Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2021 10:56 | Kari Haapakangas | ||
| Tähtelä ei ollut läheisin henkilöliikenteelle avattu liikennepaikka. Se kunnia menee Tyriksen seisakkeelle. Tyriksestä pystyi tosin matkustamaan vain yhteen suuntaan. | ||||
|
|
05.01.2021 10:21 | Erkki Nuutio | ||
| En minä noita aikoja muista, mutta Radan varrella -kirja kirjasi ne ylös. Paha veli venäläinen oli Päivölässä vartioimassa Kalasnikovin kanssa 1944-1956. Tähtelä on suomalaisten puolen raja-asema ja Porkkalan tunnelin suuaukko. |
||||
|
05.01.2021 10:04 | Erkki Nuutio | ||
| Ainoa ja suositeltavakin kirja yhteenvetokirja siihenastisista VR:n moottorivetureista ja rata-autoista on Eonsuu - Honkanen - Pölhö : Suomen veturit osa 2 Moottorikalusto (Elokuvamaailma/Gummerus, 1995, A4 128 s.). Painos on myyty, enkä tiedä onko uudistettua kirjaa tulossa. Kuvahaulla näiltä sivuilla määritteillä Vv15, Vv16, Dv15 ja Dv16 löytyy kommenttitietoa näistä vetureista. Niinkuin aina, tietoa on wikissäkin, esimerkiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Dv15 |
||||
|
05.01.2021 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Onnittelut täysosumasta! | ||||
|
05.01.2021 09:46 | Kari Haapakangas | ||
| Saksalaisten huumorintaju on tunnetusti rajallinen, ja Timon kommentti saisi vallankin viranomaisten huumorintajun katoamaan täysin ;) | ||||
|
05.01.2021 09:25 | Jan Jahkola | ||
| Hauska keksintö asentaa leikkipuistoon vanhoja radan merkkejä. Sinänsä erikoista että tämä on ylipäätään ollut mahdollista nykypäivänä. | ||||
|
|
05.01.2021 09:05 | Timo Salo | ||
| Jawohl mein Fuehrer! | ||||
|
05.01.2021 09:00 | Timo Salo | ||
| Kelit näyttää olleen yhtä hienot tuolloin, kun tänäpä... Eikun kuvan innoittamana ulkoilemaan! | ||||
|
05.01.2021 08:57 | Jan Jahkola | ||
| Hieno muistomerkki. | ||||
|
|
05.01.2021 08:47 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä maassa on aivan liikaa Päivölä -nimisiä karttakohteita, mutta kunhan sai niksautettua aivot oikeille jengoille, niin löytyhän se vähän ensi pohdintaa poikkeavalta suunnalta. | ||||
|
|
05.01.2021 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Vanha raja-asema, jonka kohdalla muutaman vuoden päästä liikenne siirtyi kulkemaan uutta linjausta.... Mutta nuoremmille (tai miksei vanhemmillekin) pieni rautatiehistorian pohdinta: Mikä oli tämän raja-asemaparin toinen asema? Entä oliko se rajan läheisin henkilöliikenteelle avattu liikennepaikka? |
||||
|
05.01.2021 06:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mäntymäellä enää 9 harrastusvuotta jäljellä? | ||||
|
05.01.2021 04:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kehystetty "P" on yksityisvaunun tunnus. Siirtosanka on aika vekkulin mallinen. Säiliön päädyssä oleva kaksiosainen vaalea kärki-alaspäin-kuvio tarkoittaa: tavarajunan paineilmajarru, joka ei kaikilta osin vastaa kansainvälisen liikenteen asettamia vaatimuksia. "Flüssigkeiten"-sanan kirjoitusasun mukaan ß-kirjaimen käytöstä on omat määräyksensä: vokaalien välissä, kun sitä edeltää pitkä vokaali tai diftongi, sekä sanan lopussa. |
||||
|
05.01.2021 02:16 | Lari Åhman | ||
| Hieno on kaikinpuolin, komeasti kaartaa. | ||||
|
05.01.2021 00:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaihtotyö 6706. | ||||
|
04.01.2021 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, kyllähän sitä piisaa :) | ||||
|
|
04.01.2021 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai täällä on tämmöinenkin. | ||||
|
|
04.01.2021 23:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikäköhän mahtaa olla vaunun sarjatunnus? | ||||
|
|
04.01.2021 23:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
