Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä se konnarivaunu varmaan tässäkin junassa on, erottuu vain huonosti. 70-luvulla käytettiin perinteistä F:ää. (Båtvik-)-Kela-Pasila lienee ollut reitti. |
||||
|
18.02.2021 14:26 | Erkki Nuutio | ||
| Ovatko kaiketi vepsäläisperuisen Vladimirin vanhempien juuret täältäpäin? | ||||
|
18.02.2021 14:21 | Erkki Nuutio | ||
| Tasavaltaan tultua (1923) oli Thure Hellströmin arkkitehtuuri arkipäiväistynyt. Lautaverhous toki vielä puuttuu rakennukselta, joka olisi pysäkkirakennus jos kuva on vuodelta 1930. Kun hirsirakennus yleensä odottaa lautaverhoustaan vain muutaman vuoden ajan, voisi kuva olla vuoden 1925 vaiheiltakin. Silloin Nuoraa oli laiturivaihde, vaikkakin se oli liikennepaikkana itsenäinen. | ||||
|
Kuvasarja: Kemin sellupendelin loppu |
18.02.2021 14:05 | Jan Jahkola | ||
| Hyvä sarja tästäkin junasta, joka on kuvausharrastelijalle kuulunut tosiaan ikään kuin maisemaan. Kuvausajankohdat oli usein vähän haastavat... | ||||
|
18.02.2021 13:21 | Heikki Jalonen | ||
| Asian tultua esille, täydennetään hieman tuota semaforia ja itse sillan opastetta koskevaa asiaa. Asiasta on määrätty Suomen (Keisarillisen) Senaatin päätöksessä 13 päivältä huhtikuuta 1917, sisältävä Suomen kanavien ja kääntösiltojen kautta käyvän liikenteen järjestyssäännön. Kokoaa yhteen aikaisemmat erilliset säännöt. Semaforin siivet ovat eri värisiä, punainen ja valkoinen. Molemmat siivet alhaalla, kanavassa kulku on kielletty. Kuten kuvan tilanne onkin. Kun merkinanto toimitetaan semaforilla, pitää aluksen, jos vasen punavärinen siipi on nostettuna, ajoissa pysähtyä ja antaa vastaan tulevan aluksen mennä ohitse. Jos oikeanpuolinen valkomaalattu siipi on nostettuna, tarkoitetaan sillä että kulku on esteetön. Pimeän tultua tarkoittaa punainen valo että tie on suljettu ja valkoinen valo että se on auki. Pimeän tultua merkitään kääntösillan läpikulkuaukko kahdella valkeavaloisella lyhdyllä sekä sillan läpikulkuaukon keskikohta lyhdyllä, joka sillan ollessa suljettuna näyttää punaista valoa kummallekin taholle kulkuväylän suuntaa. Kuvassa näkyy myös tuo toinen opaste, sillan opaste eli pyöreä levy, jossa keskellä lyhtyaukko. Määräyksestä poiketen se ei ole keskellä siltaa, vaan kääntölaakerin puoleisessa päässä. Opaste luonnollisesti kääntyy sillan mukana; sillan ollessa auki näkyy punainen levy tai pimeän aikaan punavalo ylittävän tien suuntaan, sillan ollessa kiinni näkymä on kanavan suuntaan. Opaste on luonnollisesti kaksipuoleinen. |
||||
|
|
18.02.2021 11:40 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Voisikohan aseman nimen muuttuminen Nyrkistä Nirkiksi liittyä siihen, että venäjän kielessä y-kirjain ei äänny suomen y:n tavoin, vaan ns. taka-i:nä (oikeammin keski-i:nä), siis kuten i mutta taempana suussa (https://jkorpela.fi/venaja.html8 ). | ||||
|
18.02.2021 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni Hj asematalon kuvasta katsoen oikeanpuoleinen osa oli alkuperäinen Oulun rautatien pysäkki (laajennettu 1902). | ||||
|
|
18.02.2021 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös JK-junissa yleisestikin ollut mukana myös konduktöörivaunu? Ainakin muistan Kelan järjestelijöissä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella olleen Fh:n. | ||||
