Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.02.2021 09:20 | Veeti Rissanen | ||
| Ruokosuon liikennepaikalla oleva tehdas ei ole enää vuosiin ollut Kemira, siinä toimiva yritys on Yara Oy. Näissä konteissa kuljetettavalla pasutteella onkin pitkä matka edessään Kokkolasta, menevät muistaakseni Kiinaan laivalla. | ||||
|
05.02.2021 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Nyt jäi ihan häiritsemään, ovatko nämä tosiaan Lower-Quadrant -opastimia! Kieltämättä linssien sijainti viittaisi Lower-Quadrantiin ja toisessa kuvassa niin sanotusti siipi ei stondaa spygmissä: https://vaunut.org/kuva/145263 | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
05.02.2021 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Hevosillahan on pitkä ja maineikas historia kaikenlaisen kiskoillakin liikkuvan kaluston vetämisessä, mutta onkoha aasia missään päin maailmaa käytetty "kiskoliikenteessä"? | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
05.02.2021 06:26 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämä kuvasaraja on sekä mielenkiintoinen että hieno mahdollisuus saada käsitystä elämästä ja liikkumisesta sellaisessa maassa, jonne meistä monilla ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä itse katsomaan. Kiitos, vaivannäöstä Sepolle, että olet jaksanut laittaa kuvat näkyville tarpeellisten selitystekstien kanssa! Toinen asia on se, että vorgin ylläpito pyrkii huolehtimaan siitä, että vorgin kuva-arkiston funktio rautatiekuvien arkistona toteutuu. Se lienee niin selvä asia, ettei siitä nyt enempää. Itse näin asian niin, että ainakin jotkin Niiliin liittyvät kuvat olisi voinut jättää pois. Mutta en halua hätiköidä. |
||||
|
05.02.2021 04:15 | Miro Hagelberg | ||
| Veturi näyttäisi olevan EMD G8. Näitä rakennettiin 50- ja 60-luvuilla, voisikohan löytyä edelleen käytöstä? Pienen googletuksen jälkeen selvisi että Egyptiin on hankittu uutta kalustoa ainakin GE:ltä viime vuosien aikana. | ||||
|
05.02.2021 04:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirsilän vaihde, välimatkat Korkeakoski 9 km ja Orivesi 11 km, avataan 15.8.1898 lukien liikenteelle, junille 125, 126, 151 ja 152. Cirk. 42/6858, 13.8.1898. Koska Hirsilän laituria tullaan ensi toukokuun 1. päivästä lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkana, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla (muut olivat Siitama ja Töysä), joita nyt pidetään asemien veroisina, saa järjestää junien kohtaamisia. Lennätinhuuto on: Hä. Cirk. 39/1566, 25.4.1916. Hirsilän laiturille on asennettu 1-siipinen tulosemafori 245 m päähän eteläsuunnan ja 280 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. RH on määrännyt, että Hirsilän laiturivaihdetta on 1.4.1919 alkaen liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydellisellä henkilö- ja tavaraliikenteellä. Näin ollen on Hä kohdalle välimatkatauluun pantava *, (* =pysäkki). Cirk. 17/928, 28.2.1919. Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Hirsilän laiturivaihteen molemmat tulosemaforit pidetään edelleen käytössä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Hirsilän pysäkille on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos, johon kuuluva 2-siipinen semafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen asennettiin pohjoissuunnan tulovaihteesta 330 m päähän. Etusignaali on 550 m päässä siitä. Turvalaitos otettiin käyttöön 4.2.1931, jolloin Hä pysäkin molemmat entiset vanhat tulosemaforit poistettiin. Näin tulee Cirk. 43/1642, 4.4.1919 Hirsilää koskeva osa kumotuksi. Cirk. 203/1578, 15.5.1931. Hirsilän aseman alainen soraraide on poistettu, joten sitä koskeva merkintä pyyhitään Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisusta 1.9.1960 lukien. KL32/60-3. Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, --- Hirsilän --- liikennepaikalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Hä asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1966 lukien. KL20/66-7. Hirsilä muutetaan Oriveden aseman alaiseksi asemaksi 23.5.1971 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlT, Ov 11 km, Tpe 53 km, Hpk 61 km. KL17/71-6. Hirsilän tapamerkintämuutos: HrlTp 1.7.1974 lukien. VT25/74-5. Tp poistettu tapamerkinnästä 1.10.1976 lukien. VT39/76. Hirsilän liikennöintitapa on oleva Hil 7.11.1977 lukien. VT45/77. Hirsilä lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
|
05.02.2021 00:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joo minunkin silmään nämä näyttäisi vähän Lower-Quadrant-rakenteilta. Molemmat mallit toki tyypillisiä brittiläiselle järjestelmälle. | ||||
|
|
05.02.2021 00:11 | Topi Lajunen | ||
| Vai onko? Eivätkös yöopasteen linssien sijainti ja painot viittaa Lower-Quadrant-opastimiin? | ||||
|
05.02.2021 00:08 | Topi Lajunen | ||
| Ja Lentoaseman tunneleissa on lukuisia ovia, palo-osastointia varten. Savion tunnelissa on tosiaan ovet eteläpäässä, sekä ohuempia savuverho-"ovia" matkan varrella. | ||||
|
05.02.2021 00:03 | Topi Lajunen | ||
| Virtaa tosiaan ei ajolangasta tule kuin luokkaa 250 A per virroitin (laskettuna Sr3:n arvoilla, Sr1:llä alle puolet siitä). Jännitettä kun on. | ||||
|
04.02.2021 23:24 | Onni Tikkala | ||
| T-junan kalustona olivat Sm2-yksiköt 6097, 6087 ja 6056. K-junassa puolestaan olivat Sm5-yksiköt 43 ja 13, tosin kuvassa 43 jää T-junan taakse piiloon. | ||||
|
|
04.02.2021 22:56 | Juha Kutvonen | ||
| Kangasvuoren tunnelin eteläpäässä on myös ollut. | ||||
|
04.02.2021 22:50 | Jorma Toivonen | ||
| Vr12 (Dr14) otettiin huomioon raskas (hidasvauhtinen) laskumäkityöskentely. Jäähdytinkomeroon oli lisätty muutama kenno vaihteiston öljyn jäähdytystä varten. Mikäli vaihteiston öljyn lämpö nousi yli +100°C, alkoi öljy kiertämään jäähdyttäjän kautta (muistaakseni...). | ||||
|
04.02.2021 22:36 | John Lindroth | ||
| Eli Witte olisi parempi kuin Wagner mutta mikä on kattospoilerin funktio sehän johtaa savun,veden,lumen ym ylös! Eljas moni on kiitollinen lisäinfosta! | ||||
|
|
04.02.2021 22:29 | Eljas Pölhö | ||
| Ilmapyörteiden liike veturin ympärillä. Liittyy savun/höyryn, savutorvesta tulevan noen ja kampikoneistosta tulevien öljy/rasvahippusten liikkeeseen. Isot pellit eivät olleet tässä jälkimmäisessä kovin hyvät ja pienten peltien kokeilu 1014:ssä osoitti veturin ikkunoiden pysyvän huomattavasti puhtaampana. Näin ainakin sanottiin muistiossa, jossa perusteltiin pienten peltien valintaa rulla-Ristoihin ja rulla-Pekkoihin. Se on jossain koneteknisen toimiston dokumentissa vuodelta 1956 ja olen kyllä valokuvannut sen. Jos se on kiinnostavaa tietoa, niin voin kaivaa sen esiin ja laittaa arkistosivulleni. Tuleepahan samalla varmistettua onko muistikuvani pienten peltien valinnan syystä oikea. | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 22:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä kuvasarjassa on hienosti dokumentoitu liikennettä laajemmin kuin vain kiskojen ohjaamaana. Aasinkärrystä on yllättävän lyhyt matka rautatien syntyyn. | ||||
|
|
04.02.2021 22:16 | John Lindroth | ||
