Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.03.2021 16:07 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos palautteesta. Tavarajunan kuljettaja jaloittelee kuvassa. | ||||
|
21.03.2021 15:52 | Timo Salo | ||
| Pakko sanoa: Jäkälöityneet... | ||||
|
21.03.2021 14:58 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin arkitosivulleni https://rautatiearkisto.info/epolho/ Ilkan toivoman lehtiartikkelin (3-sivuinen PDF). Tein seuraavat lisäykset: Veturisarjat - uusi Alakansio "Tenderien muutokset" - - 1953 höyrynostureille varatut tenderit. Samassa dokumentissa on mielenkiintoinen tieto vetureista Vk6 70 ja 71. Yhteenvedot - 1937 Locomotive 541-280-282 VR.pdf = The Locomotive lehden n:o 541 artikkeli Suomen vetureista (3s PDF) |
||||
|
21.03.2021 14:40 | John Lindroth | ||
| Maisemallinen talvikuva! | ||||
|
21.03.2021 14:14 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä jo 90-luvun alussa oli tiedossa, että Dr12-vetureiden poistuttua 1990 on Dr13 seuraava uhanalainen. Vielä 1993-1994 paikkeilla näki ryhdikkäässä kunnossa olevia Dr13-vetureita mutta sen jälkeen huollot jäivät vähemmälle ja monet yksilöt olivat loppuaikoina melko surkean näköistä katseltavaa. Yksi ulkoisesti erityisen rähjäinen (2337) tosin maalattiin uudestaan noin 1997 ja se olikin sarjan viimeisinä käyttövuosina selvästi parhaimman näköinen yksilö, joskaan uusi maalaus ei ollut sävyiltään aivan sama kuin muissa yksilöissä. | ||||
|
21.03.2021 14:02 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kevättalven kuva! | ||||
|
|
21.03.2021 13:56 | Antti Havukainen | ||
| Asiallinen alkukeväisen illan tunnelma. Lunta riittää vielä reilusti, mutta päivän pidentyminen on jo selvästi havaittavissa. | ||||
|
21.03.2021 13:41 | Seppo Rahja | ||
| Tämän nousun jälkeen tulee Alhojärven notkelma (kts seuraava kuva, otettu samoilta sijoilta samasta junasta) ja sen alin kohta on Nytkymenjoen sillalla (viimeinen kuva), sitten vasta mennään Partalan mäkeen. Eli Partalan nousu alkaa tästä reilun 3 km:n päästä. Olet muuten Jouni hyvin perillä tästä rataosuudesta, olen huomannut sen aikaisemmista kommenteistasikin. :) |
||||
|
21.03.2021 12:55 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
21.03.2021 12:11 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa taitaakin hienosti näkyä, minkä verran on tarjolla alkuvauhtia tavarajunalle Partalan mäkeen. Näiltä pyöränsijoilta täytyy kiivetä reilu 60 metriä ylöspäin 12 promillen nousua. Tiukin mäki alkaa helpottaa Nytkymessä noin km 274+500 tienoilla. Junan perä on aika lailla kuopan pohjalla ja veturi jo ylämäessä. | ||||
|
21.03.2021 12:08 | Timo Salo | ||
| Kuva on hieno täydellisine rajauksineen ja kohteitten sijainti toisiinsa nähden, mutta videon laatu ei ole ihan HD-laatua! :-) | ||||
|
|
21.03.2021 12:03 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä on komea kuva. | ||||
|
|
21.03.2021 11:55 | Lari Åhman | ||
| Mahtava tunnelma! Onko rahdin kuljettaja ulkoistunut jaloittelemaan veturistaan? | ||||
|
|
21.03.2021 11:34 | Pekka Siiskonen | ||
