Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02.2021 13:59 | Juha Pokki | ||
| Voin olla väärässäkin, mutta Ilmatieteen laitos käsittääkseni tilastoi avoimeen historiaan vuorokauden keskilämpötilat, jolloin päivällä voi olla +34 °C vaikka tilastoihin jääkin +21 °C. | ||||
|
17.02.2021 13:38 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä. Kuvan ainoa henkilöauto on Ford Cortina, sukupolvi MkI, vuosikerta 1962-66. Meillä se tunnettiin laajasti nimityksellä "Tähtiperä", takalyhtyjensä muotoilun perusteella. Aikoinaan Suomessakin yleinen ja suosittu auto. Kuvan auto on varmaan yleisintä perusmallia 1,2 l rivi-4 moottorilla, ripeämpiäkin malleja toki oli. | ||||
|
17.02.2021 12:33 | Hannu Peltola | ||
| TrafPak oli hollantilainen nestekonttikuljetusten pioneeri, jonka SeaContainer osti 1986. Lastina oleva p-kloorinitroibentseeni ei ole mitään harmitonta pikkupulveria: http://www.ilo.org/dyn/icsc/showcard.display?p_lang=fi&p_card_id=0846&p_version=2 | ||||
|
|
17.02.2021 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla lienee tuliterä CEhit -vaunu ja toinen saattaa olla Rkt. | ||||
|
|
17.02.2021 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kontit jostain toisesta itäblokin maasta koska kaikki teksti länsimaisilla kirjaimilla? | ||||
|
17.02.2021 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida olla, vaan joku Linnnunlaulun huviloista. | ||||
|
17.02.2021 11:51 | Mikko Herpman | ||
| Onko tuo iso kupu mukana 18 m3 tilavuudessa, vaiko tehty helpottamaan lastausta ja varattu tilaa lämpölaajentumiselle? | ||||
|
|
17.02.2021 11:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ilmatieteen laitoksen säähistoria näyttää 8.8.2002 Oulun seudulla olleen vain noin 21 astetta lämmintä. | ||||
|
|
17.02.2021 11:28 | Simo Virtanen | ||
| Onkohan nuo pylväät sitä reaalisosialismia? | ||||
|
17.02.2021 11:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on Strömman vanhan kanavan vuonna 1897 rakennettu kääntösilta. Se korvasi Teijon ruukin rakentaman rullasillan. | ||||
|
17.02.2021 10:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä veturi on nykyisinkin vielä olemassa, ysitien varrella kyyhöttää lähellä Kumilansuon tasoristeystä. | ||||
|
|
17.02.2021 09:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä vanha rullasilta on edelleen jopa olemassa: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Str%C3%B6mma_kanal_-_gamla_bron.jpg | ||||
|
|
17.02.2021 09:48 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aikaan rautatierakennukset olivat Suomen Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen tehtäväpiirissä, kuten kanavatkin. Rautateiden rakennuksesta huolehti Ylihallituksen Rautatienrakennusosasto. VR:n Rautatienrakennusosaston toiminta alkoi vuoden 1923 alusta. | ||||
|
|
17.02.2021 09:31 | Antti Kukkonen | ||
| Tasoristeyksen vieressä oleva valkoinen auto lienee Ford Cortina? | ||||
|
|
17.02.2021 09:21 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| O.T. Orasvuon konepajalla tuohon Ford 5000 -pohjaiseen OK-6 -traktoriin asennettiin Ford 2704 E 6-sylinterinen dieselmoottori (teho 113 SAE hv). | ||||
|
