Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.04.2021 04:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu oli ollut entinen DE 554. Siitä tuli E 887 vuonna 1956. Eljakselle vielä kiitokset numeromuutosluettelosta! | ||||
|
11.04.2021 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiittäen ja kumartaen, Eljas, totean että vaunu E 892 oli entinen DE 557. Numero- ja sarjamerkkimuutos tehtiin 1956. | ||||
|
11.04.2021 00:39 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla olisi kaksi suosikkia, jotka molemmat olivat suosittuja rautatieyhtiöiläkin: 1) Thornycroft, suosittu jakeluautona rautateillä. Esimerkiksi LNER-yhtiö osti niitä 69 kerralla. 2) Albion. LMS:llä ehkä vielä yleisempi kuin Thornycroft, mutta tästä kulmasta ei erota Albionin maskin yläosaa, jossa oli "säteettäinen"kuvio. Brittikuorkit tuossa 1920-30-luvun taitteessa olivat niin samanlaisia (minun silmissäni ainakin), että varma en voi olla näistäkään. | ||||
|
11.04.2021 00:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
11.04.2021 00:23 | Hannu Peltola | ||
| John, kyseessä on varmaan tämä kuuluisin Single-Wheeler #123, joka oli Britannian viimeinen aktiivikäytössä ollut yksivetopyöräinen: https://en.wikipedia.org/wiki/Caledonian_Railway_Single | ||||
|
11.04.2021 00:07 | Roope Prusila | ||
| Hyvä että tämä käytiin kuvaamassa. Mietittiin jos olisi lähdetty Tampereelta johonkin Mäntsälä - Koskela akselille kuvaamaan, mutta korona sai pitämään turvavälin pääkaupunkiseutuun. Kyllähän noita vielä muutama tulee. | ||||
|
|
11.04.2021 00:02 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen pienoisrautatie kuvasarja! | ||||
|
|
11.04.2021 00:01 | John Lindroth | ||
| Aikoinaan Britanniassa tuli hankuttua Caledonian single mittakaavassa oo merkkiä Tri-Ang! Siinä oli hankauspainon lisäämiseen magneettijärjestelmä sen ainoalla vetopyörällä. Tämä oli myös ainoa pyöräkerta jossa oli virroitus! | ||||
|
|
10.04.2021 23:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos en ihan väärin näe, niin keulilla on vanhanaikainen Klaxon-äänitorvi :) https://www.youtube.com/watch?v=adD5oC2asXI | ||||
|
10.04.2021 23:09 | Antti Kukkonen | ||
| Tämä yksikerrosvaunujen laakerivikapoikkeustilanne lienee ensimmäinen kerta, kun kaksikerroksisen päivävaunun kyytiin pääsee Kolarin radalla | ||||
|
|
10.04.2021 22:42 | Mikko Ketolainen | ||
| En mene 100 varmaksi sanomaan, mutta katselin noita englantilaisia kuorma-automerkkejä ja sellaisen kuorma-automerkin kuin Karrierin yksi malli olisi hytiltään tämän näköinen. Mutta, kuten sanoin, niin varma en asiasta ole. | ||||
|
10.04.2021 22:40 | Hannu Peltola | ||
| On kyllä upea! Täytyykin kesällä käydä Minkiöllä mm. tätä katsomassa! | ||||
|
|
10.04.2021 22:37 | John Lindroth | ||
| Hieno lopputulos ja onnentoivotus! | ||||
|
10.04.2021 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Pa(r)h(a)immilleen ;) | ||||
|
10.04.2021 22:20 | Teppo Niemi | ||
| Tuo on tullut hankittua... | ||||
|
10.04.2021 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole enää, ainakaan tuossa. | ||||
|
|
10.04.2021 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Tauno, museoliikenteessä näin on joskus toimittukin, esimerkiksi tällä ajelulla: https://vaunut.org/kuva/64005?paik=Haaparanta&maa=141 Normiliikenteessä näin ei kovin usein tehty, olisikohan syynä ollut höyryvetureiden paremmat kulkuominaisuudet oikeaan suuntaan ja aikanaan olleet hyvät kääntömahdollisuudet jokaisella vähänkään suuremmalla asemalla. | ||||
|
|