|
|
18.02.2021 11:31 | Tapio Keränen | ||
| Postijunaan 772 olivat panneet eteen aalstomin juuri tuona kuvauspäivänä. | ||||
|
|
18.02.2021 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä juna ollut JK Kaunianen-Pasila vai Kela-Pasila? Varsin pitkä juna on tuolloin ollut ajossa, 1980-luvulla nämä Rantaradan JK:t olivat monesti vain muutaman vaunun mittaisia. Laita Tapsa myös Granista oma kuvasarja Vorgiin, jos sopivia kuvia löytyy! | ||||
|
18.02.2021 11:26 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Hannu! Vielä piti kuvata siltaa viereiseltä 899 tieltä kun IC711 ylittää sitä, mutta liian kauan lämmittelin autossa ja ulostullessa IC kolistelikin jo ohi. | ||||
|
|
18.02.2021 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä olikaan kattotiilien valmistaja ja koostumus. Kaiketi mineraalilaattoja (Mineriitti, Eterniitti?), eli asbestivahvisteista sementtiä. Suomessa tehtiin ja kehitettiin rakennusalalla ennen viime sotia monia eteviä keksintöjä. Toivo T Kailan Pohjalainen rakentaja ja hänen viipurilainen Pyramidinsa (WSOY, 1947, 273 s.) kertoo Rakennus oy Pyramidin (toimi erityisesti Viipurissa, rakensi VR:n Hyvinkään konepaja) mielenkiintoisen tarinan. |
||||
|
18.02.2021 10:53 | Mikko Herpman | ||
| Vek ajaa veturia tuolta "takapäästä" ja koneapulainen tähystää... Onkohan Dr13 ollut tuolla päätiellä vaihteen takana odottamassa Sr1 siirtymistä pois tieltä. Kuljettaja viritellyt siinä rauhassa radion ja viikkovaroituksen/aikataulun yms. paikalleen. Koneapulainen sitten kulkenut konehuoneen läpi tähystämään. Taitaa olla aika lämmin päivä, kun Alsti jo on raottanut toista jäähdyttäjän säleikköä. | ||||
|
|
18.02.2021 10:41 | Erkki Nuutio | ||
| Leninin henkilökohtaisesti suojeleman tohtori Gyllingin johtamassa Karjalan työkansan kommuunissa ja sen seuraajassa, Karjalais - Suomalaisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa oli karjalainen rakennusperinne kunniassa. Onhan tämäkin Muurmannin radan pysäkkirakennus Nirkissä luotu tällöin, ennen Stalinin aloittamaa (noin 1929-) "kulakkien" ja myöhemmin vähemmistökansojen (kuten suomalaisten) murhaamista ja Gulagiin lähettämistä (noin 1934-1939). |
||||
|
|
18.02.2021 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Itse asiassa Sr1 ei seiso, vaan on siirtymässä pois ykkösraiteella seisovan junan (P 1) edestä. | ||||
|
18.02.2021 10:26 | Juha Kutvonen | ||
| Vastaus tulee Tapiolle liian myöhään, mutta tämä on siis P 1. Imatra T:n pysähdysaikaa ei ole merkitty yleisöaikatauluihin, mutta saapumisaika Joensuuhun oli klo 19:30. | ||||
|
Kuvasarja: Kemin sellupendelin loppu |
18.02.2021 10:22 | Tommi K Hakala | ||
| Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi muodostuu uuden tehtaan puutavaran rautatiekuljetusten määrä. Sentään 9 junaa per päivä vaatii rataverkolta ja lastauspaikoilta kapasiteettia. | ||||
|
Kuvasarja: Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa |
18.02.2021 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on ehdottomasti yksi rataverkon hienoimmista paikoista. Luhdanjoen olemus vaihtelee suuresti alhaalla vuodenajan mukaan. | ||||
|
|
