Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2021 14:26 | Oula Ahlholm | ||
| Oho. Mikäs nyt on? | ||||
|
04.02.2021 13:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuriositeettina mainittkoot, että Mämmilä-sarjakuvassa, jossa Mämmilä -niminen kunta esittää Orivettä, on tämän aseman nimi Rovepohja. | ||||
|
04.02.2021 12:48 | Heikki Jalonen | ||
| Ei mahtunut rivi-4 York tuohon lyhyen nokan sisälle, dieselissä (ja myös MkII+ bensassa) on ulkoneva komonokka jolloin maski on sitä korkeampaa-kapeampaa mallia. Juuri siksi MkI Transittiin valittiin Exxex V4, kun moottoritilan pituutta haluttiin pitää kurissa. | ||||
|
04.02.2021 12:36 | Kari Haapakangas | ||
| Rataoikaisun tekeminen tähän olisi aavistuksen... haastavaa. | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 11:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvanlisäyksessä on 20 kuvan päiväraja. Raja on asetettu tasoittamaan päivittäistä kuvavirtaa. Nämä ovat lisätty 4.2. aamuyöllä, joten huomenna 5.2. taas onnistuu. Vaihtoehtona on myös kasvattaa rautatieaiheisten kuvien suhteellista osuutta kuvasarjassa, esim. kuvia vaihtamalla. Ymmärrän hyvin arjen kuvaamisen tarpeen, mutta vaunut.orgissa pyrimme pysyttelemään rautatieaiheessa. Yksittäiset kuvat kuvasarjojen yhteydessä hieman aiheen vierestä toki sallitaan. | ||||
|
Kuvasarja: Luxor ja Assuan keväällä 2006 |
04.02.2021 11:44 | Seppo Rahja | ||
| Onko 20 kuvaa kuvasarjalle maksimi kun ei anna lisätä, uutta kuvaoikeuttakin maksettu 100 kpl, varsinaiset junakuvat vielä laittamatta? | ||||
|
04.02.2021 11:29 | Pasi Seljas | ||
| Muistuu mieleen eräs muuttokuorma 60 luvulta. Se tehtiin tuollaisella Thames Traderilla. Liekö näissä muuta samaa kuin pellitykset. | ||||
|
04.02.2021 11:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo opastin näyttää perin brittiläiseltä siipiopastimelta. | ||||
|
|
04.02.2021 09:34 | Mikko Herpman | ||
| L-sarjan Mersuja taidettu tehdä uusina lähes 2000-luvulla jossain päin maailmaa. Lujan ja helposti huollettavan kuormurin maineessa. | ||||
|
04.02.2021 08:28 | Simo Virtanen | ||
| Aika rohkeata kuvata yrmeitä koppalakkeja tuollaisessa maassa. Palosotilaista tuskin on haittaa. Eipä silti, eivät vissiin olleet pahoillaan kuvaamisesta. | ||||
|
04.02.2021 07:03 | Tapio Keränen | ||
| Olisikohan sokeriruokoa? | ||||
|
|
04.02.2021 06:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Orihpohja otettu käyttöön laiturina 15.8.1886 lukien, etäisyydet 4 wirstaa Orihwedelle ja 14 wirstaa Korkeakoskelle. Liikennöintitapa: matkustajaliikenteelle ja pikkutavaraliikenteelle. Cirk. 30/2795, 7.8.1886. Nyt, kun Orihpohjan seisahduslaiturin luokse on rakennettu sivuraide, avataan Orihpohja 1.9.1905 lukien tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta. Cirk. 34/7847, 10./23.8.1905. Orihpohjan pysäkin nimestä on h-kirjain poistettu. Tästä lähtien nimi on oleva ORIPOHJA. Cirk. 28/766, 5.7.1918. RH on määrännyt, että Oripohjan laiturivaihdetta on 1.3.1919 alkaen hoidettava virkamiesten hoidettavana liikennepaikkana, täydellisellä matkustaja- ja tavaraliikenteellä, näiden (Asn) ja Oripohjan kohdalle välimatkataulukkoon pantava *. (Tähti = pysäkki.) Cirk. 9/486, 14.2.1919. Oripohjan