832-28239 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.02.2021 09:12 Petri Sallinen  
  Veturimies-lehden kuva on parempi.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890527?term=moottoriveturi&term=moottoriveturilla&page=7
kuva 10.02.2021 09:06 Erkki Nuutio  
  Kuukausilippukierrokset ympäri Suomen tein 8.64 ja 8.67. Vain tällöin kävin Jyväskylässäkin. Perustelusi perusteella kuvausajankohta on ollut 8.1964. Puolikinokamerasta (18 mm x 24 mm) ja ehkä epäedullisesta filmimateriaalista johtuen rakeisuutta esiintyy.
kuva 10.02.2021 09:03 Kurt Ristniemi  
  Pirkkalan Uutiset, 23.01.1936, nro 4, s. 2 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1893117?page=2 ) kertoo veturista lisää:

Uusi moottoriveturi Siuron asemalle.
Lokomolla on näinä päivinä valmistunut valtionrautateille uusi moottoriveturi, joka on järjestyksessä 9:s Lokomon rakentama pikku veturi. Aikaisemmin on tällaisia moottorivetureita tehty osaksi valtionrautateille, osaksi yksityisille liikkeille ja tehtaille. Nyt valmistunut moottoriveturi asetetaan Siuron asemalle vaihtopalvelukseen, joihon tarkoitukseen näitä pikkuvetureita käytetään. Moottoriveturien käyttötarkoituksesta johtuu, että niillä on suuri vetokyky, esim. nyt valmistunut moottoriveturi vetää 170 tonnia. Nopeus sen sijaan on vähäisempi. Sen moottori on turkulaista Andras merkkiä ja voimakkuudeltaan 80—100 hv. riippuen voimakkuus polttoaineen laadusta siten, että paloöljyllä saadaan 80 hv. ja bensiinillä 100 hv.
kuva 10.02.2021 08:56 Jimi Lappalainen  
  Vajaan viikon päästä vaunu oli Nurmeksessa.
kuva 10.02.2021 08:53 Esa J. Rintamäki  
  Katsotaanpa, mitä minulta löytyy koskien Ykspihlaja/Yxpilaa:

Yxpila on avattu koti- ja ulkomaiselle telegraafiliikenteelle siksi ajaksi, kun merenkulku kestää, 1.7.1900 lukien. Cirk. 42/5705, 8.6.1900.
Senaatin määräyksestä 13.11.1902 lukien, on Yxpilan pysäkki pidettävä auki kaiken vuotta. Cirk. 90/12157, 22.11.1902.
Yxpilan asema saa myös suomenkielisen nimen Ykspihlaja. Samalla otetaan käyttöön uusi lennätinhuuto: Yks, 1.6.1925 lukien. Cirk. 21/384, 11.5.1925.
Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: liikennöintitapa HrlTV [= henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne ja liikennepaikalla on virkamies (ilmeisesti pääas. tavaratoimistoa hoitamassa)].
Yks liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1955 lukien. KL21/55-4.
Ykspihlajan asema muutetaan 1.11.1973 lukien miehittämättömäksi liikennepaikaksi. Uusi tapamerkintä on oleva TtTp, uusi päällystöasema on oleva Kokkola 5 km, Sk 138 km, Pnä 38 km. VT43/73-16.
Yks: uusi liikennöintitapamerkintä on oleva Tt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
kuva 10.02.2021 08:43 Tommi K Hakala  
  Erkki muistelee varmasti pitkäpuomisten Fiskarsin L50 FT105 mallien ongelmia. Jotka juontivat varmasti siitä, että nosturivalmistaja oli ko. nosturin alunperin suunnitellut vain 6,5 metrin ulottumalle. Ja kun tuolloin metsäyhtiöt alkoivat yht äkkiä vaatia kevyitä ja väh 10 metrin ulottuman nostureita, perusnostureiden rakenteet ei vaan enää riittäneet. Malli muuttui pian F60 versioksi, joka oli jo suunniteltu alkujaan tuolle ulottumallekin.
kuva 10.02.2021 07:31 Henrik Hietala  
  Hyvä pointti Jimi :D Eiköhän se toinen pää ollut
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 10.02.2021 07:25 Lari Åhman  
  On tapahtunut sitäkin, että VR on tuonut vaunuja Kaukopään puoleiselle ratapihalle saakka joko Dr14:llä tai Deeverinipulla - tarvittaessa ilmeisesti molemmilla. En tiedä minäkään virallista toimimtatapaa Vempujen osalta, omia näköhavaintojani vain esitän.
kuva 10.02.2021 04:06 Jimi Lappalainen  
  Se oli varmaan se.
kuva 10.02.2021 02:45 Esa J. Rintamäki  
  Vaihdekojun sijaintiiin lienee vaikuttanut ratapihan pidentäminen joskus vuonna akseli ja tappi.
kuva 10.02.2021 02:43 Esa J. Rintamäki  
  Kaarrevaihteita pyrittiin VR:llä yleensä välttämään, koska geometrian ylläpito ja saaminen kohdalleen oli hankalampaa kuin tavallisilla vaihteilla.
kuva 10.02.2021 02:36 Esa J. Rintamäki  
  Jimi, ettei kyseessä olisikin ollut Pirttikankankaan soraraiteen lakkauttaminen vaihteineen ja purkaminen vuonna 2004. Itse seisaketta ei ole avattu uudelleen liikenteelle 1984 tapahtuneen lakkauttamisensa jälkeen.
kuva 10.02.2021 02:30 Esa J. Rintamäki  
  Jarno, yitän vastata kysymykseesi mahdollisimman tyhjentävästi:

