Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2021 21:19 | Kari Juntunen | ||
| Laituripytinki on erikoisen näköinen, asia liittyy varmaan läheiseen Sukevan vankilaan. Tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
25.03.2021 17:28 | John Lindroth | ||
| Vuosien 42-47 välillä tässä saattoi viimeksi, radan alkuvuosia lukuunottamatta,nähdä harvinaisen näyn.höyryveturi perässään 8 ex raitiovaunua.Viine vuosina toiminta oli lähinnä harvajaksoista.Tämän junan lempinimi oli "La Pepa" Veturi on museoitu. | ||||
|
25.03.2021 16:56 | John Lindroth | ||
| Arvokas kuvasarja satamaradalta! | ||||
|
25.03.2021 16:34 | John Lindroth | ||
| Noita edellämainittuja ruskohiilibrikettejä näyttää ainakin käyttävän RHB(Rhätische Bahn)museohöyryjunissaan. | ||||
|
|
25.03.2021 09:58 | Marko Nyby | ||
| Voisikos nämä hienot ajankuvat liikennepaikoista ja liikennepaikkarakennuksista liittää kuvasarjaksi? | ||||
|
25.03.2021 04:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutisista poimittua: Hr13 2314 + kaksi Eit - vaunua tekivät nopean ajon 28.2.1964 välillä Helsinki - Tampere. Aikaa kului 1 tunti 42 minuttia, kello 8.20 - 10.08. Keskinopeus oli 104 km/tunnissa. Järvenpää - Jokela - välillä nopeus nousi 150 km:iin tunnissa. Kuljettajana oli matkaneuvoja Karl-Olof Sjöblom. |
||||
|
24.03.2021 23:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Uusi seisake on valmis: https://www.flickr.com/photos/vaylafi/51002330873/in/album-72157714991184622/ | ||||
|
24.03.2021 22:51 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään tuli sopivasti ajettua Jyväskylän Rantaväylällä kun tämä lähti ajamaan kohti Äänekoskea. Tätä paikkaa lähestyessäni huomasin, että ohitse on menossa puutavarajuna, no, sehän oli T3210, Seinäjoki-Äänekoski. | ||||
|
24.03.2021 22:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Heinän liikennepaikka oli 160 metriä tasoristeykseltä länteen (tasoristeys 341+760, seisake 341+600) http://mikanhuone.com/heina.jpg | ||||
|
24.03.2021 21:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikähän vaiva tällaisen risteyssillan tekemisessä on? Mietin, että millä rahalla Leppävaaraan ja Tikkurilaan saisi toimivammat vaihtojärjestelyt? | ||||
|
24.03.2021 21:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomen versio: https://vaunut.org/liikennepaikka/176 | ||||
|
24.03.2021 20:55 | Teppo Niemi | ||
| Selkeyttäisi paljon. Kannatan. | ||||
|
|
24.03.2021 20:16 | Heikki Jalonen | ||
| Lienee asiallista yhteyttä ottaa tähän vielä esille eräs erittäin ajankohtainen hiili-kysymys. Kysymys, joka saattaa aiheuttaa suuria vaikeuksia Brittein saarten toistaiseksi niin monipuoliselle höyryvetoiselle perinneliikenteelle. Kyseessä on saarten viimeisen laatuisaa höyryhiiltä tuottavan kaivoksen, Ffos-Y-Fran (Merthyr Tydfil, Wales) sulkeutuminen ensi vuonna. Linkki BBC:n uutisvirtaan tammikuulle 2021: https://www.bbc.com/news/uk-england-somerset-55544616 Toivottavasti asiaan syntyy ratkaisua eikä loistavan tasokas Brittiläinen perinnejunailu koe peruuttamattomia takaiskuja. |
