233-4568 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.03.2021 00:14 Harri Pesonen  
  aikamoinen potsku ollu veturimiehistölle vaikka kerkesivät koenhuoneen puolelle....
kuva 13.03.2021 00:10 Harri Pesonen  
  Ja voisiko tuosa olla kenties jotenkin otettu huomioon kanssa veturilla seinän läpi hurauttaminen. Että ei koko pilttuu sorru jos yks veturi menee seinästä läpi.
kuva 13.03.2021 00:07 Harri Pesonen  
  Ahhaa eli tuolla olikin tuollainen tarina kun oletin että koekäytön jälkeen se jäi tuohon kunton kuin rakennettiinkin.
kuva 13.03.2021 00:05 Harri Pesonen  
  Valmetti sentään käyttää omaa rataansa vielä kuljetuksiin.
kuva 12.03.2021 19:19 Kimmo T. Lumirae  
  3201 Sv1:hän oli Strömbergin ajomoottorikäytön koeveturi. Oletettavasti Strömberg maksoi VR:lle siitä, että sai veturin 2501 "lainaksi" ja sai tehdä ja VR Hyvinkään konepajalla teettää siihen muutostyöt. Ja sitten VR ajoi sillä koeluontoista kaupallista ajoa, jotta saatiin kerättyä käyttökokemuksia. Koeajo-ohjelman päätyttyä Strömberg palautti veturin, ja VR palautti sen takaisin Dv12:ksi.

Missään vaiheessa suunnitelmiin ei siis kuulunut Dv12:ien muuttaminen sähköveturiksi, tai kokeillulla tavalla kotimaisen sähköveturisarjan rakentaminen yhden ajomoottorin ympärille, reilun 1100 kW:n tehoisena (muistan jossain lähteessä mainitun tehoksi 1500 kW, ehkä tässä protossa oli kokeilumielessä sen verran viritysvaraa).

2501:stä purettiin pois melkein koko koneisto ohjauslaitteistoineen. Vaihteiston tilaan asennettiin yksi noin 1100 kW:n oikosulkumoottori ja sille Strömbergin taajuusmuuttajalaitteisto, joka oli oletettavasti ainakin periaatteeltaan samantapainen kuin Helsingin metron M100-vaunujen taajuusmuuttajat. Suurjännitelaitteistoja lainattiin kaiketi Sm-junien varaosahyllystä: muuntaja lienee varta vasten tehty.

Käyttökokemukset lienivät hyvät, mutta idänkaupan melkeinpä pakonomaisen suosimisen vuoksi kotimaista sähköveturia ei voitu vieläkään tilata. Sv1:n ajomoottoria oli tarkoitus käyttää kotimaisessa sähköveturissa niin, että niitä olisi ollut neljä; yksi kullekin vetoakselille ja tältä pohjalta syntyvä veturi olisi ollut Valmetin M4500E (tai sen muutamaa vuotta aiemmin mietittynä ollut versio) https://vaunut.org/kuva/45950

Sv1:hän kävi Neuvostoliitossa, jossa se oli luultavasti ensimmäinen taajuusmuuttajaohjattu sähköveturi. Sv1:n mainiot ominaisuudet saivat neuvostoliittolaiset vakuuttuneiksi toimintaperiaatteen erinomaisuudesta ja esittely oli varmasti tärkeä vaihe VL86F-hankkeen aloittamisessa. Tässä hankkeessa Strömberg olisi toimittanut neuvostovalmisteiseen veturiin ajomoottorikäytöt, ja ne olisivat luultavasti olleet läheistä sukua Sv1:ssä kokeillulle ajomoottorikäytölle. VL86F:n tuotanto jäi kuitenkin yhteen ainoaan prototyyppiin, joka kävi Suomessakin säätöajoissa.