| Olisko Saksan vastine meidän VR3 veturille Preussilainen T16 jonka tekniset arvot on hyvin lähellä? Ja dieseleistä vr 11 vertailukohde olisi Mak v65 joita tehtiin Saksaan vain 15 kpl ja niitä myytiin mm Ruotsiin. Tuo Eljaksen kommentti ryömintäominaisuuden vaatimuksesta selittänee sen että Pasilassa tapahtui paljon kyseisen veturisarjan vaihdelaatikoiden rikkoontumisia.Nämä korvasivat ainakin Pasilassa VR3 veturit ja joutuivat ilmeisesti heti raskaaseen laskumäkityöskentelyyn! |
||||
|
|
04.02.2021 22:15 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun minä olin nuori (50-luvulla) ja luin ulkomaisia veturilehtiä, niin mieleen jäi sellainen seikka kuin ryömimisnopeus raskaan junan kanssa. Laskumäessä veturin piti pystyä painamaan pitkää letkaa hitaasti 1-4 km/h nopeudella ilman voimansiirron ylikuumenemista. Vr11/Vv15-16 ei muistaakseni oltu suunniteltu tällaiseen työskentelyyn. Sen sijaan Vr12 (Dr14) oli tällainen hidas eteneminen otettu huomioon. | ||||
|
|
04.02.2021 22:09 | John Lindroth | ||
| Mikä on se ilmiö johon nuo ilmanohjaimet vaikuttaa? Ehkäpä ettei tule lunta tupaan? | ||||
|
04.02.2021 22:03 | John Lindroth | ||
| Ford Traderilla tuli ajettua aikanaan ABCE kortti,sen ajon se ainakin kesti! | ||||
|
|
04.02.2021 21:55 | Timo Humalisto | ||
| "Thames Trader - eniten Suomen teille levinnyt auto" | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| Hei, ei niin nopeasti. Jarruta kuvien poistoa. Ehdin juuri vinkata parille tuolloin Egyptissä asuneelle tutulle. Jos katsomme isoja saksalaisia julkaisuja, kuten Eisenbahn Kurir ja rautatiematkailuun erikoistunutta Fern-Express-lehteä, niin matkakertomuksiin kuuluu myös muita kuvia etenkin eksottisemmissa kohteissa vieraillessa. | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 20:40 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Hannu! Juuri näin ja sen takia en halunnut tehdä matkakertomusta vain vetureista ja vaunuista. Egyptiläinen yhteiskunta on niin eksoottinen että ei-niin-junaisilla kuvilla saa ikäänkuin lihaa luitten päälle. Tosin ylläpidolle on kuulemma valitettu siitä ja olenkin pyytänyt poistamaan joitakin kuvia. Loput kuvat ovatkin sitten juna-aiheisia mutta myös selkeästi vähemmän informatiivisia. | ||||
|
04.02.2021 20:30 | Veeti Heino | ||
| Voi kun joskus vielä näkisi nämä rataverkolla muuten kuin menossa romuksi | ||||
|
04.02.2021 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan Ggp-pieneläinvaunuista. Milloinkas nämä hävisivätkään rataverkolta? Gdp ja Gdl oli tarkoitettu kuitenkin bernhardilaiskoiraa tai tanskandoggia isompien eläinten kuljetukseen. | ||||
|
|
04.02.2021 19:57 | Petri Nummijoki | ||
| Yksi Vr3:n eduista saattaisi liittyä jarrutuskykyyn raskaan junan kanssa (Vv15-16 verrattuna). Vastaavasti Vv15-16 soveltunee paremmin linjalle huippunopeutensa ja toimintasäteensä ansiosta sekä korkean tulipaloriskin alueille, kuten satamiin. Varmaan tämmöisistä syistä Kouvola suosi omalla ratapihallaan Vr3-vetureita ja käytti Vv15-sarjaa Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa. | ||||
|
04.02.2021 19:30 | Eljas Pölhö | ||
| Oriveden 1985 voimassa olleet raidesopimukset: 2567/7340, 22.11.1923, Ab J.V.Enqvist Oy -> G.A. Serlachius Oy 2419/8961, 28.8.1947, Hiedan Saha Oy |
||||
|
04.02.2021 19:30 | Robert Sand | ||
| Sokeriruokoa kyllä. Luxorin alueella on melko laaja kapearaideverkko sokeriruokokuljetuksia varten. | ||||
|
04.02.2021 19:28 | Pasi Seppälä | ||
| Kovasti vihertää vaunu vaikka käsittääkseni nämä olivat mustia (ei tavaravaunun vihreitä) sarjansa ensimmäistä lukuun ottamatta. Täällä on hyvää keskustelua Gbk:n väristä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10220.0 | ||||