04.01.2021 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, alkuperäiset telit on levitetty näissä ja isosiskoissa C36-7i:ssä. Nämä molemmat ovat EU-hyväksyttyjä eli niillä voisi ajaa myös Suomessa! | ||||
|
|
04.01.2021 22:47 | Dennis Rolin | ||
| Kuva otettu isovanhempieni pihalta ja puut ovat isoisäni istuttamia. Nykyään vastaava kuva ei onnistuisi koska puut ovat kasvaneet sen verran. Jään odottamaan jos joku harrastaja täältäpäin osaisi kertoa enemmän itse junasta. Kiitos Erkki veturityypin tiedoista. |
||||
|
04.01.2021 22:04 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunussa ei ole minkäänlaisia jarrulaitteita. Edes läpimenevää jarrujohtoa ei ole, mutta letkukytkinten lepokoukut ovat kyllä tallella molemmissa päissä. Jotain on siis jäänyt matkan varrelle, joko entiseen karumpaan teollisuuselämään tai oikovaan konservointiin. Mitenkähän se pysynee paikallaan tuossa (hieman kuperalla) raiteenpätkällään? Lieköhän akselipoksit valettu täyteen betonia? Vai onkohan tuolla takapuolella (tässä kuvassa piilossa) jonkinlaiset topparit, vaikkapa kiskoon hitsattuina? Huomiota kiinnittää tuo pohjaventtiiliin yhdistetty pituussuuntainen putki. Olisikohan niin, että tuo vaunu on joskus ollut osa vakituista runkoa, johon oli rakennettu läpimenevä tyhjennyslinja, vaunuvälit yhdistetty tietysti letkuilla? Siinä tapauksessa, se varmasti oli palvellut vain tehtaan sisäisissä siirroissa, menemättä yleiselle rataverkolle. Tyhjenettäessä kätevää, vain yksi purkuletku kiinni ja hanat auki. Mutta, yleisen verkon junassa, hyvin vaarallista. Sisäisen siirron hitaassa käytössä jopa jarruttomuus olisi mahdollista, ainakin välivaununa ollessa. |
||||
|
|
04.01.2021 21:59 | Hannu Peltola | ||
| Alies Verboten? | ||||
|
|
04.01.2021 21:40 | Heikki Jalonen | ||
| Mitä käskyjen ja määräysten antamiseen tulee: Saksa on niissä asioissa pätevä kieli. Tuo suomenkielinen ohje lähentelee pituudeltaan kompaktia novellia, ainakin jos sitä vertaa saksankieliseen käskytykseen... | ||||
|
|
04.01.2021 21:38 | Joona Kärkkäinen | ||
| Luultavasti alkuperäiset telit on levennetty. | ||||
|
04.01.2021 20:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Olisipa tämä MIBA:n kirja hyllyssä niin voisi luntata tarkemmat tiedot vaunusta! https://shop.vgbahn.info/media/pdf/Musterseiten/15088135_GW7.pdf | ||||
|
04.01.2021 20:20 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko siis käytössä kulkuaikasuojastus eli 10 min väliajalla sai olla kaksi junaa samallakin junanlähetysvälillä? Vai perustettiinko tarvittaessa puhelinvartiopaikkoja niin paljon, että väli ei missään vaiheessa ollut enempää, mitä juna kulki 10 min aikana? | ||||
|
|
04.01.2021 20:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| ČME3-pohjat tuskin kovin nopeasti tulevat loppumaan, mutta on silti eduksi, että modernisointiin soveltuvia pohjia löytyy myös Atlantin takaa yli 1000 kappaleen sarja. Mistä ihmeestä noiden C30-vetureiden leveäraidetelit olivat peräisin? Ovatko ihan alusta asti Baltiassa juuri tuota veturisarjaa varten tehtyä uudistuotantoa? | ||||
|
|
04.01.2021 20:10 | Hannu Lehikoinen | ||
| Aikataulu oli tehty Hv3:lle suurimmalla nopeudella 80 km/h ja perusnopeudella 64 km/h. Olisiko A100:n paino rajoittanut sn:ää? | ||||
|
|
04.01.2021 19:49 | Hannu Lehikoinen | ||
