Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2020 22:56 | Miitre Timonen | ||
| Tuomaansilta valmistui jo 90-luvun lopussa, ja käsittääkseni rautatiesilta suljettiin vain kävelytien huonon kunnon takia. Jollain aikataululla kuvasta vasemmalle pitäisi kai tulla uusi kevyen liikenteen silta. | ||||
|
13.12.2020 22:55 | Simo Virtanen | ||
| Sopii hyvin Jyväskylään. Jyväskylän rautatieasema on yksi urbaaneimmista asemamiljöistä Suomessa. | ||||
|
13.12.2020 22:26 | Jorma Ketola | ||
| 4014 esiintyy mukavalla lappi videolla https://areena.yle.fi/1-50687758?autoplay=true | ||||
|
13.12.2020 22:06 | Teemu Tuomisto | ||
| Hieno syysaamun tunnelma kuvassa! Oikein onnistunut otos kaikin puolin. | ||||
|
13.12.2020 21:48 | Ari Virtanen | ||
| Onko se Kiskokabinetin säästynyt vaunu todistettavasti jokin näistä? Ainakin mainostavat sitä osana tätä junaa, muistaakseni peräti yksilönä jossa neuvottelut Mannerheimin ja Hitlerin kesken käytiin. | ||||
|
13.12.2020 21:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Jos on pitänyt syrjään vetää niin silloin, mutta luulisi että noita saisi pääradankin varteen jätettyä odottamaan jos tarttee. Hiitolan ratahan menee Viipurista Niiralan suuntaan. | ||||
|
13.12.2020 21:19 | Simo Virtanen | ||
| Linjaliike Ruposen bussi odottamassa matkustavaisia paljon ennen matkakeskus-sanan keksimistä. Ruponen taisi olla tuollon jo myyty Savonlinjalle - tai noilla seutuvilla tunnettu aputoiminimellä Linja-Karjala. Ruposen autoja ei suuremman maalattu Savonlinjan väreihin kun olivat ilmeisesti riittävästi konsernin väreissä. | ||||
|
|
13.12.2020 19:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Myös DR 2052:n kuvia on noissa 75-vuotissyntymäpäiväkuvissa. On siis ilmeistä että kaikki tämän kuvan kolme CIWL:in ravintolavaunua olivat käytössä vain tässä syntymäpäiväjuhlajunassa. Mahdetaanko 'Ylipäällikön juna' -kirjassa kertoa poistettiinko ne junasta heti tilaisuuden päätyttyä ja junan jatkaessa matkaa? R 2016 esitetään joskus Mannerheimin salonkivaununa tai Mannerheimin työvaununa tms. Salonkivaunuhan se ei ollut eikä se ilmeisesti milloinkaan ole ollut muussa Mannerheimin käytössä kuin 75-vuotissyntymäpäiväjuhlassa kahden muun CIWLin ravintolavaunun kanssa. |
||||
|
|
13.12.2020 19:11 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva! On niin lumeton vaunu, lienee lähtenyt lämpöisestä veturitallista matkalle. Katolla linjaradion antenni, eli nykyaika on kiirinyt jo mukaan. | ||||
|
|
13.12.2020 19:05 | Petri Sallinen | ||
| Rautatietiet sotavuosina -kirjassa on aukeaman yli vedetty kuva Mannerheimin junasta. Sen kokopano oli H7/Hv4+Cm+DR/Rk+A90+Cm+F+Git+Hit. Kuvan ulkopuolelle jää suurimmaksi osaksi vielä Hdk tai Hit. Kuva on Punkasalmelta 26.6.1941. SA-arkistosta. | ||||
|
|
13.12.2020 18:21 | Rasmus Viirre | ||
| Onhanse jos mitä niin äkkivirkistävää herätä 5:00, olla radan varrella 6:00 ja paluu aamupalalle 7:00 jälkeen YV reissuilla... Varsinkin kun kuljetaan pyörillä. ;) | ||||
|
|
13.12.2020 17:39 | Simo Toikkanen | ||
| Petrin mainitseman opuksen mukaan Mannerheimin junan vakioravintolavaununa oli DR 2052. | ||||
|
13.12.2020 17:25 | Otto Tuomainen | ||
| Yksi junayksikkö tehty https://en.wikipedia.org/wiki/Juche-class_EMU | ||||
|
|