Mutta Strömberg sai kerättyä kokemuksia taajuusmuuttajakäytöstä ja kokemukset loivat varmasti pohjaa myös Dr16:lle, vaikkemme kotimaista sähköveturia saaneetkaan.
kuva 12.03.2021 19:17 Timo Salo  
  Olavin panos VR:n mainoskuviin, onnistunut otos!
kuva 12.03.2021 18:54 Timo Salo  
  Onkohan tuosta aggregaattivaunusta sisäkuvia/tekniikkatietoa? Tampio ei osaa hakea...
kuva 12.03.2021 18:22 Jaakko Pehkonen  
  Kuvaan oli linkki kommenteissa ja rupesin katsomaan sitä tarkemmin niin huomasin monta itselle mielenkiintoista yksityiskohtaa. Niistä mainittakoon Hurun osia sisältävien avovaunujen takana olevat suursäiliövaunut. Ne ovat mitä todennäköisimmin apulanta kuormassa ja viljelijät ovat niistä noutaneet lannoitteet irtona. Hankkijan viljavaraston siilon katolla näkyy olevan Hankkijan logo.
kuva 12.03.2021 17:37 Timo Salo  
  Hieno kuva Epsanjasta, siellä vielä ilmeisesti panostetaan palveluun ja asiakkaiden viihtyvyyteen, toisin kun.........
kuva 12.03.2021 17:33 Juhana Nordlund  
  Erittäin mukava arvontakuva. Ja vuonna 2006, jolloin kuvaa on edellisen kerran kommentoitu, ei varmaankaan olisi helposti uskottu, että kuusiakselisia vetureita Suomeen vielä joskus tulee muuallekin kuin itärajan tuntumaan.
kuva 12.03.2021 17:23 Timo Salo  
  Nyt katselin kuvaa uudestaan ja ihmettelin tuota muurausta... Miksi ensin ikkunoiden yläpuolella tiilejä on poikittain ja sitten taas pitkittäin...?? Kyllä asia taitaa olla kuten Jorma otaksuu, jonkinsortin ylipaineventtiili tuo kattorakenne! Varmasti myös talvisin tulee ongelmia, jos talliin ajetaan täysi määrä "kuumia" vetureita ja lämpö/kosteus ei pääse "pakenemaan"...
(tuskin tuo muuraus on Porilainen näkemys "nätistä" muuraustavasta!)
kuva 12.03.2021 17:11 Hannu Peltola  
  Kyllä, Fallerin valmistausta taustakuvana ja Nochin ruohomattoa etualalla. Milloin Mika tuot tämän dioraaman esim. Pienoisrautatiepäiville?
kuva 12.03.2021 17:07 Panu Breilin  
  Eräässä 1920-luvun veturitallipiirustuksessa varsinainen vesikatto on koostunut asfalttihuovasta ja laudoituksesta. Sen alla on ollut iso ilmarako joka on ollut suorassa yhteydessä ulkoilmaan räystäiden alta. Tämän ilmaraon alla on ollut eristävä sisäkatto joka on koostunut kahdesta päällekkäisestä ponttilaudoituksesta joiden molempien päällä on ollut asfalttihuopa.

Muutamassa 1950-luvun alun piirustuksessa rakenne on vastaavanlainen, mutta sillä erolla, että vesikatossa on kaksinkertainen bitumihuopa ja sisäkatossa on selvästi parempi eristys. Tarkemmin sanottuna sisäkatto on koostunut (ylhäältä alaspäin lueteltuna) bitumihuovasta, 2 tuuman lastulevystä, paksusta voimapaperista, pienestä ilmaraosta, Alumit-levystä kiiltävä pinta ilmarakoon päin sekä 1 tuuman lastulevystä jonka pinta on sivelty sementtivellillä.
kuva 12.03.2021 16:17 Oula Ahlholm  
  Todellakin tulee H0 mieleen, hieno kuva lähes 10 vuoden takaa!
kuva 12.03.2021 15:48 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa myös jäykistyssikit junan kyljessä. Runko on siis Sm1.
kuva 12.03.2021 15:21 Hannu Peltola  
  42' on 12,80 metriä, 44' olisi 13411 mm. Yllättävää, olisin voinut kuvitella tämän vaunun mitan täsmäävän USRA-vaunun kanssa! 44' mittaisista yhdysvaltalaisista vaunuista en ole kuullut ja myös tämä 42' on ollut poikkeava. Voisiko olla, että venäläiset olisivat lisänneet kahden jalan pätkän USRA-malliin suunnitellessaan omaa malliaan?

