Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02.2021 17:38 | Petri Sallinen | ||
| M-vaunujen ja Mp-vaunujen määrissä tapahtuvia muutoksia voi seurata esimerkiksi rautatietilaston avulla. Vuonna 1921 M-vaunuja oli 1102 kpl ja Mp-vaunuja oli 929 kpl. Vuonna 1927 tilanne oli M — 610 kpl ja Mp — 1105 kpl. Vuonna 1938 suhde oli M — 1534 kpl, Mp — 86 kpl. Mp-vaunujen muuttamisesta takaisin M-vaunuiksi määrättiin jo vuonna 1927. Rh 326/1927 toteaa: "Kun sivupylväillä ja korkeilla päädyillä varustettuja Mp-vaunuja saapuu konepajoihin uudestaan rakennettaviksi, on ne jälleen muutettava matalapäätyisiksi sekä sivupylväät kokonaan jätettävä niistä pois". Muutokset tapahtuivat melko hitaasti, minkä voi päätellä rautatietilastoon kirjattujen määrien kehityksestä. Vaunyksilökohtaista kehitystä voi tarkastella Kansallisarkistosta löytyvästä "M & Hd" -luettelosta. Se on vastaavanlainen julkaisu kuin "Passivaunut"-kirja, joka sisältää tietoja henkiövaunuista. Lähes koko vaunukanta aina 1940-luvun lopulle (joidenkin vaunujen osalta on merkintöjä 1950-luvulle asti) löytyy viidestä erillisestä kirjasta muodostuvasta kokonaisuudesta. Nimestään huolimatta "M & Hd" -kirja sisältää myös muita vaunutietoja. Valitettavasti M -> Mp-muunnokset eivät sisällä kirjassa tietoa vuosiluvuista, joten tämäkään ei anna vastausta siihen, milloin Mp-littera tuli käytäntöön. Yllättävää, että koneosaston kiertokirjekokoelma vuodelta 1920 ei sisällä mainintaa Mp-vaunuista — julkaisu puhuu useaan otteeseen vain päädyillä ja sivutolpilla varustetuista M-vaunuista. |
||||
|
07.02.2021 17:01 | Markku Naskali | ||
| Kyllä lehmiäkin on käytetty vetojuhtina. Tuskin kuitenkaan rautateillä. Joskus ns. antiikin aikoina uutta kaupunkia perustettaessa laitettiin sonni- ja lehmäpari vetämään auraa. Se alue joka saatiin päivässä kynnetyksi oli kaupungin alue, joka yleensä sitten eristettiin muurilla. | ||||
|
|
07.02.2021 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ihminen lienee yleisin työntövoima, ei niinkään vetovoima. Vetovoimana yleisimmät ovat muuli ja hevonen. Niitä seuraavat vesipuhveli, härkä ja aasi. Härkävetoisia ratoja on löytynyt Ruotsistakin. Lehmistä ei ole muistikuvaa. Kameleita on käytetty teollisuusradoilla Pohjois-Afrikassa, koiria keveissä junissa Alaskassa ja norsuja vaihtovetureina Aasiassa. Laama- tai alpakkavetoisia junia on ollut Etelä-Amerikassa. Lisäksi minulla on hämärä muistikuva, että olisin nähnyt kuvia jakki- ja seebu-häristä junanvaunujen edessä. Hirviä (Tukholmassa) ja seeproja (mm. Lontoossa) on käytetty maantiekärryjen edessä, mutta en muista rautatiekäyttöä, vaikka ei se ole poissuljettua. Poroja en myöskään muista junan eteen valjastettuina, | ||||
|
|
07.02.2021 15:46 | Markku Naskali | ||
| Hevosia ja aaseja on käytetty paljon vetojuhtina, mutta myös nautoja, kuten puhveleita on käytetty ja kyllähän härillä, eli kuohituilla sonneilla on Suomessakin maata kynnetty. Onkohan kiskohommissa missäin päin maailmaa käytetty? | ||||
|
|
