Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.01.2021 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunneli valmistui muistaakseni vuonna 1966. Sähköliikenne alkoi tammikuussa 1969, mutta rakennustyöt oli jo aloitettu ajoissa. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 19:01 | Aleksanteri Skyttä | ||
| https://vaunut.org/kuva/103138? Olisikohan tässä Kauppakeskus Veturin kohdalla lasikaappi tullut liian kalliiksi tai jotain muuta vastaavaa. Linkin kuvan kommenteissa on hieman keskustelua aiheesta. |
||||
|
27.01.2021 18:33 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Oliko kaksivaloiset lähtöopastimet tuon 60-luvun standardi? Kun vuonna 1969 käytettiin jo ainakin 3 valoisia opastimia sivuraitella. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 18:03 | Veeti Heino | ||
| Lohjalla on ainaki toistaseksi Tr1, sitten on Hyvinkään konepajalla Vr3 muistaakseni ja Karkkilan kaupungintalolla on joku veturi, ei tietoa mikä. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:37 | Teppo Niemi | ||
| Imatran asemalla ollut Vr1 on nykyisin Saksassa, Imatran ystävyyskaupungisaa Saltszgitterissä. Terv. siiirtovalmisreluissa kirjaimellisesti hihansa polttanut. |
||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Imatralla vielä Vr1 (tai 2?) vai onko se siirretty muualle? | ||||
|
|
27.01.2021 17:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Otettinko tunneli käyttöön samaan aikaan sähköjen kanssa, vai jo ennen? | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Transtechillä Otanmäessä on Ukko-Pekka 1010. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 16:39 | Seppo Rahja | ||
| Hyrsylänmutkan Vr1 on mainittu jo kuvan tekstissä mutta eihän varmistaminen pahaksi ole. Eikö Ukko-Pekkaa ole missään muistomerkkiveturina? Trumania? Wilsonia? | ||||
|
27.01.2021 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, Erkki! | ||||
|
27.01.2021 16:15 | Veeti Heino | ||
| Järkyttyneisyys kommenttien määrästä | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 16:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vammala / Vr1 659 | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 16:01 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan Veturin tapaus ansaitsee sitruunapalkinnon - esillä on vain 1154:n veturipuolisko - ei me tuota vaunua tarvita. Tunteeko joku tarkemmin tuota keskusteluketjua, minkä tuloksena tenderi jäi Haapamäelle? | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 15:57 | Jouni Hytönen | ||
| Turku / Tk3 1108 | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 15:55 | Jouni Hytönen | ||
| Rovaniemi / Tk3 1147 puuttuu vielä. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 15:53 | Jouni Hytönen | ||
| Teppo mainitsi sen jo tuossa ylempänä. Eli Vr1 661. | ||||
|
27.01.2021 15:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Paitsi tietysti silloin kun toisin sovitaan, kuten tämän keskustelun yläpuolella oleva kuva todistaa :) Linkitetty kuva on keskustelussa ihan paikallaan, vaikkei onnettomuutta esitäkään. Etsiskelin itse keskustelun aiemmassa vaiheessa kuvaa juurikin sillasta, enkä meinannut löytää. |
||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 14:57 | |||
| Olikos joku Kana Hyrsylänmutkassa? | ||||
|
|
27.01.2021 14:33 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Länsipäästä tämä on. Kallion laki on radan eteläpuolella. Vastakuva esim. https://vaunut.org/kuva/145114 | ||||
|
27.01.2021 14:28 | Oula Ahlholm | ||
| Itsellä on kuvaa valmistajanlaatasta, ja laitan sen tänne joku päivä. | ||||
|
|
27.01.2021 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Itäpää saa kannayusta minultakin. | ||||
|
27.01.2021 14:11 | Hannu Peltola | ||
| Ärkkäri näyttää tässä tosiaan jo parhaat päivät nähneeltä. En muista tätä pientä ärkkäriä ollenkaan, asemalla oli 1970-luvulta vähän suurempi kioski. Ehkä tässä kuvassa vanhan purku on käynnistymässä? | ||||
