Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.03.2021 13:16 | Markku Naskali | ||
| Lätillähän sinne mentiin, mutta tuo viimeisin matkani junalla sinne tapahtui porkkanalla. Aivan varma en ole, olisiko ollut vaihto Peipohjassa, mutta mielestäni menin perille asti samalla junalla. | ||||
|
08.03.2021 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunusta 2340 tuli BT 01334 vuonna 1972. Sittemmin se alennettiin sarjaan XT numerolla 01619. | ||||
|
|
08.03.2021 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rma henkilöliikenne loppui lättähattuliikenteen loppuessa, eli 29.5.1988. | ||||
|
08.03.2021 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Työläislipuilla pääsi matkustamaan myös kiskobussikalustossa. Siis Dm7 ja EFiab palvelivat myös työläisvaunuina. Kuvan olympiavuoden Ci-vaunut muutettiin 1970 - 1972 virkatarvevaunuiksi, siis alle parikymmentävuotiaina. 8 vaunusta kahdesta tuli BT ja lopuista BG. Näistä vaunuista neljästä muodostettiin johdonvetojuna 3. |
||||
|
08.03.2021 12:40 | Timo Salo | ||
| Jonkin sortin työjuna ilmeisesti päältä avattavine vaunuineen ja viherpipertäjien vihaamia metaanigeneraattoreita... (taas hieno sattumakuva) | ||||
|
08.03.2021 12:32 | Oula Ahlholm | ||
| Kelpo kuva, suorastaan upea kuva. | ||||
|
|
08.03.2021 12:25 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1897 liikenneohjesäännön mukaan oli neljä matkustajaluokkaa: I, II ja III luokka sekä näiden lisäksi "III luokka tavarajunassa". Ns. IV luokka lakkautettiin kuitenkin 29.8.1918 tehdyllä päätöksellä. Neljäntenä luokkana voidaan ehkä myös pitää työläisjunien lippuja, jotka alkujaan kelpasivat erityisiin työläisjuniin (jotka saattoivat muodostua T-sarjan vaunuista) sekä myöhemmin ruuhka-aikoina myös vakiojuniin, joissa ei välttämättä ollut edes T-sarjan vaunuja. | ||||
|
08.03.2021 12:13 | Timo Salo | ||
| Joonakselta tosi hieno kuvasarja! TNX! | ||||
|
|
08.03.2021 11:50 | Timo Salo | ||
| Taas tuli lapsuus ja Kiikanmatkat mieleen, nyyyh... :-) | ||||
|
|
08.03.2021 11:45 | Tapio Keränen | ||
| Juhlapyhien aikaan tarvittiin pitkän matkan juniin lisää matkustuskapasiteettia ja siihen käytettiin usein vanhoja 100-paikkaisia Ei-vaunuja, jotka 1960-luvulla olivat pääasiassa paikallisjunaliikenteessä. Niinpä Tikkurilan paikallisjunassa saattoi olla F-kopin lisäksi lähes pelkästään näitä Ci-vaunuja, joiden eteisen oven ikkunaan oli kiinnitetty paperilappu 2. lk. | ||||
|
|
08.03.2021 11:44 | Markku Naskali | ||
| Porkkanakyydillä kävimme sisareni kanssa noilla messuilla. Oli viimeisin porkkanamatkani. Edellinen oli Raumalle joskus sekä porkkanaliikenteen että Rauman henkilöliikenteen loppuaikoja. Milloinhan tuo Rauman henkilöliikenne loppui kokonaan? | ||||
|
|
08.03.2021 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| - Osassa 1. lk istuimista oli vihertävän harmaat, osassa tummanpunaiset plyyssi-istuimet. Niskatukiin kuului toki valkoinen päällinen, tässä kuvassa ne ovat ilmeisesti pesussa. - IV luokka taisi tarkoitti Suomen oloissa "työläisjunia" joita osittain ajettiin umpivaunuilla. - Teräsvaunuissa ja ennen sitä jo moottorikiitojunissa 1. luokka erosi aika paljon 2. luokasta. - Näistä 1. lk puuvaunuista haluttiin eroon aika aikaisin koska olivat epämukavemmat kuin teräsvaunujen 2. lk. Niitä ei myöskään alennettu 2. luokkaan kuten puisille makuuvaunuille tehtiin. |
||||
|