18.02.2021 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä Strömma taisi olla ainoa paikka Suomessa, jossa voi silmin havaita vuoroveden vaikutuksen. Kesällä 2016 tässä tuli käytyä ja epäiltyä muistia: eikös tässä toiseen suuntaan mennessämme vesi virrannut eri suuntaan? :) | ||||
|
Kuvasarja: Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa |
18.02.2021 10:18 | Jorma Rauhala | ||
| Sisäkuva sillasta: https://vaunut.org/kuva/11716 | ||||
|
18.02.2021 09:57 | Miro Hagelberg | ||
| Väärin. Ne ovat virallisesti ihan ABB:n transformaattoreita. ABB:n aikaisempi nimi ASEA Brown Boveri otettiin käyttöön vuonna 1988, kun ruotsalainen Allmänna Statens Elektriska Aktiebolag Ab ja sveitsiläinen BBC Brown Boveri Ltd. yhdistyivät. Vuonna 1996 ASEA Brown Boveri -nimi päätettiin virallisesti muuttaa ABB:ksi. Ja nuo transformaattorit ovat valmistuneet hyvään aikaan vuoden 1996 jälkeen. | ||||
|
|
18.02.2021 09:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Yandexista löytyy ilmakuvaa ja valokuviakin alueelta: https://yandex.ru/maps/geo/stantsiya_nyrki/53127839/?l=sat%2Cstv%2Csta&ll=34.442568%2C61.423668&utm_source=main_stripe_big&z=17 Itse asema näyttää tältä: http://www.rupoezd.ru/wp-content/uploads/2017/10/1508494192452_stanciya-nirki-0.jpg |
||||
|
18.02.2021 07:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämähän on P 911. | ||||
|
18.02.2021 02:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/647 mukaan 5056 kulki Oulun seudulla noin puoliltapäivin. Kun hakee eri Oulun ympäristön sääasemien lämpötilahavaintoja sivustolta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus päivämäärällä 8.8.2002, löytää lämpötilahavaintoja jopa tunnin välein mitattuna, ja skaala on monella asemalla n. +17 – +21 astetta. | ||||
|
|
18.02.2021 01:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitokset virheideni korjaajille. | ||||
|
|
18.02.2021 01:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Etualalla Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolag Brown Boverin transformaattoreita. | ||||
|
Kuvasarja: Kemin sellupendelin loppu |
17.02.2021 23:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä kulkivat. | ||||
|
Kuvasarja: Kemin sellupendelin loppu |
17.02.2021 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Eivätkös nämä tyhjät vaunut kulkeneet aikoinaan https://vaunut.org/kuva/23492?tag0=2%7CSr1%7C3086 numerolla T3041 Hnk-Kem? Muistaakseni sn100. | ||||
|
|
17.02.2021 22:54 | Mikko Otava | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3246.0 | ||||
|
17.02.2021 22:27 | Tero Korkeakoski | ||
| No niimpä tietysti. | ||||
|
17.02.2021 22:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Voisko ihan vaihdettavat telit tehdä sen erikoismallin? | ||||
|
|
17.02.2021 22:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Missä tuollainen Yrösjoen viadukti on sijainnut, kun en tuollaista enää nykyrataverkolta tunnista. | ||||
|
17.02.2021 22:04 | Aapo Niemelä | ||
| Jospa olisivat lenkit tuolloin löytyneet, muutenhan tämä ei olisi vieläkään liikenteessä :)))) Kuvassa on jokin kiintoisa efekti, on kuin kamera olisi tärähtänyt hieman muttei kuitenkaan liikaa... tai sitten se johtuu vain kuvakoosta. | ||||
|
Kuvasarja: Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa |
17.02.2021 21:58 | Aapo Niemelä | ||
