöristymään. Oxford on kuitenkin onnistunut kehittämään valumenetelmää ja pitämään myös hinnat kurissa — ainakin yksi syy on kiinalainen työvoima, mutta suunnittelullakin on merkitystä.

Oxford Diecasting on ehtinyt valmistaa myös rautatiemalleja. Oxford Rail -brändin alla valmistetut veturit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Valmis höyryveturimalli irtoaa reilun sadan punnan hinnalla. Teknisesti mallit toimivat hyvin. Fillarit ja kampikoneisto ovat sirot. Siisti malli ja taatusti hintansa väärti. Esikuvan valinnalla on kuitenkin merkitystä siihen, miltä malli näyttää. Kun esikuvan pinnat ovat sileitä, ei ole riskiä, että pienoismalliveturin kattilan kylkeen valetut kököt yksityiskohdat pistäisivät silmiin. Tuotantomenetelmä siis ilmeisesti toimii, mutta tällä asialla ei ole mitään tekoa Suomen "markkinoilla". https://www.oxforddiecast.co.uk/collections/locomotives/products/adams-radial-southern-488-or76ar003

Jos jotain suomalaisia malleja halutaan tuottaa — olivatpa ne autoja tai junia — niin tarvitaan useampien satojen kappaleiden myynti, mikäli mielitään saada tuotannosta kaupallisesti kannattavaa. Tällöin voidaan valita jo joku teollinen tuotantotapa. Yksi taloudellisesti kannattavin tapa on 3D-piirros, josta printataan silikonikumimuotti hartsivalua varten. Samalla osien tarkkuus on parempi kuin 3D-tulostuspalveluita myyvien lafkojen parhaimmilla tulosteilla. Myös materiaalit on parempia kuin kuin printtipalveluiden materiaalit. Olemme toteuttaneet lukuisia sarjojen osia tällä tavalla — sama pätee myös valkometallivaluihin tai lost wax -menetelmässä tarvittavien vahasten tuottamiseen.

Suunnittelussa vaaditaan kuitenkin erilaista otetta kuin yhtenä kappaleena tulostettavien osien suunnittelussa. Toisaalta — yhtenä kappaleena tulostettu höyryveturin kori on masokistinen maalattava ja sen viimeistely on hankalaa. Olipa menetelmä mikä tahansa, niin pitäisi miettiä myös mallien rakennettavuutta. Tässä mallien osittaminen on aivan oleellinen juttu. Yhtenä kappaleena tuotettu laajahko kokonaisuus ei helpota rakentajan työtä, vaikka ensisilmäyksellä niin voi tuntua.
kuva 12.04.2021 17:54 Jani Saarilampi  
  Tuo tuntematon kiesi taitaa olla Opel Kadett B ?
kuva 12.04.2021 16:52 Juhani Pirttilahti  
  Kahvasulakkeet on tosiaan pienjännitteille tarkoitettuja. Rautatiekalustossa kahvoja käytetään myös tasasähköpiirejä suojaamaan. Akkujännite Samissa taisi olla 110 V DC. Silti vaihto tulee yleensä suorittaa virrattomana.
kuva 12.04.2021 16:38 Timo Salo  
  https://www.youtube.com/watch?v=UF5EDV6T7es
kuva 12.04.2021 16:34 Jouni Halinen  
  Juu tällaisen helvetillisen "losauksen" kuulin Kuusitiellä (Meilahti) vuonna 1987, sähköt meni samantien. Menin ulos katsomaan ja hetkenpäästä tuli sähkiksen kaverit ja avasivat muuntamon ovet, pienen hetken päästä tulivat ulos ja joku elukka oli heillä matkassa. Sähkökatko kesti ehkä rapiat puolituntia.
kuva 12.04.2021 16:16 Timo Salo  
  Erotin on tarkoitettu virtapiirin erottamiseen ja se on yleensä "avomallia". Isomman kuorman kytkentä/katkaisu on sillä arveluttava toimenpide. Kytkentää/vikakatkaisua varten yleensä öljytäytteinen "tehokykin". Myös paineilmaa käytetään valokaaren katkaisuun. (melkoinen pamaus, kun toimii)
Älä Jouni välitä, itse kävin aikanaan 2-vuotisen ammattikoulun. Siihen sisältyi mm. taltan viilaus ja lopuksi terän karkaisu. Jos karkaisu meni pieleen (kärki irtosi, tai ilmestyi leikkauma), niin uusi teräksen pätkä käteen ja aloita viilaus alusta... :-(
kuva 12.04.2021 15:52 Jorma Rauhala  
  Muistaakseni Kilpiö oli kiinnostunut tämän moottorivaunuaihion säilyttämiseen Veturimuseota varten.
kuva 12.04.2021 15:49 Jorma Rauhala  
  Kerrotaanpa myös että on vielä päinvastaistakin. Lähimmässä kaupungissani on ainakin yksi parturi-kampaamo sekä yksi kahvila, joissa voi maksaa vain käteisellä eli oikealla rahalla. Ei siis minkäänlaisilla korteilla.
kuva 12.04.2021 15:46 Jouni Halinen  
  Jo on "hygieeninen" nykyinen kahvamalli, näkyy kuitenkin vielä olevan perinteistäkin saatavilla.