10.04.2021 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Oula, tältä radalta ei ole lähikuvaa kytkimistä, mutta tällä(kin) radalla käytössä näkyy olevan esikuvanmukaiset lenkkikytkimet. Kuvasin vastaavia Model Rail Scotland -näyttelyssä ja mm. tässä kuvassa näkyy kytkin: https://vaunut.org/kuva/138746?s=1 | ||||
|
10.04.2021 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Etualalla kiinnittää huomiota puoliristeysvaihde. | ||||
|
|
10.04.2021 22:00 | Tauno Hermola | ||
| Eikö parivedossa olevat höyryveturit voisi kytkeä tenderit vastakkain, niin ei tarvitsisi kääntää! | ||||
|
|
10.04.2021 21:55 | Eljas Pölhö | ||
| 1956 hylkäykset ja numeromuutokset (27 sivua) on nyt lisätty arkistooni. Laitoin samalla 10 sivua muitakin 1956 määräyksiä ja toiseen kansioon 1936/38 eri vaunulajien maalausta koskevat ohjeet (15 sivua). | ||||
|
|
10.04.2021 21:43 | Oula Ahlholm | ||
| Onko lähikuvaa kytkennästä? | ||||
|
|
10.04.2021 19:00 | Jaakko Tuominen | ||
| Voi maalllima, Nostan olematonta hattua. | ||||
|
|
10.04.2021 18:39 | Marko Laine | ||
| Jokioisten rautatie tuhosi kaikista kolmesta matkustajavaunustaan korit vuonna 1954 henkilöliikenteen päätyttyä. Vaunujen rungot ja telit jatkoivat liikenteessä avotavaravaunuina radan liikenteen päättymiseen 1974 asti. Kaikkien kolmen matkustajavaunun rungot ovat säilyneet ja nyt rakennettiin alkuperäisen teräsrungon päälle uusi kori sisustuksineen vanhojen valokuvien ja piirustusten perusteella. | ||||
|
|
10.04.2021 18:33 | Jaakko Tuominen | ||
| Miksi replika? Oliko alkuperäinen mallia toivoton vai menikö museaaliseen säilöön? | ||||
|
10.04.2021 18:06 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitän, Markku! | ||||
|
10.04.2021 18:01 | Markku Pulkkinen | ||
| Olin Tampereen asemalla katsomassa samaa junaa paluumatkalla etelään. Lisäksi edellä kulki varmistusveturina yksi Dv 12, riittävän monen suojastusvälin päässä. Matkantekoon liittyi muistaakseni sellainen erikoisuus, että meneillään oli lakko, jonka piirissä olivat myös junansuorittajat. Onnistuin näkemään myös Kosyginin ja Kekkosen, viime mainitun toista ja viimeistä kertaa elämässäni. | ||||
|
|
10.04.2021 17:54 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia olet taas laittanut tänne Vorgiin. Todella onnistuneet asetelmat kuvissa, junan ja maiseman sopusointu. | ||||
|
10.04.2021 17:43 | Alex Chudoba | ||
| Aivan kuin virkatarvenumeron alta erottuisivat viimeiset numerot 7x9, kenties vaikkapa 759 tai 799. Kumpikin vaikuttaisi melko luontevalta numeron loppuosalta Gd:lle, kun tiedetään että vielä nykyäänkin olemassaolevat kaksi G10-sukuista Gd-vaunua ovat kantaneet numeroita 40784 ja 40802. Erottuisikohan tuo alue tarkemmin originaalissa? Tosin 13,5 tonnin kuorma ei oikein sovi Gd-vaunulle. | ||||
|
10.04.2021 17:31 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä Rovaniemeltä etelään lähdettäessä on ylämäkeä juurikin kilometrin 963 paikkeille asti. Aikoinaan Dr16-vetoiset 15-20-vaunuiset yöpikajunat nousivat tätä mäkeä 60-70 km/h. Esim. 9.7.2004 oli P68:ssa 16 vaunua ja Dr16 2815. Kilometrien 968-963 väli meni aikaan 4 min 22 s eli keskinopeudella 68,7 km/h. Sen jälkeen helpotti ja kilometriltä 961 lähtien päästiin lähelle Muurolaa 85-90 km/h vauhdeilla. Hirvaan mäen kaarteissa taisi olla nopeusrajoitus 90 km/h ja Muurolassa 80 km/h, joka hillitsi alamäkeen päästyä vauhdinottoa. | ||||
|
|
10.04.2021 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Historiallinen kuva tämäkin. Olosuhteet olivat mitkä olivat, niitähän me emme voi valita. | ||||
|
10.04.2021 17:03 | Jouni Hytönen | ||