| Junan perällä ovat vaunut A100 ja A90. Vapaussoturi ja ylikonduktööri Johannes Mälkönen kertoo elämänkerrassaan "Viimeisellä rajalla" myös tästä junasta, johon hänet oli hälytetty kesken kesälomansa venäjän taitoisena ja venäläisten kanssa töitä tehneenä. Kirjassa on jopa junan aikataulu ja sen mukaan vieraat nousivat junaan Jämsänkoskelta. Juna oli BH 4, lähtöaika Jämsänkoskelta 20:30 ja tuloaika Tampereelle 22:40. Ainoa pysähdys oli Orivedellä 21:46-21:50. Mälkönen oli kertomansa mukaan sopinut pysähdyksen venytettäväksi 6 minuutilla vieraiden suuren suosion johdosta. Aikataulussa on mm. maininnat "Kaikki muut junat väistävät" ja "Liikennepaikat sivuutettava suorinta kulkutietä käyttäen." Vaunustosta oli irrotettu Jämsänkoskella vaunu A80, joka vedettiin toisella veturilla n. 10 min tämän junan edellä Tampereelle "turvallista kulkua varmistaen". Kiitos muuten Esa vinkistä tuon kirjan suhteen! Erittäin mielenkiintoinen muistelmateos poikkeuksellisen monipuolisesta rautatieurasta. |
||||
|
|
04.01.2021 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva, kiitojunarunko höyryveturin vedettävänä! Zoomattuani kuvaa, Hannun huomio keskiovellisesta vaunusta täsmää, kyseessä lienee Eis ja vielä uudempaa sarjaa. |
||||
|
|
04.01.2021 18:12 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunussa on sekapyöräkerrat: lähempänä kuvaajaa saksalaismallisen oloinen laakeriboksi ja kauempana tyypilinen VR:n 130R-laakeripesä. Säiliön kyljessä näkyisi olevan otsikon SF alla ohjeita Suomen-yhdysliikennettä varten. | ||||
|
04.01.2021 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Ihailen nuorten harrastajien nopealiikkeisyyttä. Jo klo 13:een mennessä on saatu lisättyä galleriaan näinkin hämärään aikaan vuodesta kuvien lisäämispäivältä tämänkin verran pitkän matkan päässä toisistaan olevia kuvia, eli tämä Höllön kuva ja sitten Rajamäen kuva. | ||||
|
|
04.01.2021 16:28 | Hannu Peltola | ||
| Kun kuvaa suurentaa reilusti, veturin numeroksi voi hyvällä mielikuvituksella tulkita nimenomaan 781:n. Samoin SKS:n huomio on minusta oikea, kiitojunarungon jälkeen on kaksi puuvaunua, joista etummaisessa on keskisisäänkäynti. | ||||
|
|
04.01.2021 16:17 | Timo Saha | ||
| Hieno talvinen kuva. Jopa vähän kevättalvinen tunnellma. | ||||
|
|
04.01.2021 16:03 | John Lindroth | ||
| Tarkistin jonkin verran noita Eljaksen mainitsemia Tampereen varikon HV numeroita kuvissa, joita täällä on saatavilla, ja ainoana suurella valonheittäjällä varmistui HV3 numero 781. | ||||
|
04.01.2021 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos jollakin on vuoden 1974 kevätturisti niin voi tsekata kulkiko Vaasaan teräs vai vain puumakuuvaunuja. Mulla on kirja "Nordens Järnvägar 1974" ja siinä on kuvia Ukko-Pekan nro 1020 vetämistä junista jossa yöjunassa näyttäisi olevan helmallinen teräsvaunu hännässä, mutta on epätarkka vaunutyypin suhteen. |
||||
|
|
04.01.2021 13:11 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tuo pölisevä lumi ja lämpöväreilyt kyllä tekevät tästä erittäin hienon otoksen! ;-) | ||||
|
|
04.01.2021 13:00 | Petri Nummijoki | ||
| Kaikki CEmt-vaunut ovat varmasti ehtineet matkata dieselveturin perässä mutta höyryvetureiden perässä luultavasti vain muutama alkupään vaunu. CEmt-vaunuja valmistui vasta 1970 lähtien, joten ainoa mahdollisuus lienee Seinäjoen ja Vaasan väliltä keväällä 1974, kun Hr1-veturit 1020 ja 1021 olivat käytössä ko. rataosalla. Yöjunista P73/74 ehti olla Savon radalla höyryvetoinen 70-luvun puolelle asti mutta siihen tuskin CEmt-vaunut höyrykäytön aikaan ehtivät. Vaihtotöissä höyryveturit ovat liikutelleet CEmt-vaunuja varmasti useammallakin liikennepaikalla. Höyryveturit tositoimissa-kirjan sivulla 55 on kuva Vr5-veturista Kontiomäeltä vuonna 1971, jossa veturi liikuttelee mm. CEmt-vaunun sisältämää junarunkoa. Siten vaihtotöiden osalta höyryvetureiden ja alkupään CEmt-vaunujen yhteiskäytössä ei ole epäselvyyttä. |
||||
|
|
04.01.2021 12:55 | Teppo Niemi | ||
