Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.03.2021 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Seinäjoki on nykyään niin umpisuomalainen, että kun kysyin sieltä kotoisin olevalta paikkakunnan ruotsalaisnimeä, niin ei tiennyt. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
14.03.2021 04:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Enemmänkin saisi noita sekatavarajunia kulkea. Tai kulkihan niitä vielä parikymmentä vuotta sitten. | ||||
|
Kuvasarja: Valtteri Hyvinkäällä ja Hangossa 17.10.2020 |
14.03.2021 01:26 | Hannu Peltola | ||
| Nyt sain vihdoin aikaisiksi julkaista tähän kuvasarjaan liittyvän videon: https://www.youtube.com/watch?v=30uo65i0YOU | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 23:44 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Jaakko. Vaikken ole tehnyt peltotöitä paljoa koskaan, voin kuvitella hyvin tilanteitasi :) | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 23:21 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hyviä kuvia ja hyvät tekstit myös! Kesäyössä on sitä jotakin. Kasvinsuojeluruiskua pellolla traktorilla vetäessä sitä tulee kesä iltoina/alkuöinä ihasteltua. |
||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 22:51 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitoksia kehuista! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 22:50 | Rasmus Viirre | ||
| Jep. Pieniä muistoja on siitä kun käytti joitain niistä Kannuksen entisistä tasureista, kuten esim. koulujen ja kaukolämpövoimalan lähellä olleet ppl ja sillan viereinen kevyen liikenteen väylä, sekä Pertuntien ja siellä olleen läheisen kuusikon lähellä oleva vartioimaton tasoristeys. Jotain juniakin siellä joskus nähtiin kuten Sr1:siä Vok-vaunuilla, Ome-vaunuiset malmijunat, Dv12 tukkijunia. Vähän kaksipuolinen juttu. Nuo tasoristeykset olisivat tarjonneet hyviä ja monipuolisia kuvauspaikkoja, mutta on myös hyvä, että niistä ”päästiin eroon”, tuoden lisää turvallisuutta liikenteeseen. Ja lisäsihän niiden poisto myös junien sallittuja nopeuksia. (kait?) |
||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 22:16 | Aki Karvonen | ||
| Tunnelmallinen kuvasarja! | ||||
|
13.03.2021 22:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Varkauden päässä jo on sähkövaihde, joten jos ja kun tarve tulee liikennöidä myös idän suuntaan, on tämän muuttaminen sähkökääntöiseksi pikkujuttu verrattuna vekslaamiseen nykyistä reittiä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 21:40 | Seppo Rahja | ||
| Pohjoisen valoisan kesäyön taikaa! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
13.03.2021 21:18 | Jan Jahkola | ||
| Mukava kuvasarja. Paikalliset kesäyön olosuhteet ovat hyvät kuvaamiseen. Tasoristeykset, joita oli aika tiheään, toivat entisaikaan mukavan lisän, mutta hyvä näinkin. | ||||
|
13.03.2021 20:53 | Sami Leiviskä | ||
| Näin se on | ||||
|
|