Apuna on kirjanen Märklin HO und ihr großes Vorbild, sivun 154 taulukko, jossa on luettelo kansainvälisistä tavaravaunujen sarjamerkeistä:

R Flachwagen in Regelbauart mit Drehgestellen, mit umklappbaren Stirnwänden und Rungen, ladelänge 18,0 m oder darüber, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

S Flachwagen in Sonderbauart mit Drehgestellen, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

Suomeksi: R on vakiomallinen avovaunu teleillä, kaadettavilla päädyillä ja sivupylväillä, kuormauspituus vähintään 18,0 m ja suurin kuorma vähintään 40,0t.

S on erikoismallinen avovaunu teleillä, kuormaraja vähintään 40,0 t.

Pienet kirjaimet sitten täsmentävät vaunutyypin ominaisuuksia. En usko sarjamerkkien kovin radikaaliin muuttumiseen sitten kirjasen julkaisuvuoden (oletettavasti 1983).
kuva 10.02.2021 00:03 Jimi Lappalainen  
  Hitsi viekööt, olisipa jossain kuva Nytkymen ratapihalta. Siellä oli asemarakennuskin, samanlainen kuin esim. Hillosensalmi tai Multamäki.
kuva 09.02.2021 23:47 Petri Nummijoki  
  Voisiko kuva olla vuoden vanhempi eli 1965 otettu? Tallissa oleva Vv15 näyttäisi numerosarjaan 196x kuuluvalta mutta vuoden 1966 osalta lienee epätodennäköinen Jyväskylässä, koska tämmöisen numeron omaavat olivat Riihimäen ja Kouvolan vetureita. 1965 niitä oli vielä Seinäjoen varikolla, joten moisen esiintyminen Jyväskylässä on täysin mahdollista.
kuva 09.02.2021 23:46 Peter Verschelden  
  What is the number of the white Ttk-Rto?
And does anybody know the number of the Trr behind the Ttk-Rto on this photograph:
https://www.vaunut.org/kuva/25452
kuva 09.02.2021 23:43 Jimi Lappalainen  
  Kiitos lisätiedosta.
kuva 09.02.2021 23:42 Jimi Lappalainen  
  Milloin Pirttikangas avattiin taas uudelleen? Se lakkautettiin myös vuonna 2004.
kuva 09.02.2021 23:36 Jimi Lappalainen  
  070707, itse olin tuolloin Lappeenrannassa :)
kuva 09.02.2021 23:30 Jimi Lappalainen  
  Mietipä, Henrik, oliko kyse saman keulan valoista? ;)
kuva 09.02.2021 22:36 John Lindroth  
  Itse asiassa tunsin ms Finlandian(Silvia Reginan sisaralus) kapteenin(Holger Hermansson) jonka ansiosta pääsin matkoillani aina komentosillalle.
Hän kertoi että nokkavisiirin muotoa muutettiin jo aikaisessa vaiheessa sutjakammaksi, koska se alkuperäisenä liikaa hakkasi aallokossa!
Yksi mahtavimpia kokemuksia oli se kun olin ms Wellamon komentosillalla v,1978 talvella kauniina pakkaspäivänä ja kapteeni Holger H.esitteli aluksen voiman ja jäänmurto-ominaisuuksia! Lähellä Porkkalaa Wellamo näytti kuinka kokonainen rahtilaiva saattue joka kulki ränniä myöten ohitetaan kiintojään kautta oikealta puolelta matkalla Tukholmaan.Pientä tärinää lukuunottamatta ohitus sujui loistokkaasti! Jäänmurto mainittiin olleen Wellamolle n.60cm, Tämän vuoksi muita jäänmurto palveluja ei juurikaan tarvittu.
kuva 09.02.2021 22:00 Heikki Jalonen  
  Erkki puhuu asiaa. Nimenomaan sysäyskuormat ovat nosturille kuluttavia. Todellakin, väärin toimivassa hydraulisessa (mekaaninen ei-propo+shokkiventiili+paineakku) nostimessa tulee pahimmassa tapauksessa kolme...viisi sysäystä per yksi varsinainen työkuormituskerta, siis laskennallinen kuormakertojen määrä saavutetaan moninverroin odotettua nopeammin.

Sähkökäyttöisessä nostimessa samantyyppinen tilanne saattaa tulla eteen, jos sähkömagneettiset kuormajarrut on mitoitettu väärin (liian nopeasti nouseva jarrumomentti) tai niissä on muu syy, joka aiheuttaa nykäyksellisen kytkeytymisen (säätövirhe tai väärä kitkamateriaali). Oikein toimiessaan sähkömekaaninen jarru ei aiheuta merkittävää nykäisyä. Ja tietysti nykykoneissa, liikkeet hallitaan invertterillä. jolloin mekaaninen jarru toimii vain pito- ja varalaitteena. Nykäysten vaimennus perustuu puhtaasti ohjelmallisten ramppien koodin laatuun.

Hitsauksethan eivät ole tuon kuvan nosturin puomiston ongelma. Eikä minkään muunkaan osan. Hyvää niitattua rakennetta kun on.

