Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.01.2021 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsiksi: "Invaliditet", erään sikäläisen tytön kertoman mukaan. | ||||
|
22.01.2021 18:37 | Jukka Viitala | ||
| Kuinkahan monta Norttimainos-varianttia noissa on ollut? Mieleenpainuvin oli Nortti on täyttä tupakkaa, mutta tuosta puuttuu ON. Vihreen "menttolinortin" aikaan noissa luki North State... Wanhassa Kutkassa luki, että "Miehet jotka yskivät, tietävät, että Nortti on täyttä tupakkaa" |
||||
|
22.01.2021 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, minun nähdäkseni aluskehyksen kantavuus oli yksi tärkeä syy siihen, miksi Masseja oli eri kokoisia. Niitähän rakennettiin muinaistakin muinaisempien vaunujen aluskehyksille. | ||||
|
22.01.2021 18:22 | Jukka Viitala | ||
| 70-luvulla mua motivoitiin Kaipiaisten sukulaisreissuille sillä, että pääsin kiipeilemään vetureissa ja pääsin. Faijalla oli joku ratavaltion yleisavain ja sillä mentiin. Mieleenpainuvaa oli myös junakohtaus saariasemalla, kun ajoviima puski joka suunnasta, sitä ennen olin päässyt maistamaan junan hönkäystä vain Hämeenlinnassa, kun joku EP veti täysillä kolmosraidetta. | ||||
|
22.01.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, zoomasin kuvaa ja sain merkintöjä selville tämän verran: 40592 Ffm (Ffm lienee kotiasema Frankfurt - am - Main) C4ymg (sarjamerkki, C = III luokan istumavaunu, 4 = akseliluku, y = Eilzug-vaunu avo-osastoilla, m= pit. yli 24 m, g = y:n tai ü:n yhteydessä tarkoittaa kumikaulusylimenosuojuksia). 36,8 t (vaunun taarapaino) 84 Pl (vaiko 64 Pl, ei saa selvää) 26,40 m (vaunun koko pituus) Hikptr (jarrulaite, lienee eräs Hildebrandt - Knorrin versio) P 43 t G 32 t (ovat ilmeisesti jarrupainoja) Tiedot kirjasesta Märklin und ihr großes Vorbild, painatusvuosi ilmeisesti 1983. |
||||
|
|
22.01.2021 18:11 | Jukka Viitala | ||
| Mikä määritti Mas kuorman? Kuvassa olevissa on korkea kaulus ja varmaan 12,7 motin tilavuus, mutta vaunua oli myös ilman kaulusta jollain 6-7,5 tilavuudella. Meillä oli JuHan junassa erikokoisia sekaisin ja homma vaati hiukan ammattitaitoa, että sai vaunut purkamaan katkeamatonta vanaa. | ||||
|
|
22.01.2021 18:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvanoton aikana Vammalan lyhenne oli vielä Vala :) | ||||
|
22.01.2021 17:59 | Oula Ahlholm | ||
| Miksi Puukori meni Ouluun? | ||||
|
|
22.01.2021 17:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko, Reino, mahdollista saada osasuurennosta vaunun merkinnöistä? Kahden vasemman sivuikkunan vieressä, 40592 ym. | ||||
|
22.01.2021 17:52 | Mikko Herpman | ||
| Katsoin pikaisesti kännykän näytöltä ja tuli elävästi mieleen romulättien letkat Pieksämäellä... Onneksi ei ollutkaan. | ||||
|
22.01.2021 17:52 | Jukka Viitala | ||
| Sorastettiin Poitsilan ja Hillon ratapihoja noilla kaatoihmeillä -84. Junassa oli 8 kaatovaunua ja niiden keskellä avovaunu, jossa volkkarin koneella toimiva genu. Pari ekaa keikkaa meni sujuvasti Tka-kuskien opittua oikean ajovauhdin, mutta sen jälkeen volkkari porsi ja vaunuja tunkattiin käsipelillä, mikä johti jumalattomaan sorakasaan korin kallistuspaikalla ja muutaman vaihteen tukkeutumiseen, kun letkaa tuupattiin vauhdilla ja tavaraa tuli loputtomiin. Käsipelillä piti tunkata myös alaspäin, koska nostosylinterissä oli joku letkunrikkoventtiili. Aika pian tuon jälkeen paikalle tuli Mas-letka, jonka sivuränneistä sora valui kuin unelma ja Ttk sai levitettyä sorat. Sen jälkeen kerättiin kuukausi kiviä, kun joku urpo oli tilannut välppäämätöntä soraa ja ratapihalla ei sais olla yli 35 mm kamaa, ettei jarrumiesten nilkat nyrjähdä, kun hyppivät alas. |
||||
|
