Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2021 18:41 | Martti Vuorikoski | ||
| Nämä on kyllä kiinnostusta herättäviä, kiitos. | ||||
|
09.03.2021 18:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvauspäivänä Heinolassa oli töissä Tve 465 ja tallissa varalla Tve3 462. Tve3 465 siirrettiin Lahteen 3.2.1978, jolloin samana päivänä sieltä tuli tilalle Tve3 482. 465 on merkitty käyttämättömäksi ajanjakson 28.1.1978-13.2.1978, mika viittaisi siihen, että se hilattiin Heinolasta Lahteen em. päivänä. 14.2.1978 se siirrettiin Riihimäelle (ajamalla, mikä papereihin on uskominen). Tve3 462 oli käyttämättömänä ajanjakson 29.10.1977-26.1.1978 ja lähetettiin Lahteen 6.4.1978. |
||||
|
09.03.2021 18:12 | Esko Peranto | ||
| 2635 ja 2529 oli veturikaksikko, jäi Mustiolla kuviin. | ||||
|
|
09.03.2021 17:45 | Markku Naskali | ||
| Tuossa siis rakenneltiin kokeiluvetureita. Sähköveturiin en päässyt tutustumaan, mutta meridieselin möyryä tuli useinkin kuunnelluksi. Harmi kun ei saatu museoiduksi. Sähköversio kaiketi palautettiin dieseliksi myöhemmin. | ||||
|
09.03.2021 17:45 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa kylmän tuntoista tunnelmaa löytyy! | ||||
|
|
09.03.2021 16:06 | Timo Salo | ||
| Näitä konepajakuvia lisää, KIITOS! Hieno kuva Eljas!!! (Eihän tuossa pahasti pakkelia näy, vaikka joku jossain niin kertoi, että kovasti ovat paklattuja!) |
||||
|
09.03.2021 15:39 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on 4134, joka on tässä siirtoajossa Orivedeltä Haapamäelle. Vaunu piti jarruongelmien takia jättää tänne aiemmin samana päivänä Tampereelta Haapamäelle kulkeneesta H 511:stä. Vaunu näkyy sivuraiteelle siirrettynä tässä kuvassa: https://www.vaunut.org/kuva/131979 |
||||
|
Kuvasarja: Taannoin Heinolassa |
09.03.2021 15:14 | Pekka Siiskonen | ||
| Kiitos — Tapsa — taas loistavasta liikennepakan tutkielmasta. Näitä lisää, kiitos :) | ||||
|
09.03.2021 14:40 | Juha Kutvonen | ||
| Hr12:n käynnit Turussa lisääntyivät vuonna 1967, kun Toijalan rata sai raskaan kiskotuksen ja raakaöljykuljetukset Naantalin jalostamolle alkoivat. Hr13 kävi näytillä Turussa rautatien päivänä vuonna 1965, mutta sarjan säännöllistä kiertoa siellä saatiin odottaa aina vuoteen 1984 saakka. |
||||
|
09.03.2021 11:57 | Pasi Seljas | ||
| Vanha Erkkilän puusilta. | ||||
|
09.03.2021 11:32 | Timo Salo | ||
| Latexi on siittä pirua, että se "säilöö" veden alleen. Kun pinta on rikki, niin korkea aika tehdä jotain. Sisälämpötila ei mielestäni juuri vaikuta asiaan. Meilläpäin ainakin maali pysyy liiterin seinässä joksenkin samanlailla, kun lämpösessä talossa. | ||||
|
|
09.03.2021 11:22 | Mikko Herpman | ||
| Näyttäisi olevan kohta "viidestoista hetki" rakennuksen kunnon osalta. Jos katto vielä pitää vettä, näyttää ehkä pahemmalta kun onkaan mutta alimmat hirret taitavat olla vaihtokunnossa ainakin osittain.. Mahtaakohan olla väylävirastolla halua/rahaa kunnostaa edes välttävän verran, vai siirretäänkö laitteet piakkoin konttiin rakennuksen viereen/ratapihalle sopivaan kohtaan. |
||||
|
09.03.2021 11:13 | Eljas Pölhö | ||
| Koura, 1985 voimassa oleva raidesopimus: - 45/47, 3.1.1924, Kouran Höyrysaha Oy |
||||
|
|
09.03.2021 10:36 | Pekka V. Puhakka | ||