Hieman pitää muuten tarkentaa tuota Konecranes-asiaa: KC osti Demagin teollisuusnosturit-toiminnot vuonna 2017 (yleiskuva: sähkökäyttö). Demag-ajoneuvonosturit-liiketoiminnan (yleiskuva: dieselkäyttö) Terex möi japanilaiselle Tadanolle vuonna 2019.
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 09.02.2021 21:37 Vertti Kontinen  
  Hakisiko rysky Tavarasta sitten umpivaunuja? Sitä en tiedä
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 09.02.2021 21:35 Vertti Kontinen  
  Mitä noita olen itse seurannut, käy vemputin myös Imatra T:ssä (kuva löytyy ja voin sen tarvittaessa tähän sarjaan lisätä) VR:tuo Imatrankoskelta raakapuuvaunuja Harakkaan, josta Vemppu käy ne nappaamassa ja vie Ensolle. Varmaan käyvät sulana aikana myös satamassa (?) Sitten Gbls/Gbln-vaunuja viedään myös Tainiokosken tehtaalle ja sieltä pois (yritin siellä käydä kuvaamassa, mutta ensi kertaan jäi) sekä Sim-sukuisia Ensolle.
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 09.02.2021 21:18 Lari Åhman  
  Imatran tehdasalueellahan nämä pyörii, joka on alueena varsin laaja. 1994 on myös olemassa, mutta ei ainakaan ulkoisesti vaikuta ajokuntoiselta.
kuva 09.02.2021 21:10 John Lindroth  
  Alihankkijan toimitaessaan sekundaa voi koko emoyhtiön maine kärsiä!Tästä syystä pienoisrautatievalmistaja Märklin veti pois tuotantonsa Kiinassa!Syynä alivertainen sinkkiseos!Zinkpestin ilmaantuminen.
kuva 09.02.2021 21:04 Erkki Nuutio  
  Kehiteltäessä Valmet 832-metsäkonetta tippui joistain tämän pitkäpuomisisista hydraulisista kuormausnostureista puomi alas hitsien petettyä. Perustuen tämän vuoksi tekemiimme mittauksiin nopealla mittauslaitteistollamme, arvioimme osaselitykseksi puomin noston vaihtuneen varoventtiilin.

Pysäytettäessä puomin lasku kuormatessa nopeasti (yleensä tehdään juuri näin), on varoventtiilillä oma hitautensa. Tästä aiheutuu paineisku ja vastaava rasitusisku (väsytyskerta) puomiin. Vasta sen jälkeen ja sen seurauksena varoventtiili aukeaa, siis vasta huomattavasti nimellistä (staattista) avautumispainettaan suuremmalla paineella - ja sulkeutuu uudelleen purkautuvan paineen alentuessa (staattiseen) avautumispaineeseen

Teollisuudessa tapahtuu niin että ostaja hakee komponenteille kaiken aikaa halvempia toimittajia.
Aina tämä ei kysy lupaa suunnittelusta, kun luulee muuttuneen komponentin suoritusarvojen olevan aiempaa vastaavat.
Joskus tulee sitten yllätys, josta voi aiheutua suuri vahinko.
Nosturimitoituksissa pitäisi pitäisi painiskuista aiheutuva ylikuormittuminen olla otettu huomioon, vieläpä riittävästi.

Puomit eivät kuitenkaan voineet romahtaa yksistään muuttuneen varoventtilin vuoksi. Kyllä myös kuormausnosturin hitsien on täytynyt olla ei-läpihitsautuneita, siis virheellisiä.
Kyllä sysäyskuormituksia mekaanisissakin nostureissa esiintyy.
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 09.02.2021 20:59 Aapo Niemelä  
  Tulipa Vertin pohdinnatsa mieleen, että olis tosiaan erityisen mielenkiintoista nähdä Deeveri tällaisessa keltamustassa väripaletissa. Ken tietää kuinka pian pääsemme sellaisen ilmestyksen näkemään. Tottakai muinainen Sv1 antaa osviittaa, mutta raidoituksessa on silti eroja...
Sitten asiasta toiseen. Mielenkiinnosta ja hieman tulevaisuutta silmälläpitäen olisi mukava tietää, että mikä on näiden kellertävien Vemputtimien reviiri? Pörräävätkö ne vain Vuoksen sataman ja Stora Enson välillä? Onko vaunujen pukkiminen päivittäistä hommaa? Keltaisia koneita on ilmeisesti kolme kappaletta? 1993, 2000 ja 2001.
kuva 09.02.2021 20:57 John Lindroth  
  Mielenkiintoista voiko yhtiö sakottaa? Tai vain hätistää pois omalta akueeltaan. Tarvitaanko jokaisessa tapauksessa oikeudenkäynti syytekirjelmineen erikseen?
kuva 09.02.2021 20:51 Heikki Kannosto  
  "Kikkaileeko VR sanoilla ja määrää liputtomalle valvontamaksun lain vastaisesti? VR kiistää, mutta varautuu käräjöintiin"