07.02.2021 14:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Katsotaanpa: - Vuonna 1909 oli tavallisten soravaunujen (Litt. M) lisäksi olemassa myös päädyllisiä mutta sivupylväättömiä soravaunuja (Litt. M). Siitä ei liene tietoa, milloin ja miksi ne oli rakennettu tai muunnettu. Lisäksi oli ilmeisesti olemassa myös ei-normaalimallisia soravaunuja (Litt. M), mitä ja millaisia ne sitten olivatkin. (Kt 803/1909, Kt 814/1909) - Viimeistään vuonna 1909 annettiin määräys em. päädyllisten soravaunujen varustamisesta sivupylväillä. (Kt 803/1909, Kt 814/1909) - Viimeistään vuonna 1911 Rautatiehallitus määräsi, että (kaikki) soravaunut vähitellen oli varustettava päädyillä ja sivutolpilla. (Rh 43/1972/1911) - Vuonna 1914 vanhat Hb- ja HL-vaunut muunnettiin soravaunuiksi. HL-vaunut jätettiin silloin ilman sivupylväitä. (Rh 70/3209/1914, Kt 742/1914) - Viimeistään vuonna 1916 päädylliset soravaunut saivat litteran Mp. Käskykirje puuttuu. Kaikkia soravaunuja ei kuitenkaan muunnettu päädyllisiksi ja sivupylväällisiksi. Ehkä siksi päädyllisille soravaunuille annettiin oma sarjatunnus Mp ja päädyttömät soravaunut jäivät sarjaan M. |
||||
|
07.02.2021 13:47 | Lari Åhman | ||
| Päivää vaille neljä kuukautta aiemmin paikalla näytti varsin samalta - vain kaivinkone on kääntynyt toisinpäin ja pusikko vähän rehahtanut :) https://vaunut.org/kuva/138575 Hieno kuvasarja Simolta! | ||||
|
07.02.2021 13:47 | Perttu Karttunen | ||
| Eikös tuolla kuvaaja jo kertonut että kuvaajan oma auto kyseessä. Itselläni käytössä V70, eipä juuri ole ollut valittamista vaikka en itse sillä pysty ajamaan | ||||
|
|
07.02.2021 12:05 | Oula Ahlholm | ||
| Tää on hieno kuva! | ||||
|
07.02.2021 12:05 | Oula Ahlholm | ||
| Jaa mikäs Scalalle on tullut kun etupuskuri on rikki.. | ||||
|
07.02.2021 11:52 | Seppo Rahja | ||
| Ihanasti puettu pikkutyttö katsoo kummeksuen poliisia. Äidin pitää sharian vuoksi pukeutua vähän ykstotisemmin. | ||||
|
07.02.2021 11:36 | Rasmus Viirre | ||
| Tämä selvä, kiitos! | ||||
|
07.02.2021 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Isälläni oli aikoinaan juuri tuollainen vihreä 504 kuten kuvassa. Sävy oli ehkä vähän tummempi. Tuli kokeiltua mökkitiellä kanssa vaikka ei ollut korttia vielä. | ||||
|
07.02.2021 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa pitkän näköinen, paljonko lie ollut vaunuja? | ||||
|
07.02.2021 09:07 | Lari Åhman | ||
| Tällaiset teollisuusraiteilta otetut kuvat ovat mielenkiintoisia. Toki liikenteen satunnaisuuden vuoksi, mutta näissä on usein paljon tutkittavia yksityiskohtia. Kiitos Jarnolle taas hienosta kuvasarjasta. | ||||
|
07.02.2021 01:00 | Onni Tikkala | ||
| Miksiköhän G-kirjainta ei käytetä junan näytöissä? Onhan tuo onnistunut ennenkin: https://vaunut.org/kuva/71010 | ||||
|
07.02.2021 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Petri mainitsee kommentissaan kestotehorajan? Mitähän tuo määre merkinnee?? (Luulen tietäväni.., entä toiset?). | ||||
|
06.02.2021 23:27 | Vertti Kontinen | ||
| Hups :P | ||||
|
|
06.02.2021 23:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, mutta sulla on tageissa numerokin väärin :) | ||||
|
06.02.2021 22:51 | Veeti Heino | ||
| Kappas, tästä veturista ei oo kukaan ihan toviin kukaan julkaissut mitään | ||||
|
06.02.2021 22:26 | Jarno Piltti | ||
| Tässä näkyy hyvin Kytölänraitti -niminen tasoristeys ja alavasemmalle Onnisen raide. | ||||
|
06.02.2021 22:22 | Jarno Piltti | ||
| Tässä näkyy hyvin Lemminkäisenkadun tasoristeys ja taaenpana Keskon raide. | ||||
|
Kuvasarja: Siuntion asemamiljöö silloin ennen |
06.02.2021 21:41 | Pekka Siiskonen | ||
| Kiitos jälleen mielenkiintosesta liikennepaikkatutkielmasta. Turvalaitefriikin iloksi kuvia turvalaitteistakin. | ||||
|
06.02.2021 21:34 | Pekka Siiskonen | ||
| Tästä lähikuvasta näkee hyvin kuinka asetinpukin osoittimen ja "keikan" Maltanristi ( https://en.wikipedia.org/wiki/Geneva_drive ) toimii. | ||||
|
06.02.2021 21:09 | Tapio Keränen | ||
| Olipahan edes jonkinlaista voiteluainetta. | ||||