| Sellainen rakennuksen käyttöön liittyvä seikka että vasemmalla on lämmintä (releasetinlaite) ja olisiko oikean puolen lisäosa ehkä kylmillään. | ||||
|
|
09.03.2021 09:02 | Timo Salo | ||
| Maalin "kuluneisuus" roikkuu täysin auringon valosta ja vallitsevista tuulista, ei siinä mitään kovin erikoista ole... | ||||
|
09.03.2021 06:29 | Juhana Nordlund | ||
| Esan mainitsema 1.6.1985 oli ilmeisesti viimeinen kerta, kun Porkkana on käynyt säännöllisesti Porissa. Muistaakseni jossain on kerrottu, että vielä tuonkin jälkeen Poriin on Porkkanalla ajettu, kun Savonlinnan yhteys oli Oopperajuhlien takia ajaettu tilapäisesti veturivetoisella junalla Dm8-9:n sijasta, ja Porkkana oli sitten siinä tilanteessa sijoitettu hetkeksi Porin kiertoon. Savonlinnan Porkkana-yhteys korvautui pysyvästi muulla kalustolla 1986. | ||||
|
09.03.2021 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapuan asematalo on Oulun rautatien IV luokan tyyppiä 1. Samoilla piirustuksilla rakennettiin Ylivieska, Oulainen, Liminka, Savon radalle Mäntyharju ja Tavastila (purettu). Rajantakainen Alhon asema oli myös tätä tyyppiä. | ||||
|
09.03.2021 00:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Äki-Pieksämäki junat ovat yleensä tyhjiä puutavarajunia. | ||||
|
|
09.03.2021 00:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko kyseessä olla 4125? https://vaunut.org/kuva/44592 | ||||
|
09.03.2021 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Vertailu: https://tinyurl.com/mka55rse | ||||
|
08.03.2021 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Nuo "koivuhalot" kuormaan on varmaan heitellyt kokematon lämmittäjä kuin Tk3:n pesään - sikinsokin (kuin allekirj.). Vrt. venäläiseen järjestälmisyyteen. | ||||
|
08.03.2021 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole vielä näkynyt kuvia Operailin "pyttyjunista" Vna-Mss. | ||||
|
|
08.03.2021 23:33 | Panu Breilin | ||
| Osa junista lähtee lajittelusta vaikka niiden aikataulussa olisi lähtöpaikkana tavara, ja vastaavasti osa lajittelusta lähteviksi merkityistä junista lähtee todellisuudessa tavarasta. Lajittelua käytetään myös paljon vaunujen seisomispaikkana (sekä lyhyt- että pidempiaikaisena). Esimerkiksi konepajan vaunuja siellä seisoo paljon, koska vanhat konepajan vaunujen seisontaraiteet Temussa (jotka sijaitsivat pohjoisen suunnan pääraiteen sekä ns. varateiden välissä) on poistettu käytöstä. Toki lajittelussa niin kuin monissa muissakin osissa ratapihaa on paljon vapaata kapasiteettia, ja esimerkiksi ainakin eräässä suunnitelmassa missä Pieksämäelle rakennettaisiin uusi raakapuunlastauspaikka (korvaamaan nykyiset Temun ja Naarajärven lastauspaikat) lajittelun läntisin raideviuhka purettaisiin ja raakapuunlastauspaikka tulisi sen tilalle. Umpivaunuja ei tuossa taaemmalla raiteella näytä olevan kuin muutama, joten hyvin mahdollista on, että ne ovat olleet matkalla konepajalle ja siksi liitetty raakapuujunan hännille. |
||||
|
|
08.03.2021 23:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoinen ilmiö on tuo dynaaminen maalin kuluneisuus vasemmalta oikealle mentäessä. | ||||
|
|
08.03.2021 22:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lajittelu ei ole täysin vailla käyttöä vaan sieltäkin lähtee kyllä päivittäin junia. | ||||
|
|
08.03.2021 22:43 | Aki Karvonen | ||
| Äänekosken junissa ei kyllä umpivaunuja taida kulkea Pieksämäelle. | ||||