laiturivaihteen lennätinhuuto on oleva: Oja. Cirk. 36/1449, 11.4.1919. Oripohjan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1957 lukien. KL25/57-2. Oripohjan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1965 lukien. KL21/65-2. Oripohjan pysäkki alennetaan Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.6.1966 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlTR. Päällystöasema on Orivesi, 5 km, Hä 6 km, Vlp 42 k , Tpe 47 km, Hpk 67 km. KL20/66-6. Oripohjan asema alennetaan Oriveden keskusseman alaiseksi vaihteeksi. Tapa on tällöin oleva HilTpTtA, 1.6.1969 lukien. KL19/69-2. Oripohjan tapamerkintä tulee olla 31.5.1970 lukien: HilTt. KL20/70-7. Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
04.02.2021 05:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Orihweden asemalla aloitetaan yleinen sähkösanomanvaihto Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 1./13.6.1890 lukien. Cirk. 33/2559, 31.5.1890. Orihwesi hamn, eli Längelmäveden laivasilta avataan 15.9.1890 lukien täydelliselle tavaraliikenteelle. Myös kappaletavaraa. Cirk. 51/4392, 9.9.1890. Kielto sikojen elättämisestä voimassa ---Orihweden asemalla---. Cirk. 2/229, 8.1.1901. Orihweden satamaradalla saa tavaraa kuljettaa ainoastaan täysin vaunukuormin tästä päivästä lukien. Cirk. 47/3898, 14.5.1901. Orihweden satamaradalla saa purjehduskautena kuljettaa tavaraa painorajoituksetta, muuna aikana vain täysin vaunukuormin. (Katso edellistä cirkulääriä.) Cirk. 10/868, 22.1.1907. Ow eteläpuolelle, 300 m päähän ja 300 m päähän tulovaihteista pohjoispuolelle on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Orihweden aseman nimestä on poistettu h-kirjain. Tästä lähtien nimi on oleva ORIVESI. Cirk. 28/766, 5.7.1918. Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään mm. Oriveden eteläinen semafori 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 1: Oriveden sataman liikennöintitapa 2.6.1926 lukien oleva Tt. Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 5: Oriveden satama 4.7.1927 lukien liikennöintitapa oleva T purjehduskautena ja Tt muina vuodenaikoina. Oriveden asemalle, eteläiselle tulosuunnalle on rakennettu vaihde- ja signaaliturvalaitoksen edellyttämä 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Semafori on asennettu 530 m päähän ratapihan tulovaihteesta ja 100 m päähän satamaraiteen myötävaihteesta. Etusignaalin etäisyys semaforista on 410 m. Se otettiin käyttöön 28.11.1931, jolloin vanha semafori samalla poistettiin. Täten kumotaan Cirk. 43/1642. Cirk. 205/1369, 6.5.1933. Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Oriveden asemalla ilmoitettiin olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Siitama - Orivesi - kaksoisraide otetaan käyttöön 4.9.1967. KL35/67-4. Oriveden asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.8.1968 lukien. KL30/69-9. Keskusasemajärjestelmään siirryttäessä 1.3.1969 lukien ilmoitetaan --- Oriveden --- olevan keskusasema. KL8/69-7. RAP-järjestelmää käyttöön otettaessa ilmoitetaan Oriveden olevan Tampereen satelliittipaikka. (Ei omaa päätettä, mutta voi varata istumapaikkalipun päätteelliseltä liikennepaikalta). VT2a/75. Oriveden liikennöintitapa 1.10.1976 lukien HTt (= täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin.) VT39/76. |