13.03.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Östermyra (lennätinhuuto Ör) avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883. Nimeksi muutettiin SEINÄJOKI 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Sikojen elättäminen kiellettiin Sk asemalla. Cirk. 2/229, 8.1.1901. (Keisarikunnassa vallitsi suu- ja sorkkatautiepidemia. Kielto koski kaikkia kaupunkiasemia, keisarikunnan asemia ja Ow, Hpk, Sk ja Kns asemia.) Seinäjoen asemalle on asennettu: 3-siipinen semafori etusignaaleineen etelän tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Suupohjan radan tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Waasan radan tulosuunnalle ja 2-siipinen semafori etusignaaleineen Oulun radan tulosuunnalle. Ne otetaan käyttöön 1.1.1913 lukien. Cirk. 74/4289, 13.12.1912. Etusignaali Seinäjoella, Sydänmaan tulosuunnassa, on varustettu AGA-vilkkuvalolla joulukuun 1918 aikana. Se otetaan käyttöön viimeistään 1.1.1919. Cirk. 105/3205, 6.12.1918. (Sama koski myös Tampereen tulosemaforin etusignaalia Wh suunnasta.) Seinäjoen asemalla otetaan käyttöön uusia semaforeja: A1/2/3 Sm suunnasta, lähtösemafori D Sm suuntaan, E1/2 Ilj suunnasta, F1/2 Yst suunnasta, G1/2 Nur suunnasta, vaihdonkieltosignaalit P ja R. Turvalaitosmuutos otetaan käyttöön 1.5.1923. Cirk. 17/1025, 4.4.1923. Entiset semaforitiedot kumotaan samalla. Sk asemalla on semaforit F ja G täydennetty 3-siipisiksi ja yksi lähtökulkutie muutettu (raiteelta V Yst suuntaan lopetettu ja V-raiteelta Sm suuntaan otettu käyttöön), 31.5.1926 lukien. Cirk. 19/1961, 16.6.1926. 5. liikennejakson vaununjako siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.1.1953 lukien. KL58/52-4. Sk ratapihan uusi liikennesääntö ilmestynyt. Lkoj.Lt 619, 8.6.1962. KL24/62-5. 5. liikennepiirin toimisto siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.9.1964 lukien. KL31/64-2. Sk linjaradion tukiasemat otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1. Se valmistui myöhemmin samana vuonna lopullisesti. KL17/65-2. Seinäjoen ilmoitetaan olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL8/69-5. Sk liikennepiirissä on seuraavat varikot: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Ylivieska. VT6/70-5. Seinäjoen asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1970 lukien. VT28/70-4. Vaunukortiston pito lakkautetaan Sk asemalla 1.9.1970 lukien. VT36/70-7. Aikataulukauden 141 (26.5.1974 lukien) alusta käytetään tavararatapihoista seuraavia lyhenteitä: --- Sk tavararatapiha = Skt (lyhenne ei vielä ole käytössä). VT19/74-9. Seinäjoen ratapiharadio otetaan käyttöön 1.8.1975 lukien. Vaihdemieskanava on 6 ja ratapihakanava 7. VT30-31/75-6. Sk asemalla on kiinteä pukkinosturi K-3527, nostokyky 30 tonnia ja sillä voi käsitellä myös 20 jalan kontteja. VT18/75-10. Koekäyttöä varten kytketään ajojohtoon jännite Toijala-Tampere-Parkano-Seinäjoki-osuudella 9.12.1974 klo 8.00. VT48/74-9. |
||||
|
|
13.03.2021 18:13 | Olli Aalto | ||
| Miksi ihmeessä vähän käytetylle raiteella investoitaisiin sähkökääntöinen vaihde? Eiköhän sen raiteen loisto ole kaukana menneisyydessä, jopa tämän kuvan ottamista edeltävällä ajalla. Tämä kuva onkin mennyt minulta ohi, kerrassaan upea näky Alsthom tällä paikalla. Näky pysyi muuttumattomana aina viime vuosikymmnen loppuun saakka, kunnes valtatietä vasten oleva metsä sai väistyä. Valtatietä ajettaessa näkee nyt pitkän osuuden raidetta kuvaajan selän takana. Ehkäpä uuden Prisman takana avautuu niin ikään täysin uusia kuvauspaikkoja tänne päin. |
||||
|
13.03.2021 18:02 | John Lindroth | ||
| Ps Oma aiempi kommenttini liittyy kääntöpöydän katoamiseen.Ei siis tämän kuvan ottoajankohtaan ja aikaisemmin mainittuihin ilmakuviin. | ||||
|
13.03.2021 17:20 | Raimo Sivonen | ||