|
|
08.03.2021 22:42 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tuo numeroiden huono näkyvyys ei johdu pelkästään lumipyrystä, vaan ne ovat kerta kaikkiaan kuluneet pesussa. Eli kyseessä on todellakin tuo vanha ”Kostamus sarjan kone” 2635 ja tuo toinen on tietääkseni 2529. | ||||
|
08.03.2021 22:31 | Tero Korkeakoski | ||
| Harvinainen sekakonttiletka junanvaunussa. | ||||
|
|
08.03.2021 22:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Minkähän takia nää junat lähtevät tuloratapihalta eivätkä lajittelusta. Pieksämäellä taitaa koko lajitteluratapiha olla turha nykyisessä kokojunien maailmassa (mutta en mä sitä lähtisi purkamaankaan kun kukaan ei tiedä mitä 2040 on tilanne). | ||||
|
|
08.03.2021 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Panu tarkasta selvitystyöstä! Selvästi tämä on siis T4227! | ||||
|
08.03.2021 21:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ensin huligaanit kävivät kivittämässä ikkunat rikki ja sitten VR peitti aukot vanerilla. | ||||
|
08.03.2021 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rahkola avattu liikenteelle 1.4.1947 lukien pysäkkinä km:llä 411+0, junakohtauspaikkana, Sk 7 km, Hpk 111 km. KL13/47-3. Lennätinhuuto on: Rla. Liikennöintitapana on H, eli täydellinen henkilöliikenne. KL4/49-6. VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan, että seuraavilla, ainoastaan henkilöliikenteelle avatuilla pysäkeillä on seuraavat päällystöasemat: --- Rahkola: Koura. Rla pysäkki alennetaan 1.11.1961 lukien Seinäjoen alaiseksi laiturivaihteeksi. Uusi liikennöintitapa on oleva Hrl. Sk, 7 km, Koa 9 km, Hpk 111 km. Samalla se määrätään valvontapaikaksi (junanlähetystekninen termi). KL40/61-6. Rla asema muutetaan seisakkeeksi, tapa Hil, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6. Lakkautettu 28.5.1978 lukien. VT19/78. |
||||
|
|
08.03.2021 20:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koura avattu liikenteelle vaihteena henkilö- ja pikkutavaraliikenteelle 15.8.1886 lukien. Cirk. 30/2795, 7.8.1886. Kouran laiturivaihteen lennätinhuuto on: Koa. Cirk. 49/3383, 11.11.1921. Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Sahan raide, Koa 1 km, Tt, Kouran Saha Oy:tä varten. Koa ylennetty pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3. Kouran V luokan asema muutetaan pysäkiksi 1.1.1953 lukien. KL57/52-4. Koa pysäkillä lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1959 lukien. KL11/59-6. Kouran linjaradioasema otetaan koekäyttöön. KL26/66-2. Koa on RAP-järjestelmässä Seinäjoen satelliittipaikka VT2a/75. Kouran uusi liikennöintitapa on oleva HTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. Uusi tapa: HilTt, päällystöasemana Alavus 28.5.1978 lukien. VT17 ja 21/78. 1.6.1979 lukien uusi päällystöasema on oleva Seinäjoki. VT24/79. Kouran uusi liikennöintitapa on oleva Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
|
08.03.2021 20:34 | Harri Sillankorva | ||
| Mutta missäs nyt on ne graffitit ? Onko ikkunat peitetty vai onko niistä otettu ikkunaruudut pois ? | ||||
|