||||
|
04.02.2021 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruutanan seisahduslaituri (Kg 4 km, Sui 3 km, Tampere 17 km), päällystöasemana Suinula, avataan matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (sekajunille ja matkustajajunille n:o 201 ja 202) 1.8.1907 lukien. Cirk. 71/9953, 16.7.1907. RH:n määräyksestä Ruutanan laituria on 1.2.1919 lukien liikennöitävä ainoastaan matkustajaliikenteessä visseillä junilla, liikennöintitavalla A. Tästä on tehtävä merkintä välimatkatauluun II. Cirk. 2/88, 17.1.1919. Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, Ruutana: laituri, tapa Hil, päällystöasemana Suinula. Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2: Ruutanan uusi liikennöintitapa on 10.3.1937 lukien: HilM. (M = maidonkuljetusta tällä tai tältä liikennepaikalla rajoituksetta.) Julkaisussa Liikennepaikkojen välimatkat 1942, Ruutana: laituri, tapa Hil. Seuraaville liikennepaikoille on vahvistettu seuraavat lyhennykset:--- Ruutanan laituri: Rtn. KL3/47-1. Suinulan aseman alaisen Ruutanan laiturin liikennöintitapa on oleva 1.8.1954 lukien: HrlTpR. KL29/54-2. Kun Ruutanan laiturille on rakennettu sivuraide, korotetaan se 1.7.1955 lukien laiturivaihteeksi. Tariffikilometrit ja päällystöasema ovat entiset, liikennöintitapa on oleva HrlTp. KL25/55-3. Ruutana alennettu laituriksi, päällystöasema entinen (Suinula) 26.5.1968 lukien, tapa HrlTpA. KL18/68-5. Ruutanan uusi päällystöasema: Suinula 1.6.1969 lukien. KL20/69-7. Rtn tapamerkintä muutettu, uusi tapa Hrl 31.5.1970 lukien. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä.) VT20/70-7. Ruutana muutettu seisakkeeksi, tapa Hil 1.3.1972 lukien. VT9/72-6. Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
04.02.2021 04:54 | Joona Kärkkäinen | ||
| Varsinaisia virransaantiongelmia ei Suomessa käytetyllä sähköradan jännitteellä (25 kV) käytännössä esiinny (iso jännite tulee kyllä jäänkin läpi), sen sijaan esimerkiksi 3000 Voltin tasavirtajärjestelmissä on tietyissä sääolosuhteissa isoja ongelmia saada tehoa siirrettyä. Pendoissa alkuun oli ongelmana liian herkäksi säädetty "yliaaltoilmaisin" joka aukoi pääkatkaisijaa. Nyttemmin se ongelma on poistunut. | ||||
|
|
04.02.2021 03:01 | Lasse Reunanen | ||
| Heikki, kuva on vuodelta -77, niin tuo Transit voi olla yhtä hyvin York -dieselilläkin. Se tuli markkinoille -72, eikä autosta tuosta kuvakulmasta taida vuosimallia tunnistaa. | ||||
|
04.02.2021 00:21 | John Lindroth | ||
| Oli hieno ajo toteaa radanvarrella ollut! | ||||
|
03.02.2021 23:27 | John Lindroth | ||
| Vr11 paino 56t. neljä vetävää akselia Vr3 paino 77,9 t viisi vetävää akselia Edellä käyty keskustelu on ollut erittäin kiinnostava ja inspiroiva!Siis viimeistään 1959 Vr11 korvasi kukot Pasilassa. En usko että sarjoilla vr11,vv15,vv16 tai dv 12 olisi ollut todellista vastusta Kukolle! Siinä tehtävässä joka Kukolle oli luotu! |
||||
|
03.02.2021 22:46 | Jorma Toivonen | ||
| Voi pahus... vastaus tulikin näin nopeasti. Odotin hieman pidempää tutkimisaikaa... Plussat KR:lle. | ||||
|
|
03.02.2021 22:39 | Kari Rantanen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_merkit_ja_opasteet#Liikennepaikkamerkit Liikennepaikkamerkki Metsolahteen tultaessa. |