| Kiitos. Ei vielä ole ihan kaikki aivosolut hapertuneet, että muistijälki Kotkan yöjunasta piti paikkansa. Tuo päätepysäkki Rovaniemelle ei ollut jäänyt päähäni. Jo loppuneen Savonradan yöjunaliikenteen ympärillä on nyt ollut jonkinlaista pohdintaa ja siinä yhtenä vaihtoehtona olisi kääntää jokin Lapin yöjunista kolkuttelemaan Savon läpi. En tiedä, onko sille enää ihan oikeaa kysyntää. |
||||
|
13.03.2021 17:10 | Eljas Pölhö | ||
| Sillan vierellä oleva tiilirakennus on Heinolan Polttimo Oy:n väkijuomatehdas (Mikkelin läänin suurin väkijuomien valmistaja). Kieltolain astuttua kaupunki osti rakennuksen ja perusti siihen sähkölaitoksen. Rakennus purettiin 1960-luvulla. | ||||
|
13.03.2021 15:38 | Sami Hovi | ||
| Kuvan oikeassa laidassa näkyy pääraiteiden yli mennyt laituripolku, joka ei tuohon aikaan vaatinut erillistä nopeusrajoitusta junille. Joskus syntyi vaarallisia tilanteita, kun pitkä, Riihimäelle menevä ruuhkajuna oli pysähtynyt raiteelle 3, ja raidetta 2 porhalsi yllättäen kaukojuna ohi samaan suuntaan. Ruuhkajunasta poistuneet ihmiset ylittivät vanhasta tottumuksesta laituripolun varoituskellojen kilkatuksesta huolimatta, kun luulivat sen johtuvan lähtöä odottavasta junastaan, mutta sen katveesta syöksyikin sitten ohittava juna. Kuljettajat yleensä kyllä kiitettävästi käyttivät vihellintä noissa tilanteissa. | ||||
|
13.03.2021 15:31 | Jyrki Talvi | ||
| Radan soratukikerros kiinnittää mielenkiinnon Jy Pm, väli perusparannettiin 1982. | ||||
|
|
13.03.2021 15:15 | Tapio Keränen | ||
| Pahoittelen vuosilukusekoilua. Vuonna 1968 veturin sarjatunnus olisi ollut Hr12. Oikea vuosi on 1986. Kiitos huomautuksista! | ||||
|
|
13.03.2021 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoinen aikatauluvihko! En muista nähneeni Suomessa ennen tuollaista. Turistissa oli ennen "nopeimmat yhteydet Helsingistä" pari sivun verran, mutta että Oulusta, en ole nähnyt. Mistä muista kaupungeista oli? Ja kysymykseen: joskus 1980-luvun puolivälissä kulki viikonloppuina joku yöjuna Kotkasta Rovaniemelle, meno pe, paluu su. Siinä oli autovaunuja kanssa. Lisäksi näyttäisi kulkevan kolmaskin yöjuna, lähto la aamu 1:50. tulo 13:40. |
||||
|
|
13.03.2021 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös postitalon valmistuminen ollutkin ajoitettu Suomen postin 300-vuotisjuhlavuodeksi 1938? Aiheesta on julkistettu postimerkkisarja, joista yksi esittää juuri Helsingin postitaloa. | ||||
|
|
13.03.2021 13:44 | Antti Kukkonen | ||
| Ensi vilkauksella arvelin kuvaa 70-luvulla otetuksi, kunnes mietin missä helmapellit, ja miksi neljännessä vaunussa näkyy kylkimainos. Sitten katsoin kuvanottopäivän, luin kommentit ja ymmärsin yskän. | ||||
|
13.03.2021 13:39 | Teemu Saukkonen | ||
| T54584 Ilomantsista. | ||||
|
13.03.2021 12:57 | Raimo Harju | ||
| Jyhkeä dieselmoottori/generaattori on ehkä pelastanu veturimiehet. | ||||
|
|
13.03.2021 12:54 | Petri Nummijoki | ||
| Taustalla näkyy sähkörataa, joten 80-luvulta kuva käytännössä on. Toki 1983 on viimeinen juhannus, jolloin Dr12 on ollut tuolla radalla pikajunissa vakiveturina. | ||||
|
|
13.03.2021 12:33 | Juhana Nordlund | ||
| 23.6.1986 olisi ollut juhannuksen jälkeinen maanantai. | ||||
|
|