|
27.01.2021 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Lindholmin sahan rakennukset ovat jälleen sellaisia, jotka suorastaan huutavat pienoismallirakentamista! Saha olisi aika mukavan kokoinen ja rakennuksiltaan monipuolinen pienoisrautatien sahaksi. Olisiko sinulla Tapsa (tai muilla) kuvia Lindhomin sahan muista rakennuksista? Alueella oli ainakin varsin iso konttorirakennus, joka oli pystyssä vielä pitkälle 1980-lukua, lajittelukatoksia laudoille ja joitain muitakin rakennuksia. Sahalla oli myös laaja työntövaunurata, jossa (ilman lupaa) tuli lapsena työnneltyä vaunuja eri suuntiin. Kuvan ottoaikoihin ratayhteyttä purutornille ei enää ollut. | ||||
|
|
27.01.2021 14:05 | Hannu Peltola | ||
| Jäin katselemaan tätä kuvaa ja mietin, voisiko olla niin, että juna on Helsinkiin? Minusta maisema sopisi paremmin tunnelin itäpäähän. | ||||
|
Kuvasarja: Espoo silloin ennen |
27.01.2021 14:03 | Hannu Peltola | ||
| Espoon keskusta muuttui 1970-luvun alkuvuosina huimasti. Aseman lähelle valmistui kaupungintalo ja sen ympäristöön virastotaloja. Suvelaan rakentui Suomen suurimpia betonilähiöitä. Lindholmin sahan toiminta hiipui ja 1980-luvulla tälle sahan suurelle tontille valmistui useita suuria toimistotaloja. | ||||
|
27.01.2021 12:13 | Ossi Rosten | ||
| No nyt on raideyhteyden lisäksi purettu nettisivuyhteyskin, linkki ohjaa www.nordzucker.com.. Mutta, aiheeseen: Ei tainnu junalla jurtti juosta... | ||||
|
|
27.01.2021 12:03 | Erkki Nuutio | ||
| N88 lienee kyseessä. Onko se kolmas Mattson ylittämässä rataa ohitettuaan puomit? Nuo kaksi Mattsonia saatoin neljässä minuutissa pistehitsata kokoon (en ihan yksin, silti hikinen paskahomma) kesällä 1969 Göteborgissa Torslandan tehtaalla (jos ovat tuolta vuodelta). Työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus Torslandassa taisi silloin olla 3 kk. Siksi Volvo perusti Etelä-Ruotsiin tehtaan, jossa ei ollut liukuhihnoja. Ei lyönyt leiville. | ||||
|
|
27.01.2021 11:55 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kasipari-Volvo näyttäisi olevan. | ||||
|
|
27.01.2021 10:55 | Lauri Rantala | ||
| tuossa linkatussa kuvassa on portti, jossa on liikuteltavat puskimet ja rataverkkojen raja. VR:n kalustolla ei ole mitään asiaan portin toiselle puolelle eikä toistepäin. | ||||
|
|
27.01.2021 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei voi palauttaa Ässää Ärrälle...? Heko heko! | ||||
|
|
27.01.2021 10:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuorkki on Volvo, mutta onko se N88? Huomatkaa puiset ajojohtopylväät. Kuvassa myös kolme Mattssonnia. | ||||
|
27.01.2021 10:29 | Kimmo Huhta | ||
| Enpä ajatellutkaan, että tämä kuvassa oleva juna olisi sellaisenaan etelään kääntynyt. Aprikoin sitä, että taaimmaiset Hhn-vaunut ovat hypoteesini mukaan voineet jäädä tästä Haapajärven ratapihalle ja jatkaa myöhemmin 4302:lla. | ||||
|
|
27.01.2021 10:11 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Ylivieska-Jyväskylä-tavarajunassa ei varmaankaan olisi veturina Tr1. Ainakin 1964 ajettiin ko. juna Vv15-veturilla. | ||||
|
|
27.01.2021 09:52 | Kimmo Huhta | ||
| Kyllä 1974 vielä oli periaatteessa päivittäinen junapari 6955/4302. Aikataulujen valossa liikenne supistui vasta 27.5.1979 alkaen Jy-Pp-järjestelijään. | ||||
|
Kuvasarja: Replika-vaunun rakentaminen |
27.01.2021 08:38 | Marko Laine | ||
| Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleenrakennus | ||||
|
27.01.2021 08:37 | Marko Laine | ||
| Kyllä, tämä on toinen replika ja ulkoasun lisäksi tehty myös sisältä JR:n matkustajavaunuja tyyliin. Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleenrakennus | ||||
|
27.01.2021 08:32 | Jouni Hytönen | ||
| Loppuopastimet palavat oikealla, joten mummo nousee kyytiin kulkusuunnassa ensimmäisestä ovesta. ;) Sytyttelisikö joku uunia kuvan ulkopuolella vasemmalla? Moottoripää pysyisi varmaan lämpimänä paremmin, vaikka ovia availtaisiinkin. | ||||