22.01.2021 17:25 | Jukka Viitala | ||
| Lohjalla poltetaan vieläkin kalkkia, Tytyrissä ja Kirkniemen paperitehtaalla. Jälkimmäisen kivi tuodaan ekologisesti Norjasta. N+1 kertaa Virkkalan ja Inkoon väliä sahanneena olen miettinyt tien linjausta, se on liian suora alueen maantieksi, olisiko Kalkkipetteri painanut peukalonsa karttoihin jatkaakseen kalkkirataa satamaan? Kalkin poltto ei ole oikein myötätuulessa nykyään, kalkkikivestä kolmasosa on hiilidioksidia, eli Paraisten sementtiuunin käyttämästä miljoonasta kalkkikivitonnista 300000 tonnia poistuu savupiipusta polttoaineen hiilidioksidin jatkona. Poltettu kalkki sitoo ajan kanssa hiilidioksidin takaisin, mutta sementissä kalkki osallistuu silikaattireaktioon ja hiilidioksidi jää ilmakehään. Omana maalaisjärjettömänä ajatuksena kysynkin, että miksi betonia ei tehdä kalkkipohjaisella sideaineella sementin sijaan? |
||||
|
22.01.2021 16:55 | Jukka Viitala | ||
| Haminalaisten piti poistua viimeisestä iltajunasta Kyminlinnassa, jos juna oli myöhässä ja mieli teki viimeiseen vilkkaaseen. Aikataulun mukaan juna oli Kotkassa niin, että asemalta ehti just pysäkille ja onnikka ei odotellut. Onneksi Kyminlinnan bussipysäkki oli miltei vastapäätä, jos ylitti radan sakon uhalla. | ||||
|
22.01.2021 16:53 | Marko Laine | ||
| Päätykaiteet on tehty esikuvan mukaisesti putkiliitoksilla, koska 1800-luvun lopussa ei hitsausta vielä tällaisissa rakenteissa käytetty. | ||||
|
22.01.2021 16:49 | Jukka Viitala | ||
| Eikös näitä hakasia pitänyt olla 2, jos perässä oli tölkkijuna? Turvallisuuden maksimointia. | ||||
|
22.01.2021 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jukka täsmennyksestä, päivitin saman tien kuvatekstinkin... | ||||
|
|
22.01.2021 16:42 | Jukka Viitala | ||
| Lada on koriltaan 1300, mistä kielii 4 ilmanottoaukkoa puskurin ja maskin välissä. Kyseistä elintasomallia myytiin meillä myös 1200-koneisena mallinimellä 1200 L. Sivusta katsottuna 1200- ja 1200 L/1300- mallit erotti C-pilarin ilmanpoistoritilästä, jota orkkis-Fiat 124:ssa ei ollut. Perus1200:ssa oli loppuun asti (1979 tjsp) puskurin pystykävyt eikä puskurissa ollut veivin aukon peittävää kumilistaa. | ||||
|
22.01.2021 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö kuvasta tunnistamaan taksiaseman vieressä olevia takseja? | ||||
|
|
22.01.2021 16:30 | Jukka Viitala | ||
| Kaiteiden liitoksista tulee mieleen lyhenne LVI... | ||||
|
22.01.2021 16:30 | Samuli Rinne | ||
| Pitäisin hintaa jopa edullisena hienoon tulokseen nähden. Hatunnoston arvoinen ja rohkaiseva projekti kaiken kaikkiaan. Onko talkootuntien määrästä arviota? | ||||
|
|
22.01.2021 16:18 | Jukka Viitala | ||
| R8 rellunpippana on ilmeisesti legendaarinen Gordini päätellen matalasta alustasta ja leveästä kylkiraidasta. 404-504 -mallien hyvät ominaisuudet hukkuivat aikoinaan ranskanrapeiden ruosteherkkyyteen, tekniikka oli pomminvarmaa ja kulku mahtavaa, takapenkkiläisiä oli muistettu hiljaisella matoperällä. Maalaisten auto, noita sai jonkun traktorin kylkiäisenä puoli-ilmaiseksi. |
||||
|
22.01.2021 16:16 | Pertti Miettinen | ||
| Löysin Porin ratapihan liikennöimissäännön vuodelta 1974. Siinä tuo raide 3 jolla puukoriset vaunut ovat, on yhdistetty myös vaihteella nro 87 raiteeseen 4.kuvasta ei erotu tuo raiden raiteeseen 4. Onko tullut kuvan ottamisen jälkeen vasta tuo raide? | ||||
|
22.01.2021 16:13 | Seppo Rahja | ||
| Tackar och pockar! | ||||
|
|
22.01.2021 15:50 | Marko Nyby | ||
| Mitenkäs aikalaiset muistavat Peugeot 404:n ajo-, kulku- ja kuljetusominaisuudet sekä teknisen luotettavuuden verrattuna muuhun senaikaiseen tarjontaan? | ||||
|
|
