Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	08.02.2021 20:08	Pietu Tuovinen
		Kuvaajan puolesta ei ole niin nuukaa, mutta kamera alkaa oireilla kun mennään alle -25 asteen. Luuri sen sijaan hyytyy melkein jo +5 asteen lämpötilassa ;D
	08.02.2021 19:58	Eljas Pölhö
		Romuvaaran autoveturi on samaa ikäluokkaa kuin Sörnäisten kuritushuoneen autoveturi https://vaunut.org/kuva/17473 . Sekin on kuvattu VR:n Pasilan konepajalla. Nyt on pieni epäilys, että onko kyseessä sama vekotin kuin mikä oli VR:n kirjoilla vai oliko näitä kaksi (tai useampia). Näitä on ollut jokunen myös muualla Suomessa, esim. Suojärvellä sahalla (sen kuva pääsi Suomen Kuvalehden sivuille joskus 30-luvun alussa). Nämä olivat tavallaan Sisun tekemien punatulkkujen esiversioita.
	08.02.2021 19:57	Jimi Lappalainen
		Paljonko on liikaa? ;)
	08.02.2021 19:56	Jimi Lappalainen
		Ei kannata linkittää sulkujen sisään ilman että lisää välilyönnit. Nyt Okeskiran linkki ei toimi ollenkaan. Eli näin: ( https://vaunut.org/kuvat/?tag0=22%7CEtv-Rto%7C140 )
	08.02.2021 19:51	Pietu Tuovinen
		Kiitos Jimi :) Sää oli kerrankin suotuisa, eikä pakkastakaan ollut liikaa
	08.02.2021 19:40	Olli Keski-Rahkonen
		Vorgiin lisättiin tämä sama kuva toisen kerran, tässä tuossa kuvatekstissä olleet lisätiedot: Tämä kuva viittaa Tapio Keräsen kuviin Etv-RTo-140 pengeraurasta Karjaalla (https://vaunut.org/kuvat/?tag0=22%7CEtv-Rto%7C140). Kuva on kopioitu VR 1912-1937 kirjan osan II sivulta 213. Kirjan tekstissä on mainittu näitä olleen 5 kappaletta. Ilmeisesti kuvasta huolimatta töissä ollessa on pengerauraa vedetty veturilla ja varmaan tiedot kuljettajalle annettu sähkösoitto-opastein.
	08.02.2021 19:27	Tuukka Ryyppö
		Pelkkää IC-kalustoa, ei edes yhtä Eil-vaunua? Matkakorttien kanssa siis tehdään mitä?
	08.02.2021 19:24	Jimi Lappalainen
		Upean näköistä :)
	08.02.2021 19:21	Jimi Lappalainen
		Puistola? :)
	08.02.2021 19:17	Eljas Pölhö
		Petrin keräämä lista lienee uudempi versio listasta "Liste erstellt von Andreas Christopher und Peter Ziegenfuß. Bearbeitet von Jens Merte". Silloin nuo kolme tunnettua numeroa ovat minun Jensille 1990-luvun lopulla toimittamaani. Äetsän veturi 827 oli Bauart II ja sen moottorin numero oli 20429. Välittäjä oli Hartkopp & Krüger. Numero 1392 on mielestäni yksi 192x merkityistä, samoin 1930 Mäntyluotoon toimitettu. Nyt se näkyvät tulleen lisää poistamatta kahta tuntematonta. Kolmessa tuntemattomassa on myös väärä raideleveys (minusta näitä pitäisi olla vain 1 jäljellä). En tiedä onko Mercantilen välityksellä oleva Viipurin konepajalle tullut vai joku muu. Ajallisesti se on liian varhainen ollakseen SOK:n lokomoottori, joka silloin puuttuu tietokannasta (tai on pelkästään välittäjän nimellä).
	08.02.2021 18:52	John Lindroth
		Tässä näyttäisi nelosen piippu olevan hoikempaa mallia kuin konepajaan tullessa? Alkuperäinen näyttää olleen yläosastaan leveämpi!