| Jo vuonna 2014 Ruotsissa oli käteisen käyttö melko minimissä, puolen vuoden maassa oleskelun aikana museojunat oli ainoa paikka, jossa käteistä oli todella oltava. Olisinkohan kaksi kertaa koko aikana nostanut käteistä automaatista ja kerrankin olin hereillä ja vaihdoin reissuilta taskuun jääneet Latvian latit kruunuiksi ajoissa ennen kuin ne muuttuivat epäkurantiksi valuutaksi. | ||||
|
10.04.2021 16:56 | Jouni Hytönen | ||
| CEmt-vaunut ovat runsaslukuisin sarja, niitä on ymmärtääkseni 30 kpl vielä liikennekelpoisina. Tässäkin junassa näkyviä EFiti-, Rk- ja Eipt-vaunuja lienee enintään kolme kutakin? EFs- ja EFits-vaunuja yhteensä 8 kpl. Vähän jää jopa alle 50:n. Ovatko Fots-vaunut vielä käytössä (3 kpl)? Eifet-aggregaatteja on kolme, mutta ovatko kaikki vielä käyttökunnossa? Uudempia Kolarin-liikenteen aggregaatteja on kaksi. | ||||
|
|
10.04.2021 16:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kyllä hyvän näköinen. | ||||
|
|
10.04.2021 15:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komeata pintaa tullee! | ||||
|
|
10.04.2021 15:39 | Arto Rajala | ||
| Onkohan tuo asemarakennus edelleen olemassa? Kiskotkin on rullattu tältä vanhalta rataosuudelta jo kauan sitten. | ||||
|
|
10.04.2021 15:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suoris on kätevä myös Deeverissä, jos vaikkapa joku on laittanut säiliöihin märkää hiekkaa. | ||||
|
|
10.04.2021 15:03 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Vanhan sanonnan mukaan Billnäsin kirveet ja Pispalan p***ut ovat molemmat alansa parhaita. | ||||
|
|
10.04.2021 14:37 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kuulostaa vahvasti siltä että pyörä on tahtonut lyödä ympäri ja kuljettaja on luistoa hillinnyt suoratoimijarrulla joka on tunnettuja kikkakolmosia ko. veturityypillä operoitaessa. | ||||
|
10.04.2021 14:10 | Marko Vornanen | ||
| Hienoa ja tarkkaa työtä teette! | ||||
|
10.04.2021 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| Raideleveys = Gauge ("gauge of track" on tårta på tårta) "Loading gauge" on nimenomaan kaluston ulottuma, kuten Juhani jo sanoo. Joskus on myös käytetty termejä "Rolling stock gauge" ja "Vehicle gauge", jotka tarkoittavat samaa. Jos puhutaan aukeasta tilasta, mitä lähemmäs ei saa sijoittaa mitään rakenteita, on yleensä käytetty "Clearance", eli minimum clearance of width/height. En muista töissä ollessani joutuneeni käyttämään/tulkitsemaan mitään muuta ilmaisua. Kieli ja termit muuttuvat ajan kanssa, joten voin olla vähän vanhanaikainen termien suhteen. |
||||
|
|
10.04.2021 13:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ainakin termi "Loading gauge" on liikkuvan kaluston ulottuma (LKU). | ||||
|
|
10.04.2021 12:59 | Antti Kukkonen | ||
| Käytössä lienee n. 50-60 yksilöä jos lasketaan myös IC-väriset ja vihreät vaunut mukaan | ||||
|
|
10.04.2021 12:42 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko mahdollista että raportti ei olekaan lopullinen raportti, ja julkaistuksi onkin vahingossa päätynyt viimeistelemätön vedos? En ole rautatieammattilainen, mutta huomioni kiinnitti suistuneen ensimmäisen tavaravaunun sijainti päärataan nähden: Raportin alussa mainittiin todennäköisesti oikein vaunun tunkeutuneen raiteen "aukean tilan ulottumaan", mutta sivulla 3 kohdassa 5 ja kuvan 1 viiteviivassa mainitaan "LKU" ja kuvan 2 kuvatekstissä puhutaan "avoimen tilan ulottumasta". Englanninkielisessä tiivistelmässä, kuvan 1 viiteviivassa ja kuvan 2 kuvatekstissä aukean tilan ulottumaan viitataan termillä "gauge of track", eli raideleveys. Eikö oikea termi ole "Structure gauge"? |
||||
|
|
10.04.2021 12:30 | Tomi Seppänen | ||