https://yle.fi/uutiset/3-11756597

Riittävän pitkään valtuuksista ja velvollisuuksista kiistelemällä ehtiikin jo kotiasemalleen.
kuva 09.02.2021 20:46 Pekka Siiskonen  
  Muistelin että täällä oli joskus ollut jotain Translohr-järjestelmästä, mutta hain termiä kuvateksteistä, en kommenteista, enkä siksi törmänyt aiheeseen liittyneeseen keskusteluun -- pahoittelut päällekkäisyydestä ja viittauksen puutteesta käytyyn keskusteluun.

Mielestäni kyyti Translohr-mikättimellä ei ollut niin tasaista kun olisi voinut olettaa, ja kun oli etukäteen lukenut tapahtuneista onnettomuuksista (mikätin irtaantunut kiskosta tai kisko irronnut kadusta), hirvitti jonkin verran vauhdikas hytkyttelevä meno pitkällä sillalla Venetsian ja mantereen välisellä sillalla :)
kuva 09.02.2021 20:27 John Lindroth  
  Parhaimmillaan Sk3 vetovoima 6290kp ja kattilateho 589hv
Vr1 vetovoima 6250kp ja kattilateho 431hv Lähde Valtionrautatiet 1937-1962.
Eli tuossa Sk3 veturissa oli parhaimmillaan n. 100hv vähemmän tehoa kuin tk3 sarjassa.
Kanalle annetaan kuitenkin selvästi suurempi junanpainoarvo! Johtuen suuremmasta hankauspainosta.
Kuvasarja:
Talvipäivä Imatralla
 
 09.02.2021 20:12 Vertti Kontinen  
  Kiitos! Varmaan ainakin Deeverihylkäjäisiin asti, ellei pidempäänkin varakoneena
kuva 09.02.2021 20:11 Vertti Kontinen  
  Tänä vuonna 60 mittariin
kuva 09.02.2021 20:01 Jarno Piltti  
  Niin ja miksi tämä on S eikä R?
kuva 09.02.2021 19:59 Tapio Keränen  
  Kotimainen esimerkki ulkokaarrevaihteesta Metsolahdessa: https://vaunut.org/kuva/145397?a=1.
kuva 09.02.2021 19:59 Jarno Piltti  
  Kiitos palautteesta! Turvalaiteharrastajille muuten kerrottakoon että raiteensulku ja vaihde on molemmat lukittu tavallisella VR:n yleisavaimella. Tiedä vaikka olisi ikivanha Björkbodan VR 2 jossain raiteensulussa... Vaihteessa toki on kielisalpa estämässä luvatonta kääntelyä.
kuva 09.02.2021 19:50 Jarno Piltti  
  Kauhuskenaario ei toteudu ainakaan noin, tässä kun on portti radan molemmin puolin. Kuvateksti ehkä hieman harhaanjohtava, huomaan.
kuva 09.02.2021 19:45 Heikki Jalonen  
  Hieno kuva, hieno kraana. Tässä oli "hieman" penkomista, tämän historiassa. Mutta, löytyipä muutama viite.

1) Västra Nyland-lehti kirjoitti 29.7.1926 nosturin osien saapuneen edellisellä viikolla junalla Hangosta. Vaunukuormien purku oli saatu suoritetuksi lehden ilmestymiseen mennessä ja kokoonpanontyö alkavaksi seuraavalla viikolla. Mainitaan myös, että nosturi oli tarkoitettu ennen kaikkea hiilikuormien purkuun.
2) Västra Nyland-lehti kirjoitti 2.10.1926: "Portalkranen avsynad. Den av firman Demag i Duisburg i Tyskland för vår hamn uppförda portalkranen avprovades i går officiellt. Vid avprovningen närvar såsom expert för mottagaren, Ekenäs stads, räkning stadsingeniör Ström från Hangö. Lyftkranen, vars garanterade lyftförmåga är 5,000 kg., underkastades en överbelastning av 25 procent över den garanterade bärförmågan ocb funktionerade därvid oklanderligt."