	08.02.2021 18:42	Alex Chudoba
		Myös 103:n raato on tallessa Haapamäellä. Tietyiltä osin voi sanoa, että piendieselkaluston museointi on tässä maassa varsin hyvällä tolalla.
	08.02.2021 17:56	Petri Sallinen
		Saksalaisten konepajojen valmisteita käsittävästä tietokannassa löytyvät seuraavat tiedot. En osaa arvioida niiden oikeellisuutta: (Hersteller) Breuer V (Fnr) ? (Bj.) 192x (Typ) I-III (Bauart) B-bm (Spur) 1524 (Geliefert) 1927 (Empfänger/Verbleib) Aktiegolaget Mercantile, Helsingfors - Helsinki (Hersteller) Breuer V (Fnr) ? (Bj.) 192x (Typ) II-IV (Bauart) B-bm (Spur) 1435 (Geliefert) 1929 Finnische Staatsbahn, Helsingfors (Hersteller) Breuer V (Fnr) ? (Bj.) 192x (Typ) II-IV (Bauart) B-bm (Spur) 1435 (Geliefert) 1929 (Empfänger/Verbleib) Finnische Staatsbahn, Helsingfors (Hersteller) Breuer V (Fnr) ? (Bj.) 192x (Typ) II-IV (Bauart) B-bm v (Spur) 1435 (Geliefert) 1929 (Empfänger/Verbleib) Finnische Staatsbahn, Helsingfors (Hersteller) Breuer V (Fnr) 827 (Bj.) 1938 (Bauart) B-bm (Spur) 1522 neu (Empfänger/Verbleib) Finnish Chemicals Oy, Äetsä (1956 a) (Hersteller) Breuer V (Fnr) 1392 (Bj.) 1929 (Typ) III (Bauart) B-bm (Spur) 1524 neu (Empfänger/Verbleib) Finnische Staatsbahn - Valtion Rautatiet [FIN] (1938 U in Feuerlöschpumpe) (Hersteller) Breuer V (Fnr) ? (Bj.) 1930 (Bauart) B-dm (Spur) 1524 neu (Empfänger/Verbleib) Finnische Staatsbahn - Valtion Rautatiet [FIN] (1957 a) (Hersteller) Breuer V (Fnr) 30## (Bj.) 1952 (Typ) V (Bauart) B-dm (Spur) 1522 neu (Empfänger/Verbleib) Finnische Staatsbahn - Valtion Rautatiet [FIN] (1963 a) (Hersteller) Breuer V (Fnr) 3075 (Bj.) 1953 (Typ) VL (Bauart) B-dm (Spur) 1522 neu (Empfänger/Verbleib) Braunschweiger Maschinenbauanstalt, für Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy - Lännen Tehtaat Oy, Kauttua [FIN] /1987 Lokomotivmuseum Toijala (08.1991, 2004 vh)
	08.02.2021 17:49	Teppo Niemi
		Tai kuten kuvaushetkellä voimassa ollut JT kertoo 48 pykälässä: "Liikennemerkki 2. Merkki ilmaisee, että juna lähestyy sellaista tulo-opastinta vailla olevaa liikennepaikkaa, jolla voidaan järjestää junakohtauksia ja joilla junan nopeus saattaa olla rajoitettu. Merkin etäisyys tulovaihteesta on määrätty JTT:ssä. Merkin ylempään kolmioon merkittävällä luvulla ilmoitetaan junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa ja sen ratapiha-alueella sekä alempaan kolmioon merkityllä luvulla 35 junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa, jos tulovaihde on käännetty poikkeavalle raiteelleen." Muistaakseni Resiina-lehdessä on julkaistu kattava artikkeli rautateiden merkeistä. Siinä kerrotaan myös tätä merkkiä koskevat muutokset. Metsolahteen on rakennettu tämän kuvan ottamisen jälkeen varmistuslukko- opastinturvalaitos. Sellainen siellä oli 1980- luvun puolivälissä.