08.03.2021 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sydänmaa avattu yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välille 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Sydänmaan asemalle on pystytetty 1-siipinen semafori pohjoisen ja etelän tulosuunnille 450 m päähän tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että molemmat Sm aseman semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Sydänmaan vedenottopaikalle, sen eteläpuolelle on asennettu AGA-vilkkuvalolla varustettu levysignaali 490 m päähän vesitornista. Kun rata on selvä, on signaalissa "vapaa kulku", päivällä levy radan suunnassa, yöllä valkoinen vilkkuvalo. Seis-asennossa on punainen levy päivällä ja yöllä punainen vilkkuvalo. Kun juna lähtee vedenottopaikalta, on signaalit taas asetettava "vapaa kulku"-asentoon. Signaali otetaan käyttöön 5.3.1917 (samana päivänä kuin Valkeajärven vedenottopaikalla). Cirk. 20/947, 16.2.1917. Sydänmaan vedenottopaikan lakkauttamisen seurauksena on siellä käytössä oleva levysignaali poistettu tarpeettomana 7.9.1932 lukien. Täten kumotaan Cirk. 20/947 Sm vedenottopaikkaa koskeva osa. Cirk. 205/1369, 6.5.1933. Sm asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1959 lukien. KL43/59-6. Sm uusi liikennöintitapa on oleva HrlTR 1.12.1969 lukien. Päällystöasemana on Niinimaa 12 km. Nii on samalla Sääskiniemen ja Kuorasjärven uusi päällystöasema. KL44/69-4. Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Koura 7 km, 1.8.1970 lukien. VT29/70-4. Sm on RAP-järjestelmässä,Seinäjoen satelliittipaikka. VT2a/75. Sydänmaan uusi päällystöasema on oleva Alavus 22 km 15.3.1976 lukien. VT10/76-5. Sm uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. Linjaradiota on täydennetty rataosalla Hpk - Sk, asentamalla radiopuhelin Äht ja Sm junasuorittajille, kanavaryhmällä 1. VT46/78. Uusi tapa: Hil, T ratapiirinpäällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. Sm uusi tapa, Hil 1.1.1990 lukien. VT43/89. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
08.03.2021 18:51 | Timo Salo | ||
| Onko se "harrastajaveli" taustan antennien juurella? | ||||
|
08.03.2021 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| 1. lk:n tupakkaosastoissa oli seinäkiinnityksellä ympyränmuotoiset komeat valkeat posliiniset tuhkakupit. 2 lk:ssa vastaavat olivat harmaaksi maalattuja peltikuppeja. | ||||
|
|
08.03.2021 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| "Työläislippu". Se oli aikoinaan tavallista edullisempi kuukausilippu eräitten isojen kaupunkien lähiympäristön paikallisliikenteessä. Ne kelpasivat vain määrätyissä junavuoroissa. Esimerkiksi 1970-luvun alussa Tampere-Haviseva-välillä oli työläisvuoroja aamulla kaupunkiin ja illalla takaisin, vaikka lättähattu ajoikin Tampere-Orivesi-väliä. Junassa ei siis ollut mitään erikoista "työläisvaunua". | ||||
|
08.03.2021 18:16 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan siinä tietysti Tampellan valmistajankilpi, kun on sen tehtaan uusin veturityyppi. | ||||
|
|
08.03.2021 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, viimeisen kerran P141 ajettiin porkkanalla lauantaina 1.6.1985. Runko: Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112. Seuraavana päivänä P141 oli Sr1 - vetoinen sininen juna. |
||||
|
08.03.2021 17:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja tätä en ollut ennen nähnytkään. Sepolta nappiotos syksyisestä Paltamosta! | ||||
|
|