13.03.2021 12:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kertakaikkisen upea kuva menneiltä vuosikymmeniltä! Arvostan tällaisia. Tätä kirjoittaessani päivämääränä näkyy 23.06.1986, ja kuvatekstissä mainitaan kesäkuun loppupuoli 1968. Äkkiä ajatellen molemmat, sekä 1968 että 1986 hieman mietityttävät. Siniset vaunut kuvassa näkyvässä asussa eivät oikein sovi 1968:aan, eikö niin? Ja 1986 taas Dr12 oli pikajunassa sangen harvinainen, joskin juhannuksen poikkeukset saattoivat tuoda omat erikoisuuteensa veturikiertoihinkin, puhumattakaan vaunustosta puuvaunuineen. Hämeen Hurua kyllä näki silloin tällöin kesän 1984 jälkeenkin matkustajajunissa, joten päiväys varmaan pitää paikkansa. Kuvatekstin 1968 lienee painovirhe? | ||||
|
13.03.2021 12:15 | Seppo Rahja | ||
| Tori on Vanhatori eli Altmarkt ja takana näkyy Katholische Hofkirche. Tuo Kulturpalast on kyllä neuvostoajan tuote. Eka kerran Dresdenissä käydessäni - joskus vuosituhansien vaihtuessa - näkyi vielä raunioita sodan jäljiltä (mutta niistä kuvat katosivat kovalevyn hajoamisen myötä). Dresdenin hävittäminen oli toisen maailmansodan tuhoisin yksittäinen sotatoimi ennen atomipommin pudottamista Hiroshimaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dresdenin_pommitukset |
||||
|
13.03.2021 12:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei yhdistelmä Sr1+Edo ole mitenkään kovin harvinainen, https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&locomotive=Sr1&wagon=Edo | ||||
|
13.03.2021 12:06 | Oula Ahlholm | ||
| Komeita kuvia. | ||||
|
13.03.2021 11:47 | Timo Salo | ||
| Sattumakuvana tuli "ultrarapid"-sulakekauppiaan unelmakuva... On siinä hopeaa! | ||||
|
13.03.2021 11:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko sekin Sk, vai kenties Dk? Kalustorekisteri mainitsee 3 kpl Dk-vetureita ja 4 kpl Sk-vetureita. | ||||
|
|
13.03.2021 11:38 | Timo Salo | ||
| "Näppituntumalla" ja radan varressa asuvana sanoisin, että vähintään kerran viikossa näkee näitä kokoonpanoja Porin radalla... | ||||
|
13.03.2021 11:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Itse ihmettelen lähinnä De-, EFits- ja EFs-vaunujen EVN-numeron alkuosaa 55, koska se tarkoittaa MUSEOKALUSTOA :) Noissa vaunusarjoissa on yhteistä se, että ne ovat kaikki "vanhoja" pikajunavaunuja, mutta poikkeuksen tekee kuitenkin Ein-vaunuista muutettu Ep-sarja, jonka numero alkaakin 50, joka on normaali kotimaan liikenteen vaunu. | Vaunun ominaisuuksia kuvaavan osan "9437" ensimmäinen puolisko "94" tarkoittaa "Side-corridor luggage vans, with or without compartment under customs seal". Jälkimmäinen osa "37" tarkoittaa maksimissaan nopeudelle 140 km/h sallittua vaunua, jossa on 1500 V sekä vaihto- että tasasähköjärjestelmä. | Lähteenä on Euroopan rautatieviraston dokumentit. | ||||
|
|
13.03.2021 11:36 | Erkki Nuutio | ||
| Postitalon rakentaminen alkoi vuonna 1936 suuritöisellä perustapaalujen junttauksella. Kuvassa talon korkeampaa osuutta on muurattu likimain puolikorkeuteensa. Vuosi 1938 jolloin talo viimeisteltynä valmistui on selvästi liian myöhäinen, ottaen huomioon että kuvassa muurauskin on vasta puolivälissä. Helsingin varikko lopetettiin jo vuonna 1922, jolloin Helsingistä tuli Pasilan alavarikko. Helsingin veturitalleista kuvassa on kolmas ja ensimmäinen. Ensimmäinen oli Edelfeltin piirtämän kolmiosaisen rakennusryhmän asemanpuoleinen rakennus, jossa myös ensimmäiset veturimme (1-8) koottiin ja kaiketi ensimmäiset kotimaiset vaunut tehtiin. Helsingin toinen veturitalli ( https://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta ) purettiin vuonna 1910 tai 1911. Se oli Helsingin varikon koti, valokuvan tallikin ehti siis olla sen koti. Valokuvan tallia ei kaiketi tehty yhtä monipilttuiseksi ja siihen kohtaan jota tämä kartta väittää: https://www.vaunut.org/kuva/113238?kv2=1923&paik=Helsinki+asema&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta |
||||
|
|
13.03.2021 11:19 | Topi Lajunen | ||
| Ilmalassa on käytössä myös vielä suurempi Zephir, sorvihallin kalustonsiirtelyyn. | ||||
|
13.03.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Kela (Båtvik). Ajankohdan vakinaisten junien luettelosta tuo varmistuisi. | ||||
|
|
13.03.2021 10:48 | Petri Sallinen | ||
| Jos kerran postitalon tiedetään valmistuneen vuonna 1938 ja kuvassa postitalon edessä on yhä rakennustelineitä, niin tuskinpa kuva on vuotta 1938 nuorempi. | ||||
|
|
13.03.2021 10:33 | Timo Salo | ||
| Jimille kiitos yrityksestä ja noista linkeistä... Kyllä tuon vaunun sisukset näkee sielunsa silmin, mutta kyllä joku sieltä kuvankin, tai pari voisi ottaa mahdollisuuksien rajoissa??? :-) | ||||
|
|
13.03.2021 08:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä sen määränpää oli? | ||||
|
|
13.03.2021 08:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Zephir Crab 5000 E on suurempi ja tehokkaampi versio jossa on myös kumipyörät: https://www.youtube.com/watch?v=vXONTvU65VY :) | ||||
|
|
13.03.2021 07:16 | Jimi Lappalainen | ||
| De:n sisältä ei vaikuttaisi olevan kuvia, mutta Fey-aggregaattivaunusta on kuvia mm. itse voimakoneesta, ks. https://vaunut.org/kuva/66543 + https://vaunut.org/kuva/66542 + https://vaunut.org/kuva/66541 | Myös tässä De-vaunussa on yhtä lailla Scania-aggregaatti. | ||||
|
|
13.03.2021 07:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tältä siellä siis näytti. | ||||
|
13.03.2021 07:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös alkuosa "11 10" kuuluu numeroon; 11 tarkoittaa "RIV-EUROP, 4+ axles, railway-owned", 10 tarkoittaa Suomea. Koko numero on siis 11104626161. Erikoista, että alun perin myös Snpss-vaunut kuuluivat virheellisesti tuohon 11-kategoriaan, nykyisinhän ne alkavat numerolla 82 eli "Domestic only (non RIV), 4+ axles, railway-owned"; ks. https://vaunut.org/kuva/46635 . Erilaisuuden myös siitä, että näissä Snps-vaunuissa on myös tuo TEN- eli Trans-European Networks -tunnus, jota taas Snpss-vaunuissa ei ole. | ||||
|
13.03.2021 06:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Paljonkos tuohon 62:een on yleensä Kajaanista tulijoita? Tai Sukevalta? :) | ||||
|
|
13.03.2021 01:10 | John Lindroth | ||
| Jos lähdetään polulle spekulieren geht ueber studieren.Voi ilmakuvasta 1943 nähdä ei siis mitään kääntäpöydöstä ja uudet raiteet laitureineen näyttävät olevan jo valmiiksi rakennetut ei siis mitään menneestä Tämä ainakin pyyhkii vuoden 43 pois ja mahdollisesti myös vuoden 42, Näinollen olettmukseni on haarukassa 40-41. | ||||
|
13.03.2021 00:53 | Vertti Kontinen | ||
| Hyvä niin. Käyttö on vain kovin vähäistä nykyään. Viime viikkoa ennen on viimeksi käyty noin vuosi sitten | ||||
|
13.03.2021 00:17 | Harri Pesonen | ||
| jossain vihkossa siipipyörä logo :D | ||||
|
13.03.2021 00:16 | Harri Pesonen | ||
| Ufot tarkkailemassa liikennettä :D | ||||
|
|
13.03.2021 00:14 | Harri Pesonen | ||
| aikamoinen potsku ollu veturimiehistölle vaikka kerkesivät koenhuoneen puolelle.... | ||||