22.01.2021 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa oikealla ranskalaisvalmisteinen takamoottori-ihmeauto Renault R8 tai R10. Viritettynä malli kunnostautui kilparadoilla. | ||||
|
22.01.2021 15:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, yleinen asematalojen maalausbuumi alkoi tuolloin, kuten sanoit. Nuhraantunut maalarinvalkoinen asemataloisssa ei juurikaan parantanut Valtionrautateiden imagoa. | ||||
|
|
22.01.2021 14:56 | Marko Laine | ||
| Ovien, penkkien, ikkunoiden ja ikkunankehysten valmistaminen, torpedotuulettimien valaminen, rungon hiekkapuhallus ja maalaus sekä päätysiltojen metalliverkkojen punominen on teetetty ulkopuolisilla toimijoilla. Korirakenteet ja sisäpuoliset asennukset on tehty kokonaan talkootyönä. Hintaa kaikkinensa tällaiselle projektille kertyy runsaat 40 000 euroa. | ||||
|
|
22.01.2021 14:35 | Ossi Rosten | ||
| Erittäin! | ||||
|
|
22.01.2021 14:35 | Ossi Rosten | ||
| Tuo kuva kyllä kertoo täydellisesti vallitsevista olosuhteista! | ||||
|
|
22.01.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus on tässä vielä valkoinen. Nykyinen sininen väritys ilmestyi 1970-luvun loppupuolella. | ||||
|
|
22.01.2021 13:39 | Jukka Martio | ||
| Hyvää huumoria Rasmukselta, kun pahoittelee näin erinomaisen kuvan kohdalla heikkoa laatua. Kuvassa ovat sävyt, sommittelu, aihe jne. kaikki kohdallaan. | ||||
|
|
22.01.2021 13:16 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
22.01.2021 12:51 | Kari Kuusela | ||
| Kuinka paljon tällainen vaunu tulee maksamaan? Talkootyöstä ja ilmaisesta rungosta / teleistä huolimatta työtä ja tarvikkeita on varmaankin täytynyt ostaa huomattavia määriä. Penkkejä, ovia ja ikkunoita tuskin on valmistettu Minkiöllä? | ||||
|
22.01.2021 12:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Ilmeisesti Lahnaslammen vaunuja tuossa lumisella raiteella oikealla? | ||||
|
22.01.2021 12:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Todennäköisesti. Ja tyhjät pöntöt edessä, täydet niiden takana. | ||||
|
|
22.01.2021 12:25 | Hannu Peltola | ||
| Ärkkäri on tässä vielä ilmeisesti alkuperäisessä muodossaan. Rakennusta laajennettiin pariinkin otteeseen ja jossain vaiheessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa rakennettiin nykyinen huomattavasti suurempi kioskirakennus. Taustalla näkyvä punainen talo oli Suomen kaikkien aikojen kuuluisimman poliisikoiran Lexin kotitalo ( https://www.facebook.com/Poliisikoira-Lex-103409473065447/ ) Lex oli äärettömän kiltti ja mukava turre meille Kökkelin lapsille, mutta työtehtävissä pelottava. Rellun päällä näkyvä keltainen kuutio oli Kauklahden taksiasema ja sen vieressä näkyy tässäkin kuvassa takseja. En enää muista taksikuskin nimeä, joka vuosikausia hoiti taksitehtäviä vaaleansinisellä Peugeot 404:llä. | ||||
|
22.01.2021 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta minulle vasta selvisi, missä kohtaa tämä vesitorni on Kökkelissä ollut! Tämä oli purettu jo 1970, kun muutimme Kauklahteen. Vasemmalla näkyvä mineeriittipintainen talli purettiin joko keväällä 1971 tai 1972. Muistan, miten sen sisältä ajettiin ulos pieni keltainen työkone (eli todennäköisesti pieni tukemiskone) ja sen jälkeen talli purettiin ihan muutaman päivän aikana. Oliko tässä vesitornin takana useampiakin raiteita? Onko kenelläkään tallessa ratapihakaaviota Kökkelistä esim. 1960-luvun alusta ja siltä ajalta, kun sähköistys alkoi valmistua? |
||||
|
22.01.2021 12:13 | Hannu Peltola | ||
| Tässä oli jo tuolloin Kuusankosken tehtaat. Raide oli varsin säännöllisesti käytössä, JK-juna tiputti tälle raiteelle vaunuja hyvinkin 2-3 kertaa viikossa pitkin 1970- ja 1980-lukua. | ||||
|
Kuvasarja: Kauklahden asema silloin ennen |