Tässä toinen esimerkki hyvin Vo-henkisestä vaunusta, tosin pienoismallista ja 2. maailmansodan aikaisesta vaunusta: https://www.ebay.com/itm/Vtg-Mantua-Model-RR-HO-Scale-U-S-Navy-311-Flat-Car-Gray-Lt-Wt-47500-NEW-14-44-/303771933572
kuva 12.03.2021 14:36 Tuomas Pätäri  
  No jopas olen saanut kahden kuvan junanumerot (taas) ristiin väärin. Korjataan, kiitoksia
kuva 12.03.2021 14:31 Teppo Niemi  
  Vaunutyyppien 13-4019, 13-H451 ja 13-H452 päämitat ovat telikeskiöväli 9720 mm ja telikeskiöväli 9720 mm, alustan pituus,13400 mm ja automaattikytkimen kytkentätasojen väli 14620 mm ja , 13-H453 ja13-H459 (jarrusillallinen) päämitat ovat vastaavasti telikeskiöväli 9294 mm alustan pituus, 12974 mm ja automaattikytkimen kytkentätasojen väli 14194 mm. Kuvan vasemmanpuoleinen näyttäisi olevan tyyppiä 13-4019 ja oikeanpuoleisin 13-H453.
kuva 12.03.2021 14:08 Juhani Pirttilahti  
  Sm1:n tuulilasit vaihdettiin. Tuo keulan pyöristetty osa peitettiin pellillä, että saatiin suorat lasit tilalle.
kuva 12.03.2021 13:13 Hannu Peltola  
  Mahtaako muuten näidenkin venäläisvaunujen syntyhistoria johtaa 1. maailmansotaan ja Yhdysvaltojen apuun? Vaunu on rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin USRA-perusmallin Flat Car 1. maailmansodan ajoilta. Venäläinen lisäys on ollut nämä alaslaskettavat laidat. USRA-mallin Flat Carista löytyy lisätietoa mm. täältä: https://blog.newbritainstation.com/2018/11/flat-cars-general-information.html

Paljonko muuten on tällaisen vanhan mallin Vo-vaunun pituus, meneekö lähelle USRA-vaunun 42' pituutta metrimittoihin pyöristettynä?
Kuvasarja:
Reino Leinosen kuvia VR:n Helsingin konepajalta
 
