Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2021 20:09 | Pasi Utriainen | ||
| Euro on hyvä konsultti tässäkin asiassa, kun pieni maksaa muutaman kympin normaalikokoa vähemmän. Selwää säästöä, vaikkei järkeä. Taajama-alueella alle 50 rajoituksella voi tuota pientä versiota käyttää. | ||||
|
23.03.2021 19:56 | Aapo Niemelä | ||
| Miellyttävä kuva, värimaailma sopii yhteen jotenkin erityisen hyvin. | ||||
|
23.03.2021 19:52 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä on piirretty muistikirjaan olevan (1995) tilanteen mukaan, kun poikkesin rataosan kaikilla liikennepaikoilla. Riipustin vain mahdollista myöhempää tarvetta varten. Joiltakin rataosilta olen piirtänyt muistikirjojen riipustukset puhtaaksi, tätä en. Vuoden 2000 jälkeen olen päivittänyt erittäin sattumanvaraisesti yhtään mitään enkä enää kierrellyt systemaattisesti jonkin rataosan kaikkia liikennepaikkoja entiseen malliin. | ||||
|
23.03.2021 19:00 | Mikko Herpman | ||
| Runnissa aika iso asema ja ilmeisesti ollut ratapihaakin, vaikka etäisyyttä Iisalmesta ei taida olla oikein viittä kilometriä. Onkohan "taikavedellä" ja siihen liittyvällä kylpylällä ja sen korkea-arvoisilla vierailla ollut vaikutusta aseman syntyyn? | ||||
|
23.03.2021 18:58 | Ilkka Hovi | ||
| Etsippä nyt koksiasiaa kohdasta "sähkömootorijuna". Mielenkiintoinen keskustelu ryntää eteenpäin. Tutkimatta enempää ihmettelen voisiko ruskohiilestä saada koksia. Saanto tuskin kummainen. Yllä mainittiin metallurginen koksi. Sen lähtöaine on metallurginen hiili. Jos saan muistelen lehdessä ollutta juttua Amerikoista jossa silloinen lämmittäjä teki lämmityskokeen. Tarina alkoi siitä, juna juuttui opastimiin kun nostosilta oli nostettu laivaliikennettä varten. Nuori lämmittäjä katseli tylsistyneenä hytin ikkunasta kun viereisellä raiteella oli juna jonka hoppervaunuissa oli paljon paremman näköistä hiiltä kuin hänen veturin tenderillä. Kuljettaja kertoi noiden hiilten olevan metallurgiseen käyttöön. Joutessaan lämmittäjä kiipesi viereiseen vaunuun ja lapioi jonkin verran hiiltä omalle tenderille ja sieltä arinalle. Eipä näyttänyt kovin kummalta, syttyi huonosti. Opastimeen syttyi vihreä valo ja sillalle oli pieni nousu joten kuljettaja joutui lähtemään liikkeelle voimakkaasti vetämällä. Sitten syttyi, ensimmäinen varoventtiili laukesi, sitten toinen, lämmittäjä käynnisti imurin, sitten laukesi kolmas varoventtiili ja kuljettaja käynnisti myös oman puolensa imurin. Pain vain nousi, joten kuljettaja päästi vettä lieteventtiilin kautta. Siltaa hoitavalla asetinlaitteella ihmeteltiin mitä tuolla tapahtuu varoventtiilit huutavat ja veturista tuli joka tuutista höyryä. Sillalla alkoivat varoventtiilit sulkeutua yksi kerrallaan ja siitä selvittiin sittenkin. | ||||
|
|
23.03.2021 18:00 | Jan Jahkola | ||
| Ihan mielenkiintoista historiaa. Olet ilmeisesti tehnyt nämä juurikin vuoden -95 tilanteen mukaan. Oletko päivittänyt jos on jotain purettu tai muutettu tai jopa rakennettu jälkeenpäin? | ||||
|
23.03.2021 17:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähistölle on valmisteilla Nobinan sähköbussivarikko. Samoin kuin Merlo Roto -kurottajiin, voisi niihin sähköbusseihinkin asentaa myös ratapyörät ja siirtyä ajamaan tästä vaikkapa Naantaliin ;) | ||||