||||
|
|
03.02.2021 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän muuten ilmoitettiin kuljettajalle tuolla veturin vasemmalla puolella olevalla merkillä? | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1021 museojunissa |
03.02.2021 22:02 | Reijo Salminen | ||
| Tuosta T3647 on keskustelua aika paljonkin, alkaen vaikka https://vaunut.org/kuva/65391 | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1021 museojunissa |
03.02.2021 21:25 | Veeti Heino | ||
| 1021 on nähty kerran junan 3647 veturina muistaakseni vuonna 2009. Tästä on jollakin video youtubessa, en nyt muista kenellä. | ||||
|
03.02.2021 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Halimaasta ja Kangasalasta: Halimaa avattu laiturina henkilöliikenteelle 30.6.1888 lukien. Cirk. 25/2251, 22.6.1888. Etäisyydet 14 km Tammerfors, 6 km Wehmais, 6 km Suinula. Halimaa avattu myös pikkutavaraliikenteelle 1.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. (Yksittäisen tavaralaähetyksen paino enintään 100 kg.) Kun Kangasala on avattu liikenteelle, on Halimaan pysäkillä liikenne lakannut, niin Rautatiehallitus on tänään määrännyt, että mainittu pysäkki on heti suljettava. Cirk. 31 99, 18.4.1899. Kangasala: Avattu liikenteelle V luokan asemana täydelliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle 15.11.1898 lukien. Etäisyydet: Suinula 7 km, Wehmainen 6 km. Lennätinhuuto Kg. Cirk. 54/8284, 8.10.1898. Kg avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 15.6.1899 alkaen. Cirk. 36/4697, 17.5.1899. Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään vain seuraavat semaforit: ---- Kg eteläinen tulosemafori---. Cirk.43/1642, 4.4.1919. Kg asemalle on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos ja Wh tulosuunnalle on asennettu 8.12.1930 käyttöön otettu 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Samalla poistetaan vanha etelän tulosemafori. Cirk. 203/1578, 15.5.1931. Kaksoisraide Messukylä - Kangasala avattu liikenteelle 1.11.1959. KL44/59-3. Linjaraduon käyttöönoton aikana 18.3.1963 klo 9.00 ilmoitettiin Kg asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Kangasalan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1964 lukien. KL20/64-5. Kg asemalla lakkautettu yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1968 lukien. KL30/68-9. Kg liikennöintitapa muutettu: nyt se on HrlTR 1.6.1969 lukien, Suinulan aseman alaisena. KL20/69-7. Kg asema alennettu Messukylän alaiseksi vaihteeksi (HilTtTp) 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. Kangasalan merkintöjä muutettu: tapa Hil, Tpe 13 km, Ov 29 km, Hpk 101 km. 1.10.1976 lukien. VT39/76. (=alennettu seisakkeeksi.) |
||||
|
03.02.2021 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos palautteesta herrat. Vaikka junarungossa nyt ei ollutkaan mitään erikoista, niin näitä lisänumerollisia olen kuitenkin yritellyt ehtimiseni mukaan kuvailla. Joskus kuitenkin saattaa olla jotain piristävää vaunustossa tai sitten vaikka se Sr3 rapujunan keulilla. Junakokoonpanot jos vielä Juliasta näkyisivät niin se vaan lisäisi sohvallaoloaikaa. | ||||
|
Kuvasarja: Exploatarea miniera Lonea |
03.02.2021 19:38 | Robert Sand | ||