08.03.2021 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käsityksesi on oikea. Lasken nimenomaan vuonna 1952 valmistuneen uusimman sarjan, jota oli juuri mainitut kahdeksan vaunua. Itse Di/Ci-sarja oli toki laajempi, siihen kuuluivat 1921 valmistunut entinen Di-sarja, (2301-2319) ja myöskin 1956 muutoksen kokeneet "aidot" Ci-vaunut. Alkuperäisiä numerosarjan 22XX vaunuja oli kaikkiaan 51 kpl, kun lanterniinivaunutkin lasketaan mukaan. Hämmennettäänpä soppaa lisää: "aidoista" muutettiin Eim - retkeilyvaunuiksi 19 vaunua vuosina 1955 ja 1959.. Sitten oli vielä lanterniinivaunuja, jotka alunperin valmistuivat I & II luokan päivävaunuiksi, joista viisi jouduttiin 1940 antamaan itäystävälle. Loput jossain vaiheessa alennettiin II luokan vaunuiksi sarjaan Di. Nämä tosin jo hylättiin 1955 mennessä (niistä ei siis tullut 1956 luokkamuutoksen Ci-vaunuja). Mainittakoonpa vielä vuoden 1915 valmistunut uusikorinen Ci - sarja. Nämä myös alennettiin Di:ksi ja ne saivat numeroikseen 2331 - 2335. Luokkamuutoksen myötä 1956 nämä II luokan vaunut saivat uuden sarjan Ci, numeroiden pysyessä ennallaan, niiden ollessa nyt 1. luokan vaunuja. Neljä näistä muutettiin Eim-retkeilyvaunuiksi. Aikamoinen soppa lusikoitavaksi, eikö vain? Minun mielestäni ei oikeastaan mikään saa olla liian helppoa, vaikka laiskana lötjäkkeenä joskus olisinkin eri mieltä...? |
||||
|
|
08.03.2021 16:15 | Teemu Sirkiä | ||
| Asemahan ei ole tuuliajolla, vaan Väyläviraston käytössä. Tekniikka taitaa olla tuolla vasemmanpuoleisimman ikkunan takana. | ||||
|
08.03.2021 15:56 | Mikko Ketolainen | ||
| Radanpätkä keskustasta kohti pohjoista muistuttaa tällä hetkellä hylättyä radanpätkää, sillä kiskot ovat hautautuneet lumen alle. Liikennettä ei ole lauantain jälkeen ollut etelän eikä pohjoisen suunnasta. | ||||
|
|
08.03.2021 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Hups tuli tuplana.. Mutta jatketaan.... Tietoa tuosta Porkkanoiden käytöstä löytyy Kimmo Pyrhösen kirjoittamasta kirjasta Porkkana Kiitojunan tarina. | ||||
|
|
08.03.2021 15:43 | Teppo Niemi | ||
| Jep. perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin P141 toinen yksikkö meni Raumalle, muina päivinä se jäi Tampereelle. Kolmas yksikkö meni junassa P43 Haapamäen kautta Seinäjoelle. Tuo loppui aikaisemmin kuin muu porkkanajunien kaukoliikenne. | ||||
|
|
08.03.2021 15:15 | Jouni Hytönen | ||
| Porkkanaliikenteen ollessa vielä laajempaa, jokin keskipäivän junavuoropari ajettiin Raumalle porkkanarungolla. Tämä käytäntö on päättynyt viimeistään vuonna 1986. | ||||
|
|
08.03.2021 14:54 | Petri Nummijoki | ||
| Minulla on ollut käsitys, ettei 64-paikkaisia Ci-vaunuja ylipäätään ollut kuin 8 kpl. Tämäkö on väärä tieto vai lasketko Esa mukaan vuosien 1970-1972 muutoksiin vanhemmatkin vielä käytössä olleet Ci-vaunut? | ||||
|
08.03.2021 14:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ei, tässä on asiakkaalta tulevia teräskelavaunuja ja näköjään samalla matkassa mukana taaravälineet vaunuvaa'an kalibrointiin. | ||||
|
|
08.03.2021 13:47 | Timo Salo | ||
| Sattumakuvana Siuron Kalle, näenkö väärin, vai onko siinä Tampellan logo kyljessä? | ||||
|
|
08.03.2021 13:16 | Markku Naskali | ||
| Lätillähän sinne mentiin, mutta tuo viimeisin matkani junalla sinne tapahtui porkkanalla. Aivan varma en ole, olisiko ollut vaihto Peipohjassa, mutta mielestäni menin perille asti samalla junalla. | ||||