| En ole vähään aikaan taitto-ohjelmia käyttänyt, etenkään mitään moderneja sellaisia, mutta siihen aikaan kun niiden kanssa askartelin oli niissä aina mahdollista tehdä "Edit" -> "Paste Special..." -> "Paste without formatting", eli peistaaminen ilman muotoiluja. Eiköhän siinä hävinnyt tavutusvihjeetkin. Viimeisenä keinona kopioin tekstin Notepad-ohjelman kautta, siinä lähti varmasti viimeisetkin muotoilut. Teille, jotka ette tiedä mistä edellä ylipäänsä keskustellaan: Riviä ei tule tekstinkäsittelyohjelmassa eli teksturissa päättää Enter-näppäintä painamalla. Enter tarkoittaa kappalejakoa. Tekstiä ei tule käsin tavuttaa kirjoittamalla viiva ja sen perään Enter. Käyttäkää tavutusvihjettä, joka tuotetaan eri tekstureilla eri tavalla (OpenOffice/LibreOffice/Word: ctrl+viiva). Jos haluatte vain pakollisen rivinvaihdon, se tehdään ihan eri tavalla (OpenOffice/LibreOffice/Word: vaihto+Enter). Jos haluatte sivukatkon, ei sitäkään tehdä lisäämällä tyhjiä rivejä/kappaleita (Enter) tekstin perään, siihenkin on joka teksturissa oma näppäinyhdistelmänsä (OpenOffice/LibreOffice/Word: ctrl+Enter). Jos teette taulukkoja, älkää tasatko taulukkoa välilyönneillä, mieluummin yksi (ja vain yksi) tabulaattorimerkki sarakkeiden väliin — vaikka sarakkeet näyttävätkin kiemurtelevan miten sattuu. Tehkää taulukko mieluummin vaikka taulukkolaskentaohjelmalla (OpenOffice/LibreOffice Calc Excel) ja merkitkää tekstiin, mihin kohtaan taulukko tulee sijoittaa. Petri S. antanee parempia, nykyaikaan sopivia ohjeita. Muistan kun aikoinaan käytin ensimmäistä kertaa tietokonella tekstinkäsitelyohjelmaa (P. Koskelalta lainassa olleella Hewlett-Packard HP-150 -tietokoneella ja MemoMaker-ohjelmalla). Kirjoitin Pienoisrautatiekerho ry:n Höyrypannu 13 artikkelien tekstejä vuonna 1984. Jokaisen rivin olin päättänyt kirjoituskoneella kirjoittamisen tapaan Enterillä. Toimittaja Koskela repi hiuksia päästään kun hän muokkasi tekstiäni palstoiksi. |
||||
|
21.03.2021 11:06 | Niko Raurala | ||
| Todella hieno kuva Vertiltä! | ||||
|
21.03.2021 10:54 | Teppo Niemi | ||
| Mutta sen irroitusvipu löytyy. Olisikohan kytkin vaihdettu nykäyksien pienentämiseksi? | ||||
|
21.03.2021 10:48 | Timo Salo | ||
| Eipä näy tämäkään torppa enää 65-tielle, taustalla näkyvä "pelto" on nykyään pusikoitunut oikein huolella! | ||||
|
21.03.2021 10:37 | Timo Salo | ||
| Todella hieno kuva ennen digiaikaa... Kiva olisi myös tietää koska tuo törmällä oleva talo on sortunut Aurajokeen? | ||||
|
21.03.2021 10:29 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuva sattumakuvana, miten lie tuollaiset "päreet" kestäneet? Kun varsinainen ratapölkkykään ei aina tahdo kestää? (pitemmän päälle) | ||||
|
|
21.03.2021 10:19 | Teemu Saukkonen | ||
| SA-3 puuttuu? | ||||
|
|
21.03.2021 09:48 | Petri Sallinen | ||
| Heikki: Kun laadit käsikirjoitusta lehteen tai kirjakustantamolle, niin tekstinkäsitelyohjelmalla laadittava käsikirjoitus laaditaan raakatekstinä. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstiin ei tehdä mitään muotoiluja eikä siinä käytetä tavutusta. Muotoilujen poistaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä toimituksessa ja on turhauttavaa. Yleensä palautan tällaiset käsikirjoitukset tekijälle. Raakateksti ajetaan taitto-ohjelmaan tai julkaisujärjestelmään, jossa tavutus ja muu muotoilu tehdään — typografiaa ohjaavia koodeja voidaan upottaa myös raakatekstiin, jolloin esimerkiksi väliotsikoiden, ingessien jne. toistuvien elementtien muotoilu syntyy automaattisesti. Mitä paremmin automatiikka toimii, sitä vähemmän jää käsityönä tehtävää korjailua. Sitäkin joutuu tekemään. Tällaisessa todellisuudessa elämme. |