|
|
06.02.2021 20:37 | Teemu Sirkiä | ||
| Matkustajajunien runkojen siirtoa. | ||||
|
06.02.2021 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| SEMAF = Société Générale Egyptienne de Matériel des Chemins de Fer. Se on valmistanut kaikenlaisia matkustaja- ja tavaravaunuja, moottorivaunuja, raitiovaunukalustoa ja metrovaunuja. Ainakin 1990-luvulla se toimitti vaunukalustoa myös Sudaniin. | ||||
|
|
06.02.2021 20:07 | Rasmus Viirre | ||
| Itärajan ratapihojen vartijoita. Tai noh melkein.. Perään pieni kysymys.. Juliasta päätellen Imatra T:n ja aseman välillä on jonkinlaista SAA-junaliikennettä, jossa juna kerkeää nostaa nopeuttaan jo päälle 50:iin. Niin tällaista kaakon liikenteestä vähän tietävää mietityttää, mistä on kyse? Voisiko näissä junissa olla käytössä tuo 1865 kun kerta on mahdollisuus 75 km/h nopeuteen? Vai olenko aivan väärillä jäljillä. |
||||
|
|
06.02.2021 19:49 | Petri Sallinen | ||
| Rh 70/1914 ja Kt 742/1914: "Avonaiset tavaravaunut litt. Hb ja HL, jotka kuuluvat numerosarjoihin 40092-40634 ovat muutettavat soravaunuiksi ja niille on annettava numerot 82401-82639 ja litt. M. Vanhojen Hb- ja HL-vaunujen jäljellä oleva määrä, joissa kaikissa on rautainen tai yhdistetty rauta- ja puualuslaite, on muutettava soravaunuiksi. Vaunut korjataan tarvittaessa ja HL-vaunujen halko-koreista poistetaan sivut ja lattialistat. Nämä vaunut saavat toistaiseksi jäädä ilman sivupylväitä. Hb-vaunujen sivupylväät muutetaan sivulaudan ulkopuolelle samalla tavalla kuin tavallisissa soravaunuissa. Lattiassa olevat reiät tukitaan ja vaunujen päätyyn tehdään samanlaiset sivupylväiden säilytyslaitteet kuin soravaunuissakin on. Vaunujen puuosat, jotka mahdollisesti on maalaamatta, on siveltävä kaksi kertaa terva- ja rautiaisöljysekoitusella (2 osaa tervaa ja 1 osa rautiaisöljyä. Näiden vaunujen kirjaimet Hb ja HL muutetaan kirjaimeksi M. Vaunut numeroidaan uudestaan asianomaisille lähetetyn suunnitelman mukaisesti." |
||||
|
06.02.2021 19:43 | Joonas Pio | ||
| Mukava kesäkuva! Keulilla tosin kuvatekstistä poiketen Sr3-pari. | ||||
|
|
06.02.2021 19:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Kalustoluetteloihin Mp ilmestyy vuonna 1921, mutta kuten tiedetään, se ei merkitse oikeastaan mitään. Ensimmäinen havainto Mp-litterasta minulla on vuoden 1916 numeroinnissa. Siinä on M:n ohella Mp, 'päädyllisiä soravaunuja' nrosarjassa 80,001-90,000. Viimeinen havainto taas on vuoden 1941 luettelosta. Mutta mitä olivat päädylliset soravaunut? Muunnettiinko vanhoja M-vaunuja päädyllisiksi, vai olivatko ne vanhoja pylväsvaunuja, jotka alennetiin soravaunuiksi? Näinhän tehtiin esim. vuonna 1914, kun vanhat Hb ja HL -vaunut muutettiin M-soravaunuiksi. |
||||
|
|
06.02.2021 19:09 | Lari Åhman | ||
| 406:n dieselmallit ovat varsin kestäviä autoja, joten käyttöarvoa sentään on. | ||||
|
06.02.2021 18:52 | Vertti Kontinen | ||
| Kannatan! | ||||
|
|
06.02.2021 18:51 | Vertti Kontinen | ||
| Tiedän. Kuvaa lisätessä ei PAR ollut valittavissa | ||||
|
06.02.2021 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Elävöitys VIIPURI.FI -sivustolta : https://i2.wp.com/wiipuri.fi/app/uploads/2020/01/e6a23.jpg?fit=1744%2C1188&ssl=1 | ||||
|
|
06.02.2021 18:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisikohan PAR-junatyypin saada tunnisteisiin, ylläpito? Myös SAA on ollut jo vuosikausia käytössä, eikä sitäkään vielä löydy. Sitten on näitä ei-vielä-käytettyjä, kuten RJ. | ||||
|
|