17.02.2021 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Uwe, pakko-ohjattu bussi, voi liikennöidä hyvin ahtaassa tilassa (esim. tunnelissa). Tietenkin pakko-ohjatun bussin ja sen infran hinta tulee huomioida. Mutta tekniikka itsessään on olemassa. Saksankielisessä maailmassa puhutaan O-Bahnista. O-Bahnin bussien käyttövoima voi olla diesel tai sähkö (tai mikä tahansa), ja sähkönkään ei ole välttämättä tultava ilmajohdoista enää nykyään. Itse näen Translohrit (kuvassa) nimenomaan pakko-ohjatun (sähkö)bussin lähisukulaisena, ikään kuin jatkokehitelmänä. | ||||
|
17.02.2021 07:45 | Aapo Niemelä | ||
| Occ-y:ja ne on, seassa voi esiintyä myös satunnainen Rmm tai Ruben. | ||||
|
17.02.2021 02:14 | Uwe Geuder | ||
| Jimi on oikeassa, vuonna 2018 kaikki kiskot olivat poissa: https://goo.gl/maps/aUNZqQCDmVhNbFJU9 Oikealla laituri ja vasemmalla ylhäällä kuvaajan paikka. Onneksi kysessä oli vain perusparannus, nyt junat kulkevat taas Nizzan ja Saint-André-les-Alpesin välillä. Entrevaux on kiva päiväretki Nizzasta, minäkin suosittelen. Mutta vaaraton tuo koko alue ei ole. Kallio on hyvin kulunutta, maanvyöryä ja sortumia tulee varmaan lisää. En nyt pelkäisi käydessäni kerran turistina, mutta avataanko rata uudelleen, kun taas pahemmin rysähtää, se on joka kerta kysymysmerkki. Jussin antamasta artikkelista löytyy kuva http://www.hauteprovenceinfo.com/photos/galeries/24385/2533.jpg Enemmän mursketta kuin kalliota. |
||||
|
17.02.2021 01:16 | Uwe Geuder | ||
| Sarja 405 ei voi pitää paikkaansa. 400-luvat ovat sähkömoottorijunia ja 600-luvut ovat dieselmoottorijunia. Näin ollen kuvassa taitaa näkyä 605. Logo junan kärjessä onkin DSB:n sen aikainen logo. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_TD (vaihtamalla saksaksi saa paljon enemmän yksityiskohtia) | ||||
|
|
17.02.2021 00:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Vai olisiko Etvkk-vaunuja? (Tai kiskokuljetuksiin muunneltuja Occ-vaunuja?) | ||||
|
17.02.2021 00:13 | Uwe Geuder | ||
| Linkki ei toimi enää. Uusi osoite: https://finna.fi/Cover/Download?id=hkm.HKMS000005:km0000pgnw&index=0&size=master&format=jpg | ||||
|
|
17.02.2021 00:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Occ-y vaunuja levykuormassa? | ||||
|
16.02.2021 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Tuo busglobe, johon oli linkki, poistui 2 viikkoa sitten keskuudestamme. Onneksi kuva on säilynyt: https://web.archive.org/web/20160407132112/http://busglobe.com/picture/9371 | ||||
|
|
16.02.2021 23:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko kuvan oikeassa reunassa oleva punainen talo mahdollisesti rautatierakennus? https://tinyurl.com/6bjjznlf | ||||
|
|
16.02.2021 23:45 | Uwe Geuder | ||
| Venezian Translohrista tuli äskettäin kuva vorgiin https://vaunut.org/kuva/145394 Lisää villejä insinööri-ideoita: https://vaunut.org/kuva/33534 (ja sopivasti tuli vielä satunnaiskuva https://vaunut.org/kuva/136223) |
||||
|
16.02.2021 23:40 | Tom Nylund | ||
| Pienen viiveen kautta saa vastauksen Jessica = Kuvaajalle asia on ok. Voit käyttää myös muitakin kuvia halutessasi. | ||||
|
|
16.02.2021 23:40 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ihan hyvä, että saatiin kuva. Ei niitä taida olla jo liikaa, jos edes yksi. Tuo Eljaksen viittaama artikkeli on oikein hyvä (mikäli ymmärtää tai käännösohjelmat ovat tarpeeksi hyviä…). Järjestelmällä haetut edut ovat sinänsä järkeviä: Rata on kevyempi kuin tavallinen raitiotie. Melutaso on matalampi kuin raitiovaunun varsinkin kaarteissa. Kumipyörien kitka on parempaa. Vaunu voi liikennöidä ahtaassa, pimeässä tunnelissa toisin kuin