|
|
23.03.2021 17:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Täällä ollessani tasoristeyksen ylitti yksi auto, ja se ei noudattanut pakollista pysähtymistä. | ||||
|
23.03.2021 16:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos tiedoista ja kaavioista, Jukka ja Eljas. Lisätiedot ovat aina tervetulleita. | ||||
|
23.03.2021 14:22 | Oula Ahlholm | ||
| Miten on näin UPEA kuva saatu aikaan! | ||||
|
23.03.2021 13:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Käytin sillalle annettua virallista nimeä. On totta, että tuolla on nykyään vähän eri nimisiä katuja. | ||||
|
|
23.03.2021 11:50 | Pasi Seljas | ||
| Taitaa olla paremminkin Viinikankadun silta. Pinninkatukin ennen jatkui näille nurkille, mutta nykyään se on Ratapihankatu jatkuakseen toisella puolella Viinikankatua Järvensivuntienä. | ||||
|
|
23.03.2021 11:19 | Eljas Pölhö | ||
| Räntämäelle on merkitty 1985 voimassa ollut raidesopimus: - Rt 323/38/73, 4.5.1973, Turun Muna Oy (nyk. Vaasanmylly Oy/Turun Muna) [tässä "nyk." tarkoittaa vuotta 1985] |
||||
|
23.03.2021 09:57 | Miitre Timonen | ||
| Nykyään autovaunut ovat junan peräpäässä, mutta ennen tämä oli normaali järjestys. Edo-aikana järjestys vaihtui. Ennen juna lähti nelosen pussiraiteelta, nykyään vitoselta, tosin sillä ei lienen tämän kannalta merkitystä. | ||||
|
|
23.03.2021 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Kovin pienen näköinen tuo STOP-merkki, mutta ei kai kukaan nyt niin tyhmä ole, että laittaa pienikokoisen tällaiseen paikkaan. | ||||
|
|
23.03.2021 08:32 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ei ollut mitään tarkempaa tai täsmällistä aikatietoa. | ||||
|
|
23.03.2021 08:26 | Kari Haapakangas | ||
| Onko tuo turkulainen erikoisuus? Autovaunuthan ovat "väärässä" päässä junaa. | ||||
|
|
23.03.2021 08:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että koordinaatteja ei vieläkään ole korjattu. | ||||
|
|
23.03.2021 08:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tuossa Resiinassa tarkempaa purku- tai lakkautusaikaa? Nyt on siis saatu avauspäivämääräksi 1.4.1974. | ||||
|
|
23.03.2021 08:02 | Lauri Rantala | ||
| Tähän vain paikallisjuna kulkemaan sähköllä. Ei VR:ää | ||||
|
|
23.03.2021 08:00 | Lauri Rantala | ||
| Valtion sillassa tosi paljon värejä. | ||||
|
23.03.2021 07:59 | Lauri Rantala | ||
| VR:n tuleva diesel veturi, jonka käyttö lopahtaa ennen 40 vuoden käyttöaikaa ? | ||||
|
23.03.2021 07:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hassu reitti. | ||||
|
|
23.03.2021 06:33 | Petri Soronen | ||
| Tuleva dieselveturimalli taiteilijan näkemyksellä terästettynä? | ||||
|
23.03.2021 04:58 | Kari Juntunen | ||
