Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2021 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22194 oli vuosimallia 1942. Siitä tuli vuonna 1970 Oe 71'969. Päätyikkunoiden takia aprikoin vaunun olevan sotavaurioitunut vanhempi vaunu...? Mainittakoon, että vaunut 22061 ja 22136 oli hylätty 1942. Muitakin tuona vuonna hylättyjä pitkämallisia oli. Vai onko valmistevarasto pursunnut päätyikkunatarpeita? Alustan jäykisteet ei täsmää vanhempiin vaunuihin. Etenkin, kun vuoden 1942 valmistussarjan Ei-vaunuissa (n:ot 22192 - 22210) päätyikkunat olivat vain muutamissa vaunuissa, siis EI SUINKAAN kaikissa. Näistä mainituista 7 vaunua muutettiin EFi-sarjaan 1953 - 54. |
||||
|
16.02.2021 17:11 | Jukka Viitala | ||
| Vasemman reunan 2-värisellä katolla oleva vaja on ilmeisesti osl Ympyrän varasto, joka oli alunperin yksityisradan veturitalli, ellei ole jäänyt juuri kuvan reunan ulkopuolelle, 70-luvulla tuossa Panimokadulla ei muistaakseni ollut kuin yksi vaja. Sen edestä haarautui oikealle Lepikonrannan pistoraide. Vaunut seisovat pistoraiteella, joka päättyi miltei Lepikonrannan raiteeseen. Muuntaja on olemassa vieläkin ja tie tsadiin eli Satamakatu kulki kerrostalorykelmän oikealta puolen vaunuletkan takaa kuvaajan alla olevalle Tervasaaren sillalle, joka on nyt purettu. Uudempi silta on tuossa muuntajan takana. Muuntaja on varmaan saman arkkitehdin käsialaa kuin vanhan sataman tullikamari kuvaajan selän takana. | ||||
|
16.02.2021 17:04 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1946 VR luetteloi sodan jäljiltä kaikki rataverkolta löytyneet irtotenderit. Ne, joilla oli numerona veturin numero (tenderin laatassa) tai ei mitään numeroa, saivat silloin vapaana olleita numeroita sarjassa XG 04xxx. Ne, joilla oli näkyvillä XG 04xxx-numero, säilyttivät vanhan numeronsa. Pieksämäeltä löytyi mm. palojunan vaunuina tenderit XG 04083 ja XG 04084 eli kuvan vaunut. | ||||
|
|
16.02.2021 16:29 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos huomautuksesta, Esa! Korjasin numeron, joka näkyi selvästi viereisestä negatiiviruudusta. | ||||
|
16.02.2021 16:01 | Heikki Jalonen | ||
| Suurentelin tuota kuvaa. Tuossa kuorma-autossa ei näy ovessa minkäänlaista nimeä eikä vaakunaa, epätavallista. Ammattiliikenteessä nimi olisi pitänyt olla. Siitä päätellen, auto voisi olla joko SA-kalustoa (ehkä lentopaikkojen hoitoa varten?) tai jonkin keskusliikkeen (OTK, SOK) yksityisajossa. Yleensä keskusliikkeet kuitenkin muistivat mainostaa itseään kalustonsa kyljissä, näkyvästi. | ||||
|
|
16.02.2021 16:00 | Eljas Pölhö | ||
| Mistäköhän ne ovat lainanneet F1:n Pieksämäelle? Saattaisiko kuva olla Pasilan konepajalta tai Pasilasta? Ajalla 12/1927-2/1928 F1 sijoitukset olivat: 63 ja 64 Tampereen varikolla 115 vuokrattuna Enso Oy:lle Viipurin varikolta 116 romutettu 132 ja 133 Pasilan varikolla |
||||
|
16.02.2021 15:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Korjasin litteran ja numeron. Alunperin sihtailin, että littera oli numeron alla keskellä ja siten olisi pelkkä G. Mutta unohdin että kuvassa näkymättämän litteran X:n lisäksi myös numerossa on kuvassa näkymätön etunolla. | ||||
|
16.02.2021 15:58 | Joni Lahti | ||
| Ensimmäisenä on ilmeisesti ФосАгро:n fosfaattivaunu? | ||||
|
16.02.2021 15:37 | Heikki Jalonen | ||
| Trukkeja on kuvassa useampikin. Valmetin miehet ovat painuneet kahville oikein kahden koneen voimin. Kolmas ajelee (vaihdekopin?) takana kohti kaukaisuutta, Valmet luultavasti sekin (siis trukki, ei kaukaisuus). Ja mikäs on kaffea nauttiessa: tuo "Kahvila A. Moilanen" on niin kutsuva keidas että parempi olisi jo liiottelua. Tuo kahvilarakennus on kerrassaan yliveto! Ulkoseinät ehdottomasti vinovuorilautaa, pinnassa merisään patinoima ruskea Pinotex. Pulpettikatto, mutta naamioitu nokkelasti valepäädyillä ultramodernin tasakaton näköiseksi. Sisäseinät 100% aitoa lastulevyä! Hienoimmalla lateksilla silattua, kermanruskeanvihreänharmaaksi. Interiöörin viimeistelee tömäkkä tupakansavu ja silmiä kirvelevä ruuankäry. Ruokalistalla läskikastike tai jauhelihapihvi, kasvisvaihtoehtona jauhelihapihvi sipulilla. Kevytlounaana makkarakeitto ja kaksi käristemakkaraa. Perkolaattorin ytimessä poreilee järeä kahvi. Teetä oli kerran, ei ole kysytty toista kertaa. Janojuomaksi pilsneriä, tottakai. Väkevämmät juomat tee-se-itse-listalta. Eipä enää taida löytyä tuollaisia keitaita... |
||||
|
|
16.02.2021 15:20 | Teppo Niemi | ||
| "Mustan kirjan" mukaan XG 04085 kerrotaan olevan palontorjuntakäytössä: Pyörästön koko pituus 2,57 m ja pituus puskimien päitse 6,0 m, jarruton. | ||||
|
|
16.02.2021 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvan ottamisen aikoihin virkatarvevaunujen sarjatunnus alkanut punaisella X -kirjaimella? "Mustan kirjan" mukaan XG vaunu 04083 on palontorjuntakäytössä Ent veturin tenderi: pyörästön koko pituus 2,71 m, pituus puskimien päitse 6,50 m, jarruton. |
||||
|
16.02.2021 14:59 | Tauno Hermola | ||
| .. ainoastaan adjektiivina, ei adverbina! | ||||
|
Kuvasarja: Hamina heinäkuussa 1968 |
16.02.2021 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, kiitos myös täältä! Äitini suku on kotoisin Pyhällöstä 30 kilometriä Haminasta pohjoiseen ja näissä maisemissa tuli käytyä 1970-luvulla. Ja myöhemmin 1980-luvulla valtio kutsui nuoren miehen puoleksi vuodeksi asumaan Haminassa... | ||||
|
16.02.2021 14:53 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalaisilla Höjerin höyryveturiopin kaavoilla R:n teho on 1634 hv ja vetovoima 18816 kg. Teho tulee kaavasta a * tulipinta. Suomessa a=8,14 mutta SJ:llä a vaihtelee kaavan kautta ja R:llä max 8,3 (a=hevosvoimia tulipinnan neliömetrejä kohden) Vetovoima tulee 2-sylinterisellä tulistinveturilla kaavasta max = (työpaine kg/m2 * sylinterin halkaisija cm:ssä potenssiin 2 * iskunpituus m:ssä) jaettuna vetopyörän halkaisijalla metreissä. Sama R:n lukuarvoissa = (12 * 70 * 70 * 0,64) : 1,3 = 28948. Koska höyryveturissa sama työpaine ei vaikuta koko iskunpituuden ajan, asetetaan kerroin keskimääräistä painetta varten suurimmalla täytöksellä. Suomessa ja Ruotsissa tämä kerroin on 0,65 - Saksassa 0,75 - Englannissa ja useilla yhtiöillä USA:ssa 0,85 (kompoundeilla on Ruotsissa 0,47). Täten 0,65 * 28948 = 18816 kg. Tr2:lle sain samalla kaavalla 17647 kg (17780 lienee pyöristetty jotain arvoa; englantilaisella kertoimella olisi 23077 kg) |
||||
|
|
16.02.2021 14:45 | Hannu Peltola | ||
| Felix veturina, niistä ei ole liikaa kuvia! | ||||
|
Kuvasarja: Sammutusjunat |
16.02.2021 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Täydensin kuvasarjan tekstin kattamaan sammutusvaunujen lisäksi myös otsikon lupaaman asian, eli sammutusjunat. Tosin vain kahden ensimmäisen, eli Pieksämäen ja Kouvolan sammutusjunien osalta. | ||||
|
16.02.2021 14:13 | Oula Ahlholm | ||
| Julian nopeuskäyrä näytti 27km/h | ||||
|
|
16.02.2021 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22184? Onko numero varmasti oikein? 22184 muutettiin vuonna 1953 vaunuksi EFi 22395. Kyseessä on päätyikkunallinen vaunu, siis käsijarru on vanhaa mallia, eli käsipyörä on sisäpuolella = valmistusvuoden oltava viimeistään 1938. |
||||
|
|
16.02.2021 13:08 | Erkki Nuutio | ||
| Keskivaiheilla kahvilan edustalla on merkittävä kone, Valmet TD7 -haarukkatrukki 50-luvun loppupuolelta sahatavaranippujen lastauksia varten. Lentokonetehtaan siirtokoneosasto Härmälässä valmisti niitä ainakin 15 vuoden ajan, yhteenä ehkä 3000 kpl (tarkkaa määrä en tiedä), pääasiassa Neukkulaan, mutta niitä meni kaikille kotimaan sahoille ja vastaaville. Kunnostettukin niitä on, esimerkiksi Koneviesti 18/2019 esittelee yhden. Aluksi nostovoima oli 7 tn, mutta myöhemmin oli myös 9 tn ja 13 tn nostavia. 7 tn versiossa nostokorkeus oli 7 m. Itse tehtiin mm. koko hydrauliikka sylintereineen ja venttiileineen ja tietysti kaikki kantavat osat. 6-sylinterinen Perkins-diesel, oma suuntavaihde ja ZF:n synkronivaihteisto. Aloitin itse harjoittelijana 1965 näiden ohjausakselistojen kokoonpanossa, myöhemmin valmistuvien koneiden koekäytössä. Episodina muistan kun painonnostaja Jouni Kailajärvi oli näiden kokoonpanolinjan päässä olleessa huoltomontussa tällaista konetta säätelemässä. Kailajärvi nousi kuin salama sieltä ylös, kun joku työtoveri osui häneen vedellä täytetyllä voimapaperipussilla. Valmet oli merkittävä ja arvostettu trukkien valmistaja ja viejä. Taxell hölmöili ja tuhosi sen ja Sisun terminaalitraktorit, ruotsinsi tuotenimeksi Kalmar ja siirsi Ruotsiin. Herlin vähän vielä täydensi tuhoa ja siirsi tuotteet Puolaan EU-tukien siivittäminä. Noin 3000 arvokasta työpaikkaa ja vientitulot menetettiin. Asiakkaatkaan eivät asiaa nielleet, vaan siirtyivät hollantilaisen perheyhtiön, Terbergin terminaalitraktorien käyttäjiksi. Worldwide, 120 maassa! Ilman Taxellia se ei olisi ollut mahdollista edes etevälle, kasvot omaavalle yritykselle. |
||||
|
|
16.02.2021 12:49 | Eero Karttunen | ||
| Olin juuri kesän 1968 Tikkurilassa TVH:n varastolla hommissa, ja muistelen että suolaa oli kahdenlaista, kesällä varmaan käytettiin kalsiumkloridia, jota tuotiin Kemiran tehtaalta suomalaisissa junavaunuissa. Siihen aikaanhan suuri osa TVH:nkin paikallisteistä oli vielä hiekkateitä, joihin levitettiin savea ja "kesäsuolaa" estämään tien pölyämistä. Jos muistan vielä oikein, talvella käytettiin natriumkloridia, jota ainakin Tikkurilaan tuotiin neuvostoliittolaisissa isoissa umpitavaravaunuissa. Tämä Kaspianmeren suunnasta tullut suola oli aivan eri värisissä, isoissa, vaattet väkisinkin sottaavissa säkeissä. | ||||
|
|
16.02.2021 12:38 | Tapio Keränen | ||
| Oikealla näkyvä rakennus on yhä olemassa. Tuohon aikaan se oli muistaakseni satamakonttori, jossa myös tulli majaili. | ||||
|
|
16.02.2021 12:06 | Heikki Jalonen | ||
| Oikealla näkyy harvinaisen muodokas rakennus. Mikähän se on? Ruokala, huutokonttori, tullihuone? Samalla ehkä palokalustosuoja tai vastaava? Sahatavaran rahtaus on tuonut tähänkin kaijaan pari (varmaan saksalaista) pykälälaivaa. Nykyään meriltä kadonnutta lajia. |
||||
|
|
16.02.2021 12:00 | Heikki Jalonen | ||
| Onko siinä transformaattorihuone tuossa etualalla? Jo ehkä pois käytöstä jäänyt? Aika erikoista mallia on! Harmittava näköeste muuten, jos tuota tasoylikäytävää ajatellaan... | ||||
|
|
16.02.2021 11:56 | Heikki Jalonen | ||
| Sisu on peräti nelivetoinen ja aurausvarustuksella. Outoa, että ovessa ei lue TVH. Ilmeisesti kyseessä on yksityisen urakoitsijan auto tai ehkä Haminan kaupungin kalustoa vaikka vaakunaa ei näykään. Säkeissä voisi kuitenkin olla tienhoidon tarvitsemaa tavaraa, maantiesuolaa. Talvi tulee varmasti, vaikka heinäkuun puolessa välissä vielä ollaankin... | ||||
|
|
16.02.2021 11:50 | Heikki Jalonen | ||
| Makasiinin laiturilla vaikuttaisi olevan vene. Lieneekö rahtitavaraa? Vai voisiko olla, että makasiini olisi (ainakin osittain) vuokrattu jollekin alan liikkeelle? Myöhempinä aikoinahan se oli hyvinkin tavallista (esim. Mikkeli) mutta oliko vuokralaisten otto kovinkaan yleistä vielä 1960-luvun lopulla? Kuvassa myös hieno virallinen pyöräteline. Siinähän on suorastaan asiakaspalvelun makua. |
||||
|
16.02.2021 11:39 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa aseman rappusten vierellä seisova Čezeta-skootteri. Tuotannossa 1957...64. Valmistaja oli Česká Zbrojovka, Strakonice, Tsekkoslovakia. Nykyään tuota mallia pidetään suorastaan muotoiluikonina, sen verran piirteikäs se on. Muodoissa voi jopa aavistella aikoinaan niin trendikkäitä avaruus- ja ilmailuteemoja. | ||||
|
16.02.2021 11:31 | Jukka Suortanen | ||
| Upean nostalginen kuva Kuusankosken ratapihalta ajalta ennen sähköistämistä. | ||||
|
16.02.2021 11:27 | Jukka Suortanen | ||
| Hieno kuva! Komeaa talven tunnelmaa ja pöllyää lunta. | ||||
|
16.02.2021 11:25 | Jukka Suortanen | ||
| Komeaa kesän illan tunnelmaa. | ||||
|
16.02.2021 11:23 | Jukka Suortanen | ||
| Aina ei ole tarjolla komeita pakkaspäiviä kuvaajalle, mutta lopputulos tämän kuvan osalta on upean tunnelmallinen. | ||||
|
|
16.02.2021 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Menikö tie Helsinkiin vasemmanreunan kerrostalojen tällä puolella? | ||||
|
|
16.02.2021 10:49 | Teppo Niemi | ||
| Ei kovinkaan yleistä. Käytöstä muuhun kuin välivaunukäyttöön oli VT:ssä (= VR Virallisia tiedotuksia) julkaistu ohjeet, Periaatteessa mahdollista palautettaessa vaunuja suuremman tarpeen omaaville alueille.... Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosissa vuodesta 1975 on vaunujen kohdalla lukenut käyttö vain SNTL:n vaunujen välivaunuina. Ja 1980-luvun puolivälistä alkaen jopa Hka vaunujen kuormajarrut suljettiin. | ||||
|
|
16.02.2021 10:47 | Timo Arolainen | ||
| Melko runsaasti muuttuneet maisemat reilussa 50 vuodessa. Kuvassa vasemmanpuolimmaisessa talossa asuin 92-96. | ||||
|
Kuvasarja: Hamina heinäkuussa 1968 |
16.02.2021 10:45 | Timo Arolainen | ||
| Kiitos. Upeaa dokumentointia. Näitä silmäilee hetken jos toisenkin. | ||||
|
|
16.02.2021 10:21 | Tapio Keränen | ||
| Sataman ratapihakaavio 1971: https://vaunut.org/kuva/62952?paik=Hamina+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
16.02.2021 10:20 | Tapio Keränen | ||
| Ratapihakaavio vuodelta 1971: https://vaunut.org/kuva/62953?paik=Hamina+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
|
16.02.2021 10:18 | Reijo Salminen | ||
| Ja ruotsinkieli taittuu: mycken, mycket, mycka. | ||||
|
|
16.02.2021 10:18 | Tapio Keränen | ||
| Haminan ratapihakaavio: https://vaunut.org/kuva/68834?paik=Hamina+%28vanha%29&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | ||||
|
|
16.02.2021 10:18 | Hannu Peltola | ||
| Kurssi 127 päättyi 19.7.1968 eli vaunut on tuotu jo valmiiksi muutamaa päivää ennen kurssijunaa. | ||||
|
|
16.02.2021 10:12 | Hannu Peltola | ||
| Tervasaari on ollut kuvan ottoaikana vielä aktiivinen sahatavaran laivauspaikka. Milloin liikenne Tervasaareen loppui? Muistan lapsena joskus 1970-puolivälissä nähneeni Tervasaaressa liikennettä, muta se varmaan loppui jo 1970-luvulla? Kuinka tavallista oli normaalin rahdin kuljetus Hka-vaunuissa? Minä en nähnyt koskaan niitä rahtikäytössä. | ||||
|
|
16.02.2021 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös Hdka -vaunussa. Oikeanpuoleisin vaunu on juurikin Hdka, sen kertoo astinmen ja pylväiden muoto. Hyvä vinkki pienoisrautatielle :) | ||||