johdinauto. Myös kapasiteetti ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin johdinauton, koska tieliikenteen ylärajat ajoneuvon pituudelle eivät päde. Onko hyvien tavoitteiden huolimatta lopputulos sitten toimivaa, sitä en tiedä. Suurin haitta on kilpailun puute. On vain yksi valmistaja. Luulisin, että järjestelmä on patentoitu, siis monen vuoteen ei voikaan syntyä kilpailu, vaikka järjestelmä olisi kuinka toimivaa. Ranskassa onkin tutkittu, että Translohr-linjojen yksikköhinta on ollut melkein 2 kertaa niin paljon kuin samaan aikaan toteutettujen raitiotielinjojen. Jos sen lisäksi järjestelmästä ei tulekaan lastensairauksien jälkeenkään menestys, riski on ilmeinen, että valmistus loppuu eikä varaosia saa enää mistään. Ilmeisesti 2012 oli jo kerran semmoinen kriisi kun alkuperäinen valmistaja Lohr halusi päästää irti tehtaasta. Sitten Alstom (51%) ja Ranskan valtio (49%) tuli avuksi ja Pariisin liikenneyhtiö RATP luopui sopimussakoista joihin se olisi ollut oikeutettu. Oli mennyt minulta ohi, että 2 Pariisin ympäristökuntien uusista ”raitiovaunu”linjoista (T5 ja T6) ovat itse asiassa Translohr. Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan. |
||||
|
16.02.2021 23:15 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/85551 | ||||
|
|
16.02.2021 22:48 | Lasse Reunanen | ||
| Aholaisilla on ollut hotelli-, leipomo- ja kahviotoimintaa Haminassa jo vuodesta 1927 aina vuoteen 2008, keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön purkamiseen saakka. Satamassa kienee sijainnut yrityksen "haarakonttori". https://sv.kuvat.fi/kuvat/Autioituvat+ja+hyl%C3%A4tyt/Aholaisenkulma+Hamina/ | ||||
|
|
16.02.2021 22:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitä vaunuja tuossa letkan peräpäässä on? Konttivaunuja? | ||||
|
16.02.2021 22:22 | Onni Tikkala | ||
| Nyt nämä teipit on poistettu. | ||||
|
16.02.2021 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Heikki epäili, että kuvan Sisu olisi puolustusvoimien ajoneuvo. Markku Mäkipirtin ansiokkaan Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 -kirjan mukaan pv:llä ei ollut yhtään K-137 4*4 -Sisua. K-sarjalaisia oli intillä hyvin vähän käytössä, L-sarjalaisia olikin sitten muutamaa vuotta myöhemmin reilusti. | ||||
|
16.02.2021 21:34 | |||
| Voisiko tuo Pieksämäen palojuna olla juuri valmistunut ja esittelyssä Pasilassa? | ||||
|
|
16.02.2021 20:55 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäellä ei ole missään vaiheessa ollut tuollaisia rakennuksia olemassa mitä tässä kuvassa näkyy taustalla. Eli siis kuva on jostain muualta. | ||||
|
|
16.02.2021 20:21 | Erkki Nuutio | ||
| Tähän K-137 4x4 Kontioon pätee osin sama kuin veljeensä: https://www.vaunut.org/kuva/137204?paik=Oulu&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo . Trilexpyörät näkyvät edessä ja takana. Kirkstall-etuvetoakseliston kääntyvyyttä kiitettiin. Kun Sisu vuoden 1970 vaiheilla kehitti oman napavälitteisen etuvetoakselistonsa, se kääntyi vielä vähän paremmin, sisäpyörä 48 astetta (markkinoiden paras). Kuvausvuoden myötä voidaan kaventaa valmistumisvuosi kummallekin Sisulle välille 1965-1968. Voisiko olla paljon omia kuljetuksia tekevän teollisuusyrityksen, kuten rakennusyhtiön auto. |
||||
|
16.02.2021 20:18 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyvä vanha tiilimuuntamo on ehostettu ja selvästi tarkoitus on säilyttää se. Hieno rakennus. | ||||