||||
|
24.03.2021 20:16 | Pasi Utriainen | ||
| Jostain syystä Runnille rakennettiin jo alkuaan melko suuri asema, pääraiteen lisäksi kaksi sivuraidetta ja lastausraide. Ilmakuva aseman alkuajoilta, jossa on jotain puutavaraa iso pinot https://tinyurl.com/tpj24x3r. | ||||
|
|
24.03.2021 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ehdotan: että puhuttaessa vaunuluokista käytettäisiin I, II ja III luokkien merkintää tällaisena ENNEN luokkamuutosta 1956. Sen jälkeiset sitten merkittäisiin 1. ja 2. luokkina. Näin menetellen kulloisestakin kommentista selviäisi, koskeeko se aikaa ennen/jälkeen suuren luokkamuutoksen 1956. Asia tulisi samalla huomattavan paljon selkeämmäksi. Mitä mieltä olette, arvoisat kanssavaunukommetoijani? |
||||
|
24.03.2021 19:53 | Stefan Baumeister | ||
| Hieno kuva ja minun mielessä paras paikka Jyväskylässä kuvata miehistövaihtoa, minäkin usein käytä tätä sama paikka. Kiva nähdä myös että T4036 on Vectron vedossa, tavallisesti siellä on aina kaksi Sudet vetämään junaan. | ||||
|
|
24.03.2021 19:19 | Topi Lajunen | ||
| Kuljettaja ei pysty noita kytkentävaloja (+porrasvaloja) sytyttämään erikseen, vaan ne syttyvät ohjaamovalaistuksen kanssa samaan aikaan. Sammumisessa taisi olla jokin aikakatkaisu. Veikkaan siis, että kuljettaja sytytti syystä tai toisesta ohjaamovalot, ajattelematta luultavasti lainkaan sitä, mitä muuta samalla syttyy. | ||||
|
|
24.03.2021 18:11 | Eljas Pölhö | ||
| Minä muistelisin, että väri oli tumma viininpunainen tai tummahko tiilenpunainen tai jotain sinnepäin. Muistikuva ei ole aivan selkeä ja saattaa koskea jotain muuta I lk:n vaunua. Tummansininen tuo mieleen teräsvaunut ja niiden II luokan. | ||||
|
|
24.03.2021 17:44 | Juho Heiskanen | ||
| Kyseessä taitaa olla veturin kytkentävalot, eikä tuo numeron valaiseminen ole niiden ensisijainen tehtävä. Lähinnä nuo on tarkoitettu henkilökunnan työmukavuutta parantamaan, jotta ei esimerkiksi tarvitsisi pilkkopimeässä alkaa taskulamppua pitelemään ja samalla kaivamaan kytkentälaitteita lumen alta esiin. | ||||
|
|
24.03.2021 17:28 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/145931 yhteydessä kyselin lyhyen Ci-vaunun sisustuksesta. Tässähän sellainen on mutta vastaako tämä tyypillistä lyhyttä Ci-vaunua vai onko tuunattu malli? Muistaako kukaan, missä junissa lyhyitä Ci-vaunuja olisi esiintynyt loppuaikoina? Pidemmät Ci-vaunut olivat kuvista päätellen junissa P1/2 Helsinki-Imatra, P61/62 Helsinki-Rovaniemi ja P75/76 Helsinki-Kuopio, kunnes CEit-vaunuja tuli tilalle. P31/32 Helsinki-Turku oli lähinnä Cit-vaunu. Oliko näillä lyhyillä Ci-vaunuillakin vakituisia vuoroja vai esiintyivätkö vain varavaunuina ja ruuhkaliikenteen lisävaunuina? | ||||
|
|
24.03.2021 17:22 | Elias Murto | ||
| Nuo veturin numeron valaisevat lamput vastaa periaatteessa autojen rekisterikilven valoja. En kyllä keksi, miksi veturin numero pitäisi nykypäivänä valaista, kun kalustoyksiköitä voi seurata satelliittipaikannuksella. | ||||