||||
|
21.03.2021 07:32 | Lari Åhman | ||
| Jimi: tuohon yksilöön ei minulla ollut omistajuussuhdetta, ja se on lisäksi tuota ruostuvampaa W210-mallia :) | ||||
|
|
21.03.2021 05:56 | Heikki Kannosto | ||
| Petri: "Mitä vähemmän algoritmissa on säätömahdollisuuksia, sitä rumempi lopputulos." Paras tapaamani tavutusalgoritmi on Wordstar 4.0:ssa (uudempi kuin se suomennettu 3.4 joka ennen WP:n valtakautta levisi samalla kädestä käteen -menetelmällä). Se ehdottaa aina täyttä riviä ja tavuviivaa voi siirtää taaksepäin tai tavutuksen voi ohittaa sen sanan kohdalta. Se jättää siis tavutuksen täysin käyttäjän harteille ja osaava käyttäjä saa sillä somempaa jälkeä kuin millään automatiikalla. Yleensäkin on helpompaa tehdä alusta asti itse kuin paikkailla automatiikan virheitä. Hankin OpenOfficen 2006 enkä ole ikinä edes harkinnut minkään tavutusmoduulin asentamista koska osaan tavuttaa itse. Näytän esimerkkejä Museon Treffeillä 2022 jos vain muistam ottaa tietokoneen mukaan. |
||||
|
21.03.2021 05:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Yleinen kokoonpano on 24 Sp/s. (Muitakin toki kulkee, mutta ns. kakkosnelonen on käsittääkseni jonkinlainen standardi.) | ||||
|
21.03.2021 04:22 | Lasse Reunanen | ||
| Hyvä, että näitä säilötään edes muistomerkkeinä, jos ei löydy rahkeita ylläpitää ajokuntoisina museovetureina. Mutta sitä en ymmärrä, miten on varaa säilyttää noita muistomerkkivetureita taivasalla. Tuonkin veturin kunnostamisen, murskepenkan, radanpätkän ja valaistuksen teon kustannuksiin suhteutettuna yksinkertainen katos ei olisi maksanut enää kokonaisuuteen verrattuna paljonkaan. Omaan käyttöön itse tehtynä hinta olisi ykköstonneja, mutta julkiseen käyttöön palkkatyönä urakoitsijalla teetettynäkin maksimissaan 10000-20000 e. Siis puurunko ja peltikate ilman seiniä, ilman ylimääräisiä krumeluureja, kauniisti maalattuna. Maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin kalliisiin jatkuviin huoltomaalauksiin, ym. töihin verrattuna. Lisäksi taivasalla monet osat vaurioituvat lopullisesti käyttökelvottomaksi paljon nopeammin, mahdollista joskus tulevaisuudessa odottavaa liikenteeseensaattoa ajatellen. Itse en ainakaan veturin omistajana, polttoaineen jakamon omistajana, tai muuna asiaan oleellisesti vaikuttavana henkilönä hyväksyisi muistomerkkiveturin säilyttämistä pihallani kattamattomana. | ||||
|
|
21.03.2021 03:47 | |||
| Mersumiesten ei ole varaa länkyttää muiden merkkien ruostumisesta mitään. Tiedetään tapaukset W202 ja W210. Eikä ne W123/W124 myöskään olleet mitenkään erityisen hyvin korroosiota kestäviä. Tottahan se on että japanilaiset lahoaa mutta niin lahoaa mersutkin. Mikä tahansa auto kestää pitkään jos siitä pitää hyvää huolta. Tosin kyllähän mersut yleisesti ottaen kestäviä ja luotettavia ovat, sitä ei voi kieltää. | ||||
|
|
21.03.2021 02:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei hätiä mitiä, välillä menee vaunujen laskeminen sekaisin. Itse olin torstaina kaupan pihassa kun huomasin T53364:n tulevan. Aloin siinä laskea vaunujen määrää ja kun loppupää alkoi lähestyä, olikin välissä yksi vaunu, josta oli jääneet puut kyydistä. Se sitten sotki laskuni, mutta todennäköisesti vaunuja oli 22-24 kappaletta. | ||||
|
|
21.03.2021 00:47 | Antti Kukkonen | ||