| Hakasalmenkadulla, 1928 alkaen Keskuskadulla oli yksiraiteinen raitiotie vuodesta 1900 alkaen, rata meni Rautatientorin poikki viistosti Vilhonkadulle. 1908-1909 rataverkko muutettiin kaksiraiteiseksi, ja Rautatientorin reitti muuttui sen länsi- ja pohjoislaidan mukaiseksi. Keskuskadulta raitioliikenne siirtyi Kaivokadulle 1935. Rautatientorilla raiteet siirrettiin sen länsilaidalta itälaitaan 1938, raiteet olivat siis Kaivokatu-Mikonkatu-Vilhonkatu-Kaisaniemenkatu. 1950 siirtyi raitiovaunujen reitti itään päin ajettaessa Kaisaniemenkadulle. 1994 siirtyi myös länteen päin menevä raitioliikenne Kaisaniemenkadulle. http://raitio.org sivuilta löytyy tarkat kuvaukset linjojen muutoksista kautta aikojen sekä kartat niistä. |
||||
|
23.03.2021 04:02 | Kari Juntunen | ||
| Vuoden 1920 Kesäk.-Elok. Turistista "Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustaja vuorot" löytyy muun muassa seuraavaa: Helsinki-Tallinna-Stettin Höyryl. "Torneå" kapt. A. BLOMQVIST. Kaksi vuoroa kuukaudessa. läht. Helsingistä lauvantaina 5. ja 19. p:nä kesäk., 3, 7, 31 heinäk., 14, 28 elok. klo 4 a. p. Matkustajien on mentävä laivaan perj. iltana klo 9-10. läht. Tallinnasta samoina päivinä klo 11 a. p. saap. Stettiniin joka seuraava maanantai i. p. |
||||
|
23.03.2021 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nro 19 tullutkin hylätyksi Alhojärvellä tapahtyneen rypykän vuoksi, jossa se ja tavarajuna ajoivat yhteen? 14 oli ollut viimeinen Mäntän Motti helmikuun loppuun 1953 mennessä. 13 oli ollut Mäntän - Vilppulan välillä silloin, kun 14 oli huollossa. Alhojärven törmäyksestä kertoo junan konduktöörinä ollut Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla", painatusvuosi 1982. Tapauksen johdosta syntyi kiivastakin keskustelua aavejunista, so. konduktöörittömistä tavarajunista. Mainittakoon, että konduktööri Mälkönen oli mukana Kuurilan onnettomuusjunassa P64. |
||||
|
|
22.03.2021 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Ulkomainen veturityyppi jostain pienoisrautatieluettelosta? | ||||
|
22.03.2021 22:33 | Perttu Karttunen | ||
| Johan on tunnelmaa tässä kuvassa, upea on! | ||||
|
Kuvasarja: Pinninkadun uusi alikulkusilta |
22.03.2021 22:28 | Simo Virtanen | ||
| Katua ollaan pudottamassa alemmaksi niin, että sillan ali pääsisi korkeimmilla kuorma-autoilla eli vapaakorkeus 4,4 m. Nythän katu näyttää korkeintaan puolivalmiilta uuteen hienoon siltaan verrattuna. Työhön ollaan ryhtymässä vasta jääkiekon MM-kisojen jälkeen. Ilmeisesti liikenteellinen haitta katsotaan niin suureksi. |
||||
|
22.03.2021 22:19 | Kari Juntunen | ||
| Kuvan pikajuna 62 vuonna 1958 on oikein mukava viritys, Suomen Kulkuneuvot 2/1958 mukaan junassa P62 on: - Istumavaunu 1,2 lk. Rovaniemi - Helsinki - Makuuvaunu 1,2 lk. Rovaniemi - Tampere - Makuuvaunu 1,2 lk. Kemi - Tampere - Istumavaunu 1,2 lk. Haapamäki - Helsinki - Ravintolavaunu Haapamäki - Helsinki - Istumavaunu 1,2. lk. Pori - Helsinki - Istumavaunu 2 lk. Tampere - Helsinki Lähtö Rovaniemeltä on klo 17:55 ja Helsinkiin tulo 14:00, kuvassa saavutaan Riihimäelle klo 12:50. |
||||
|
|
22.03.2021 21:52 | Juha Kutvonen | ||
| Vaunu 19 hylättiin sarjansa ensimmäisenä jo vuonna 1956. Sen tilalle Tampereelle sijoitettiin vielä nrot 13, 15 ja 17 siellä olleen 14:n lisäksi. Enimmillään Dm2-sarjaa oli Tampereella viisi kpl vuonna 1959, kun vaunu 18 oli siirretty sinne Kouvolan konepiiristä. | ||||
|
|