Näyttävät tuollaiset yli 1000 voltin ”sulakkeet” olevat vähän ”sikarin” näköisiä. Kysynkin nyt Timolta tai Harrilta, että mikä rooli ns. erottimella on suurjännite puolella?. Niissähän kytkentäväli saattaa olla metrinkin verran. Eivätkö ne juuri katkaise virtapiirin sulakkeen tavoin jos sen takana olevassa verkossa tulee jotain ongelmia. Jos jännite on sen 440 000 volttia, niin minkälaisia "mällejä" silloin käytetään?.
Jos tuollaista "sikarin" mallista sulaketta katsoo, niin ainakin minä arvelen että kummassakin (tai vaan toisessa) päässä on vahvat jouset, jotka suorittavat nopean "erotuksen" ja näinollen estävät valokaaren syntymisen tehokkaasti?

Tuli mieleen kumma juttu, minun muistini mukaan Vallilan ammiksen sähkölinjalla (1972-1975) ei opetusohjelmaan kuulunut minkäänlaista osiota näistä suurjännitepuolen asioista. Muuten kyllä opeteltiin hitsaamaan, viilaamaan/karkaisemaan pinsettejä, käämimään moottoreita ja jotain muutakin jonninjoutavaa kuului 3 vuotiseen koulutukseen, mm. luistelemaan piti myös oppia.
kuva 12.04.2021 15:29 Harri Pesonen  
  Tässä on nykypäivän standardit täyttävä vaihtokahva.....https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/HA120012
kuva 12.04.2021 15:27 Harri Pesonen  
  Oho!! okei kiitokset Jormalle tarkennuksesta......
kuva 12.04.2021 15:25 Harri Pesonen  
  Sulakeen vaihtokahvakin on täysin erilainen....suurjännitepuolelle.
kuva 12.04.2021 15:16 Topi Lajunen  
  Ainakin Sr2 on tässä toimintakuntoinen, sillä kun vedettiin nippua toiseen suuntaan Helsingissä.
kuva 12.04.2021 14:59 Timo Salo  
  Nuo sulakkeet on tarkoitettu alle yhden kilovoltin jännitteille. Kun jännite nousee ns. suurjännitteksi, niin sulakkeelta vaaditaan ihan erilaista "katkaisukykyä"...

https://www.utu.eu/komponentit/kahvasulakkeet/kahvasulakkeet-gg-gl/kahvasulakkeet-gg-gl-690vac
kuva 12.04.2021 14:46 Jouni Halinen  
  Mitä sika sanoi kun näki seinässä yksiosaisen maadoittamattoman (uppo) pistorasian. "Kuka sut on lajitoveri seinään muurannut"
kuva 12.04.2021 14:38 Jouni Halinen  
  Vastaan itselleni, kyllä ollaan. Itse asiassa Rööperin ja Eiran raja kulkee Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä, vastapäätä Eiran sairaalaa. Eli ollaan enemmän kuin hitusen Rööperissä.

Kaupunginosan raja noudattaa seuraavaa reittiä:

Tehtaankadun eteläreuna → Munkkisaarenkadun eteläreuna → Hietalahdenlaiturin länsireuna → kiertää Hietalahdenaltaan vanhaan rautatiesiltaan asti → Palaa Köydenpunojankadun risteyksen kohdalta Hietalahdenrannan kaakkoisreunaa → Bulevardin lounaisreuna → Sinebrychoffinkadun koillisreuna → Uudenmaankadun lounaisreuna → Yrjönkadun lounaisreuna → Ratakadun kaakkoisreuna → Laivurinrinteen kaakkoisreuna → Laivurinkadun itäreuna → Tehtaankadun eteläreuna.
kuva 12.04.2021 14:23 Jouni Halinen  
  Oltasko tässä kuitenkin hitusen Punavuoren eli Rööperin puolella?.
kuva 12.04.2021 14:04 Jouni Halinen  
  Olisko tuo tuntematon kiesi Datsun 1600 (oliko muita moottoreita saatavilla, esim. 1200?). Autohan oli markkinoilla 70-luvun ensivuosina.
kuva 12.04.2021 13:40 Petri Sallinen  
  Minulla sama lehti — ja muutkin rautatieaiheita käsittelevät Taitajat. Tienhaaran jutuissa esikuvatiedot ovat kyllä yleensä hyvin kohdallaan.
kuva 12.04.2021 13:16 Esa J. Rintamäki  
  Ek 1039 rakennettiin levyseinäiseksi. "Todisteena" tästä on Taitaja-lehden pienoisrautatieartikkeli 1960-luvun puolivälissä. Siinä Bruno Tienhaara kirjoitti kuinka rakentaa Ek-vaunun pienoismalli. Mukana oli myös tarpeelliset piirrokset, joista yksi juuri esitti levyseinäistä 1039:ää.