|
|
16.02.2021 20:07 | Jukka Viitala | ||
| Otin Haminasta hatkat 31 v sitten ja muistaakseni kuppila oli silloin vielä ränstymässä. Nykyisin samalla paikalla on uusi kuppila, ilmeisesti uudisrakennus. Loivan Miinan lautasonni oli pitkään tuon STINIEMI-varaston päädyn kohdalla, mutta Miina vei sen Hyrsylään. Varaston päädyn teksti on RISTINIEMI sahan alkuperäisen sijainnin mukaan Haminanlahden itärannalla, näkyy muuten varaston katon yläpuolella aivan kuvan reunassa. Välissä uiskenteleekin puutavaraa hehtaarikaupalla, lahdella oli laajat alueet puomitettuna uittopuulle. | ||||
|
|
16.02.2021 19:55 | Jukka Viitala | ||
| Saviniemen öljysatama toimi ennen sotia, sijaitsi nykyisen sairaalan länsipuolella radan päätepisteessä. Savilahti on matala lahti, jota rata kiertää, Saviniemen ja Haminan aseman välissä. | ||||
|
|
16.02.2021 19:13 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos Jukka tuon kahvilan nimen täsmennyksestä. Omaan tulkintaani päädyin kuvaa suurentamalla, mutta väärin tulkkasin pikselit... Osaatko yhtään muistella, koska tuo kahvila tuolta katosi? Orasvuon Konepaja on tosiaan mainitsemisen arvoinen. Se oli tunnettu erikoisesti Ford-traktoreihin, aivan erityisesti malliin 5000, perustuvista koneistaan. Trukkeja todellakin, urakointikoneita kuten OK-6 ja kaikenlaista. 1950-70-luvuilla tuotteet perustuivat teollisuustraktoreihin. 1970-luvun mittaan siirryttiin komponenttipohjaisiin koneisiin. Kokoluokatkin kasvoivat. 1984 valmistuksessa oli malleja 3500...8000 kg nostokykyluokissa. Suuret rengaskoot olivat aina ominaisia OK-koneille. Aikanaan suosittuja koneita juuri pienemmillä sahoilla ja vastaavilla käyttöpaikoilla; nostavampia kuin Volvo LM:t ja isoine pyörineen silti kohtuullisen maastokelpoisia. Tärkeä ominaisuus pienten sahojen ja varastokenttien yleensä maapohjaisilla ja talvisin lumen peittämillä kujilla. Orasvuon Konepajan toiminta loppui noin vuoden 1990 tietämillä, eräs laman uhri sekin. |
||||
|
16.02.2021 19:07 | Heikki Kannosto | ||
| Valaisinpylväissä näkyy olevan jo suippokupuiset elohopeahöyrylamput. Pienoismallissa valkoinen ledi toimii hyvin. Vollmerilla on joskus ollut tuollaisen pyörätelineen H0-malli. Kaikkea jokapäiväistä olisi pitänyt kuvata paljon enemmän. |
||||
|
16.02.2021 19:01 | Heikki Kannosto | ||
| Asiasta aivan toiseen: Stabilon viimeaikaiset värikynät tuoksuvat tuoreelta puutavaralta. | ||||
|
|
16.02.2021 18:45 | Eljas Pölhö | ||
| Miksi sahata johonkin määrämittaan kun ei tiedetä ostajan tarvetta. Mitä saha tekisi niille ylijäämäpätkille? Ammattitaitoinen mittamies määrittää äkkiä nipun keskipituuden ja se on se ratkaiseva mitta. | ||||
|
|
16.02.2021 18:28 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö Saviniemi ollut luoteeseen asemalta? Ei kai siellä ollut mitään öljysatamaa kun se oli mahdollisimman kaukana avomerestä? Vain pieni matala satamalaituri (taisi kulkea nimellä Savilahti). Kävelin sen ratahaaran 1968 ja kaikki vaikutti ihan unohdetulta. Vai onko minulla jotenkin väärä käsitys Haminan paikannimistä? | ||||
|
|
16.02.2021 18:23 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla näkyvän laivannimi on Köln eli se on varmastikin saksalainen. Oikealla olevan laivan kotisatama on Skagen Tanskan aivan äärimmäisestä pohjoisnurkasta. Iso osa sahatavaranipuista on ilman mitään suojaa, ilmeisesti laivausaika näille nipuille on varsin lähellä. Mikä on ollut syynä, että sahatavaranipuissa on ollut noin poikkeavanmittaisia lautoja, miksi niitä ei ole sahattu joihinkin vakiomittoihin? | ||||
