Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.03.2021 20:33  
  Hataran pään muistin mukaan ensin oli Hankkijan ja Keskon varastoille vaihde ja sitten sataman vaihde. Kerran oltiin menossa sahalle niin joku oli tehnyt sataman vaihteeseen kämmin että kiskon ja vaihteen kielen väliin oli asetettu pullo ja vaihde oli asetettu puristamaan pulloa. Satuttiin kuitenkin huomaamaan eikä ajettu "miinaan".
kuva 26.03.2021 20:24 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. Suhteellisen aikainen virkatarvevaunuksi muuttamisen ajankohtakin viittaa varmaan samaan.
kuva 26.03.2021 20:21 Heikki Jalonen  
  Eikös juuri tässä sillassa ollut alunperin kaarikehä juuri tuossa Jalostajan puolen päässä, poistettu 1980-luvulla kun silta muutettiin kiinteäksi?

Kaarikehässä oli alapuolella hammassegmentit, joilla silta käännettiin pystyyn, kaaren yläpäässä nostoa avittava vastapaino. Mikäli oikein tiedän, niin tämä oli Suomessa ainoa tällä tavalla toimiva silta. Eikä se koskaan toiminut kunnolla...

Onkohan tuo Jalostajan piippu muuten jo käppyrällä vai onko vaikutelma vain pikselien pölinää? Piippu on kai ollut kylmänä jo vuosikymmenet, nykyhöyryt saadaan tuohonkin tehtaaseen pikkupannusta.
kuva 26.03.2021 20:21 Petri Nummijoki  
  Mutta etelän suunnasta valmistui Iisalmeen sähköistys jo vuonna 1984, joten hyvin kuva voi olla vuodelta 2005 eikä siten ristiriitaakaan ole Dv12-veturin kanssa.
kuva 26.03.2021 18:58 Esa J. Rintamäki  
  Petri, mainitsemastasi sisustusuudistuksesta ei näiden vaunujen kohdalla ollut merkintää, kun tietoja pengoin esiin.
kuva 26.03.2021 18:56 Marko Vornanen  
  Isäni tunnisti suorittajan Seppo K:ksi.
kuva 26.03.2021 18:41 Jimi Lappalainen  
  Keskustelua rakennuksesta kuvassa https://vaunut.org/kuva/146229
kuva 26.03.2021 18:39 Jimi Lappalainen  
  Upeana yksityiskohtana vanha kilometrimerkki.
kuva 26.03.2021 18:36 Jimi Lappalainen  
  Silta on tosiaan ollut tarkemmalta tyypiltään läppäsilta, jossa Teppo on aivan oikeassa. Myös JNo on oikeassa arkikielen käytön suhteen. Tepon kommentti oli myös aivan oikeutettu, koska olen itsekin hyvin tarkka eri asioista. Kaikki on minun puolestani hyvin :)
kuva 26.03.2021 17:57 Petri Nummijoki  
  Uusittiinko 16/69-paikkaisista CEi-vaunuista sisustusta yhdessäkään vai olivatko kaikki loppuun asti kovapenkkisiä 2. luokan osalta?
kuva 26.03.2021 17:27 Alex Chudoba  
  Tämä onkin nykyisin museoituna Haapamäellä. https://vaunut.org/kuva/93821
kuva 26.03.2021 17:25 Alex Chudoba  
  Saneeraamaton Dv12 2503 taitaa tosin rajata pois myös vuotta 2006 myöhemmät vuodet (ks. esim. https://vaunut.org/kuva/31440 ), joten jokin ristiriita tähän vielä jää.
kuva 26.03.2021 16:57 Markku Naskali  
  Noinhan sitä pompittiin kiskojen yli kun laituritkin olivat matalia. 50-luvun alkupuolella kuljettiin erityisesti talvella kouluun ja asioille rataa pitkin kun pikkutiet olivat lumen tukkimia eikä niitä aurattu. Junat kulkivat harvemmin ja olivat äänekkäitä. Ei onnistuisi nykyään ainakaan niin "turvallisesti" kuin silloin.
kuva 26.03.2021 16:49 Oula Ahlholm  
  no nyt vaihtui. Kiva kuva tämä uudempi versio.
kuva 26.03.2021 16:46 Marko Vornanen  
  Upeita kuvia Ylä-Savosta! Kiitos näistä Tapio!
kuva 26.03.2021 16:44 Tapio Keränen  
  Näpäily- ja kuvanvalintavihre. Toivottavasti korjaantuu pian.
kuva 26.03.2021 16:41 Teppo Niemi  
  Onkohan tämä sama kuva kuin https://vaunut.org/kuva/146240
kuva 26.03.2021 16:39 Teppo Niemi  
  Ihan kuin Hkb:n lasktina olisi sähkörata- / opastinportaalien osia.

Onkohan tämä kuva kahdesti?
kuva 26.03.2021 15:46 Esa J. Rintamäki  
  Loistava kuva Huru kolmestatoista!
kuva 26.03.2021 15:45 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan oikeassa alanurkassa näkyvä esine viittaa siihen, että suorittaja kokee pian suorituspaineen lähettäessään lättäjunan eteenpäin...
kuva 26.03.2021 15:41 Esa J. Rintamäki  
  Eljas, viimeinen "Mulatti", eli 16/69-paikkainen CEi oli nro 2607, josta tuli BG 040065 vuonna 1967. 2607 oli valmistunut vuonna 1936.

Mulatteja olivat siis vaunut 2590 - 2599, vanhoille aluskehyksille valmistuneet 2600 ja 2601, sekä sarja 2602 - 2607.
kuva 26.03.2021 15:17 Marko Vornanen  
  Yritän tunnistaa suorittajaa, mutta kovin katsoo alas kuvassa.
kuva 26.03.2021 15:05 Tapio Keränen  
  Jotenkin Iisalmi vaikuttikin oudolta. Edellisenä päivänä porukkamme kävi Pieksämäellä. Sieltähän kuva onkin. Kiitos kommenteista!
kuva 26.03.2021 14:56 Tapio Keränen  
  Kiitos, Marko, kuvausajankohtahuomautuksesta! Korjasin tiedot.
kuva 26.03.2021 14:49 Jussi Pajunen  
  Hyvin onnistunut ja kiva talvinen kuva!
kuva 26.03.2021 14:47 Marko Vornanen  
  Sähköistys osuuksilla Oulu–Kontiomäki–Iisalmi sekä Kontiomäki–Vartius otettiin käyttöön 1. joulukuuta 2006 joten vuodelta 2005 tämä kuva ei voi olla. Olisiko helmikuu 2007?
kuva 26.03.2021 14:28 Juha Kutvonen  
  Kyllä tämä Pieksämäeltä näyttää. Ainakin siellä oli tuollainen hiekoituslaitos: https://www.vaunut.org/kuva/9238
kuva 26.03.2021 14:26 Lari Åhman  
  Minäkään en löytänyt tunnusmerkkejä Iisalmeen tästä kuvasta.
kuva 26.03.2021 13:58 Marko Vornanen  
  Ei tämä ole kyllä Iisalmesta tämä kuva. Pieksämäkeä veikkaisin.
kuva 26.03.2021 13:44 Eljas Pölhö  
  Täsmennetään: Muistikuvani koskevat Di-vaunuja (1954-1955, II lk) ja Ci-vaunuja (1956-1962, 1. lk) junissa P75 ja P76. 1954 on vanhin vuosi, jolta jotain muistan, koska silloin osasin lukea "Turistin" kartasta mikä asema seuraavaksi ohitetaan ja muistan junan pysähtyneen Mommilassa (se oli yleisöaikataulun mukainen pysähdys). P75 kohtasi siellä jonkun toisen junan, kun Ri-Lh-väli oli pääosin yksiraiteinen. Tarina kertoo, että ilahdutin (?) kanssamatkustajia kailottamalla kirkkaalla lapsen äänellä mikä asema ohitettiin ja mikä ohitetaan seuraavaksi.

1960-luvun puolella kun sain matkustaa itsekseni (oppikoululainen), niin muistan paremmin CEi-vaunut, jollainen kulki suorana vaununa junissa P1/H771 ja H772/P10. Tämä tarjosi ajallisesti pitempikestoisen matkan, joten valitsen mikäli mahdollista. Vanhimmissa muistoissa tästä junasta P10:ssä oli veturina Hv3. CEi-vaunuissa oli osassa 16-, osassa 32-paikkainen 1. luokka.
kuva 26.03.2021 13:34 Timo Salo  
  Tämmöseen kuvaan ei uskonut heti törmäävänsä, rappioromantiikkaa!
kuva 26.03.2021 13:34 Mikko Ketolainen  
  Helsingin Sanomien arkiston mukaan Rautaruukilta Hämeenlinnaan matkalla olleen tavarajunan kaksi vaunua putosi kiskoilta Ikaalisissa Sisätön tasoristeyksen vaiheilla. Helsinki-Rovaniemi yöpikajuna käännytettiin takaisin Tampereelle ja sieltä Haapamäen kautta Seinäjoelle. Muut junat osattiin lähettää kiertotietä, mutta pidempi matka vei enemmän aikaa.
kuva 26.03.2021 12:40 Lasse Reunanen  
  Vanhalla Saimaan kanavalla oli useita rullasiltoja maantieliikenteelle. Kansolassa on entisöitynä yksi. Käsittääkseni rullasiltoja oli myös muilla sisävesien kanavilla, mm. Kermalla ja ilmeisesti Pielisjoella. https://kylat.ekarjala.fi/kanava/historia/vanha-kanava/
kuva 26.03.2021 12:27 Rainer Silfverberg  
  Niin on. Halvalla näyttäisi menevän. Vielä ehtii tarjota. https://huutokaupat.com/2542735/asemarakennus-hanko
Voi olla että on hintavaraus.

Punkasalmen asemarakennus oli kanssa, mutta se tais mennä.
kuva 26.03.2021 12:10 Tuomo Ala-Keturi  
  Tämäkin asemarakennus on nyt myynnissä.
kuva 26.03.2021 11:17 Eljas Pölhö  
  Kraussin katalogissa vuodelta 1906 ei ole kuvaa timattipiipusta. Kaikki pienet veturit on varustettu suoralla savutorvella. Sama koskee kaikkia muitakin saksalaisia katalogeja, joita minulla on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Henschel on ainoa, joka esittelee jotain kipinäsammutinta (sokeriruokoradoille). Olisiko suora savutorvi luonut mielikuvaa nykyaikaisesta veturista uudella vuosisadalla?
kuva 26.03.2021 10:17 Juha Kutvonen  
  Radan varrella -kirjan mukaan Kalliomäen laiturivaihde perustettiin Sukevan vankilan tarpeisiin. Liikennepaikkarakennuksessa oli tavallisten toimistotilojen lisäksi vankien odotushuone selleineen, arvatenkin tuo kivirakenteinen osa.

Olisikohan rakennus ollut alunperin vankeinhoitolaitoksen omistuksessa ja VR on ostanut sen v. 1955?
kuva 26.03.2021 09:35 Juhana Nordlund  
  Arkikielessä läppäsiltoja kutsutaan silloin tällöin nostosilloiksi. Minäkin opin toimimaan sillä tavoin jo 5-vuotiaana, kun Lauttasaaren silta avattavine läppineen oli uusittu.

Avattavia siltoja on siis kolmea tyyppiä: 1) kääntösillat 2) läppäsillat ja 3) nostosillat. Nostosiltatyypissä sillan kansi nousee hissin tavoin ylös.

julkaisu.vayla.fi-sivulta ladattava pdf-tiedosto kertoo, että edellisten lisäksi on olemassa muitakin avattavia siltatyyppejä (rulla-, työntö- yms. sillat), mutta niitä ei tiedoston mukaan ole rakennettu Suomeen.
kuva 26.03.2021 08:08 Jimi Lappalainen  
  No, kyllä se silti nousi.
kuva 26.03.2021 05:44 Teppo Niemi  
  Ei tuo ole ollut nostosilta vaan läppäsilta. Sillasta on juttua jossain vanhemmassa Resiina-lehdessä..
kuva 26.03.2021 03:10 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuollaisen osin tiili, osin lautarakenteisen rakennuksen siirto on ollut käytännössä mahdotonta. Kokonaisena ei 50-luvun laittein onnistu, ainakaan tiiliosan siirto ja purettuna joutuisi rakentamaan kokonaan uudestaan. Siirrettävänä olisi vain käytettyjä rikkonaisia tiiliä ja purkulautaa. Ehkä kattotuolit, tms. voisi valmiina siirtää. Voisiko tiiliosa olla ollut paikalla jossain muussa käytössä ja se olisi ostettu? Puuosa olisi sitten rakennettu jatkoksi myöhemmin.
kuva 25.03.2021 23:56 John Lindroth  
  Radalla toimi alunperin 3 Krauss veturia numerot;2243.2244 ja 2264.
kuva 25.03.2021 23:44 Jimi Lappalainen  
  Piirustuksessa sanotaan, että "ostettu v. 1955"; eli onkohan tämä siirretty jostain muualta tänne Kalliomäkeen asemaksi? ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660289 )
kuva 25.03.2021 23:30 John Lindroth  
  Itse asiassa turistit myöhästyivät! Mutta tuolla ulkoterassillahan voi ensi hätään hyvinkin nauttia muutaman kaljan ja unelmoida La Pepasta kun sen tietää voi baarimikolta tulla ilmainen kierros! Ps. Hyvä osoite on myös Mollibahn!
Ps kuva ei kerro mutta onkohan tuossa kyseessä mahdollisesti yksikielinen vaihde?
kuva 25.03.2021 23:28 Rainer Silfverberg  
  Ei tainnut olla vielä mikään turismikohde siihen aikaan kun rata vielä oli käytössä?
kuva 25.03.2021 23:25 John Lindroth  
  Rata kulki paikkakuntien Las Palmas ja Puerto de la Luz alunperin höyryraitiotienä jolla oli käytössään"Kastenlok" veturimalli.
Vuonna 1910 rata sähköistettiin.Sotienjäkeinen ja Espanjan sisällissodan jälkeinen seuraus oli paluu höyryyn vuonna 1944 ja 47 tuli lliikenteen lopetus. Suunnitelmiaa uudesta modernista ratayhteydestä on ollut vireillä.
Tuo höyryveturi jonka aiemmin mainitsin on näytteillä Elder museossa Las Palmasissa.
kuva 25.03.2021 22:38 Jimi Lappalainen  
  Onko tämä veturi vielä olemassa?
kuva 25.03.2021 22:25 Jimi Lappalainen  
  RHB:n RHB:t.
kuva 25.03.2021 21:40 Jimi Lappalainen  
  Oho, kiitos kuvasta!!
kuva 25.03.2021 21:39 Kari Juntunen  
  Millainen verkosto siellä on ollut, ja jatkuiko raiteet ja matkustajaliikenne jonnekin maaseudun puolelle?
kuva 25.03.2021 21:19 Kari Juntunen  
  Laituripytinki on erikoisen näköinen, asia liittyy varmaan läheiseen Sukevan vankilaan. Tietääkö joku tarkemmin?