13.12.2020 17:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä kuva photoshopattu? Tarkoitan että onko P-Korean rautateillä todella ollut tällaisia Neuvostoliiton ER200 -sarjan näköisiä junia? | ||||
|
13.12.2020 16:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Junia Kaukopäässä oli tosiaan kaksi. Ensin oli tullut Mannerheimin juna mm. kolmine CIWLin ravintolavaunuineen. Vierailupäivänä tuli presidentti Rytin juna. Kun tutkii Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiviltä otettuja SA-kuvia, on hyvä tietää, että muutamat kuvat ovat Rytin junasta. Hitlerin tulolennosta on Seuran nettisivuilla varsin asiallinen juttu, jossa kumotaan niin savupiippuun törmäämisen uhka kuin laskutelineen palava rengaskin sekä kerrotaan Immolan kentälle erikseen tuodusta raskaasta ilmatorjunnasta: https://seura.fi/ilmiot/historia/hitlerin-sokkolento-suomeen/ Ja YLE:llä on vierailusta asioita hieman täsmentävä juttu, jossa mm. kerrotaan, että Kaukopään ratapihalta olisi poistettu kaksi raidetta, jotta Mannerheimin ja Rytin junien väliin jäi vieraille tarpeeksi leveä kulkutie: https://yle.fi/uutiset/3-10362257 |
||||
|
13.12.2020 16:42 | Antti Havukainen | ||
| On. | ||||
|
13.12.2020 16:41 | Antti Havukainen | ||
| Vaikka omien kuvien mainostaminen onkin hieman moraalitonta, niin tässä kuitenkin vertailukuva reilun parin vuoden takaisesta tilanteesta: https://vaunut.org/kuva/126809. Muutoksethan tulevat edelleen jatkumaan, joten kenties parin vuoden päästä voisi olla taas uuden vertailukuvan paikka. | ||||
|
13.12.2020 16:39 | Ari Palin | ||
| Kun Jätkäsaaren raitiotiet ovat valmiit, linja 7 jatkaa kuvassa näkyvän Atlantinkadun sillan yli uudelle päätepysäkilleen Atlantinkadun varteen rakennettavaan korttelin kiertävään Kanariankadun silmukkaan. Silmukan paikka saattaa juuri ja juuri näkyä kuvan oikeassa reunassa. Atlantinkadun sillan ylittävät silloin myös linjat 8 ja 9, jotka tulevat Jätkäsaareen Crusellinsillan kautta ja käyvät kääntymässä Tyynenmerenkadun varteen rakennettavassa Bunkkerin silmukassa Länsiterminaali T1:tä vastapäätä (kuvassa on T2). Linjan 6T liikenne loppuu, sillä linjat 7 ja 9 riittänevät kattamaan keskustan ja Länsiterminaalin välisen kysynnän. | ||||
|
13.12.2020 16:24 | Ari Palin | ||
| Tulevaisuudessa linjat 8 ja 9 tulevat käyttämään kuvan oikeassa reunassa olevia pysäkkejä jatkaessaan Jätkäsaaren ympäri ja Atlantinkadun sillan yli Tyynenmerenkadun varteen rakennettavaan ns. Bunkkerin silmukkaan. Hyvä kuva nykytilanteesta! | ||||
|
|
13.12.2020 16:24 | Petri Sallinen | ||
| Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti julkaisi Immolan vierailusta kolmiosaisen juttusarjan. Jutussa taustoitetaan myös vierailun poliittisia syitä ja tilaisuuden järjestelyitä. Juttusarja on julkaistu lehdissä 4/2008, 1/2009 ja 2 2009. Jutussa on yksi kuva, jossa näkyy kaksi junaa. Myös Kaukopään alueen raiteisto on esitety karttakuvassa. https://sites.google.com/view/ilmailuhistoriallinenlehti | ||||
|
|
13.12.2020 16:14 | Ari Palin | ||
| Kuvan etualalla näkyy hyvin Veturitien tuleva linjaus kohti rantaradan ylittävää siltaa. | ||||
|
13.12.2020 16:13 | Ari Palin | ||
| Taustalla rakentuu entisen Maaliikennekeskuksen paikalle Postipuiston asuinalue. | ||||
|