| https://www.facebook.com/153318091363473/posts/4323048667723707/ | ||||
|
03.02.2021 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas hyvä, tätä lajia tulee kyllä lisää. Olen aikoinaan ollut kiertokirjetoukkana tutkiessani Tammerfors-Nikolaistad- ja Östermyra-Uleåpori-ratoja. | ||||
|
03.02.2021 18:30 | Mikko Mäntymäki | ||
| Turussa sovin kuljettajan kanssa et olen tuossa, ja homma toimi. | ||||
|
|
03.02.2021 18:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mitä tuohonkin sanoisi ettei ala joku "paskantärkeilijä" kommentoimaan". Jos veturista vinkataan et "mene yli" niin se on selvä. | ||||
|
03.02.2021 17:46 | John Lindroth | ||
| Radan veturi 4( D1- h2.) Ex Bosnien 83-076(BHLB). Työpaino 52t. Pituus puskimineen 13700mm Tulipinta 57,8m2 Tulistin 23.85m2 Arinapinta 1.71m2 Kattilapaine 12 bar Ind,teho 225kw Vetovoima 54,4kn Valmistaja Krauss&Co Linz v.1909 Valmistusnumero 6035 |
||||
|
03.02.2021 17:45 | Timo Järvi | ||
| Tämäkin maisema on aikojen saatossa muuttunut melkoisesti. Hieno kuva :) | ||||
|
03.02.2021 17:35 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla ylempänä oli otettu esimerkiksi matka Munkkiniemestä (Hki) Piispanristin pysäkille (Kaarina). Kokeilkaapa ihan huviksenne Matkahuollon aikatauluhausta, monellako bussilla korona-arkena nimenomaan tuon välin voi matkustaa siten, että nousu- ja poistumispaikat ovat juuri nuo. Vaikka tällä näkökohdalla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuuden skenaarioita mietittäessä, yhteyksien määrä silti hieman yllätti. | ||||
|
|
03.02.2021 17:31 | Arto Papunen | ||
| Miksi taas haluaisin nähdä, että Hangosta saataisiin suoriakin junia vanhaa rataa pitkin Helsinkiin. Inkoo jälleen mukaan rautatieliikenteeseen eikä jäisi tuollaista Siuntion nysää jäljelle. En nyt itse ole kovin minkään oikoradan kannattaja tällä hetkellä vaan kannattaisin pienempiä hankkeita tehtäväksi. Mutta jos nyt on pakko joku oikorataidea valita niin sitten tämä. Vielä kun sen lähiliikenteen saisi Turun seudulle ja sen Uudenkaupungin radan jälleen matkustajaliikennekuntoon niin olisin tyytyväinen. | ||||
|
|
03.02.2021 17:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun Hanko–Hyvinkää -rata sähköistetään, voisi jälleen ruveta ajamaan taajamajunaa Riihimäki–Hanko, vaikkapa tulevaisuuden Sm7-junalla. | ||||
|
|
03.02.2021 16:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Liittyen Eljaksen puheenvuoroon; En ota kantaa itse ELSA:n järkevyyteen, mutta jos se rakennetaan, olisi mielestäni järkevää ja nimen omaan tavoiteltavaa järjestää liikennejärjestelmä siten, että (kustannustehottomana) rinnakkaisesta yhteydestä voitaisiin luopua. Jos Hangon junaa jatkettaisiin Lohjan seudulle ja siellä olisi vaihtomahdollisuus kaukojunaan, voitaisiin Karjaa-Salo sekä Siuntio-Karjaa purkaa täysin tarpeettomina. Siltä suunnalta matka etenkin Turun suuntaan piteneisi ajallisesti, mutta jos ajattelee matkustajamääriä ja rataosan Karjaa-Salo pituutta, ei kokonaisuus mielestäni perustelisi yhteyden säilyttämistä. Ymmärtääkseni ELSA:an on suunniteltu kaukojunan pysähdystä Lohjan - Nummelan seudulle, mutta en muista lukeneeni/kuulleeni, että siinä olisi otettu Hangon suunnan yhteyttä