Siten, voidaan katsoa että tuo kuvan nosturi oli tarkastettu ja valmis käyttöön 1.10.1926 lähtien.

Nosturin purkamista koskevaa uutista ei haaviin osunut, lienee tapahtunut ennen vuotta 1980?

Nosturin nostokyky on moniriippuvainen seikka. Yksi osatekijä on nosturin käyttöluokka. Satamanosturi on "jatkuvaan" käyttöön suunniteltu, siis nostamaan suurimman nostokykynsä mukaisen taakan erittäin suurella kuormituskertojen toistoluvulla (kertaluku >1M). Kone siis kestää nimellistaakkansa nostamisen vähintään 1000000 kertaa. Varsinkin kahmarikäytössä, työtaakka on aina hyvin lähellä maksimitaakkaa, sen varmistaa kahmarin mitoitus. Ja jollei kuski saa kahmaria täyteen, niin vaihdetaan sellainen joka osaa...

Ajoneuvonosturille kertaluku on pienempi (0,1M...0,2M). Yksinkertaistaen, jos 70 max-tonnin mehumaijalla nostetaan 70 tonnin taakka 100000 kertaa, kone on finaalissa ja romuksi valmis. Korjattavissa vain kantavat pääkomponentit uusimalla. Jos taakka on pienempi, elinkaari jatkuu vastaavasti. Nykykoneissa asiaa voidaan jopa antureilla monitoroida, siis kerätä elinkaaren aikaista kumulatiivista dataa. Mahdollistaa jopa mittarin: F (kaikki kilot jäljellä) ..... E (romuksi). Kunnonseurantajärjestelmissä sellaisia onkin.

Nykynormi nostureiden mitoitukselle on SFS-EN 13001. Tuon Demagin laskenta on tehty paljon vanhemmilla saksalaisilla kaavoilla, mutta periaate oli silloinkin samankaltainen. Laskenta oli toki karkeampaa ja varmuuskertoimet suurempia, laskutikuilla ja taulukoilla mentiin. Ilman elementtimenetelmiä ja muita nykyajan keinoja. Mutta, ihan lujaa ja hyvää tuotetta syntyi kun asia osattiin. Kuten Saksassa enimmäkseen asia oli, ei tuokaan nosturi ollut Demagilta mikään ensimmäinen proto.

Demag toimii edelleen nosturialalla, kyljessä tosin saattaa lukea Konecranes, joka osti firman (TEREX Demag) vuonna 2017.
kuva 09.02.2021 19:45 Markku Naskali  
  Kuinkahan paljon ikää jo tuollakin vemputtimella on?
kuva 09.02.2021 19:45 Jarno Piltti  
  Kiitos vinkistä Tomi, mielenkiintonen artikkeli ja mahdollisesti varsin jännittävä näkökulma kuvaan!
kuva 09.02.2021 19:40 Jarno Piltti  
  Silmämääräisesti ulkokaarrevaihde, mutta senhän tietää miten hyvin yhden kuvan katsomiseen voi luottaa.
kuva 09.02.2021 18:59 Petri Nummijoki  
  Tehojen puolesta Sk3:lla ei ole mitään hävettävää Vr1:een verrattuna ja järeimmissä Sk3-vetureissa höyrykonekin oli samaa luokkaa voimaltaan. Kitkapainossa Sk3 jää toiseksi mutta kitkavoima ei riipu vesi- ja polttoainevarastojen täyttöasteesta, joka tasoittaa eroa jonkin verran. Jos keli on hyvä tai mäkiin saadaan hieman vauhtia niin saattaisi Sk3 pärjätä Vr1-veturia vastaan. Huonolla kelillä ja ilman mainittavaa alkuvauhtia veikkaisin Vr1:n nostavan samasta mäestä raskaamman junan mitä Sk3.
kuva 09.02.2021 18:57 Teppo Nurminen  
  Kiitos, tuli muistoja mieleen. Toimin Imatralla veturinkuljettajana lähes 40 vuotta, nyt jo vuosia ollut eläkkeellä. No, nykyäänhän eivät veturinkuljettajat enää näitä ratapihapäivystäjiä aja.
kuva 09.02.2021 18:52 Tuukka Ryyppö  
  Jouni: Nuo ovat siis kiskoja, joista otetaan sivuttaistukea, jotta vaunu pysyisi sivusuunnassa kiskoilla. Kumipyöristähän puuttuvat laipat, joiden avulla kiskopyörä pysyy raiteilla. Kuvassa näkyy telin molemmilla puolilla vaakasuunnassa olevat kumipyörät, jotka ottavat tukea tuosta sivukiskosta.