	08.02.2021 17:49	Jorma Rauhala
		Romuvaaran autoveturi (1930-luvulla) ei liene ollut alunperin VR:n? https://www.facebook.com/photo?fbid=2617364851878112&set=pcb.515506362455160
	08.02.2021 17:22	Jorma Rauhala
		101 ja 104 ovat museoitu.
	08.02.2021 17:14	Hannu Peltola
		Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Todettakoon näistä Cementan sementtivaunuista, että ruotsalaisharrastajat nimesivät vaunumallin Anita Ekbergiksi 1960-luvulla. Googlen kuvahaulla voitte etsiä syyn lempinimeen.
	08.02.2021 17:13	Petri Nummijoki
		Kyseiset junapainot ovat Vr11- ja Vv15-vetureiden alkuperäiset (56 t:n kitkapaino). Lisäpainojen asentamisen jälkeen käytettiin Vv15-16-vetureilla 460 t:n junapainoa 25 ‰ nousussa ja Vr11-vetureilla 420 t. Toisaalta ovatko junapainotaulukot suoraan vertailukelpoisia? https://www.vaunut.org/kuva/46436 mukaan Move5 olisi saanut tuotua kokeessa 10 vaunua tehtaalta Kuusankosken asemalle, kun Vr1 pärjäsi 7 vaunun kanssa. Kuitenkin Vr1:lle sallittiin esim. 10 ‰ nousussa 570/630 t ja 12,5 ‰ nousussa 470/520 t. VR:n Vv13/14-vetureiden junapainot olivat 600 t 10 ‰ nousussa ja 520 t 12,5 ‰ nousussa eli aika lailla sama Vr1:n kanssa. Lisäksi VR:n veturit olivat lisäpainojen ansiosta 40 t:n painoisia mutta lieneekö Move5:n paino alkuperäinen 32 t?
	08.02.2021 16:54	Esa J. Rintamäki
		Jorma, kyseessä on Liikennepaikkamerkki 2 (Lpm2, kuten JT1957 sanoo). Jt:n mukaan merkki ilmaisee, että "juna lähestyy liikennepaikkaa, jonne voidaan järjestää junien kohtauksia (tai sivuutuksia) ja jonne saavuttaessa ja jonka ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on 50 km/t tai, jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, 35 km/t". Ylemmässä kolmiossa on numero 50 ja alemmassa 35. Mäntässä myös oli tällainen liikennepaikkamerkki. Lieneekö Metsolahti alennettu statukseltaan, kun opastimet otettiin pois käytöstä ja kuitattiin tällaisella liikennepaikkamerkillä. (Korj.kirotusvihre.)
	08.02.2021 16:28	Juha Kutvonen
		Oikea lukema taitaa sittenkin olla 20 promillea, joka on rautatietilastoon merkitty 270 metriä pitkä nousu tällä raiteella. Vuoden 1938 rautatietilaston mukaan valtion rataverkon jyrkin nousu oli 25 promillea Vuoksen satamaraiteella Antreassa, pituus 600 m ja "Nyky-Suomen" alueella 22,5 promillea Otavan satamaraiteella 1382 metrin matkalla.
	08.02.2021 14:27	Eljas Pölhö
		Paljonko oli laskumäkien nousu? 25‰ nousussa junapainot olivat Vr3 455/500 t, Vr11 375 t ja Vv15 430 t.
	08.02.2021 14:21	Eljas Pölhö
		Jtt:ssä oli aikoinaan määräävä nousu 20‰, mutta määräävät nousut oli pykälöitetty 12,5-15-17,5-20-22,5-25. Täten 18‰ sopii hyvin todelliseksi nousuksi.
	08.02.2021 14:11	Kari Haapakangas
		Onpas omituinen ikkunarakenne, ikään kuin eristeet puuttuisivat vielä kokonaan.
	08.02.2021 13:47	Eljas Pölhö
		Viipurin konepajan veturiosasto paloi 23.2.1926 ja sen jälleenrakennuksen yhteydessä sinne tilattiin Breuerin lokomoottori. Lokomoottori toimitettiin veturipajan käyttöön keväällä 1927, kun paja otettiin uudelleen käyttöön. Muistelen nähneeni Breuerin valmistusnumeron Viipurin konepajan papereissa, mutta en ole siirtänyt tietoa mihinkään listaani. Löytynee joskus valokuvaamistani dokumenteista ellei joku muu kaiva sitä Viipurin papereista sitä ennen. Luulisin niiden olevan nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa.