mitenkään huomioon. Täytyykin etsiskellä joku päivä mitä alustavia suunnitelmia asiasta olikaan löydettävissä. Espoohan haluaisi ELSAn varteen paljon maankäyttöä ja siinähän olisi siten tarkoitus kulkea myös lähiliikenteen junat aina Lohjalle asti - sitä vartenhan Lohjan satamaradan rata-aluetta jätettiin alkupätkä varaukseksi. Liikennejärjestelmällisesti olisi kaikkein järkevintä, jos kaikilla kolmella - ELSA:n kaukojunilla, Helsinki-Lohja -lähijunilla sekä Hanko-(esim. Nummela?)-junilla - olisi yhteinen asema siinä missä radat risteävät. |
||||
|
|
03.02.2021 16:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kyllä se räpsii mukavasti kun pyyntivirtana on 1200A/ajomoottori. | ||||
|
03.02.2021 16:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuonna 1986 kuvan liikennepaikkavälinä oli Toijala–Iittala. Vanha Kuurila lakkautettiin 1984, uusi avattiin 1997. Vanha Vinnilä lakkautettiin 1980, uusi avattiin 1997. Toijalan ja Kuurilan välillä sijainneet Ilomäki ja Santti olivat nekin lakkautettu jo 1980 ja 1981. | ||||
|
Kuvasarja: Exploatarea miniera Lonea |
03.02.2021 16:46 | Robert Sand | ||
| 3.2.2021 kävi sitten niin että juna suostui radalta. https://www.facebook.com/groups/697883354106179/permalink/865777853983394/?sfnsn=mo | ||||
|
03.02.2021 16:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuukan vuoden 2005 kommentista hollantilaisista tulee mieleen tämä Youtube-kanava: https://www.youtube.com/c/mastermilo82/videos :) | ||||
|
03.02.2021 16:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeita ovat nämä talviset Hämeenlinnan kuvat! | ||||
|
|
03.02.2021 16:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Juhalle tarkennetuista tiedoista perusparannuksen päätöksenteon ajanmäärityksen suhteen. Tuohon aikaan (1979 - 80) olin vielä koululainen ja seurasin näitä asioita tiedotusvälineistä sen minkä kerkesin. Karjaan itäpuolisten kohtien oikaisutyömailta näytettiin kuvamateriaalia television Maakuntakatsaus-ajankohtaisohjelmassa, ja sehän minua kiinnosti. Olimme muuttaneet Rantaradan varrelle joulukuussa 1979 ja Turun pikajunat ja niiden reitti kiinnostivat minua huomattavan paljon. Wikipediassa on paljon artikkeleita, joiden tiedoissa on puutteita. Ehkäpä Rantarata-artikkeli on yksi niistä, siellähän kerrotaan perusparannusten ajoittuvan vuosille 1979 - 1996. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata |
||||
|
|
03.02.2021 16:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Lumi pölisee juuri sopivasti ollakseen näyttävää muttei peitä runkoa liikaa. Vaikkei vaunurunko tunnetusti kuulu Pasin suosikkikuvattaviin, sopii se tähän loistavasti, kun vaunut piirtävät siistin, tarkan geometrian pöllyn keskelle. | ||||
|
|
03.02.2021 15:57 | Kari Lamberg | ||