 12.03.2021 13:05 Hannu Peltola  
  Tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen kuvasarja, ympäristö on kokonaan muuttunut ja kuvat huokuvat kaikkinensa mennyttä maailmaa! On myös mukava seurata, miten kuvien ajoitus etenee viesti viestiltä aina tarkemmaksi.
kuva 12.03.2021 12:04 Seppo Rahja  
  Huruvainaat kerättynä Kempeleen asemalle: https://vaunut.org/kuvat/?s=4482
kuva 12.03.2021 11:58 Juhana Nordlund  
  Sm1-sarja oli tämän näköinen ennen saneerauksia. Kuvan yksiköt ovat nimenomaan Sm1-runkoja. Tämäkään ilme ei ollut alkuperäinen, alkujaan keltaista oli vähemmän, päätyovi oli omalla paikallaan jne.
kuva 12.03.2021 11:54 Juhana Nordlund  
  Osaston 3 jälkeisen välikön ikkunasta (ikkunan koko ja tyyppi). Sama ominaisuus oli 6001 - 6005:ssä myös, mutta nehän eivät tule tässä tapauksessa kysymykseen. Saneerausten yhteydessä moinen ikkuna poistui kokonaan.
kuva 12.03.2021 11:35 Konsta Uusimäki  
  Nämä moottorijunathan ovat Sm2-mallia, ei suinkaan Sm1-mallia.
kuva 12.03.2021 11:25 Hannu Peltola  
  Mistä tunnistaa, että Sami on sarjasta 6006-6010?
kuva 12.03.2021 11:07 Kari Haapakangas  
  ^Veturiparalta on päässyt ponteva aivastus...
kuva 12.03.2021 11:01 Timo Salo  
  Jaa, niinkuin jotain tämmöstä tapahtuu:https://www.bressingham.co.uk/blog/posts/2017/locomotive-boiler-explosions-and-how-to-avoid-them.aspx
kuva 12.03.2021 10:44 Tapio Keränen  
  Samilla oli riittävästi vauhtia, etteivät numerot näy yhtään selvemmin suurestakaan kuvasta.
kuva 12.03.2021 10:05 Joonas Pio  
  Eikös juna ole matkalla pohjoiseen ja 3023 on Kouvolaan menevän junan numero?
kuva 12.03.2021 09:54 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva, kuten Tapsan kuvat ovat tavanneet olla. Taustalla näkyvä Sami on sarjan melko varhaisesta vaiheesta, jokin yksilö 6006 - 6010. Sen verran kylkinumeroista saa selvää, että se ei (todennäköisesti) ole 6007 eikä 6010, vaan mieluummin 6006, 6008 tai 6009. Mahtaako alkuperäisestä kuvasta asia erottua paremmin?
kuva 12.03.2021 09:02 Erkki Nuutio  
  Tuo veturitalli oli käsittääkseni Helsingin varikon koti. Esimerkiksi 998 ja 999 olivat Helsingin varikon koneita 8.1939.
Koska Helsingin varikko lopetettiin?
Luultavasti samassa yhteydessä myös veturitallin toiminta veturitallina loppui ja kääntöpöytäkin poistettiin.
kuva 12.03.2021 00:14 John Lindroth  
  Odotamme innolla, mukaankuettuna arvovaltaiset piirit ,kovasti sitä että asiasta vastaavat tahot saavat tämän upean veturin nopeasti takaisin liikennekuntoon ja museojunien vetäjäksi!
kuva 11.03.2021 23:26 Juhani Pirttilahti  
  Nuo raiteet ovat Äänekosken kaupungin yksityisraiteita eikä siten ole valtion verkkoa.
kuva 11.03.2021 23:16 Eljas Pölhö  
  TPL pyysi huomauttamaan, että ainakaan tämä kuva ei ole vuodelta 1940. Veturin 546 viimeinen päivä liikenteessä oli 24.12.1939. Se kärsi jonkin vakavan haaverin Karkussa (mitä siellä tapahtui?). Vaurion seurauksena 546 hylättiin 26.1.1940.
kuva 11.03.2021 23:13 Mikko Ketolainen  
  Mistähän muuten johtuu, että Julian kartassa ei näy ollenkaan tuota satamaan menevää raidetta ja satamassa olevia raiteita? Vai johtuuko se siitä, että se ei kuulu valtion verkkoon?
kuva 11.03.2021 22:52 Jorma Rauhala  
  Muistelen että höyryveturitallien katto on aina "irti" seinästä, se lepää siinä päällä. Tiivistäähän sen tietysti voi nurkista, mutta ei naulata kiinni.
Siis jos sattuu vaikka kattilan räjähdys, niin katto antaa myöten hypähtäen ja seinät pysyvät pystyssä.
kuva 11.03.2021 22:42 Mikko Ketolainen  
  En tiedä löytyykö Hesarin arkistosta haastatteluni " mentiin veturin yli pehmoisesti" .
T. Risto

Kyllä tuo haastattelu löytyy Hesarin arkistosta.
kuva 11.03.2021 22:30 Reijo Salminen  
  On ne postitalon rakentajat olleet tarkkoja poikia, noin ahtaaseen paikkaan tekivät telineet ja vielä talonkin.
kuva 11.03.2021 22:14 Jimi Sohlberg  
  Kyllä. Kohta nuokin varmaan viedään "kierrätettäväksi" kun ovat niin käyttökelvottomia, eivätkä vastaa matkustajien tarpeita. Hienosti ovat toimineet monet vuosikymmenet, ja yht'äkkiä on käyttökelvotonta.
kuva 11.03.2021 22:06 Heikki Jalonen  
  Knorr-esilämmittimet korvattin poistohöyryimurilla. Molemmat laitteet käyttivät osan muuten hukkaan menevästä poistohöyryn lämmöstä hyödyksi, lämmittämällä kattilaan syötettävää vettä. Knorr-esilämmitin vaihdinpöntön avulla, ph-imuri suoralla lauhdutuksella.