| Vanhan sarjan CEmt-vaunuilla teoriassa saattaisi olla mahdollista. Mutta milloin esim. Vaasaan alettiin ajamaan teräskorisilla makuuvaunuilla. Höyryvetohan loppui käytännössä Suomessa 1970- luvun puolivälin tietämillä. Entä P73 Kuopioon, ehtikö siinä olemaan vanhan sarjan CEmt-vaunuja ennen kuin kyseisen junan höyryveto päättyi. Säännöllisessä liikenteessä teräskorisia matkustajavaunuja on kyllä ollut höyryveturien vetämissä junissa. Vanhan sarjan CEmt vaunujen ja muidenkin 'höyrykauden' lopulla valmistuneiden teräskoristen vaunujen osalta pidän Oulun päivystäjiä todennäköisenä vaihtoehtona, kun pohditaan teräskorisia vaunuja ja höyryvetureita yhdessä. Eli yllä olevan perusteella yhdyn Oulan veikkaukseen. |
||||
|
|
04.01.2021 12:53 | Alex Chudoba | ||
| Nykyisin käytössä olevat CEmt-vaunut ovat valmistuneet 1979-1984, joten höyryllä niitä ei ainakaan normaalissa liikenteessä ole vedetty. Sen sijaan mm. Gfot-vaunuista löytyy yhä 1974 valmistuneita yksilöitä, joita on hyvinkin voitu vekslailla yöjunien perään myös höyryvedolla. | ||||
|
04.01.2021 12:48 | Onni Tikkala | ||
| Nuo vihreät ovien sisäpinnat löytyvät kaikista uusimman tilaussarjan Ed-vaunuista, eli numerosta 28110 ylöspäin. | ||||
|
04.01.2021 12:48 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
04.01.2021 12:40 | Oula Ahlholm | ||
| Oho. Upea kuva. | ||||
|
|
04.01.2021 12:39 | Oula Ahlholm | ||
| En yhtään tiedä, mutta veikkaus: Ei varmaan. Osa voi olla sen verran uusia vaunuja, että varmaan dieselit ovat käpälöineet. | ||||
|
|
04.01.2021 12:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin hämmentävää ajatella, että samoja vaunuja on vetänyt niin Sr3 kuin höyryveturitkin! Osaako joku viisas sanoa, onko veturin perässä oleva nimenomainen vaunu ollut joskus myös höyryn perässä? Eli käytännössä: Ovatko höyryveturit käpälöineet jokaikistä sinistä vaunua? | ||||
|
04.01.2021 12:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai Variokaan yleisesti ottaen kelvoton ollut. Se vaan vaatii erityisen hyvässä kunnossa olevan ja ratateknisesti huolellisesti suunnitellun rataverkon, kun Helsingissä on rataverkon tekniset ratkaisut todella vanhentuneita. Lisäksi Vario tarvitsisi hyvin tasaisen kaupungin ajaakseen, kun taas Helsingissä on jääkauden jälkinä todella paljon pieniä korkeusvaihteluita. Jos tasan samat ratikat olisi toimitettu vaikkapa tuonne Frankfurt/Oderiin, olisiko niillä ollut kovin suuria ongelmia? | ||||
|
|
04.01.2021 12:04 | Oula Ahlholm | ||
| Tuo ensimmäinen Ed on uusin. Siinä on vihreät ovet myös sisällä. Itsellä löytyy (heikkolaatuista) kuvamateriaalia siitä vaunusta sisältä. | ||||
|
|
04.01.2021 10:14 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin AEG-vaunun käyttöhistoriaa: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/koevaunut-300/ Frankfurt on pieni ja varaton kaupunki, josta syystä tuostakin vaunusta pidetään edelleen hyvää huolta. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
04.01.2021 10:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jussi, Vertti, Kari, Arto ja Olli! Sarja jatkuu vielä muutamalla latauksella, aika monta paikallista toimijaa vielä puuttuu! Arto: puutavaraliikennettä on mm. Virossa toimiville paperitehtaille. Muugan satamaan Tallinnan lähelle on tiivis tavaraliikenne ja palavankiven alueilla on edelleen tiivis liikenne (vaikka se onkin vähentymässä radikaalisti). Viljandiin ei ole tavaraliikennettä. |
||||
|
|
04.01.2021 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Vanha rautatiekalusto jäi Neuvostoliitossa suurin piirtein niille sijoilleen, kun käyttötarve päättyi. Vanhoja raatoja on ollut varmasti myös Virossa runsaasti, mutta ongelma on luonnollisesti ollut kunnostuksen vaatima työmäärä ja rahoitus. Minulla odottaa julkaisua kooste Haapsalun rautatiemuseosta. Vanhaa kalustoa on Virossa säästynyt varsin hyvin mm. tähän museoon, mutta kunnostusaste vaihtelee. | ||||