22.03.2021 20:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Munaraide on ollut olemassa jo ainakin yli 30 vuoden ajan ennen kuvan paikkaan perustamista, sillä ensimmäinen näkemäni maininta Turun Munan syrjäraiteesta löytyy vuoden 1942 Liikennepaikkojen välimatkat -opuksesta. Silloin raiteen tariffivälimatka on ollut Tku 1, ja vuonna 1968 se vaihtui -> Tkus 1, jossa se oli käsittääkseni siihen saakka, kun kuvan raide otettiin käyttöön. |
||||
|
|
22.03.2021 20:56 | Seppo Rahja | ||
| Esa, minulla ei ole hajuakaan motin numerosta tai tyypistä, mutta kolme tolppaa seinässä jotenkin hämärästi muistan ja kyllä niillä kolmannen luokan puupenkeillä oli ihan mukava istua. | ||||
|
|
22.03.2021 20:34 | Jukka Voudinmäki | ||
| Käskylehdessä 1974-14 on maininta Turun aseman alaisesta Turun Muna Oy raiteesta, joka avataan 1.4.1974 tariffivälimatkalla Tku 7. Resiinan 1992-3 Tasoristeys-palstalla kirjoitetaan vaihteen purkamisesta. |
||||
|
|
22.03.2021 20:04 | Lasse Reunanen | ||
| Kesäaikaan pitää myös huomioida vielä 60-luvulla Tampereen seudulla voimissaan ollut melko vilkas höyrylaivaliikenne, joka osaltaan verotti junamatkustajuen määrää. | ||||
|
|
22.03.2021 19:29 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan Orivesi-Jämsä-välillä muutos Dm2 -> Dm4 mennyt kerrasta poikki-järjestelmällä vai ollut vuodenajasta riippuvainen? Tampereen ja Turun Dm4-vaunut olivat kevääseen 1961 asti talvikausina aika kovassa käytössä ainakin siitä päätellen, minkä verran niille oli aikatauluissa merkitty junia mutta kesällä lienee ollut helpompaa, koska P91/P92 Tampere-Pieksämäki oli Hr11-vetoinen ja P357/358 Turku-Tampere Hv-vetoinen. Siten Dm4:n paikallisliikennekäytölle olisi Tampereen suunnalla kesäisin enemmän mahdollisuuksia kuin talvikaudella. Kevään 1961 aikana tilanne helpottui, kun Rantaradalla entisiä Dm4-vuoroja muutettiin Hr11- ja Dm6-vetoisiksi ja P91/92 Tampere-Pieksämäki muuttui kesäaikataulun 1961 alusta veturijunaksi ympäri vuoden. | ||||
|
22.03.2021 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Korvattu alkulkusilta oli käsittääkseni ainakin pääosin alkuperäinen Vaasan radan alikulkusilta. Kaupungista tulevasta autoliikenteestä noin puolet tulee Viinikankatua pitkin. Tämä katu avattiin 20-luvun mittaan. Vuonna 1918 senrinteeseen nykyistä yliopistoa kohti kaatui melkoisesti valkoisia, jotka kiipesivät kohti hyvin sijoitettua punaisten konekivääriä. Noin puolet liikenteestä tulee Kehruukoulunkatua pitkin. Tämä katu kulkee pääosin samaa reittiä kuin niinikään 20-luvulla avattu Pinninkadun loppukaarre. Kaikki tieliikenne kaupungista kohti Lempäälää ja Etelä-Pirkkalaa 20-luvun alkuvuosiin asti kääntyi Sorinkadulta entisen TVH:n korjaamon sivuitse, ylitti pääradan vartioidun tasoristeyksen kautta ja Vaasan radan vartioimattoman tasoristeyksen kautta ja laskeutui loivasti Vaasan radan pohjoiskylkeä pitkin kohti tuota nyt kadonnutta alikulkusiltaa. |
||||
|
|
22.03.2021 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos Heikki! Taas tuli paljon hyvää taustatietoa. Toivottavasti joku on hoksannut, että näistä Vorgin tietoiskuista saa ajan kanssa kerättyä hyvän rautatiealan tietokirjan, jollaista joskus on haikailtu. | ||||