Knorr-laite painoi veden höyrykäyttöisen mäntäpumpun avulla kattilaan (vesisäiliö->pumppu->vaihdinpönttö->kattila). Siten pumpun imupuolelle saattiin kylmä vesi, pumpulla oli myös imukykyä. Pumppuun kuului (melko monimutkainen) automaattinen säätölaite, joka ohjasi käyntiä poistohöyryiskujen mukaan; veturin seisoessa pumppu ei syöttänyt ellei sitä pidetty käynnissä lämmitys/tuorehöyryllä. Laite oli aika monimutkainen, siinä oli paljon liikkuvia osia, melkoinen putkisto ja monia venttiileitä. Se vaati pakkasella huolellista tyhjennystä/lämmitystä/hoitoa, monesta hanikasta.

ph-imuri oli kattilapaineen voittava suihkupumppu ja sen syöttömäärä riippui suoraan poistohöyryiskuista; veturin seisoessa vettä syötettiin jos imuri pidettiin käynnissä lämmitys/tuorehöyryllä. ph-imurilla ei ole imukykyä, siksi se on sijoitettava säiliön vesipinnan alapuolelle (suomalainen käytäntö oli hytin lattian alapuolelle, vasemmalle). Pakkastyhjennys/esilämmitys oli kohtuullisen helppoa ja kätevää. Liikkuvia osia ei oikeastaan ole, paitsi muutama venttiili, putkistotkin ovat yksinkertaisemmat.

Knorr-lämmitin voi saavuttaa teoriassa noin +90...95C vedenlämmön (täydellinen lauhtuminen, lauhteen loppupaine noin ilmakehän paine). ph-imuri ehkä hieman korkeamman, jos tuoreen lämmityshöyryn osuutta kasvatetaan.

Tuorehöyryimurithan olivat jo ennestään kaikissa vetureissa. Ja tosiaan, imuri ei pysty syöttämään kovinkaan lämmintä vettä vaan imu kuolee kun imuri "keittää". Tuorehöyryimuri voi saavuttaa korkeamman veden loppulämpötilan, mutta vain toimiessaan riittävää painetta (=tuorehöyryn kattilapaine) vastaan.
kuva 11.03.2021 21:43 Erkki Nuutio  
  Viimeistään 1943 ei veturitalli ratakaavionkaan mukaan ollut enää veturitalli ja kääntöpöytä oli hävitetty :
https://vaunut.org/kuva/40500?kv=1920&kv2=1960&paik=Helsinki+asema
Aikahaarukka näille muutoksille lienee 1937-1942. Ehkä muutosajankohta täsmentyy pikatavaratoimisto-muutoksen perusteella.
kuva 11.03.2021 21:37 Juhani Pirttilahti  
  Muistan tehneeni parikin matkaa Eifet-vaunussa. Ensin reissu Helsingistä Jalasjärvelle ja sitten toinen reissu Helsingistä Parkanoon. Noista matkoista on kohta jo 15 vuotta. Niin se aika vaan menee.
kuva 11.03.2021 21:27 Heikki Jalonen  
  Tilanne vuoden 1932 ortokuvassa: kääntöpöytä on, samoin torvet (näkyvät varjoina, matalalla katon osalla); kuva ei ole kuitenkaan kovin tarkka.