08.03.2021 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| W1-sarjan vetureita oli 45 (630-674). Vaikka veturit olivat saksalaisia, niissä oli englantilaiset Paxman-moottorit (12YJXL; V12). Vuonna 1997 10 veturin moottori vaidettiin Caterpillar moottoriksi (tyyppi 3512). Kuvan 648 ei ollut yksi niistä (631, 636, 638, 647, 657, 665, 666, 667, 669, 673). Muutetut veturit saivat tunnuksen W3. Sarja W2 oli vähän tehokkaampi, muutoin vastaava DDR:ssä valmistettu: 703-716, 729 (tehtaan koeveturi) ja niissäkin oli Paxmanin moottori (16YJXL; V16). Paxman-moottoreiden käyttö Ceylonissa/Sri Lankassa alkoi jo 1951. |
||||
|
|
08.03.2021 10:29 | Petri Nummijoki | ||
| 72-paikkaiseen Ei-vaunuun verrattuna ero ei näytä suurelta. Tosin 100-paikkaiseen 3+2-penkityksellä varustettuun Ei-vaunuun saati kovapenkkisiin nähden tämä on varmasti ollut luksusta. | ||||
|
|
08.03.2021 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva osoittaa, että Suomesta tuli sotien jälkeen melko luokaton yhteiskunta. Melko luokattomalla en tarkoita kelvotonta, vaan vähemmän eriarvoista. III luokka poistettiin (IV luokka oli jo täysin unohtunut). I luokassa oli vain vähän leveämmät ja vähän paksummat penkit kuin II luokassa. Eriarvoistuminen palasi ja vahvistui voimakkaasti 80-luvun lopun sekoilun seurauksena. Kehitys jatkuu. Nyt ollaan lisäksi tuuliajolla, "laskuharjoitusten", gretojen ym vietävinä. |
||||
|
|
08.03.2021 09:59 | Petri Nummijoki | ||
| Minkä väriset istuimet näissä olivat? Oliko vanhemmissa ja lyhyemmissä 56-paikkaisissa Ci-vaunuissa samanlainen sisustus? | ||||
|
08.03.2021 09:15 | Reijo Salminen | ||
| Robertia kompaten: https://vaunut.org/kuva/114934 | ||||
|
|
08.03.2021 06:20 | Robert Sand | ||
| Lavassaare? | ||||
|
08.03.2021 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, vasenmanpuoleisin. Jossain vaiheessa junanlähettäjän konttori sijaitsi keskimmäisessä rakennuksessa. Ellen nyt ihan väärin muista, se oli alkujaan II ja III luokan ravintola. Vasemmanpuoleisimmassa säilyi lipunmyynti loppuun asti. Oikeanpuoleisimmassa taasen oli majatalo matkustawaisille eli yömaja. | ||||
|
|
08.03.2021 01:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä ei taida kukaan tietää. | ||||
|
|
07.03.2021 23:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä noista kolmesta on oikea asemarakennus? :) | ||||
|
07.03.2021 23:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Ensimmäinen vaunu on Uan-t. | ||||
|
07.03.2021 23:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, jonkun pitäisi se pelastaa. Hieno kuva! | ||||
|
07.03.2021 22:48 | Panu Breilin | ||
| T2240 näkyy lähteneen Pmt:n raiteelta 883 kello 10.23 ( https://juliadata.fi/timetables?s=2240&d=14.2.2020 ) ja T4227 raiteelta 881 kello 10.30 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4227&d=14.2.2020 ). Lisäksi T4333 on saapunut raiteelle 882 kello 10.19 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4333&d=14.2.2020 ). Tästä päätellen siis kuvassa etummaisella raiteella (881) oleva dieselvetoinen juna on T4227 (Pmt–Kmm), sen takana oleva umpivaunuja sisältävä juna on T4333 (Äki–Pmt) ja Snps-vaunun takana taas pilkottaa T2240:n (Pmt–Jts) veturin virroitin. | ||||
|
|
07.03.2021 22:29 | John Lindroth | ||
| W1 Rheinstahl Henschel 1969. | ||||
|
|
07.03.2021 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Panu, voi olla! En tiennyt, mikä juna tämä oli ja katsoin Juliasta sopivaa lähtöajan perusteella. Tämä on otettu perjantaina 14.2.2020. | ||||