|
|
04.02.2021 19:17 | Eljas Pölhö | ||
| 1.1.1968 "Erikoisyhdistelmä vaunuista" antaa 11 kpl Gdp ja 100 kpl Gdl. 1.1.1969 määrät olivat 10 Gdp ja 100 Gdl. 1.1.1970 määrät olivat 5 Gdp ja 97 Gdl. | ||||
|
|
04.02.2021 18:20 | Kari Rantanen | ||
| Nyt on Vuosaaren satamaradalla olevalla tunnelilla ovet. | ||||
|
|
04.02.2021 18:16 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautateiden tavaravaunut numerotietoja mittapiirroksia -vihkosen, Helsinki 1963 mukaan Gdp vaunuja oli 1.1.-63 109 kpl. Vastaavasti Gdl vaunuja oli 41 kpl. | ||||
|
|
04.02.2021 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, mutta sentään Upper-Quadrant -opastimet jo käytössä! | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 17:42 | Hannu Peltola | ||
| Seppo, todella mielenkiintoinen kuvasarja! Muutama ei-niin-junainen kuva sopii minusta hyvin tällaiseen kuvasarjaan, samalla pääsee sopivasti oikeaan tunnelmaan! | ||||
|
|
04.02.2021 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Montako Gdp-vaunua on ollut käytössä? Nämä korvattiin ilmeisesti 1960-luvulla täysin Gdl-vaunuilla? | ||||
|
04.02.2021 17:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! | ||||
|
|
04.02.2021 17:35 | Hannu Peltola | ||
| Onko Pönttövuori ollut ainoa tunneli Suomessa, jossa on ollut ovet? Tulee mieleen tämä pohjoisamerikkalainen rautatietunneli: https://vaunut.org/kuva/73612?s=1 | ||||
|
04.02.2021 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kuva! | ||||
|
04.02.2021 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on jotenkin surrealistinen tunnelma. Olisi mukava nähdä tänä päivänä sen Liikenneviraston virkamiehen ilme, jonka työpöydälle tulisi hakemus tämän kulkuvälineen hyväksymisestä kiskokulkuneuvoksi! | ||||
|
04.02.2021 17:25 | Hannu Peltola | ||
| Petri, hyvä vinkki! Minulla olikin mennyt hetki edellisestä Finnan palvelussa käynnistä ja tosiaan rautatiekuvia löytyy huima määrä. Joku oli myös innostunut kuvaamaan 1960-luvun lopun Dodge Dartia tässä purutornin nurkalla, siitä löytyi Finnassa kymmeniä kuvia! | ||||
|
04.02.2021 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Joskus on tuuri myötä! Tätä kuvaa ei tosiaan ehtinyt suunnittelemaan ennalta... | ||||
|
04.02.2021 17:19 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuvauspaikka ja upea kuva! Nämä Pasin kuvat herättävät matkakuumeen Savoon! | ||||
|
|
04.02.2021 17:07 | Juha Pokki | ||
| Kyllä nuo Traderit taitavat olla ihan aitoja asioita, niillä on ollut hyvä jalansija vahvan brittiläsnäolon ansiosta. Toki tästä kuvasta on lähes 15 vuotta, joten miten lienee aika kohdellut näitä. Vasemmalla olevan kaltaista Magirus Deutz Jupiteria lienee yhä helppo bongata arkiliikenteestä. | ||||
|
04.02.2021 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Rovepohjan asemapäällikön sukunimi oli Suune. Eräässä jaksossa ap Suune oli käynyt viinakaupassa ostamassa kirjavaetikettisiä pulloja. Kylän viinalle perso "veltaani" tarjoutui auttamaan pullojen tyhjentämisessä, ilmaisen kännin toivossa. Kovin oli jannu myrtynyt, kun Suune alkoi kaataa pullojen sisältöä viemäriin. Suune kertoi olevansa raittusyhdistyksen aktiiveja ja tarvitsevansa pulloja siihen, kuinka rakentaisi Risto-veturin pienoismallin pullon sisään. |
||||
|
04.02.2021 16:17 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
04.02.2021 15:58 | Petri Nummijoki | ||