| Sisällä niitä eroja taisi enemmän olla etenkin vanhemmassa W123-kopassa. Mm. isot tuhkakupit, erilainen kojelauta, rattivaihde ja kolmenistuttava etupenkki | ||||
|
21.03.2021 00:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko kellään tietoa täällä Salmisessa olleesta vaunusta E 877, joka on mainittu Resiinassa vuonna 2005? ( http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/125 ) | ||||
|
20.03.2021 23:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Rannikkoseutu ( https://www.rannikkoseutu.fi/uutiset/art-2000007866385.html ) uutisoi, että jalostustoiminta päättyy perjantaina 19.3., eli eilen. | ||||
|
20.03.2021 22:23 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos Lari! Niinkuin Aki jo mainitsikin, niin Jy-Äki välillä ovat jo lähestulkoon kaikki junat Vectronilla. Nykyään Jyväskylässä on Sr3 joka hoitaa Äänekosken liikenteen, kun taas muualle hoituu liikenne yleensä susilla | ||||
|
|
20.03.2021 22:10 | Ilkka Hovi | ||
| Wekkulia on tuo ero Heusingerin ja Walschaertin luisti koneistojen kesken. Näyttävät samanlaisilta, vaan ero löytyy historiasta. Walschaert on ollut saman näköinen koko historiansa ajan, Heusingerin luisti koneiston ensimmäinen variaatio oli ilman niveltankoa (kts Ivalo siv 222). Lisäksi Heusinger luistin Rev.1 liike oli järjestetty tankoviritelmällä, joka on ilman kuvaa waikeata selittää. Siispä tehtiin Heusinger Rev.2 jossa on niveltanko ja vastakampi. Näin ei Saksassa tarvinnut omaksua belgialaista nimeä, maksaa patenttimaksuja ja voitiin ottaa parempi järjestelmä käyttöön. |
||||
|
20.03.2021 21:43 | Jaakko Pehkonen | ||
| https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.510905 Tuossa jutussa olevassa kuvassa ja videon alussa näkyy Sr10. | ||||
|
|
20.03.2021 21:42 | Aki Karvonen | ||
| Vaihtui. Puujunat saapuvat Jyväskylään yleensä yhden suden voimin, mutta ilmeisesti Kangasvuori on yhdelle sudelle liian kova pala niin Jyväskylässä eteen vaihtuu Sr3 tai susipari, joskus jopa deeveripari | ||||
|
|
20.03.2021 21:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Mm. https://vaunut.org/kuva/33583 :) | ||||
|
|
20.03.2021 21:34 | Lari Åhman | ||
| Itsekin pari W124:ää omistanut ja harmittaa kyllä kun piti hävittää. Joku olisi pitänyt jättää talteen. | ||||
|
|
20.03.2021 21:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu kyllä ne siellä molemmat ovat, siitä oli Resiinassakin mainittu. | ||||
|
|
20.03.2021 21:27 | Lari Åhman | ||
| Hienoja kuvia taas Vertiltä! Vaihtuiko Sr3 Jyväskylässä junan eteen? | ||||
|
20.03.2021 21:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siinä on kiskonpäiden esilämmitys menossa. Toinen mies latailee termiittipönttöä. | ||||
|
20.03.2021 21:05 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja en ollut kuvaa ennen nähnytkään. Hieno kuva, tässä on hyvä ja luova sommittelu! | ||||
|
20.03.2021 20:56 | Lari Åhman | ||
| Hyvä kuva ja hieno juna. En heti huomannutkaan, että siellähän on lankutkin perässä. Monensorttista metsäteollisuuden tuotetta tuolta Ylä-Karjalasta lähtee - ne kun saisi kaikki joskus samaan junaan. | ||||
|
20.03.2021 20:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mukava kuva! | ||||
|