|
24.03.2021 16:57 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva on todennäköisesti hyvin läheltä tuota 2.12. päivämäärää, sillä ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan marraskuussa maahan satanut lumi suli aivan marraskuun lopussa ja lämmin keli jatkui pitkälle joulukuun lopulle eikä Kaisaniemeen tullut mitattavaa lumipeitettä koko joulukuun aikana. | ||||
|
24.03.2021 16:41 | Ilkka Hovi | ||
| Onko Eljaksen kirjassa kuvia myös 0-4-0WT ( Bn2) timanttipiippu vetureista. Myös 0-4-2WT (B1'2n) sopii katsottavaksi. | ||||
|
|
24.03.2021 15:39 | Tapio Keränen | ||
| Saattoi olla tummansininen. En muista varmasti. | ||||
|
24.03.2021 14:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tka9 on toki kaikesta pohdinnasta huolimatta edelleen Tka9. | ||||
|
|
24.03.2021 14:28 | Oula Ahlholm | ||
| Eli onko tämä virallinen littera vai ei? | ||||
|
|
24.03.2021 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, muistatko penkkien värin? | ||||
|
|
24.03.2021 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikin mainitsema Dederon on harppi-Saksan näkemys nailonista. Se keksittiin muistaakseni vuonna 1959 ja oikeastaan pakosta, sillä USA ei suostunut myymään nailonin patenttia kommunistimaahan. Dederonista valmistettiin koti- ja työtakkeja, sekä naisten alushameita ja yöpaitoja. | ||||
|
|
24.03.2021 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ci 2313 (56 1. luokan paikkaa) muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01333 vuonna 1972. Hylätty 1988. Koneellisesta ilmanvaihdosta "juoruaa" pikkuikkunan yläpuolella oleva säleikkö. Asiasta kukkaruukkuun: en itse ole koskaan oppinut ymmärtämään ihmisiä, jotka saavat orgasminsa Aallon arkkitehtuurista. (Pitäkää sitten fossiilina, mutta tämä on käsitykseni!) |
||||
|
|
24.03.2021 13:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Useimmat korkea-arvoiset vieraat olivat varmaan käyneet Runnilla ennen rautatien valmistumista v.1926 (mm. Mannerheim vuosina 1918,-19 ja -20). Iisalmesta oli höyrylaivayhteys Runnille ennen rautatietä. | ||||
|
|
24.03.2021 13:02 | Heikki Jalonen | ||
| Koksi kyllä selittäisi moisen pillastumisen - varsinkin jos (hyvälaatuista) sitä lappaa uuniin samaan määrään kuin (huonoa) kivihiiltä. Sitten kun se syttyy, niin edes vedon vähentäminen ei auta, pesään pitäisi saada jotain inerttiä syrjäyttämään happea. Vaikkapa höyryä. On tärkeää huomata, että hiilet ja koksit ovat hyvin monilaatuisia, niiden lämpöarvojen ja muiden ominaisuuksien vaihtelu on suurta. Monesti ne ovat ominaisia tuotantoalueelle. Pitää vielä erikseen korostaa, että hiilen laatuun vaikuttaa suuresti sen sivuainepitoisuus (kivet, hiekka, tuhka-aineet ym). Huonolta alueelta huonosti tuotettu hiili ei pärjää paremmilleen paitsi ehkä hinnassa. Luetellaan tässä vielä ihan systemaattisuuden vuoksi lämpöarvot + ominaispainot hiilistön eri peruslajeille: --kivihiili: 30 MJ/kg + 1,2...1,4 kg/dm3 --koksi: 30 MJ/kg + 1,0...1,7 kg/dm3 --antrasiitti: 33 MJ/kg + 1,4...1,8 kg/dm3 Kuten nähdään, koksi on yleensä - muttei aina - vähän kevyempää. Kovimman lämpöpanoksen per kilo saa kuitenkin hyvälaatuisesta (alleviivataan) antrasiitista. Sen palaminen vaatii hyvin vetävän arinan ja palaminen säätyy vedolla tehokkaasti. Myös antrasiitti on hitaasti syttyvää. Koksin palaminen on luonteeltaan hehkuvaa, siksi huonommin vedon säädöllä hallittavaa. |
||||
|
|
24.03.2021 12:38 | Tapio Keränen | ||
| Marmoriseinätkin olivat vielä suorat. | ||||
|
24.03.2021 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Sillastahan oni piirustus Valtionrautateiden 75 -vuotishistoriikissä (Valtionrautatiet 1912 - 1937). | ||||
|
|
24.03.2021 11:42 | Juha Pokki | ||
| Viimeisiä palasia juuri tällä hetkellä napsivat tästä. | ||||
|
|
24.03.2021 11:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Finlandia-talo on juuri otettu käyttöön (avajaiset 2.12.1971). | ||||
|
24.03.2021 09:11 | Erkki Nuutio | ||
| Lisää sivujuonteesta: Jotta nimenmuutos Scaniaksi olisi mahdollinen, täytyi eliminoida este (rahalla, ei tappamalla). Skandiaverken ( http://www.llaurin.se/ ) oli valmistanut laiva- ja venedieseleitä vuodesta 1933. Linnavuorikin valmisti lisenssillä tämän erästä moottoria sotakorvauksiin. Ruotsin tavaramerkkitoimisto ei olisi hyväksynyt tuote- ja yritysnimeksi Scaniaa, jos Skandiaverken-moottoreita olisi yhä ollut tarjolla valmistajansa toimesta. Skandiaverken lopetti moottorivalmistuksen vuonna 1966, joko Scanian aloitteesta tai muutenkin. Epäilemättä tähän kytkeytyen Scania-Vabis osti Skandiaverkenin tuotenimen ja muuttui Scaniaksi. Nimi on toki kaksoishuijaus. Ensiksi muutto Scaniasta (Skånesta) Sveaan, sitten Scandia merimoottorien upotus. |
||||
|
|
24.03.2021 08:53 | Ilkka Hovi | ||
| Aamulla herätessä muistui lauseen osa, ...syttyi huonosti... . Epäilen että kyseessä oli kuitenkin metallurginen koksi. Hiilessä on kaasumaisia osia joten olisi syttynyt heti kun tulipesään heitettiin. Tapahtuma viittaisi kuitenkin koksiin. Näkömuistini muistaa sivun vaan ei lehden kantta. Kunhan löytyy voin varmistaa. Ruskohiilestä tulee mieleen televisiosarja "Babylon Berlin" jossa ruumiinavauksessa tuleva naispoliisi, oli vielä siviili ja tuppautui mukaan, totesi katsokaa keuhkoja. Vainaja oli joki kaivostyöläinen tai veturinlämmittäjä. Keuhkot olivat täynnä hiilipölyä. Sopii hyvin ruskohiilen aiheuttamaksi. Kts myös edellinen kommentti. |
||||
|
|
24.03.2021 07:55 | Lari Åhman | ||
| Hienoa nähdä oman kotiseudun lähistöltä kuvamateriaalia menneiltä vuosikymmeniltä, kiitos Tapiolle. Onko Runnilla suoritettu ihan junakohtauksia, vai mitä virkaa sivuraiteet toimittivat? | ||||
|
|
24.03.2021 07:53 | Lauri Rantala | ||
| on jo purettu | ||||
|
24.03.2021 03:53 | Kari Juntunen | ||
| Kummer-raitiovaunusta: Se on punaisella linjalla, kuvassa se on menossa vinosti Rautatientorin poikki ja jatkaa reittiä Hakasalmenkatu - Aleksanterinkatu - Vladimirinkatu - Annankatu - Eerikinkatu - Lapinlahdenkatu - Maria, tämä reitti oli voimassa 11.8.1901 alkaen. Aluksi, ajalla 4.10.1900-10.8.1901 linja päättyi Aleksanterinkadulle, Itä-Henrikinkadun risteykseen. Laitoin kadunnimet kuvanottoajan muotoon. Tiedot haettu raitio.orgin sivuilta. | ||||
|
23.03.2021 23:20 | Kari Juntunen | ||
| Punkaharjun keskustaajamassa on S-Marketin eteläpuolella pätkä tyhjää tonttia ja koivikkoa, jossa on jäljellä matalahko penkka. Nyt on selvinnyt että siitä on mennyt raide sorakuopalle, joka sijaitsee heti nykyisen valtatie 14:n itäpuolella ja jossa on nykyään urheilukenttä. Soraa on valtavasti tarvittukin, koska rataa ei onneksi rakennettu itse Punkaharjun päälle, vaan penkalle harjun viereen. | ||||
|
23.03.2021 23:07 | John Lindroth | ||
| Tällä samaisella radalla tapahtui karmaiseva onnettomuus 14 syyskuuta vuonna 1958-kun höyryveturikäyttöinen juna päivän viimeisellä vuorollaan laakson suuntaan suistui suurella nopeudella .Seurauksena 18 kuollutta ja 112 loukkaantunutta! Onnettomuus johtui jarrujen pettämisestä,Riggenbach järjestelmä ei enää toiminut liian alhaisen höyrynpaineen vuoksi!Onnettomuuspaikan raivaus ja pelastustyöt osoittautuivat vaikeiksi hankalan maastoolosuhteen vuoksi. |
||||
|
23.03.2021 23:05 | Kari Juntunen | ||
| Punkasalmen uudemmalla rautatiesillalla on myös moninaiskäyttö eli kesäfiilistelyvideo kohdasta 1:00 alkaen :) Lisäksi videon alkuosassa taustalla näkyy Tuunaansalmen silta Retretin seisakkeen lähellä. https://www.youtube.com/watch?v=-9jzSIwQpPI |
||||
|
|
23.03.2021 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Ruskohiiltä ei varmasti missään kaasutettu vain koksin saamiseksi, vaan kaasun ja synteesikemian teollisuuden raaka-ainejakeiden tuottamiseksi. Siinä saatiin sitten väkisinkin sivutuotteena ruskohiilikoksia - jolle sitten piti keksiä käyttö sillekin. Vaikkapa polttobriketit. Saksassa (erityisesti III-valtakunta ja DDR) ruskohiili oli niin tärkeä teollisuuden lähtöaine, että sen kanssa piti toimia vaikkei olisi haluttukaan. Ei ollut varaa nirsoilla, sitä käytettiin mitä synteesin raaka-aineeksi oli saatavissa. Siitä tehtiin sitten vaikkapa ärhäköintä lentobensiiniä tai sitkeintä bunakumia. Vähän myöhemmin sitten vaikkapa hienointa Dederonia tai lujinta Duroplastia. Myöskin koksaamatonta (mekaanisesti puhdistettua) ruskohiiltä myytiin briketteinä, lämmitystarkoituksiin. Myydään vieläkin, päivän hinta Baukkarissa 4,95€/25 kg... Metallurginen kivihiili on sinänsä jokseenkin tavallista kivihiiltä, lihavaa laatua. Sen erikoisominaisuus on ennen kaikkea puhtaus: mahdollisimman korkea hiilipitoisuus, mahdollisimman pieni tuhka-, kivi- ja vesipitoisuus. Ja tärkeimpänä, mahdollisimman pieni rikki- ja fosforipitoisuus, muutenkin teräksen valmistusta haittaavista aineista puhdasta. Oli tainnut tuon anekdootin lämmittäjä tottua kihvelöimään uuniin rautatieyhtiön "Talousjohtajan Sekoitusta": 25% surkeinta antrasiittia, 25% mahdollisimman huonoa kivihiiltä, 25% kivenkameja ja 25% hiekanroskaa. Sittenpä varot paukkuvat, kun sattuukin 100% hiiltä pulla uuniin... |