Tosiaankin hirmuisen suuri dokumentäärinen todiste! Hah hah...
kuva 12.04.2021 12:34 Ilkka Hovi  
  Vaunu saatiin siirrettyä Pm knp:lle varastoon, muusta historiasta en tiedä. Näin kerran sen Pieksämäellä, ehkei se selvinnut.
kuva 12.04.2021 12:30 Tuomo Kärkkäinen  
  OT. Vuoden 1976 kuntavaaleissa SKDL sai 20 ja SDP 10 valtuutettua Kemin 43-paikkaiseen kaupunginvaltuustoon.
kuva 12.04.2021 12:03 Jouni Halinen  
  kyseessä on ns. kahvasulake, joku tietenkin kysyy, että mistä moinen nimi tulee. Se tulee siitä että sulakkeen vaihtoon tarvitaan omanlaisensa kahva johon sulake kiinnittyy, ja sen voi sitten vetää ulos paikaltaan, ja sitten kahvalla ehjä "mälli" paikoilleen. Ps. kahva muuten näkyy sulakkeiden yläpuolella.

kahvasulakkeita löytyy ainakin 2 A- 630 A:han. ovatko esim. 2 A tarkoitettu ns. suurjännitepiireihin?. Tästä tällaisella ”töpselisähkärillä” ei ole hajuakaan?
kuva 12.04.2021 11:54 Jarno Piltti  
  Johan on sekajuna! Ja ansiokas kokoonpanon ylösotto!
kuva 12.04.2021 11:20 Petri Sallinen  
  Onko levyseinät lisätty vasta virkatarveaikana? Ainakin yksi Ek-vaunu nimittäin rakennettiin kokeilumielessä jo alkujaan levyseinäiseksi.
kuva 12.04.2021 10:54 Esa J. Rintamäki  
  BE 0716 vuodelta 1965 oli entinen Ek 1039, joka oli valmistunut 1945. Huomionarvoista on se, että 0716/1039 oli levyseinäinen tavanomaisen puupaneloinnin sijasta. Vaunu hylättiin lopulta vuonna 1984.
kuva 12.04.2021 10:47 Esa J. Rintamäki  
  Motti n:o 2 muutettiin virkatarvevaunuksi BE 0605 vuonna 1953. Sittemmin siitä tuli XE, edelleen samalla numerolla. Vuonna 1980 seurasi littera- ja numeromuutos -> Rto 201 Lv. Hylkäys koitti vuonna 1986.

Allunperin Mot nro 2, eli Bm1 oli valmistunut vuonna 1928.

Mikä on tämän vaunun kohtalo hylkäyksen jälkeen? Tallessa?
kuva 12.04.2021 10:26 Raimo Harju  
  Ruosniemen asemalle on tuotu iso muuntaja joskus 1970 luvun loppupuolella, ja sieltä lavetilla Harjunpään muuntoasemalle, en tiedä, onko kyseessä ollut tämä vaunu.
kuva 12.04.2021 08:55 Jouni Halinen  
  Taustalla on lujaa laatua, tuntematonta laatua, herrojen laatua, ja kansanlaatua.
kuva 12.04.2021 08:30 Timo Salo  
  Moderni kalusto kylmänä ja vanha sotaratsu vetää niitä! (huoltoon/korjaukseen???)
kuva 12.04.2021 08:24 Timo Salo  
  Siinä on varasulakkeita jokalähtöön... Joskus näinkin hyvin!
kuva 12.04.2021 02:21 Sauli Vähäkoski  
  Kuvattu jonkun matkaa Salon asemalta Karjaan suuntaan.
kuva 12.04.2021 02:04 Jimi Lappalainen  
  Oho, vai tämmöinen siellä menikin. Missä tämä on kuvattu?