| Sekin kävi kyllä mielessäni. Erikoista kuitenkin että matkavauhti pysyi 40 km/h tuntumassa tai alle koko matkan asemalta tähän eikä junapainonkaan luulisi olevan ongelmana. En tarkemmin osaa sanoa onko tuossa kohden minkälainen kaltevuus mutta uskoisin asemalta tähän olevan kokonaisuudessaan melko tasaista. | ||||
|
10.04.2021 10:51 | Pasi Seppälä | ||
| Vaunun toiseen päähän oli rakenneltu kuvassa näkyvät sinikuoriset valaisimet. Niissä oli isompi vaalea valo ja alla pienempi punainen. Sähkönsyöttö kaapelilla, joka näkyy kuvassa. | ||||
|
|
10.04.2021 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Ettei olisi vähän sutia ottanut? | ||||
|
|
10.04.2021 10:26 | Lari Åhman | ||
| Mahtava tunnelma, eikä junaakaan voi moittia - tyyliä parhaimmillaan. | ||||
|
10.04.2021 10:23 | Jukka Suortanen | ||
| Kuva T58820:n letkan kiskonhiontavaunusta https://vaunut.org/kuva/146554?a=1 | ||||
|
|
10.04.2021 09:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin dramaattinen dokumenttikuva Kutvoselta harvinaisesta tilanteesta dynaamisuutta antavine aikavalotuksineen. Sen sijaan tuo(kin) edelliseen kommenttiin linkitetty OTKESin virkamiestutkinta on leväperäisyydessään pieni pettymys. Paperiin ei ole kirjattu aikajanaa; montako minuuttia järjestelyjunasta katkaistu vaunusto ehti seisoa raiteella ennen karkaamistaan, vaikka törmäyshetki turvapätkän toppariin onkin mainittu sekunnilleen. En löydä raportista myöskään ulkoilman lämpötilaa ‒ millä silläkin on selvä tekninen vaikutuksensa vaaratilanteen kehittymiseen, koska ilmat vuotavat jarruista kylmässä kelissä nopeammin ‒, mutta toisaalta ( https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=25&kuukausi=02&vuosi=1998 ) löytyvän tiedon valossa tapahtuma-aikaan olisi ollut luultavasti noin kymmenen asteen pakkanen. Keskiviikkona 25/2-1998 oli Hyvinkäällä vuorokauden alin lämpötila ollut -16,5 °C, Helsingin Kaisaniemessä päivän ylin -6,1 °C. Kalustosta kerrotaan tutkintaraportin kohdassa 3.1, että »Vaunuissa ei havaittu sellaista teknistä vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden», mistä ei suoraan selviä, etteikö roikassa olisi ollut yhtään jarrutonta vaunua. Sentään kohdassa 6 ronttuman syitä pohdittaessa esiin nousee se varsinainen syy: »Vaunut oli jätetty ainoastaan ilmajarrujen varaan. Ilmajarrulla jarrutus (= paineen alentaminen jarrujohdosta) ei myöskään ollut riittävän suuri.» Eli toisin sanoen putkea ei oltu maltettu päästää tyhjäksi ‒, mikä onkin ainoa järjellinen selitys sille, että vaunusto lähti liikkeelle jo ennen kuin muu osa yksiköstä ehti hädin tuskin edes ajaa vaihteiden taakse ‒ siltikin, vaikka joukossa yksi venäläinen olikin. Tuohon aikaan voimassa olleita kaluston paikallaan pysymisen varmistamista koskevia ohjeita ei paperissa avata. Sentään viitataan (kohta 3.4) niistä määrätyn »Jt:n kohdassa V.4.» Itseltäni ei löydy tuohon aikaan voimassa ollutta Jt:tä. Ajankohtaa lähin kätköistäni löytyvistä on Jt-2005, jossa kerrotaan sivulla 47: »Jätettäessä vaunuja seisomaan raiteelle on vaunujen paikallaan pysyminen varmistettava.» Hieman tulkinnan varaa oli tämän perusteella jätetty sen ajan sääntöihin. Ehkä jo tuon ajan paikallisissa ohjeissa on saattanut olla tarkempia määräyksiä paikallaan pysymisen varmistamisesta, mutta tällöin tutkintapaperissa luulisi mainitun asiasta… |
||||
|
|
10.04.2021 09:32 | Pasi Seppälä | ||
| Komea juna ja kuva myös. Paljonkos noita sinisiä vaunuja on vielä käytössä, kun tässäkin on vielä kelpo junallinen? En aivan täysillä valoilla ole seurannut näitä matkustajavaunujen tulemisia ja poistumisia, mutta jonkinlainen mielikuva oli että nämä olisi jo romuina? | ||||