	08.02.2021 13:40	Eljas Pölhö
		Päivitin lokomoottorilistan verrattuna "Suomen veturit osa 2" -kirjan tietoihin https://vaunut.org/kuva/145373 . Pitkärannan lokomoottori oli Lokomo 2/1932, omistaja Oy Diesen Wood & Co Ab. Kuvan SOK:n Breuer oli ehkä liian pieni kapasiteetiltaan, koska Viipurin mylly hankki jo joulukuussa 1937 isomman, Lokomo 13/1937. Aiemmin SOK oli hankkinut Helsinkiin vastaavan Lokomon tuotteen, Lokomo 5/1935. Vuoden 1934 Rautatie-lehti unohti Toppila Oy:n ja Kemi Oy:n leveäraiteiset Lokomo-lokomoottorit (Kajaanin Puutavara Oy:llä oli Lokomon kapearaiteinen).
	08.02.2021 13:21	Juha Kutvonen
		Jostain on jäänyt mieleeni, että satamaraiteen nousu oli 18 promillea.
	08.02.2021 13:19	Marko Vornanen
		Junapari HLV 232/231 on asetettu kulkuun 8.-11.2.2021. Lähde: Julia
	08.02.2021 13:05	Teppo Niemi
		Kyllä, SOK:n raiteella. Junan kohdalla on nykyisn Kehä II risteyssilta.
	08.02.2021 10:33	Erkki Nuutio
		Sama paikka vähän aikaisemmin : https://www.vaunut.org/kuva/138281?kv2=1969&paik=Tammisaari
	08.02.2021 10:11	Joonas Pio
		S9 on lauantaijuna.
	08.02.2021 09:00	Teppo Niemi
		Harvinaisia ulkokaarrevaihteita.... Oiva esikuva tässä mielessä pienoisrautatielle.
	08.02.2021 07:55	Kurt Ristniemi
		Tuo Vuokatin-Sotkamon radan lokomoottori tai moottoriveturi oli siis Bjurström AB Slipmaterialin valmistama. Sen alkuperäinen sarjamerkki oli 'Suomen veturit, osa 2':n mukaan Mt ja vuodesta 1953 Vk 11. Vuodesta 1962 veturi tunnus oli Tve-Ko 1. Veturin kuva on kirjan sivulla 7. Myös vorgista löytyy kuvia: https://www.vaunut.org/kuvat/?tt=5&i1=Vk11&i2=101 Tuolla edellä mainitsemastani Rautatiehallituksen vuonna 1926 havittelemasta ensimmäisestä lokomoottorista 'Suomen veturit, osa 2' tuntee vain hankitavuoden ja kohtalon, mutta ei valmistajaa. Arvatenkin lokomoottori kuitenkin hankittiin suunnitelman mukaisesti Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. Breuer & Co:lta. Tämä ensimmäinen Rautatiehallituksen lokomoottori lie ollut Breuerin tyyppiä I. 'Suomen veturit, osa 2' -kirjassa on sivulla 60 valokuva, jossa näyttää olevan tyypin I Breuer. Kuva on otettu Pieksämäen vaunukorjauskonepajalla. Sama kuva on rajattuna myös ikivanhan Kisko-Kalle -sivuni lopussa: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WWV/kiskok/kisko.htm Ahvenkosken voimalaitoksen työmaalle hankittiin 1930-luvun alussa Bjurströmin lokomoottori. Työmaan rataverkko oli kaperaiteinen. Bjuströmin kerrotaan olleen hankittu vaunujen kaukosiirtoa varten, minkä ilmaisun merkitystä en ymmärrä. Oliko lokomoottori siis kapeariteinen vai leveäraiteinen? Lokomooottorista kertoo Teknillinen aikakauslehti,nro 5-6 1932, s. 70 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123168?page=70 ) Vuonna 1934 VR:llä oli jo useita lokomoottoreita, kertoo Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa, 30.6.1934, nro 2, s. 9 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894357?page=9 ) "Täällä on VR:n konepaja- ja varastoalueilla yht. viisi lokomoottoria, yksi on vaihtopalveluksessa Mäntyluodossa sekä samoin yksi Lokomon valmistama lokomoottori Pitkänrannan tehtaan rata-alueella." 1930-luvulla näitä vähän kookkaampiakin ja kuljettajansuojuksella varustettuja vetolaitteita kutsuttiin vielä lokomooottoreiksi. Nykyään niitä kutsuttaneen mooottorivetureiksi.