06.02.2021 18:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on PAR 63714. https://juliadata.fi/timetables?s=63714&d=6.2.2021 | ||||
|
06.02.2021 18:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Kouvolan ja Luumäen välillä näkyy noita harjakattoisia betoni-/mineriitti- tms. umpinaisia koppeja radan varressa. Mitä ne ovat? | ||||
|
06.02.2021 18:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava myöskin nähdä samassa junassa molempia Sg-alkuisia vaunusarjoja. | ||||
|
|
06.02.2021 18:39 | Jimi Lappalainen | ||
| SEMAF, ehkä? | ||||
|
|
06.02.2021 18:29 | Seppo Rahja | ||
| Kahdelta eri firman hinausauton kuljettajalta kuulin jotta eniten lavalle kiskotaan Audeja. Tosin he sanoivat jotta eihän tätä saisi kertoa. Tämän kerroin paikalliselle pikku korjaamon asentajalle tänä talvena. Heille kuulemma eniten tulee Volvoja, jotka eivät ole jostain syystä käynnistyneet. | ||||
|
|
06.02.2021 18:20 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..nuori kolli..no, se selittääkin kaiken..vastuun tunnottomia..tässäkin asiassa.. | ||||
|
|
06.02.2021 17:52 | Antti Kukkonen | ||
| Nykyään Peugeot 406:t kelpaavat hyvin kehitysmaihin, Suomessahan niillä ei kauheasti rahallista arvoa. 405:t rupeavat olemaan jo aika harvinaisia | ||||
|
|
06.02.2021 16:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tossa yks yä olin ajamassa komennuskeikalta kotiin, kun moottoritien reunassa nökötti pikkuauto. Tien pientareella erottui lumessa ihmistaimen jalanjäljet, jotka jatkuivat auton kulkusuunnassa eteen. Eikä mennyt pitkäkään matka, kun itse äijänkäppänä, nuori kolli, tarpoi siinä maantienposkessa, kaiken sen yön mustuuden keskellä, reippain askelin kantaen kädessään muovista polttoainekanisteria. Sentään huoltoasema siinsi jo suoran puolivälissä. Polttoaineen loppumisen sanotaan olevan yleisin syy matkan katkeamiseen. | ||||
|
|
06.02.2021 16:31 | Lari Åhman | ||
| Onpas vanhukset ryhdikkäinä työntouhussa! | ||||
|
|
06.02.2021 15:41 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oula, Volvot henkilömallit, ei yleensä hyydy. Jossain täytyy mättää..yleensä akku loppu tms. Oli se bensa tai tiisseli, kunhan akku pelaa, pelaa autokin. | ||||
|
06.02.2021 15:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rakennustyömaalla hellehattu korvaa suojakypärän. | ||||
|
|
06.02.2021 14:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Näyttää tyypin II Breuerilta. Ks. http://www.lokhersteller.de/lokbau/breuer.htm Polttomoottorikäyttöisiähän Breuerit olivat. En tosin tiedä, millä polttoaineella. Vetolaite tosiaan lie pyöräytettävissä toisellekin puolelle. Sielläkin kun näkyy olevan tunkki, jolla siirrettävän vaunun päätä nostetaan. |
||||
|
|
06.02.2021 14:21 | Tapio Keränen | ||
| Haasteellinen pienoismallikohde toimivana H0-mittakaavassa 1:87. Saiko puskipalkin ja vetokoukun pyörähtämään toiselle puolelle keskitapin ympäri? | ||||
|
|
06.02.2021 13:58 | Jussi Laukkanen | ||
| Voi tietysti olla, että kuvan Volvo on dieselmalli ja stopin syy lämpötilaan nähden väärä polttoainelaatu. Diesel-polttoaineen hyytyminen on erinomaisen viheliäinen ongelma. Käyntiin moottorin saa hyvin (jos vaan on ollut piuhassa) ja ajamaan pääsee harmillisen kauas ennen kuin meno alkaa hyytymään. Hyvällä tuurilla vartin odottelun jälkeen lähtee taas käyntiin ja voi jatkaa ajoa, kunnes hyytyy uudelleen. | ||||
|
|
06.02.2021 13:38 | Mikko Herpman | ||
| Mini kisko-Kalle, voisikohan olla sähkökäyttöinen? | ||||
|
|
06.02.2021 13:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä minä siitä ajamalla lähdin... | ||||