20.03.2021 20:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Resiina 4 / 2016: UTsl 99 26 0122 002-1 on virolaisen Leonhard Weiss RTE AS:n sepeliaura, joka saapui Suomeen Hangon kautta 30.9.2016. Suomessa konetta operoi Destia Rail. Lempinimen Amadeus saanut sepeliaura on Plasser & Theurerin tyyppiä USP 2005 SW ja se on valmistunut vuonna 2012. Koneen suunnittelussa on huomioitu sekä Viron että Suomen rataverkkojen vaatimukset. Suomessa se tulee saamaan täydentävän käyttöönottoluvan, mutta rekisteröintimaana pysyy Viro. | ||||
|
|
20.03.2021 20:49 | Vertti Kontinen | ||
| Google mapsia tutkailemalla löytyy Äänekoskelta kaksi laatikkoa lastausraiteilta, jotka voisi tulkita Sr10:ksi. Samalla Mapsia tutkailemalla sattui silmään paikka, josta ne voisi näkyä. Ajattelin käydä tässä lähitulevaisuudessa tutkailemassa tilannetta. | ||||
|
|
20.03.2021 20:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Sr10, eli Mantsinen LOCO100E. | Teho 132 kW, hydrostaattinen voimansiirto, vetovoima 250 kN, maksiminopeus 3 km/h, maksimi junapaino 2000 t, käyttöjännite 690 V. ( Lähde: Rautatietekniikka 2 / 2018 ) | ||||
|
|
20.03.2021 20:41 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, huomio! Siellä loppupään petiitissä onkin jännää tiedonjyvää, sellaista kahdeksan pisteen murusta. Siinähän kerrotaan mielenkiintoista tietoa Walschaertin (=Heusinger, jos saksalaiselta kysytään) luistiliikunnan käyttöönotosta brittiläisillä rautateillä. Kerrotaan, että aikaisemmin oli pitkään oletettu ensimmäisen sellaisen veturin otetun käyttöön 1878, mutta tekstin mukaan sellaisia oli käytössä jo vuonna 1876. Brittiläiset olivat kovin kiintyneitä Stephenson-ohjauksiin, mahtoi siinä olla sulattelemista moderneissa mannermaisissa vouhotuksissa... Fairlie-tyypin veturit olivat meillä tuntemattomia, mutta sumusaarilla kaiketi jossain vaiheessa (hankalilla nousu-mutka-nousu-radoilla) aika suosittuja, erityisesti ennen varsinaisia artikuloituja vetureita (erikoisesti Garratt, mutta myös Meyer, Kitson-Meyer, Mallet jne). Fairlie-tyypissä oli tavallaan kaksi veturia yhdessä, yhteisen ohjaamon molemmin puolin. Kaksikattilaisessa mallissa oli (melko pieni) kattila sekä satulatankit ja hiilipoksit hytin molemmin puolin, veturi saattoi olla täysin symmetrinen, etupään merkkaus saattoi siis olla hyvinkin tarpeen. Yksikattilaisessa mallissa oli toisessa päässä isompi kattila ja toisella puolella suuri polttoaine+vesitila. Molemman pään pyörästöt olivat omilla koneillaan, siten sylintereitä oli kaikkiaan 4 kappaletta. Puoliskot olivat joko keskeltä artikuloituja tai pyörästöiltään sivuliikkuvia. |
||||
|
|
20.03.2021 20:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Niitähän on itse asiassa kaksi. En tiedä ovatko molemmat Äänekoskella vaiko vain toinen. | ||||
|
20.03.2021 20:38 | Jussi Laukkanen | ||
| En nyt uskalla luvata mitään vanhojen keskusteluiden palauttamisen suhteen. Tämä tapaus oli helppo, koska kuva oli aivan hiljan poistettu ja oli olemassa linkki. Tulevaisuudessa on mahdollisuus vastaavissa tilanteissa toimia niin, että keskustelut säilyvät. | ||||
|
|
20.03.2021 20:33 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia! Pitää lisätä tunnisteisiin | ||||
|
|
20.03.2021 20:32 | Vertti Kontinen | ||
| Ei valitettavasti ole, mutta sitä on nyt jonain viikonloppuna tarkoitus käydä katselemassa, mikäli teletötterön polttoväli riittää | ||||
|
20.03.2021 20:31 | Aki Karvonen | ||
| Kyllä niin yleensä toimitaan. | ||||