	08.02.2021 07:24	Ari-Pekka Lanne
		Nykyään useimmissa Deevereissä on sellainen turvalaite, joka pudottaa padan tyhjäkäynnille, jos vaihteisto on lämpenemässä liikaa. Lämmettyään vaihteisto jäähtyy kyllä nopeasti, jos vain pääsee liikkumaan vähän vauhdikkaammin. Toki usein ylikuumenemiseen johtaneet vastukset, raskas vaunusto ja ylämäki (usein mäkilähtö), eivät ole mihinkään hävinneet. Ennen vanhaan päivystystöissä askin ylikuumentamiselle taipuvaisilla veturimiehillä oli tapana jäähdytellä laatikkoa irrottamalla vaihteisto ja antamalla sitten ratista vähän kierroksia. Vastaavasti liian kylmän vaihteiston saa tarkoituksella lämmitettyä pitämällä vähän römäkämpiä tehoja käyttöön otettavan veturin seisoessa paikoillaan.
	08.02.2021 06:24	Petri Sallinen
		"Liikenteen vähäisyys kuuden kilometrin pituisella Vuokatin-Sotkamon rataosalla johti rautateidemme ensimmäisen moottorivetuin hankintaan. Höyryveturin käyttö osoittautui epätaloudelliseksi ja koemielessä tilattiin rataosaa varten moottoriveturi ruotsalaiselta toiminimeltä Ab Slipmaterial. Veturi valmistui vuonna 1930 ja saatiin Suomeen tammikuussa 1931. Se sai numeron 101". Lähde: Suomen veturit, osa 2. Nykyisin 101 on sijoitettuna Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäälle.
	07.02.2021 23:35	Petri Nummijoki
		Nimenomaan Dr14-veturissa voi pitää tehonsäätöä täysillä veturin ollessa paikoillaan. Muissa on annetun nopeuden alapuolella ylikuumenemisriski. Tosin Dieselveturi ja moottorivaunut osa 1 väittää, ettei Vr11- ja Vv15-vetureissakaan esiintyisi ylikuumenemista, jos veturi on kunnossa. Niissä vaihteisto sietäisi kuormitusta riittävän hyvin kitkavoiman sallimissa rajoissa. En tiedä sitten, miten asia oli käytännössä. Sen sijaan Vv13-veturin (kestotehoraja 9 km/h) mainitaan olevan altis kuumenemiselle, koska siinä on paljon painoa tehoon nähden eikä veturi sen vuoksi jaksa yleensä löydä ympäri lainkaan.
	07.02.2021 23:30	Jorma Toivonen
		Näinhän se on kuten Mikko kertoili.
	07.02.2021 21:41	Mikko Herpman
		Juu, eikös se ollut se että voi pitää tehonsäätöä täysillä rajattomasti veturin ollessa paikallaan, taikka annetulla nopeudella. Eli jäähdytys riittää pitämään vaihteiston ja moottorin öljyt ja nesteet sallituissa arvoissa valtavasta lämmöntuotosta riippumatta.
	07.02.2021 21:25	Jouni Hytönen
		IC 102, 104, 111 ja 115 siirtyivät SAA-tunnuksella Imatra aseman ja tavaran välillä. Samoin S 100 sunnuntaisin. Joku lauantaijunakin oli vielä.