||||
|
23.03.2021 22:10 | Lasse Reunanen | ||
| Uskokaa tai älkää, mutta se sininen Savonlinnan kaupungin omistama Olavinlinnan huoltolautta m/s Kyrönsalmi on samainen 1908 valmistunut höyrylossi s/s Kyrönsalmi. Monta muutosta ja kunnostusta nähneenä tuo vanhus palvelee vielä yli satavuotiaana liki alkuperäisellä asemapaikallaan. | ||||
|
|
23.03.2021 21:40 | Kari Juntunen | ||
| Etäisyys Iisalmesta on 18 kilometriä, kyllä se normaaliksi asemaväliksi sopii. Seuraava asema länteen oli Ryönänjoki, sinne on matkaa 10 km. | ||||
|
23.03.2021 21:28 | Kari Juntunen | ||
| http://piter-tram.de sivusto on antoisa varsinkin jos saksan kielen lukeminen sujuu. Sivua on näköjään päivitetty viimeisen kerran vuonna 2011, joten se lienee jonkun asiantuntevan mutta jo iäkkään harrastajan oma sivusto - sellaiset saattavat sitten joskus kadota netistä. Pidin tästä 1909 linjakartasta kovin: http://www.piter-tram.de/html/netz_1909.html |
||||
|
|
23.03.2021 21:02 | Kari Juntunen | ||
| Wikipediassa on hiukan lisätietoja liikenteestä salmen yli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6nsalmen_sillat Autot käyttivät siltaa yksikaistaisena vuosien 1935-1968 välillä, muistan kesältä 1967 pitkät jonot sillalle. Vuoteen 1935 asti sillan juuressa sen eteläpuolella kulki höyrylossi. Vanhat puomilaitokset sillalle ovat edelleen tallella unohtuneen näköisinä. Kadut jatkuvat sillan kummassakin päässä tänä päivänäkin "Punkaharjuntie" nimisinä, vaikka ne ovat käytännössä täysin erillään toisistaan. |
||||
|
23.03.2021 20:38 | Kari Juntunen | ||
| Rakennuksessa on tällä hetkellä pienhotelli jossa on kai vain viisi huonetta, ja hinnat kohtuulliset. Se on kuvassa olevan asemarakennuksen lähemmässä päässä. Keskiosassa rakennusta toimii kirpputori. Samanlaista hienoa tyyliä on Punkaharjun asema (nykyinen Lusto), se on kesäisin auki taidenäyttelytilana (vapaa pääsy), ja on sangen hieno myös sisältä, alkuperäiset seinät ja paneelit kaikki tallella. Kesällä on aseman vieressä auki myös lottakioski. Asema nimenomaan rakennettiinkin tarkoituksella hienoksi, olihan Punkaharju tunnettu matkailukohde hotelleineen jo radan rakennusaikana. |
||||
|
23.03.2021 20:34 | Kari Juntunen | ||
| Nykyinen Pitkäsilta on rakennettu varsin pian tämän kuvan oton jälkeen. Mielenkiintoista on että rata ennätettiin tehdä kaksiraiteiseksi jo sitä edeltävän sillan aikana. Kuva jossa rakennusaikainen liikenne raitiovaunuineen kiemurtelee tilapäistä siltaa pitkin nykyisestä sillasta hivenen itään on varmaan jossain netin uumenissa tai sitten jossain kirjassa, olen sellaisen nähnyt. | ||||
|
23.03.2021 20:09 | Pasi Utriainen | ||
| Euro on hyvä konsultti tässäkin asiassa, kun pieni maksaa muutaman kympin normaalikokoa vähemmän. Selwää säästöä, vaikkei järkeä. Taajama-alueella alle 50 rajoituksella voi tuota pientä versiota käyttää. | ||||