|
|
22.03.2021 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seppo, minulla on hämärä muistikuva Vilppulassa näkemästäni valokuvasta, joka esitti Oriveden - Jämsän mottia, jonka vaununa oli Dm2 nro 19. Sen vaurioiduttua tilalle tuli Dm4. Voi olla, että muistan motin numeron väärin. Kyseinen kuva oli entisen junanlähettäjä Soini Sauron kokoelmista. Hra Sauro oli Haapakamerat ry - kamerakerhon kantava hahmo. |
||||
|
|
22.03.2021 18:22 | Timo Salo | ||
| Muistin virkistykseksi: Tälläisiä kuvien pitäisi olla... | ||||
|
Kuvasarja: Pinninkadun uusi alikulkusilta |
22.03.2021 17:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista. | ||||
|
22.03.2021 17:12 | Timo Salo | ||
| Kai ne nyt p......e on tajunneet laittaa kamerat molemmista suunnista, muuten töherrykset on vaan ajan kysymys! Ja se on sääli, kun noin kaunista luonnonkiveä ja "oikeaa taidetta" on pistetty näkösälle... | ||||
|
|
22.03.2021 16:39 | Heikki Jalonen | ||
| Kuten E.P. jo tuossa mainitsikin, koksin epätasainen laatu koettiin Tanskassa ongelmaksi. Syynä oli varmaankin se, että sitä tuli mistä sattui ja monesta paikasta, eri tuotantoalueilta ja eri tuotantoprosesseista, sekalaista tavaraa. Tanskan oma koksin tuotanto oli varmaan täysin riittämätöntä, joten lisänä tarvittiin tuontia, Tanskassa itse lähtöaineshiilikin oli tietenkin tuontitavaraa (ei lasketa Grönlannin kokeiluita tähän). Voisi olettaa, että tuontia oli ennen kaikkea Saksasta ja Brittein saarilta. Koksin tuotannossa "lihavat" eli runsasbitumiset hiilet olivat parhaita, mutta myös siten kalleinta. Sellaisia hiiliä tuotettiin eniten Walesissa, myös Belgiassa ja Ranskassa. Saksasta saatavat hiilet olivat usein köyhempiä laatuja, joista ruskohiili huonointa. Kuivista, "köyhistä" hiilistä saatava koksi on haurasta, jos ollenkaan koossa pysyvää, jokseenkin sopimatonta arinapolttoon. Toimii kyllä ketjuarinoilla, pölypolttimilla ja muilla raskaan teollisuuden laitteilla. Sama pätee antrasiittiin. Sama pätee ruskohiileen. Sen lämmityskäyttö pienlaitteissa perustuukin sen koksista tehtyjen brikettien (noin 0,5 kg pötkylöitä) käyttöön, niistä lienee kyse myös tuossa vaununlämmitys-huomautuksessa. Muutoin, irtotavarana, tilanne olisi kuin hiekkaa lapioisi uuniin. Juuri noista briketeistä taisi paljolti johtua DDR:n hieman rikinkatkuisen harmaa talvinen arki-ilmasto, ne olivat siellä hyvin suosittu lämmityspolttoaine. Monin paikoin Kiinassa ja Intiassa edelleen arkista jokapäivää. Joten, veturikäytössä varmasti yritettiin pysyä kivihiilistä, lihavista sellaisista, saadussa koksissa; niin kauan kuin koksia yleensäkään vetureissa poltettiin. Lihavat hiilet olivat sitten myöhemmin myös parhaita "höyryhiiliä", Newcastle lump esimerkiksi oikein haluttua. Ainakin siiffit ja lämmittäjät sitä halusivat, eri asia oli sitten mitä yhtiön talousjohto halusi. Pitää vielä mainita erikseen metallurginen koksi. Sitä tehdään Suomessakin edelleen (SSAB Raahe). Se on aina ollut arvokasta erikoistuotetta, rikki/fosfori ja muiden haitallisten aineiden osalta erikoispuhdasta. Lämmityskäyttöön sitä ei tuhlata. Metallurgisen koksin raaka-aineeksi kelpaavat vain hyvin rajoitetut raakahiilet. Donbassin alue on varsin tunnettu niistä. |