| Vr3:n painosta vesi ja hiili muodostavat 10 t. Puoliksi täytetyillä säiliöillä paino olisi 73 t. Vr11 ei ollut vielä onnistunut veturi (esim. korjattavana olevat kuvan https://www.vaunut.org/kuva/141393 keskustelussa) mutta parannetut versiot Vv15 ja Vv16 painoivat 60 t. Jos nekin arvioidaan polttoainesäiliö puolillaan, tulee painoksi 59 t. 73 t painava Vr3 on siis 24 % painavampi, kuin Vv15 ja Vv16. 2-sylinterinen höyryveturi vetää nykien ja on siksi herkempi sutimaan, kuin painonsa puolesta pitäisi mutta hydraulisella voimansiirrolla varustettu dieselveturi vetää tasaisesti. Tämän vuoksi 2-sylinterisen höyryveturin kitkakertoimeksi annetaan usein vain 0,2-0,22 olevia lukuja mutta dieselveturille yhteenkytketyin akselein 0,27-0,3. Vaikka Vr3:lle otettaisiin vaihteluvälin ylärajalta 0,22 ja Vv15-16-vetureille alarajalta 0,27 niin jälkimmäisten kerroin on silti 23 % parempi eli käytännössä kompensoi painoeron. Jos keli on hyvä eikä sutimista helposti tapahtu, alkaa veturin konevoima muuttua merkitseväksi. Vr3:lle ilmoitetaan vetovoimaksi 12970 kp eli 127 kN. On kuitenkin todettu, että VR:n käyttämät kaavat antavat alakantissa olevia lukuja ja saksalaisilla kaavoilla saadaan 15 % parempi lukema eli tässä tapauksessa 146 kN. Mutta Vv15-16-vetureilla hetkellinen maksimivetovoima on liikkeelle lähdettäessä vetovoimakäyrän mukaan jopa 220-230 kN, jos vain pyörät pitävät. Toisin sanoen Vr3:n maksimivetovoima ei ole Vv15-16-vetureihin nähden ainakaan teoriassa, kuin enintään samaa tasoa ja Vr3:n maine perustuneekin vetovoimaan vain jonnekin 50-luvulle asti ja sen jälkeen muihin ominaisuuksiin. Mitä ne sitten ovat niin tätä ei valitettavasti ole suuremmin avattu. Mutta vetopyörille tuleva teho on Vr3:ssa teoriassa suurempi kuin Vv15-16-vetureissa, joten Vr3 saattaa nostaa samanpainoisen junan satamasta tai liikennepaikan toiselta laidalta *nopeammin*, mitä Vv15 tai Vv16 tekisi. |
||||
|
04.02.2021 15:20 | Heikki Jalonen | ||
| Täsmennetään tuota Transit Diesel-asiaa vielä hieman: dieselmalli esiteltiin 1971, jolloin siinä oli Perkins 99 cid nelosdiesel, seuraavana vuonna moottoriksi tuli nelos-Perkins 108 cid. Fordin oma York-diesel (2,4 l) tuli vuosimalliin 1974. Perkins-moottorisissa maski oli harvaripainen, vaakarivoilla ja hieman ulospäin työntyvä. York-moottoriset olivat MkII-mallisarjaa, selvästi ulkonevalla harvaripaisella mutta vähän kapeammalla ja korkeammalla maskilla. Myös konepeltiin tuli muutoksia, York-diesel oli nokkapäästään korkeampi (remmi-OHC, kallistettuna) kuin Perkins (työntötankokone). Bensamallien maski oli vuoteen 1970 saakka vaakaripainen, suora ja hieman sisäänvedetty. Sen jälkeen bensamallien maski oli ritilätyyppinen, tasainen ja täysleveä. Joten, kyllä tuo Transitti melkoisen varmasti on bensa MkI 1971....73. Ja varsinkin jos se on oikealta ajettava ja automaatti, kuten moni postin jakelija oli. Ei saanut MkI:seen automaattia dieselin kanssa. |
||||
|
04.02.2021 14:26 | Oula Ahlholm | ||
| Oho. Mikäs nyt on? | ||||
|
|
04.02.2021 13:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuriositeettina mainittkoot, että Mämmilä-sarjakuvassa, jossa Mämmilä -niminen kunta esittää Orivettä, on tämän aseman nimi Rovepohja. | ||||
|
|
04.02.2021 12:48 | Heikki Jalonen | ||
| Ei mahtunut rivi-4 York tuohon lyhyen nokan sisälle, dieselissä (ja myös MkII+ bensassa) on ulkoneva komonokka jolloin maski on sitä korkeampaa-kapeampaa mallia. Juuri siksi MkI Transittiin valittiin Exxex V4, kun moottoritilan pituutta haluttiin pitää kurissa. | ||||
|
|
04.02.2021 12:36 | Kari Haapakangas | ||
| Rataoikaisun tekeminen tähän olisi aavistuksen... haastavaa. | ||||