	07.02.2021 21:21	Jouni Hytönen
		Villi arvaus: keula on ottanut kiinni jäätyneeseen lumipenkkaan.
Kuvasarja: Talvipäivä Imatralla	07.02.2021 21:09	Simo Virtanen
		Hieno kuvasarja eksoottisesta kalustosta. Pienen ikäni olen kulkenut Imatran läpi niin junilla kuin autoillakin, ja kaikki tämä on uutta kuvamaailma.
	07.02.2021 21:07	Simo Virtanen
		Ohjaamon sisäväritys ehtaa sosialismin väripalettia.
	07.02.2021 21:07	Kurt Ristniemi
		Olikohan tuo edellämainittu vuonna 1926 ostettu lokomoottori sama, joka vuonna 1929 oli Viipurin konepajalla? Siitä kertoo Karjala, 19.05.1929, nro 133, sivulla 11: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545982?page=11 ) "...laitoksella on käytettävänään sekä päivystäjäveturi että lokomoottori, joka suorittaa työn, mihin aiemmin tarvittiin 10—12 miestä." Ja minkälainen oli Sotkamon radalle asetettu lokomoottori, jonka kaltaista esitettiin vuonna 1931 Härmän-Kaupin soraraiteelle? Asiasta kertoo Ilkka, 19.3.1931, nro 65, sivulla 1: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1838410?page=1 ) "Kun tämä 8 kilometriä pitkä sivurata on jo nykyään tuottanut vaikeuksia liikenteen järjestelylle ja toisten junien säännölliselle kululle on Vaasan liikennejakson esim., liikennetarkastaja O. G. Ilmonen rautatiehallitukselle ehdottanut, että liikennettä varten annettaisiin lokomoottori, esim. samanlainen kun on asetettu Sotkamon radalle. Tämä lokomoottori voisi kuljettaa mukanaan yhden matkustajavaunun ja jonkun tavaravaunun sekä kappaletavaraakin. Liikenne voitaisiin täten järjestää jo ensi huhtikuun alusta siksi kunnes parantola valmistuu ja sen jälkeen sinne sijoitettaisiin vahva moottorivaunu, joka esim. sairaitten kuljetukseen soveltuisi paremmin."
	07.02.2021 20:59	Jimi Lappalainen
		Mielenkiintoinen liikennepaikkaväli, Haapaniemi on vuosina 1962–71 käytössä ollut seisake Joensuussa, siihen aikaan Pyhäselässä :)
	07.02.2021 20:57	Kurt Ristniemi
		Breuerin lokomoottori ei 1930-luvun alussa ollut enää uutuus Suomessa. Rautatiehallitus oli hankkinut sellaisen kokeeksi jo vuonna 1926. Uusi Suomi 2.3.1926, nro 50, kertoo sivulla 5: ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705395?page=5 ) "Lokomoottori vaihtotöitä varten rautateillä. Rautatiehallitus on päättänyt kokeeksi ostaa toiminimeltä Maschinen und Armaturenfabrik vorm. H. Brenner & Co. yhden lokomoottorin, jota käytetään veturin asemesta suorittamaan vaunujen vaihtotöitä varastoalueilla ja pienemmillä ratapihoilla." Liekö firman nimen virhe Rautatiehallituksen vai Uuden Suomen; Oikea nimi kun oli Maschinen- und Armaturenfabrik vorm. H. Breuer & Co. Ks. esim. https://de.wikipedia.org/wiki/Breuer_Lokomotor
	07.02.2021 20:47	Eljas Pölhö
		Tsl 882 Plasser USP 3000C 47/1969 (ex Tsl Rto 41) Tsl 883 Matisa R-7D 6509/1974 (ex Tsl Rto 53) Tsl 884 Matisa R-7 6209/1969 (ex Tsl Rto 40) Tsl Rto 47 is a strange number for Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere) as Ttk Rto 47 was Plasser Mainliner Duomatic 07-32 993/1972 according Rto-listing for numbers Rto-1 to Rto-60 (this listing is dated 1.1.1979). Tsl Rto 47 on outo numero, koska 1.1.1979 Rto:n numerot 1-60 (olevat ja hylätyt) antoi numeron 47 Plasser Duomaticille. Hylättiinkö se, vaihdettiinko numeroa vai onko kuvan vehkeeseen merkitty väärä numero?