22.01.2021 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa tästä kuvasarjasta, se tuli yllättäin ja iski todella hyvin! Asuin Kauklahdessa aivan pikkupojasta armeijan käyneeseen nuoreen mieheen saakka ja minulla rautatieharrastus käynnistyi juuri näissä maisemissa. Muutimme Kauklahteen loppuvuonna 1970 ja minulla on ensimmäisiä rautatiemuistoja alkuvuodesta 1971 Kauklahden asemalla järjestelytöitä tehnyt tavarajuna, jossa oli mukana iloisen keltainen vaunu (eli varmaankin Kirkkonummen JK-juna, jossa on ollut mukana Po). Jos sinulla on lisää kuvia Kökkelistä, julkaise niitä ihmeessä mukaan tähän sarjaan! | ||||
|
22.01.2021 12:05 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! Ja suuri häpeä Suomelle ja sen joukkoliikenteelle. | ||||
|
22.01.2021 11:49 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt kun tuli toisen kuvan yhteydessä (ks. https://www.vaunut.org/kuva/145046?a=1 ) paneuduttua noihin Alsthom-vetureiden sähkömaailmaan, niin täsmennetään vielä tuota Dr13-veturia käsittelevää asiaa. Ilmeisesti muutos 25 kV 50 Hz - järjestelmään olisi ollut (ainakin teoriassa) mahdollinen. Muutos olisi tietenkin ollut suuri, ehkä niin kalliskin että kannattavuusraja ei olisi täyttynyt. Ei varsinkaan Suomessa, Dr13-veturit eivät enää olleet uusia kun sähköveto alkoi meillä saavuttaa sellaista laajuutta, että lisää vetovoimaa alettiin tarvita. Joku muu kaivakoon tarkemmat yksityiskohdat vanhoista suttuisista ranskankielisistä piirikaaviosta&spekseistä. Ne ovat selkeitä eivätkä saata lukijaansa häpnaadin valtaan: ...(1) Transformateur Principal... (2) Résistance ...(3) Phase-terre... (4) Moteur... (5) Court-circuit... (6) Fumée... (7) Incendie... |
||||
|
22.01.2021 11:31 | Miitre Timonen | ||
| Ainakin kesällä oli pystyssä :) | ||||
|
22.01.2021 10:08 | Mikko Otava | ||
| Kyljessä lukee Ferrocarril del Sureste, eli Mexikosta löytyy. Googlesta löytyy aika monta kuvaa tästä yksilöstä. https://www.google.com/search?q=ferrocarril+del+sureste+linke&tbm=isch |
||||
|
22.01.2021 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää palvelua VR:ltä. | ||||
|
22.01.2021 09:06 | Jussi Tepponen | ||
| Ikkunat ovat olleet jäässä ja niitä on putsattu tumpulla. Ilmeisesti auran kamiina ei ole lämmittänyt tarpeeksi sisätiloja tai siinä ei edes ole tulta. Jos kuva on otettu 20.1. on lämpötila ollut +1 — -3 °C ja jos kuvauspäivä on ollut 28.1. lämpötila on ollut -6 °C. | ||||
|
|
22.01.2021 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Näkyy Kauklahdessa olevan pari Gd -tyyppistä virkatarvevaunua ja jokin työkonekin Ajovalot näkyvät aivan kuvan oikeassa laidassa.... | ||||
|
|
22.01.2021 08:43 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eiköhän tämän vaunun ostaja ole kuitenkin Meksikossa, aivan kuten Reinon aiemmassa vastaavassa kuvassa todetaan: https://vaunut.org/kuva/129844 | ||||
|
|
22.01.2021 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun kyljessä, tummassa kaistassa lukee: "Tabasco". Nokassa olevan kotkantapaisen muodosta voisi päätellä junan olevan tilattu Espanjaan...? Salzgitter? Olisiko valmistaja Linke - Hofmann? | ||||
|
|
21.01.2021 23:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuttu HKL-fontti numeroissa? | ||||
|
|
21.01.2021 23:49 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos E.P. lisätiedoista. Mainittu Resiina 3/80 puuttuu hyllystäni, kuten valtaosa ajalta ennen 1986. | ||||
|
|
21.01.2021 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| 1970-luvun alkupuolella olin Ri:n päiv.vuorossa ka:na. Näitä elukkavaunuja liikkui vielä jonkin verran. Pyrkimyksenä oli poimia joukosta saattajalliset vaunut r.30 etelä-päähän, josta oli lyhyt matka täydentämään vesivarastoja. | ||||