Tilanne vuoden 1943 ortokuvassa: ei ole kääntöpöytää eikä savutorvia. Kuva on tosi skarppi, siitä näkee selvästi, että tuo matalamman osan katto on täysin sileä. Kääntöpöydän paikalla on sileä platta, jolla näkyy ajoneuvoja ja jolta on pääsy kiito/postitavaran laitureille. Pihalla näkyvästä toiminnasta ja ajoneuvoista päätellen, koko rakennus toimii tavaramakasiinina

Ortokuvat: https://kartta.hel.fi/

Lienee selvää, että tuo veturi ja nuo muutamat etualan vaunut eivät voisi olla noissa paikoissa ilman kääntöpöytää, ne ovat selvästi kääntöpöydän viuhkoilla. Edelleen, tuossa kuvassa näkyy yksi savutorvista, juurikin tuolla katon matalammalla osalla. Loput niistä jäänevät tuon korkeamman osan taakse piiloon.

Johtopäätös: kuvassa rakennus on vielä veturitallina, savutorvet ja kääntöpöytä paikallaan.
kuva 11.03.2021 21:09 Erkki Nuutio  
  Hyvin arvokas kuva! Uskaltaisin laittaa kuvausvuodeksi 1937 lähinnä postitalon syntymätietojen perusteella.
Postitalon rakentaminen alkoi 1936 ja 1938 se oli valmis.

Etualalla on veturitallin vasenta osaa, oikean osan jatkeella oli aiempi pikatavaratoimisto, nykyinen ravintola.
Konepajasta on karttapiirroksia: VR 1912/37 II s. 535 on likimain samanaikainen kuvan kanssa, SVR 1862/1912 II s. 567 on vuodelta 1911.

Veturitallista seuraava, iso poikittainen rakennus oli paja. Sen takana olevissa rakennuksissa oli valimo.
Portin ja puiston vierellä on kolmen rakennuksen ryhmä ja neljäs rakennus vielä poikittain takana.
Nämä alkuperäiset, arkkitehti Edelfeltin piirtämät rakennukset ovat vuodelta 1861.
Kuvausvuonna niissä oli porttia lähinnä olevassa osassa konepajan toimisto ja sen takana vasemmalla lastuavan työstön osasto ja oikealla veturinkorjauspaja I. Poikittaisessa rakennuksessa näiden takana tenderikorjaamo.
Pienissä rakennuksissa näiden takana varustekorjaamoita.

Näiden rakennusten takana olevassa rakennusryhmässä, joka rajoittui Töölön säilytysraiteisiin oli oikealta vasemmalle lukien veturinkorjauspaja II, kattilapajat I ja II ja levytyöosasto.
Maalaamo ym. on jo purettu postirakennuksen tieltä. Vaunuvalmistus puutyöosastoineen on jo pitkään ollut Pasilassa.

Olisivat nuo alkuperäiset rakennukset pikkupuistonsa kanssa soveltuneet uusiokäyttöön, mutta ei se ollut edes harkinnassa 60-luvun alussa, jolloin ne purettiin.

Uskoisin että kuva on otettu postitalon korkeamman osan työmaalta, noin 5. kerroksen korkeudelta.
kuva 11.03.2021 21:06 Jussi Laukkanen  
  Samaan tulokseen päädyin, kun suurensin kuvaa ja kokeilin jyrkentää sekä suodattaa sitä.
kuva 11.03.2021 20:42 Lasse Hinkkanen  
  Olen tuossa vaunussa matkustanut monesti. Silloin VR:n roskasakki sai mennä tuohon vaunuun ilman paikanvarausta.
kuva 11.03.2021 20:36 Tapio Keränen  
  Veturin numero lienee 628.
kuva 11.03.2021 20:33 Tapio Keränen  
  Oliko etualan veturitalli yhä tallikäytössä? Savutorvet katolta ainakin näyttäisivät puuttuvan.
kuva 11.03.2021 20:23 Petri Soronen  
  Näytti vielä tänään olevan vaunu paikoillaan kun ohi ajelin.
kuva 11.03.2021 20:23 Lasse Hinkkanen  
  Tuorehöyryimuri toimi aina paremmin mitä viileämpää syöttövesi oli. Syöttövesi lauhdutti imurissa olevien suppiloiden väliin päästetyn höyryn, joten kai se vähän lämpeni.
<<   >>