|
|
16.02.2021 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Tässä Jyrkin lisäämässä kuvassa on juttua ruukkujen tasangon vaunusta: https://vaunut.org/kuva/26911 Oliko Saviniemessä aikanaan muuta kuin öljysatama? | ||||
|
|
16.02.2021 17:43 | Jukka Viitala | ||
| Joskus 70-luvulla Lepikon "Ruukkujen tasangolle" vietiin metsäveljien asunnoksi vanha puukorinen matkustajavaunu, joka oli kaiketi viimeinen liikennöinti radalla. Vaunusta on täällä jossakin juttua, taisi olla makuuvaunu tai "Haminan motin" liitevaunu. Mulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, että siellä olisi ollut vaunuja enää 70-luvun alussa ja kaupunki halusi eroon Satamakadun tasoristeyksestä tieliikenteen vilkastuessa. Toinen pitkään käyttämätön raide oli Saviniemen öljysataman raide, jossa seisotettiin vaunuja vielä 1972, kun menin kouluun ja reviirini laajeni siihen suuntaan kaupungin itälaidalta. | ||||
|
|
16.02.2021 17:31 | Jukka Viitala | ||
| Haminassa oli oma trukkitehdas, Orasvuon konepaja, jonka valmistamia enemmän tai vähemmän traktoriperustaisia OK-trukkeja pörräsi tuossa sahalla ja satamissa riesaksi asti. Konsepti oli hiukan Volvon bokseria muistuttava käännetty traktori alunperin. | ||||
|
|
16.02.2021 17:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jukka, nyt pääsin jotenkin kartalle! Kuvahan on tosiaan otettu vanhalta Tervasaaren sillalta. Mihin vuosiin asti Lepikonrannan raiteet olivat käytössä? | ||||
|
|
16.02.2021 17:17 | Jukka Viitala | ||
| Kahvila on Aholainen ja tiilimörskä tullikamari, toimi myös koulutoimistona ja kalasavustamona myöhemmin. Hamina Oy:n takana oli parhaimmillaan 3 raidetta Rampsinkarille, joka oli suurimmaksi osaksi sahan jäterimoista kyhätty niemi. Taustalla uusi Syväsatama ja Hillon vesitorni. | ||||
|
|
16.02.2021 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22194 oli vuosimallia 1942. Siitä tuli vuonna 1970 Oe 71'969. Päätyikkunoiden takia aprikoin vaunun olevan sotavaurioitunut vanhempi vaunu...? Mainittakoon, että vaunut 22061 ja 22136 oli hylätty 1942. Muitakin tuona vuonna hylättyjä pitkämallisia oli. Vai onko valmistevarasto pursunnut päätyikkunatarpeita? Alustan jäykisteet ei täsmää vanhempiin vaunuihin. Etenkin, kun vuoden 1942 valmistussarjan Ei-vaunuissa (n:ot 22192 - 22210) päätyikkunat olivat vain muutamissa vaunuissa, siis EI SUINKAAN kaikissa. Näistä mainituista 7 vaunua muutettiin EFi-sarjaan 1953 - 54. |
||||
|
|
16.02.2021 17:11 | Jukka Viitala | ||
| Vasemman reunan 2-värisellä katolla oleva vaja on ilmeisesti osl Ympyrän varasto, joka oli alunperin yksityisradan veturitalli, ellei ole jäänyt juuri kuvan reunan ulkopuolelle, 70-luvulla tuossa Panimokadulla ei muistaakseni ollut kuin yksi vaja. Sen edestä haarautui oikealle Lepikonrannan pistoraide. Vaunut seisovat pistoraiteella, joka päättyi miltei Lepikonrannan raiteeseen. Muuntaja on olemassa vieläkin ja tie tsadiin eli Satamakatu kulki kerrostalorykelmän oikealta puolen vaunuletkan takaa kuvaajan alla olevalle Tervasaaren sillalle, joka on nyt purettu. Uudempi silta on tuossa muuntajan takana. Muuntaja on varmaan saman arkkitehdin käsialaa kuin vanhan sataman tullikamari kuvaajan selän takana. | ||||