|
|
07.03.2021 21:56 | Panu Breilin | ||
| Olisiko tämä kuitenkin Kommilan juna(runko)? Vetovoiman ohella myös Snps-vaunusta päätellen. Lisäksi T2240 ei ole kulussa sunnuntaisin. | ||||
|
07.03.2021 21:55 | John Lindroth | ||
| Tapsalta komea junakokoonpano ja Alstikka! | ||||
|
07.03.2021 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Upea kevättalven kuva! | ||||
|
|
07.03.2021 21:49 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mainio sommittelu! | ||||
|
07.03.2021 21:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vielä toinen verrokkikuva https://vaunut.org/kuva/87798?u=2471&tag0=2%7CSr1%7C3040 |
||||
|
|
07.03.2021 20:44 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava tieto, että tässäkin tutussa junassa on joskus vetovoima poikennut normaalista sähkövedosta. Kerran tässä junassa oli yksi umpivaunu rapurungon edessä, mutta muuten on ollut aina kohdatessa Sr1 ja puuroikka. | ||||
|
|
07.03.2021 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Hauska tämä verrokkikuva, se taitaa tosiaan olla n. 40 vuoden takaa! Asema on verrokkikuvassa yhtä hyvässä kunnossa kuin tässäkin, mutta verrokissahan sitä juuri maalataan. | ||||
|
|
07.03.2021 20:23 | Jukka Tölkkö | ||
| Yritin sellaista viime kesänä ottaa tämän kuvan innoittamana, sillä näin tämän saman kuvan Pönttövuoren kahta puolen - Jyväskylä-Pieksämäki-rata-kirjassa. No, ei siitä mitään tullut, kun on niin hyvin maisema pusikoitunut. | ||||
|
07.03.2021 20:13 | Antti Kukkonen | ||
| Mattamustaa väriä ikkunoidensa alapuolelle saanut GM B-Body STW:kin näkyy kuvan reunalla, lienee Buick takavalojen perusteella? | ||||
|
|
07.03.2021 20:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava nähdä wanha työkaveri 3040 Rautatiehallituksen ajoilta 40 vuoden takaa. Monta muistoa. Monta yhteistä matkaa. https://vaunut.org/kuva/128952?s=1 |
||||
|
07.03.2021 19:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| Eilien häviäminen johtaa juurensa siihen, että Sm1-2 kalustoa ei enää vuoden 2017 kesän jälkeen tarvittu HSL:n liikenteeseen ja Eilit korvattiin niillä. Sm-kaluston operointi kun on helpompaa ja ketterämpää kuin veturijunien. Matkustusmukavuus niissä toki on paljon huonompi. | ||||
|
|
07.03.2021 19:33 | Pasi Utriainen | ||
| Järkyttävän epäsiisti on tämä veturitallien ja konepajan alue. Kaupunkilaisilta sekasotku jää piiloon, mutta junamatkustajille asema-alue näyttäytyy vähän rähjäisenä. | ||||
|
|
07.03.2021 19:31 | Teemu Salonen | ||
| Muistelen että takavuosina noita Eil junia ajettiin ihan hävyttömän pitkinä setteinä varsinkin pääradalla. Käsittääkseni matkustajamäärät eivät ole mihinkään vähentyneet vaan pikemminkin päinvastoin. Johtuuko Eil-junien lyheneminen ja sittemmin kokonaan häviäminen siitä, että pääradalle on saatu lisää raiteita ja sitä kautta tiheämpi vuoroväli? | ||||
|
07.03.2021 19:30 | John Lindroth | ||
| Mika ,Heikki,Esa ja Hannu kiitos positiivisista palautteista.Asemalla ei ole varsinaista oikeaa esikuvaa se on aikanaan kasattu vanhoista historiikeistä nähtyjen kuvien mukaan asemamiljöössä on tavoiteltu 60 lukua .Heikki hienosti havaittu Mosse mainos itsekin pidän siitä erikoiosesti. |
||||
|
|
07.03.2021 19:16 | Hannu Peltola | ||
| John, yleisö huutaa: "We want more!". Julkaise lisää näitä kotiratasi kuvia, se on todella upea ja olisi mukavaa nähdä vaikka kokonainen kuvasarja siitä! Mikä asema on ollut Kalliojärven asemarakennuksen esikuvana? Minne päin Suomea ratasi sijoittuu? Aikakausi on ilmeisesti 1960-luku? | ||||
|
07.03.2021 18:58 | Jari Mäkelä | ||
| Kiitos, korjasin otsikon. | ||||
|
07.03.2021 18:53 | Jari Mäkelä | ||
| Juhani, hyvä että tarkensit, en enää muista näitä eroja, vaikka työtä niissä on tullut tehtyä! | ||||
|
|
07.03.2021 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, John. Kiitos tästä kuvasta! | ||||
|
|
07.03.2021 17:36 | Heikki Jalonen | ||
| "The writing is on the wall", tarkemmin sanottuna tavaramakasiinin seinällä. Juuri tuon mainoksen ylistämä menotekele ei ehkä ollut se kaikkein vakavin uhka pienten maaseutuasemien junilla tapahtuvalle henkilöliikenteelle, mutta ennustus on annettu. Se ei nimittäin ollut yksin, sillä oli koko ajan laajeneva populaatio matkustajia saaliikseen tavoittelevia lajikumppaneita. Mainoksessa propagoidaan Moskvitch 402 (tai 403) -mallin lukuisia etuja ja varsinkin välitöntä saatavuutta. Esteettistä aspektiakaan ei unohdeta, kaksisävymaalaus antaa vaunulle selvästi eksklusiivista olemusta. Sävykoodi vaikuttaisi olevan yleisliittolainen suosikki, "haaveen sininen / teoreettisen kerman valkoinen". Trukki on asianmukainen avomallinen. Aika oli vielä sellainen, jolloin makasiinin miehet olivat itse terästä ja turvavarusteet tarpeettomia. Hieno kokonaisuus kaikkiaan. Varsinkaan noista juureksista ei paljoa pienoismalleja näe. |
||||
|
|
07.03.2021 17:31 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo kuva on Dm8 moottorivaunun tupakoivien osastosta, jonka alla moottori momentinmuuntimineen ja vaihteisto-suunnanvaihtolaite olivat. Penkkien rakenne kertoo, että kyseessä on Dm8 juna. | ||||
|
|
07.03.2021 17:10 | Heikki Jalonen | ||
| Perin käytännöllistä: vyö ja henkselit. Citroën Dyane (1967...1983) ei ollut ollenkaan kankea auto kääntymään, erittäinkin ketterä puikkelehtija paremminkin. Mutta, tuo kääntöpöytä tietysti vielä antaa yhden ketteryysvaihteen lisää. | ||||
|
|
07.03.2021 17:01 | Mika Laaksonen | ||
| On todella hieno Dm8 H0-malli. Mallinrakenuksen aatelia. Kiva saada tästäkin mestariteoksesta kuva. Lättähattu myös upea ja muu maisema kaikkinensa. | ||||
|
|
07.03.2021 16:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämähän on muuten Dm8:n ohjaamo, koska siinä näkyy tuo reikäpelti. Dm9:n ohjaamossa on lasikuidusta tehty ilmanohjain tuon reikäpellin edessä täyttäen tuulilasien alapuolisen tilan kokonaan. | ||||
|
|
07.03.2021 16:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Keskellä näkyy tehonsäätöpyörä, jossa kuusi tehoporrasta ja kaksi tyhjäkäyntiasentoa. Korotettu tyhjäkäynti on ajateltu sähkön ja paineilman tuottoa varten. Tehonsäätöpyörän oikealla puolella on vihellinventtiilit. Mittarit vasemmalta oikealle: jäähdytysveden lämpö, ajopään moottorin kierrosluku, apupään moottorin kierrosluku ja paineilmamittari. Päällä on lasinpyyhkijöiden käyttökytkimet. Suuntakahva ja ovien käyttöpainikkeet näkyvät tuolla vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa on jarrukahva, jolla ohjataan junan EP-jarruja (neljä asentoa: irrotus, sulku, jarrutus ja hätäjarrutus). Jarrujärjestelmä on toimintaperiaatteeltaan vastaava myös Sm1/2-junissa. | ||||
|
|
07.03.2021 16:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko tästä paikasta kuvaa 2020 -luvulta? | ||||