|
27.01.2021 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johdonvetojuna 1:n vaunut: (JVV-1 oli vuodelta 1966) BG 040051 ex CEi 2544 vuodelta 1926 BG 040052 ex CEi 2558 vuodelta 1929 BG 040053 ex CEi 2592 vuodelta 1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 vuodelta 1934. Kaksi viimeksi mainittua vaunua oli entisiä "mulatteja" ja tämä johdonvetojuna hylättiin vuonna 1982. Kelavaununa oli ollut BOk 070'648, kuten kuvasta näkyy. Teleinä JVV-1:ssä oli A7 liukulaakereilla. |
||||
|
27.01.2021 07:55 | Antero Airola | ||
| Disentisissä, missä hammaskisko-osuudet päättyvät vaihtuu veturi todellakin Rhätische Bahnin veturiin. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 05:47 | Kari Haapakangas | ||
| Oulaisissa on tosiaan yksi, samoin Otanmäellä. | ||||
|
27.01.2021 03:02 | Tauno Hermola | ||
| Wikipedian mukaan Humppilan kunta osti ym. rakennukset, kai myös maapohjan. | ||||
|
27.01.2021 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2. Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937. Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja. |
||||
|
27.01.2021 01:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti arkkitehtuurikilpailun vaatimuksissa on määritelty rakennuksen muoto hyvinkin tarkkaan, kellotornin sijaintia ja korkeutta myöten! | ||||
|
|
27.01.2021 00:22 | Roope Prusila | ||
| Tässä kyllä taidettiin enempi hakea sitä kuvaa, jossa Dv12 rysäyttänyt siltaan ja näkyy miten ottanut vauriota. Laurin linkkaama kuva ei palvele asiaa mitenkään. | ||||
|
27.01.2021 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoista "taiteilijan vapautta" on käytetty myös noissa merinnöissä. "Kanassa" nuo merkinnät taisivat olla alekkain (sarja/nopeus). | ||||
|
26.01.2021 23:59 | John Lindroth | ||
| Eräs tuntemani vet.kuljrettaja Pasilasta osti uuden Mosse Eliten mukana tulleen Caviar purkin kera ja sanoi "joka Mossen ostaa se myös Mossen pitää". aika Mossen haluttavuden suhteen on nyt muuttunut .Piti myös avaimen aina valmiina virtalukossa ja ovet lukitsemattomina,kenellekään Mosse parka ei silloin kelvannut! Eli lause Mossen pidettävyydestä todisti itsensä! | ||||
|
|
26.01.2021 23:38 | John Lindroth | ||
| Kiitos Petrille tarkentavista tiedoista! | ||||
|
|
26.01.2021 23:19 | Petri Nummijoki | ||
| Alkupään Dr12-vetureissa ei voinut käyttää yli 100 km/h ajettaessa sähköisen voimansiirron puolesta täyttä tehoa, kun taas Hr1 on ainakin teoriassa parhaimmillaan vasta noin 100 km/h paikkeilla ja ehkä vähän yli. 100-110 km/h välillä on siten nopeusalue, jossa ainakin hyväkulkuisen Hr1:n kuuluukin olla suorituskykyisempi. Toisaalta lähtökiihtyvyydessä Hr1 jäänee selvästi toiseksi. Utin suoralla tehdyissä kokeissa Dr12 siirtyi pysähdyksestä 4 km:n päähän 40-akselisella 359,25 t painavalla junalla ajassa 3 min 40,4 s. Saksalaisten 03 käytti kokeessa 203 t painavalla junalla saman ajan samalle matkalle. 0-40 km/h meni Dr12-veturilla 80-akselisella 716,2 t painavalla junallakin yhtä hyvin, kuin 03:lla 203 tonnin junalla. Hr1 lienee suoritukseltaan lähellä 03:sta. Kuvan juna painaa arviolta yli 800 t eikä oikein Hr1:n junasta menisi. Sallitut junapainot olivat Hr1:lle 560-705 t radan noususuhteista ja kelistä riippuen. Näistäkin 600-700 t junat oli tarkoitettu hitaille 60-70 km/h perusnopeuksille, joita ei raskaskiskotteisilla radoilla 60-luvulle ehdittäessä suosittu enää monellakaan pikajunalla. | ||||
|
|
26.01.2021 23:11 | Harri Pesonen | ||
| Mummolla pörähtänyt hätä pieru kun lättä kerkes melkein männä ohitte :D | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 23:07 | Alex Chudoba | ||
| Pasilassa ollut Hv3 998 on nykyään Haapamäellä. Keravan Hv3 781 ei ole ollut muistomerkkinä kuin Keravalla. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 23:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se Hv3 joka ennen oli Pasilassa Rauhanaseman vieressä sama joka nykyisin on Keravalla? | ||||