||||
|
|
22.03.2021 15:16 | Tauno Hermola | ||
| Ja tuo Dm2 vaunu 13 siis odottelee kunnostusta Haapamäellä https://vaunut.org/kuva/3918 | ||||
|
22.03.2021 14:38 | Jussi Laukkanen | ||
| Nykyinen tilanne kuvien käyttöoikeuksien suhteen on minun käsittääkseni juuri sellainen kuin Tuukka sanoi: Vorg saa vain ne käyttöoikeudet, jotka ehdoissa mainitaan ja tällä hetkellä vorgille ei siirry oikeuksia. Minäkään en ole juristi, joten tätäkin lausumaa tulee pitää vain maallikon näkemyksenä. Mitä tulee käyttäjäehtojen uudistamiseen, en näe sitä mitenkään mahdottomana asiana. Tarvitaan tietysti julkaisijoiden puolelta konsensus, että näin toimitaan, mutta muutoin käyttäjäehtojen kirjallinen sisältö voi hyvinkin olla saatavissa ilman suuria taloudellisia uhrauksia. |
||||
|
22.03.2021 14:27 | Mikko Herpman | ||
| No, jos on suuttimet, pumppu ja moottori vielä iskussa taikka muuten pantu kuntoon. Eivät nämä juurikaan enää savuttele! Tosin jos kyseessä on SuperTurbo_sleepperi tulee ensin savua ja sitten häviää savut ja auto näkymättömiin. | ||||
|
|
22.03.2021 14:27 | Lasse Reunanen | ||
| Vanhoja Mersun moottoreita on kyllä vieläkin käytössä monessa tarkoituksessa, eikä ne kunnossa ollessa sen pahemmin haise tai savuta kuin muutkaan. Eskon hajumuistoihin saattaa osaltaan vaikuttaa Mersun kestävyys ja sen myötä suuret ajomäärät huonolla huollolla tai ehkä vielä enemmän tiettyjen käyttäjäkuntien tapa ajaa mitä ihmeellisimmillä korvaavilla polttoaineialla. Mersun perusdieselhän polttaa liki kaiken nestemäisen palavan käytetystä munkkiöljystä lähtien. | ||||
|
|
22.03.2021 14:22 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos Ilkka! Vähän haasteellista suomentaa ja lyhentää tanskankielistä tekstiä asiasta, josta ei oikein mitään ymmärrä. Osaatko sanoa vielä sen verran lisää, että onko höyryvetureissa (yleensä) käytetty nimenomaan kivihiilikoksia eikä esim. ruskohiilikoksia. Tavarasanakirja vuodelta 1947 antaa kivihiilikoksille korkeamman lämpöarvon kuin kivihiilelle yllä tanskalaisessa kirjassa. Ruskohiilikoksin sanotaan tavarasanakirjan mukaan soveltuvan erityisen hyvin vaunujen lämmitykseen (ilmeisesti kamiinoissa). | ||||
|
|
22.03.2021 14:15 | Esko Maasalo | ||
| Nuo Merssut olivat kyllä myös nykyajan tiedoilla varustettuna surullisen kuuluisia nokikirnuja, joiden perässä ei voinut ajaa edes kaukana perässä vaan oli pakko pyrkiä heti jonon johtotähdeksi muun merkkisellä 'benssiiniautolla'. Muistan erään kerran ajaessani kolmen rekan perässä miten voivat haista noin pahalta. Kilometrien jälkeen paljastui ensimmäisen ja toisen rekan välissä ajamassa juuri Mersu 123:n, eli olisi jo ominaishajusta pitänyt arvata. Sen pakokaasut näkyivät ja varsinkin haisivat hyvin tukahduttavan ja jotenkin vain sille tyypillisen 'rasvaiselta'!! | ||||
|
22.03.2021 14:08 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuva tutusta paikasta! Junan kannattavuus ei tosiaan ole korkealla tasolla, mutta olisiko tuolloin palvelu ollut tärkeämmässä roolissa. Junahan lienee menossa pohjoiseen kohti Kajaania. | ||||