	07.02.2021 20:17	Simo Toikkanen
		Kas! Korjataanpa näppäilyerhe.
	07.02.2021 20:13	Tuomas Pätäri
		Komeita kesältä maistuvia kuvia itselleni tutuista maisemista!
	07.02.2021 20:10	Tuomas Pätäri
		Tällaisethan ovat turvattomia, kun joku tulee pitkällä autolla paikalle, poistuu ohjaamosta avaamaan porttia, peräpään ollessa vielä...
	07.02.2021 20:08	Tuomas Pätäri
		Katselin eilen illalla tätä kuvaa ja mietin samaa. Teollisuusmiljöiden kuvat ovat yksityiskohtineen mielenkiintoisia, mutta harmina toki se, ettei (pk-)teollisuus raiteita juuri käytä. Tämä kuvasarja on kyllä yhtä timanttia, vähäliikenteiseltä radalta on saatu liikenteellisiä kuvia runsaasti ja kaikissa on tutkittavaa ja katseltavaa!
	07.02.2021 19:14	Petri Sallinen
		M-vaunuihin justeeraukseen palattiin vielä vuonna 1947. Ko 771/2430 13.9.1947 toteaa seuraavaa: "Valtion polttoainetoimiston (Vapo) Kuopion hankintapiirin esityksestä oikeutetaan Pieksämäen vaununkorjauspaja asentamaan päädyt enintään 30 M-vaunuun, jotka kuljetustoimisto on varannut ylläolevalle toimistolle halkojen kuljetusvaunuiksi. Vapo maksaa rautateille päätyjen asentamisesta ja purkamisesta aiheutuneet kustannukset konepajan tekemän laskun mukaan. Vaunujen numero- ja sarjamerkinät jäävät entiselleen".
	07.02.2021 17:38	Petri Sallinen
		M-vaunujen ja Mp-vaunujen määrissä tapahtuvia muutoksia voi seurata esimerkiksi rautatietilaston avulla. Vuonna 1921 M-vaunuja oli 1102 kpl ja Mp-vaunuja oli 929 kpl. Vuonna 1927 tilanne oli M — 610 kpl ja Mp — 1105 kpl. Vuonna 1938 suhde oli M — 1534 kpl, Mp — 86 kpl. Mp-vaunujen muuttamisesta takaisin M-vaunuiksi määrättiin jo vuonna 1927. Rh 326/1927 toteaa: "Kun sivupylväillä ja korkeilla päädyillä varustettuja Mp-vaunuja saapuu konepajoihin uudestaan rakennettaviksi, on ne jälleen muutettava matalapäätyisiksi sekä sivupylväät kokonaan jätettävä niistä pois". Muutokset tapahtuivat melko hitaasti, minkä voi päätellä rautatietilastoon kirjattujen määrien kehityksestä. Vaunyksilökohtaista kehitystä voi tarkastella Kansallisarkistosta löytyvästä "M & Hd" -luettelosta. Se on vastaavanlainen julkaisu kuin "Passivaunut"-kirja, joka sisältää tietoja henkiövaunuista. Lähes koko vaunukanta aina 1940-luvun lopulle (joidenkin vaunujen osalta on merkintöjä 1950-luvulle asti) löytyy viidestä erillisestä kirjasta muodostuvasta kokonaisuudesta. Nimestään huolimatta "M & Hd" -kirja sisältää myös muita vaunutietoja. Valitettavasti M -> Mp-muunnokset eivät sisällä kirjassa tietoa vuosiluvuista, joten tämäkään ei anna vastausta siihen, milloin Mp-littera tuli käytäntöön. Yllättävää, että koneosaston kiertokirjekokoelma vuodelta 1920 ei sisällä mainintaa Mp-vaunuista — julkaisu puhuu useaan otteeseen vain päädyillä ja sivutolpilla varustetuista M-vaunuista.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset