Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.02.2021 16:26 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä aiheesta on keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla. En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän. |
||||
|
09.02.2021 16:13 | Pekka Siiskonen | ||
| Hannu: kyllä! Keskustelu lähti tuttuun tapaan kiskoilta ja siirtyi kaarrevaihteisiin yleensä ja omassa viestissäni vielä tasapuolisiin yksinkertaisiin vaihteisiin. Rönsyillään vielä varovasti ihan pikkuisen lisää: https://www.youtube.com/watch?v=vwHKOMq5WzI | ||||
|
09.02.2021 16:12 | Harri Pesonen | ||
| :D pitäähän nyt rekisterissä olla | ||||
|
09.02.2021 16:11 | Heikki Jalonen | ||
| Breuer-Werke valmisti myös palontorjuntakalustoa kuten moottoriruiskuja. Epäilemättä myös muuta palo- ja vesikalustoa, kuten "Armaturenfabrik" antaa ymmärtää. Tuo kuvan moottori on jokseenkin varmasti 2-sylinterinen, imusarja ei voisi 4-sylinterisessä mennä kansissa tuohon kohtaan. Kuva on kyllä kovasti retusoitu, mutta ei tuota kohtaa ole voitu muutella. Oulaisissa (Wanha Woima) on säilyneenä kannettava moottoriruisku, jonka moottori on hyvin samannäköinen kuin tuo kuvan moottori. Kaksisylinterinen boxer, vesijäähdytys, kansiventtiilit, avoin venttiilikoneisto, magneettosytytys, kampikäynnistys. Valmistajan lätkän perusteella moottori on Breuer-tehtaan omaa valmistetta. Yksikkö on valmistettu 1920-luvulla. Sen ajan "kannettavuus" tarkoittaa hieman muuta kuin nykyajan mobiliteetti, lähinnä siirtely on neljän miehen urakka. Olen jossain nähnyt myös valokuvan Breuer-moottoriruiskusta, jossa on kaksisylinterinen, nestejäähdytteinen pystymallinen rivimoottori. Sen valmistajasta ei ole varmuutta, eikä myöskään siiitä, olisiko sellaista ehkä käytetty jossain raidetraktorissa tms. Olisiko ehkä niin, että tuo reklaamissa mainittu 4-sylinterinen moottori olisi rivirakenetta, siis kaksi kaksipyttyistä lohkoa peräkkäin? Se olisi hyvä selitys eri kokoluokan koneiden melkoiselle korkeuserolle joka on kuvista nähtävissä. |
||||
|
|
09.02.2021 16:08 | John Lindroth | ||
| Kumipyörälobby pysyy enemmän tyytyväisenä ja ehkä kauemmin. | ||||
|
09.02.2021 15:39 | Tomi Lounema | ||
| Kyseessä saattaa olla Suomen poikki kulkeneen, Moskovan ja Washingtonin välisen kuuman linjan vahvistinasema. Linja kulki noilta main. Kuuma linja ei ollut puhelinlinja, vaan molemmissa päissä oli aluksi kaukokirjoittimet, 1970-luvulta alkaen telefaksit. Kuuma linja oli käytössä 1960-luvun alkupuolelta 1980-luvun loppupuolelle, jolloin se siirtyi lopullisesti satelliitti-yhteyksiin. Tarkemmin aiheesta on Tekniikan Historian Seura ry:n julkaiseman Tekniikan Waiheita aikakausilehden artikkelissa: https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552 | ||||
|
|
09.02.2021 15:19 | Jussi Tepponen | ||
| Hyvänä puolena on ainakin noin 50% pienempi riski ajaa polkupyörällä raitiovaunun laippauraan... (vaikka ovatkin kahta puolta kiskoa). | ||||
|
|
09.02.2021 15:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunun ikkunoistakaan ei näe ulos joten matkapahoinvointikin on taattu! | ||||
|
|
09.02.2021 14:55 | Miitre Timonen | ||
| Rekisterikilven pala veturissa! | ||||
|
09.02.2021 14:36 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! | ||||
|
09.02.2021 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan nosturi on varmasti vanha, hyvin voisi olla sama kuin vuoden 1932 kirjassa! Aikamoista on ollut kehitys mm. ajoneuvonostureissa, katsoin rinnalla nykyisin vuokrattavia ajoneuvonostureita ja pienimmänkin nostokyky on 70 tonnia. | ||||
|
09.02.2021 14:28 | Eljas Pölhö | ||
| Korkeakoski, voimassa olevat raidesopimukset 1985: 8538, 18.10.1898, Mathias Bonn Rto 1298/38/79, 21.9.1979, Kopran Saha Ky |
||||
|
|
09.02.2021 14:02 | Eljas Pölhö | ||
| Finnish Ports-käsikirjassa, vuoden 1932 painoksessa, Tammisaaressa oli 5 tonnin nosturi, joka liikkui 50 metrin pituisella radalla. Liekö tämä sama vai uudempi saman nostokyvyn omaava? VR:n raiteiden pituudet olivat silloin (laiturin reunasta lukien) 110 m, 116 m ja 100 m. | ||||
|
|
09.02.2021 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| Ranskankielinen Wiki on tässä asiassa selvästi parempi kuin englanninkielinen https://fr.wikipedia.org/wiki/NTL_Translohr (Wikin ominaisuus on, että tiedot ja vuosiluvut vaihtelevat riippuen millä kielellä luet). Tästä Translohr-järjestelmästä on helppo löytää huonoja puolia. Minulle ei ole koskaan avautunut mikä tässä on se hyvä puoli, jolla näitäkin on onnistuttu myymään neljään maahan. | ||||
|
09.02.2021 13:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän kuvan vaunut näkyvät olevan tässä selätyksin: jälkimmäisen vaunun jarrusillan portaat ovat kauemmassa päässä. | ||||
|
09.02.2021 13:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Breuer-lokomoottoreiden valmistajayhtiö muuttui vuonna 1929 osakeyhtiöksi ja sen nimi muuttui: Se ei enää ollut 'Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. BREUER & C:o.', vaan 'Breuer-Werk A/G.'. |
||||
|
|
09.02.2021 13:18 | Ilkka Hovi | ||
| Ovatko nämä yhteen kytkettyjä vai oliko myös jarrusillattomia vaunuja. Mikäli näen oikein ei taaemmassa vaunussa oli portaita jarrusiltaan nousemista varten. | ||||
|
09.02.2021 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi n:o 101 on NS:n (Hollannin/Alankomaiden valtionrautatiet) toinen moottoriveturi, valmistunut 1927. Siinä oli 30hv:n bensiinimoottori. Veturi 102 sai jo katoksen päälleen ja näistä saatujen kokemusten perusteella BMAG ja Werkspoor valmistivat sarjan vähän tehokkaampia, numerot 103-152. Numero 1 oli Breuerin valmistama avonainen lokomoottori, valmistusvuosi 1924. | ||||
|
|
09.02.2021 13:07 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tässä kuvassa ole nimenomaan sisäkaarrevaihde? Ja esimerkiksi tässä kuvassa tyyppiesimerkki ulkokaarrevaihteesta: https://vaunut.org/kuva/134916?s=1 | ||||
|
09.02.2021 12:57 | Petri Sallinen | ||
| Breuer-listaus on Jens Merten ylläpitämästä tietokannasta. Sen päiväys on 31.1.2012. Tänä vuonna hankkimassani päivitysversiossa ainakaan Breuerin listaukseen ei ole tehty tuoreempaa päivitystä. | ||||
|
09.02.2021 12:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Hartkopp & Krüger esitteli kiinnostuneille tällaista Breuer-lokomoottorin tyypin III "taloudellista vaihtotyökonetta" Helsingin Länsisatamassa perjantaina 3. ja lauantaina 4. toukokuuta 1929. Ks. Hufvudstadsbladet, 01.05.1929, nro 117, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537673?page=1 Siinä on kiinnostuneilla pikkupojilla vissiin ollut ihmettelemistä. |
||||
|
|
09.02.2021 11:00 | Petri Sallinen | ||
| Ulkokaarrevaihteen ja sisäkaarrevaihteen väliset erot on esitetty havainnollisesti "Ratatekniset ohjeet (RATO), osa 4 Vaihteet" -julkaisussa https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf | ||||
|
09.02.2021 10:27 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä tulee nyt ulkomuistista, mutta tuolla Annot - Entrevaux välilä oli se kiven lohkareen aiheuttama onnettomuus (oliko 2016) ja muistaakseni siellä tehtiin sen jälkeen isoja ratatöitä ja linja oli pitkään suljettuna. Eli olisikohan 2018 kuvassa ollut menossa vähän rajumpi peruskorjaus. | ||||
|
|
09.02.2021 09:26 | Pekka Siiskonen | ||
| Eroaako tasapuolinen yksinkertainen vaihde ulkokaarrevaihteesta vain siten, että sen karresäteet ovat yhtä suuret? Onko ulkokaarrevaihteen kielisovituksessa kielen kärkien ja etujatkoksen lyhyt väli — kiskon kallistuksen ja raideleveyden tasasusväli? — jomman kumman kaarteen jatke? |
||||
|
|
09.02.2021 08:38 | Reijo Salminen | ||
| Tuossa lukee "rangeringsmaskin", olisiko se suomeksi "vaihtotyölaite" tai "vaihtotyökone"? EDIT: Nythän mä vasta hokasin että sehän oli tuolla mainittu varsin pitkälle: "Järjestelytyökone"! |
||||
|
09.02.2021 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pirttikangas mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930 lisäys 7 seisakeluettelossa 1.4.1932 lukien. (Tapa ollut: Hil.) Pirttikankaalta lähetetään myös maitoa 16.4.1935 lukien. Epäits. Liikennepaikat 1930, lisäys 14. Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2, 10.3.1937 lukien Pirttikankaan liikennöintitapa on oleva HilMTt (= seisakevaihde). Epäits.liikennepaikat 1936, lisäys 6, Pirttikangas on korotettu seisakevaihteesta laituriksi, tapa on oleva HrlTp 18.9.1939 lukien. Pirttikankaan laiturin lyhenteeksi on vahvistettu Prk. KL3/47-1. Lylyn aseman alainen Pirttikankaan raide on poistettu 26.1.1959 lukien ja samalla muutetaan Prk laituri laiturivaihteeksi. Päällystöasemana on edelleenkin Lyly. Liikennöintitapamerkintä: HrlTR. KL3/59-6. Pirttikangas alennettu laituriksi. Tapamerkintä HrlTpA. Päällystöasemana Lyly. 16.5.1968 lukien. KL18/68-2. Lylyn aseman alentamisen vuoksi on Pirttikankaan uusi päällystöasema oleva Korkeakoski (6 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3. Pirttikankaan asema alennetaan 1.12.1969 lukien seisakkeeksi, tapamerkintänä Hil. KL47/69-6. Pirttikankaan lyhenne on Liikennepaikkojen välimatkat 1977-julkaisussa: Pkg. Lakkautettu 3.6.1984 lukien. VT14/84. |
||||
|
09.02.2021 08:10 | Roope Prusila | ||
| Uutisissa mainittiin että lava ylhäällä, joten päätin käyttää tässä samaa ilmaisutapaa. Kuormalavasta tulee mieleen joku EURO tai FIN lava :D | ||||
|
|
09.02.2021 07:51 | Lauri Rantala | ||
| ja kuormalava ylhäällä. | ||||
|
|
09.02.2021 07:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeakosken lennätinliikenne aloitetaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896. Keisarillinen Senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä korottanut Korkeakosken aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916. Korkeakosken asemalle on asennettu semaforit 283 m eteläsuunnan ja 262 m päähän pohjoissuunnan rulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä, on RH päättänyt, että 15.5.1919 lukien pidetään käytössä vain Korkeakosken eteläinen tulosemafori. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Kas asemalle, etelän tulosuunnalle on asennettu ja 26.5.1928 käyttöön otettu 1-siipinen tulosemafori, 390 m päähän tulovaihteesta. Samalla eteläinen vanha puusemafori poistetaan käytöstä. Näin täydentyy Cirk. 43/1642 Korkeakosken eteläistä semaforia koskeva osa. Cirk. 36/3592, 28.12.1928. Korkeakosken IV luokan asema alennettu V luokan asemaksi 1.2.1951 lukien. KL6/51-5. (Toinen oli Sievi.) Kas asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.1.1962 lukien. KL51/61-8. Linjaradio otettan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00 alkaen. Kas asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisussa muutetaan Korkeakoskea koskevat merkinnät: Kas 193-33604, päällystöasema Ov 20 km, Vlp 27 km, Hpk 52 km, Tpe 62 km. Liikennöintitapa on oleva HrlT 1.1.1974 lukien. VT51/73-11. Tästä johtuen on Lylyn uusi päällystöasema oleva Orivesi. Liikennöintitapamerkintää mutettu Korkeakosken kohdalla: uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76. |
||||
|
09.02.2021 02:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä on aika selkeä kuva miten kumipyörämetro toimii. http://www.railsystem.net/rubber-tyred-metro-2/. Teräskiskot ovat a) huoltoajoa varten, b) vaihteita varten (ohjataan teräspyörillä) c) varalla jos rengas puhkeaa/hajoaa, vaunuissa on myös teräspyörät tällaisia tapauksia varten. |
||||
|
|
09.02.2021 00:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, no jopas. Googlen Streetview-kuvassa vuodelta 2018, täällä Entrevauxin kohdalla, rataa ei ole. | ||||
|
|
08.02.2021 23:47 | Jouni Halinen | ||
| Olisko kuvan kiskot virtakiskoja, kaksi tarvitaan sähkö kun ei kumissa kulje. Näkyvät vielä olevan ei laiturin puolella. | ||||
|
|
08.02.2021 23:15 | Juha Kutvonen | ||
| Ei kai: https://www.cpzou.fr/ | ||||
|
08.02.2021 22:53 | John Lindroth | ||
| Jutellessani aikoinaan ystäväni Pasilan veturinkuljettajan kanssa joka oli myös työskennellyt Sk3 vetureissa muistan hänen sanoneen että"samanlaisia roikkia satamista näillä vedettiin kuin Vr1 Kanoillakin". | ||||
|
|
08.02.2021 22:47 | John Lindroth | ||
| Jollain tavalla nuo kaarrevaihteet lienee tilanpuutteen ja ahtauden sanelemia,niitä näkee paljon esim. Iso-Britanniassa. | ||||
|
08.02.2021 22:34 | John Lindroth | ||
| Itse onnistuin näkemään tämän kuljetuksen Tikkurilassa. | ||||
|
08.02.2021 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olettaisin, että näyttämällä matkakorttia, jossa on arvoa ABCD-lipun hinnan verran, tuolla saa ajaa Haarajoelle asti. En ole ihan varma kykeneekö VR:n tarkastussofta edes kertomaan, onko siellä arvoa lainkaan. Toisaalta, nykyäänhän ainoat junat joissa lipuntarkastajia edes on, ovat ne, joita ajetaan Sm5-kalustolla. Muissa junissa on "valvontamaksu", jonka voi antaa vain jos matkustaja kertoo henkilötunnuksensa, jonka kertominen konduktöörille taas on puhtaasti vapaaehtoista. Junasta voi toki silti lentää ulos, mutta tarkastusmaksua ei voi saada Z-junassa enää. Ellei sitten nimenomaisesti pyydä. | ||||
|
08.02.2021 21:56 | John Lindroth | ||
| Vr 150v historiikki",Yhteisellä matkalla" kirjoittaja Seppo Zetterberg WSOY sisältää nuo vuodet 87-2012. Toisaalta on aiheellinen kysymys että loppuuko myt samalla tuo 25v ajanjaksojen historiikkien käytäntö? Eli oikea vastaus Jimin kysymykseen on ei ole!Hyvä peruste lienee aiempi Kimmon kommentti! |
||||
|
|
08.02.2021 21:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko olemassa kirjaa v. 1987–2012? | ||||
|
Kuvasarja: Talvipäivä Imatralla |
08.02.2021 21:49 | Mikko Herpman | ||
| Tosi mukava kuvasarja, etenkin Dv15 kuvat lämmittävät! Mahtaakohan vielä miten pitkään jatkua tuo "aktiivinen nostalgialiikenne". | ||||
|
|
08.02.2021 21:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Rata on purettu. | ||||
|
08.02.2021 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämäkin liikenne on nyt käsittääkseni - jokohan sen uskaltaa sanoa - loppunut. | ||||
|
Kuvasarja: Lomamatka 2009 Puolassa |
08.02.2021 21:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämäkin kuvasarja tuntuu kuin se olisi ollut ihan vain vähän aikaa sitten :) Kyllä aika menee nopeaan. | ||||
|
|
08.02.2021 21:06 | Mikko Otava | ||
| Lie kuitenkin sisäkaarrevaihde | ||||
|
|
08.02.2021 20:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei auta jos vaikka tarkastaja osuu kohdalle. D-lipun alueelle tullessa joutuu sen leimaamaan mut sillä pääsee kämpälle asti. | ||||
|
08.02.2021 20:26 | Jussi Tepponen | ||
| Tubizen kunnostusblogista näkee, että piipun lisäksi koristeraidat ovat aika paksut vanhaan verrattuna: https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/145-jr-4-tubize-hoeyryveturin-peruskorjaus |
||||
|
|
08.02.2021 20:17 | Teppo Niemi | ||
| John on tehnyt ihan oikeita havaintoja. Tuo kuvassa näkyvä piippu on muistaakseni sukua kanan (L1 / Vr1) piipulle. Tuon veturin piippu ym konepajareissulla hukkuneita osia on myöhemmin löydetty mm Haapamäellä olevista varastovaunuista. |
||||
|
|
08.02.2021 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuukka, miten olisi matkustaminen "opiskelijalipulla", eli pummilla...? | ||||
|
08.02.2021 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto näyttää A-mallin Fordilta. Vekkuli tuo puskintoteutus, kumipyöräversiona tuolla olisi kätevää parkkeerata taskuparkkiin...? | ||||
|
08.02.2021 20:08 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuvaajan puolesta ei ole niin nuukaa, mutta kamera alkaa oireilla kun mennään alle -25 asteen. Luuri sen sijaan hyytyy melkein jo +5 asteen lämpötilassa ;D | ||||
|
|
08.02.2021 19:58 | Eljas Pölhö | ||
| Romuvaaran autoveturi on samaa ikäluokkaa kuin Sörnäisten kuritushuoneen autoveturi https://vaunut.org/kuva/17473 . Sekin on kuvattu VR:n Pasilan konepajalla. Nyt on pieni epäilys, että onko kyseessä sama vekotin kuin mikä oli VR:n kirjoilla vai oliko näitä kaksi (tai useampia). Näitä on ollut jokunen myös muualla Suomessa, esim. Suojärvellä sahalla (sen kuva pääsi Suomen Kuvalehden sivuille joskus 30-luvun alussa). Nämä olivat tavallaan Sisun tekemien punatulkkujen esiversioita. | ||||