| Todella tuttupaikka itselleni. Olin isäni mukana usein talvisin "tunnelinovien" vartiovuorossa talvisin,he tekivät kolmivuorotyötä. Turvalaitos oli sellainen ,että molempien tunnelinpäiden ovien piti olla lukittuna aukiasentoon.Tunnelinvartiokopissa oli kampikäyttöinen luvanantojärjestelmä, ovista saatiin yksi avain ,se oli merkkinä,että ovet olivat auki ja samoin teki toisenpään vartija oville, laittoin avaimen tuohon mainitsemaani avainlupa kampilaiteeseen josta saatiin avain jolla siipiopastimen lukitus voitiin avata ja siipiopastin voitiin"nostaa" aja-asentoon. Muistaakseni ,rataosaselostuksessa oli noudatettava siipiopastimen opasteita. Näin talvikautena, kesällä opastimissa molemmissa tunnelipäissä olivat pätemättömyysmerkit. Lievestuoreen suunnasta Kelkkamäen päällä oleva eristysalueantoin tunnelinvartialle tiedon junan saapumisesta. Tunnelinvartija piti junapäiväkirjaa ja oli junalähytyspuhelinlinjassa. Junaa ei voinut lähettää junalähetyspaikoilta,ennenkuin tunneli olivat kuitanneet ,sanoilla "itä kuuli" tai "länsi" kuuli. Tässä pitkä tarina. Itseltä löytyvätnuo tunnelinturvalaitteiden käyttösäännöt. | ||||
|
|
03.02.2021 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, Santeri Kivioja on poistunut Vorkista. | ||||
|
|
03.02.2021 14:55 | Juha Kutvonen | ||
| Kirkkonummi - Karjaa -osuuden perusparannustyöt eivät olleet vielä käynnissä v. 1979. Rautatiehallitus hyväksyi työmaan yleissuunnitelman 22.1.1980 ja työt alkoivat samana vuonna (Valtionrautatiet 1962 - 1987, s. 106). Valmista tuli kuten Juhana yllä listaa. Tavoitenopeus tällä osuudella oli tuolloin 140 km/t. Lättien aika rantaradalla oli kuvausaikaan jo vähissä. Ne korvattiin veturijunilla aikataulukauden vaihteessa 27.5.1979 alkaen. |
||||
|
03.02.2021 14:43 | Harri Pesonen | ||
| Ohoh olikin ihan uutta tietoa eipäs olekkaan oikea vaikka aina olen kuullut puhuttavan saravedestä.. yksi A jäänyt pois :D | ||||
|
03.02.2021 14:43 | Harri Pesonen | ||
| Höyryfestivaalien aikaan Suolahti-Jkl | ||||
|
03.02.2021 14:41 | Harri Pesonen | ||
| Täyttää nykyään kaikki standardit =D Turvallista matkaa..... | ||||
|
|
03.02.2021 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kova tuntipalkka saa niillä olla, jotka tarvitsevat varttitunnin nopeamman yhteyden Helsinkiin (viiden vartin "tunnin junan") tai sen vartin ansiosta siirtyvät juniin. Munkkiniemestä Piispanristille taitaa bussi pysyä nopeampana. Tavaraliikennettä ei ole ollut vuosiin, joten Karjaa-Salo puretaan armotta ja Kirkkonummi-Karjaa muuttuu uhanalaiseksi. Hankolaiset ja Raaseporilaiset voidaan ajattaa yhtä hyvin Lohjan kautta. Mutta missä siellä olisi liityntäasema Turun suuntaan. Olisiko se Leppävaara? Suurnopusradan kunnossapidon määrärahoista ei voi luistaa niinkuin muualla, muuten saadaan suurnopeusrata, jonka sn on 120 km/h. |
||||
|
|
03.02.2021 13:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kyllä kun seurasin keskustlua ELSA:sta vaikka olin vielä koulupoika, että varauduttiin kyllä 200 km/h nopeuteen jos jossain vaiheessa tulee sellaisia junia, mahdollisesti kallistuvakorisia, jotka siihen pystyy. Elettiin täysin erilaisessa maailmassa, ELSAaa vastaan puhui koko junaliikenteen vanhanaikaisuus ja usko autoihin ja lentokoneisiin, myös siiihen että VT1 muutettaisiin moottoritieksi, sekä Karjaan-/Tammisaaren seudun jääminen paitsioon. Puolesta puhui öljykriisi. Tavaraliikennettäkään ELSA ei olisi erityien paljon palvellut, joten siksi muut ratahankkeet menivät ohi. |
||||
|
03.02.2021 13:17 | Jussi Kortman | ||
| Kiitos Eljas. Mielenkiintoista tietoa. Olen myös nähnyt piirustukset 6 -akselisesta BL2 veturista mutta sitähän ei koskaan toteutettu. | ||||