| Siinähän on täysi kokoelma! Ja vieläpä samasta kohtaa näpsittynä! Tämä on vaatinut hieman omistautumista, ja mukava näitä onkin katsella ja vertailla. Jokaiseen on löytyt erilainen junakin. | ||||
|
Kuvasarja: Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa |
17.02.2021 21:54 | Tapio Keränen | ||
| Upea kuvasarja vuodenajoista samalta paikalta. | ||||
|
|
17.02.2021 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on Sepolta nappiotos! | ||||
|
17.02.2021 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
17.02.2021 20:11 | Ismo Kirves | ||
| Noita pyörätelineitä olen nähnyt muillakin rautatiepaikkakunnilla 70-80-luvuilla. Tuo pyöräteline olisi edelleen käyttökelpoinen ratkaisu. Pyörät ovat sateelta suojassa ja vievät pienen tilan, kun ovat pakattu tiiviisti yhteen. Kukahan alkaisi valmistamaan niitä uudelleen. Katoksellisille pyörätelineille voisi olla kysyntää, kun pyöräily on lisääntynyt. | ||||
|
17.02.2021 19:42 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitat varmaankin tätä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Diakonissalaitos | ||||
|
|
17.02.2021 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Missähän asiakirjassa sarjamerkit on nykyään virallisesti kuvailtu? Joku EU-säädös? Tässä nimenomaisessa vaunussa ihmettelen edelleen mikä siitä tekee erikoismallisen. Näyttää niin tavalliselta tolppavaunulta. | ||||
|
17.02.2021 19:31 | Jarno Piltti | ||
| Ei ollenkaan huono suodatin tähän kuvaan! | ||||
|
|
17.02.2021 19:27 | Jarno Piltti | ||
| Vääksyn kanavan varrella on yhä edelleen vanha rautatiemallinen levysignaali. | ||||
|
|
17.02.2021 19:23 | Jaakko Tuominen | ||
| Mikä on tuo piipun ympäröimä rakennus tuossa keskellä? | ||||
|
|
17.02.2021 19:09 | Aapo Niemelä | ||
| Itsekin monasti ne keskenään sekoittaneena huomautan, että OU on lyhenne Oulaisten liikennepaikasta, Oulu on OL ;-) | ||||
|
|
17.02.2021 18:59 | Jussi Pajunen | ||
| Komea talvinen kuva ja siltakin on tosiaan upea. Kiitos kun kuvasit pakkasista huolimatta :) | ||||
|
|
17.02.2021 18:16 | Pekka Siiskonen | ||
| Jimi: Eikös kuvan silta ole alkuperäisen työntö- eli rullasillan vuonna 1897 korvannut kääntösilta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mman_kanava)? Nätti paikka, käytiin vaimon kanssa tuolla 2014. | ||||
|
|
17.02.2021 18:15 | Rasmus Viirre | ||
| Komea ja kirkas kuva puhtaista vetureista! Tunnisteissa näkyy muuten kaksi 25-sarjalaista eikä yksi 25 ja yksi 26. | ||||
|
17.02.2021 16:52 | Heikki Jalonen | ||
| Kas sopivasti, juuri tänään HS uutisoi Nizhni-Novgorodin sinisistä koirista. Lieneeköhän siellä hylätyn kemiantehtaan kulmilla samannäköisiä pönttösiä? |
||||
|
|
17.02.2021 14:50 | Kari Haapakangas | ||
| Öh, jos semafori on vesiliikennettä varten ja tuo asento tarkoittaa vapaata kulkua, niin kuinkas silta on sitten kiinni-asennossa? Tuostahan EI ole vapaata kulkua vesikulkuneuvoille, soutuveneitä ehken lukuun ottamatta. | ||||
|
17.02.2021 14:37 | Oula Ahlholm | ||
| Dv12 vetoisia Kolarin pikajuna kulkee vieläkin, tosin silloin kun Valakko posahtaa/rikkoontuu. | ||||
|
|
17.02.2021 13:59 | Juha Pokki | ||
| Voin olla väärässäkin, mutta Ilmatieteen laitos käsittääkseni tilastoi avoimeen historiaan vuorokauden keskilämpötilat, jolloin päivällä voi olla +34 °C vaikka tilastoihin jääkin +21 °C. | ||||