Tuo Eljaksen linkki näytti kuitenkin asian, jota en ollut itse aiemmin hoksannut: Samainen sivukisko on _samalla_ myös virtakisko. Tässä vorkin kuvassakin näkyy vaunun varsinaisten pyörien välissä virroittimen kenkä, joka laahaa tuota sivukiskoa (tai "kiskoa") vasten. Nerokas keksintö, että virtakiskoa käytetään myös ajamiseen!
kuva 09.02.2021 17:38 Henrik Hietala  
  Tulipa minullakin käytyä saman päivän aamuna tuolla Tuirassa kun yritin kuvata 5417:n. Sama veturi siinä. Kameran automatikka vaan mokasi kuvan ilmeisesti auringon heijastuksen vuoksi... Hyvä että sinulla onnistui :) Veturin kaikki valot näytti muuten silloin vielä toimivan
kuva 09.02.2021 17:21 Timo Salo  
  Kyllä näitä SR3:sia pitäisi saada Porin juniinkin, taas oli IC468 111min myöhässä ja veturi molemmissa päissä. Yllättäen vetävänä veturina oli SR1 ja kyydissä SR2... SR1 on tarkoitettu Siperian oloihin...!!! :-)
kuva 09.02.2021 17:13 Esa J. Rintamäki  
  Jos tämä tosissaan on Tve 405, niin Suomen veturit 2 kertoo sen tulleen hylätyksi 1973. Sen sisarveturi on tallessa; Savon radan museossa Pieksämäellä.
kuva 09.02.2021 16:51 John Lindroth  
  Kuvausten päätyttyä pääsin tämän TK3 veturin kyydissä Katajanokalta Pasilan varikolle.
Kiitokset veturimiehistölle!
Kuvasarja:
Lokomoottorit
 
 09.02.2021 16:38 Eljas Pölhö  
  Linkitetyissä Wikin tarinoissa sanotaan, että Tampella valmisti lisenssillä 39 Breueria (Kisko-Kallea). Se on vain osatotuus eli VR:lle valmistettujen määrä. Teollisuuslaitoksille valmistettiin näiden lisäksi 6 veturia, mukaanlukien suurinumeroisin Tampellan veturi. Nämä kuusi olivat 964 Finnish Chemicals, 965 Enso-Gutzeit, 968 Joutseno-Pulp, 988 Tampella, 989 Valtion viljavarasto ja 1002 Enso-Gutzeit. Kokonaismäärä on 45.

Vaikka Enso-Gutzeit sai suurimman valmistusnumeron (1002), niin VR sai kaksi viimeiseksi toimitettua (1000 ja 1001). Kaikki kolme olivat varmaan varastoon valmistettuja, koska ne toimitettiin muutaman päivän sisällä tilauksesta tammi- (1002) ja helmikuussa 1960. Numeroiden 1000 ja 1001 laatassa on valmistusvuodeksi merkitty 1959, 1002:n laattaa en ole koskaan nähnyt.
kuva 09.02.2021 16:26 Juhana Nordlund  
  Tästä aiheesta on keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla.

En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän.
<<   >>