|
16.02.2021 00:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Huonolaatuinen happojunakuva vaihdettu helmikuussa 2021 tähän kilometrin 262 raakapuujunakuvaan kesältä 2010. Kuvatekstissä on kysymys, olisiko vastausta? | ||||
|
|
15.02.2021 23:10 | Hannu Peltola | ||
| R on kyllä upea veturi, kuten on myös kuvakin! | ||||
|
15.02.2021 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| OHO... kiitokset Topi selvennyksestä. Täytyi olla väh. ins.,tai peräti di, ken on tuon systeemin loihtinut. | ||||
|
|
15.02.2021 22:38 | John Lindroth | ||
| SJ ja veturisaja R kertakaikkiaan upea kuva Jussilta! | ||||
|
|
15.02.2021 22:32 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kiitoksia kehuista. Kevät lähestyy kovaa vauhtia ja aika kuluu nopeasti, mutta hetken voi vielä nauttia talven pakkasista. :D | ||||
|
|
15.02.2021 22:21 | Rasmus Viirre | ||
| Tunnelmallinen kuva! Eikä tässä enään oikeastaan kovin kaukana ollakaan keväästä kun näkee jo aika hyvin klo. 17:00 :) | ||||
|
15.02.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piirtäjänä on ollut Väinö Luomanen Vaasan konepajalta. | ||||
|
15.02.2021 19:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Walkeajärvi avattu liikenteelle 15.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa Valkeajärvi on laiturivaihde, tapa HilTt. Saman julkaisun lisäyksessä 1928 Valkeajärven uusi tapa on HrlT, 2.8.1928 lukien. Valkeajärven pysäkki avataan yleiselle lennätinliikenteelle 1.6.1948 lukien. KL22/48-6. Vji pysäkki alennetaan Myllymäen alaiseksi laiturivaihteeksi 26.5.1968 lukien, liik.tapana on oleva HrlTR. Kömin seisakkeen uusi päällystöasema on oleva Pihlajavesi ja Niinisaaren Myllymäki. KL18/68-5. Vji alennetaan vaihteeksi, tapa HilTt, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6. Vji uusi tapa on oleva T rtpp:n luvalla (Hil poistetaan) 29.5.1988 lukien. VT19/88. Henkilöliikenne lakkautettu Valkeajärvellä 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
15.02.2021 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pihlajavesi avataan yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Pihlajavedelle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, kumpikin 300 m etäisyydelle tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Ph molemmat yksisiipiset semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Pihlajaveden asenalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2. Ph liikennöintitavan muutos, uusi tapa on oleva HrlT 23.5.1971 lukien, päällystöasemana Myllymäki 21 km. VT17/71-6. Ph asema alennetaan vaihteeksi, liik.tapa on oleva HilTtTp, päällystöasemana Haapamäki 12 km, tämän johdosta Valkeajärven uusi päällystöasema on myös oleva Hpk 19 km. Astuu voimaan 28.5.1972 lukien. VT17/72-9. Ph uusitapamerkintä on HilTt (Tp on poistettu) 1.10.1976 lukien. VT39/76. Pihlajaveden uusi tapamerkintä on Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. |
||||
|
|
15.02.2021 18:50 | Alex Chudoba | ||
| Nämä Esson erilaiset säiliövaunut ovat kyllä suorastaan viehättäviä. Erilaisten tyyppien kirjo Gnz-sarjan sisälläkin on ollut varsin huomattava. Kuvassa huomio kiinnittyy mm. vaunun merkintöihin. Päädyssä on seuraavan korjauksen ajankohdaksi merkitty 5.55 eli neljä vuotta täyskorjauksesta, mutta aivan kuin satulassa olisi merkintä 8.55 tapahtuneesta vaunun maalauksesta? Nähtävästi ilmajarrujen asentamisen lisäksi myös pyöränripustukset on jossain vaiheessa tämän kuvan jälkeen vaihdettu. |
||||