13.12.2020 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnistuiko hinaus käyttämällä Sm1-2-kaluston apukytkimiä? Mitä olen itse nähnyt, niin tämän sarjan metrojunissa olisi Georg Fischer - vetokytkimet. | ||||
|
13.12.2020 15:15 | Oula Ahlholm | ||
| Samaa mieltä Rasmuksen kanssa! | ||||
|
|
13.12.2020 15:08 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa nähdä kuvaa keltuaisen sisäpuolelta! Koneen numero on 511. | ||||
|
13.12.2020 15:03 | Jyrki Längman | ||
| Juomisuhkaus... | ||||
|
13.12.2020 14:52 | Onni Tikkala | ||
| Totta tosiaan. Jos metro olisi ohittanut vain minuuttia myöhemmin, niin Sm4 olisi peittänyt näkymän ja kuvat olisivat jääneet saamatta. Aikaa ei kuitenkaan enää ollut riittävästi siihen, että olisi kannattanut alkaa vaihtaa laituria. | ||||
|
|
13.12.2020 14:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Onneksi Sm4 ei tullut juuri kriittisellä hetkellä sotkemaan kuvaussuunnitelmia. | ||||
|
13.12.2020 14:10 | Onni Tikkala | ||
| Ja siksi oikeastaan valitsinkin juuri tämän kuvan, jotta saadaan tällainen molempien kuvaajien kuvauspaikat osoittava vertailupari :) | ||||
|
13.12.2020 14:01 | Lari Åhman | ||
| Eikös sekin koskenut havupuuta? Koivuahan Venäjältä paljolti tulee, kuten tässäkin tapauksessa. | ||||
|
|
13.12.2020 14:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tarkemmin kun katsoin omaa kuvaani, niin erottuuhan siinäkin harrastajajoukkio täällä laiturilla. | ||||
|
|
13.12.2020 13:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno otos tämäkin! Meikäläisen huomioliivit erottuvat hyvin taustalla. :-) | ||||
|
13.12.2020 13:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Epäilemättä kuvaajia on "joka paikassa" tänään, on tämä sen verran erikoinen näky. | ||||
|
|
13.12.2020 13:00 | Onni Tikkala | ||
| Hienosti ovat kuva ja sommittelu onnistuneet tästäkin kuvakulmasta! Itse olin tuolla ykköslaiturilla kuvaamassa, jossa metroa ihmettelemässä oli minun lisäkseni ainakin viisi muuta kuvaajaa :) | ||||
|
|
13.12.2020 12:26 | Harry Rajala | ||
| Olen matkustanut viimeisen neljän vuoden aikana välin Peking-Pjongjang viisi kertaa ja päässyt tuossa yhteydessä tutustumaan sekä Korean Demokraattisen kuin Kiinankin makuu- ja ravintolavaunuihin. Sähköllä vedettyjä ovat junat olleet ja aikataulut pitäneet minuutilleen. Valokuvaamisesta ei ole kukaan ohjeita siellä jaellut. Tämän vuoden osalta jäi matka väliin, mutta jatkan tutustumista kun tilanne sen sallii. Suosittelen muillekkin, niin on sitten enemmän kerrottavaa omakohtaisesti noiltakin raiteilta. | ||||
|
13.12.2020 12:24 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
13.12.2020 12:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuolla ihan alkupään kommenteissa ihmeteltiin, miten kuvaaja oli pässyt näin lähelle Hitleriä ja kuka kuvan lie ottanut. Tällaisten tapaamisten kuvaaminen oli tavallista. Kuvan otti suomalainen TK-kuvaaja yhtenä kymmenistä vierailulla otetuista kuvista. Hitlerin vierailu oli varsin poikkeuksellinen tapahtuma ja siten merkittävä uutistapahtuma, josta haluttiin kertoa. TK-kuvaajat kuvasivat vierailun sekä valo- että elokuvin. Valokuvat löytyvät SA-kuvista esim. hakusanalla 'Hitlerin AND vierailu' ja elokuva Elonetistä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_158975 Varhemmissa kommenteissa ihmetellään myös syrjäista tapaamipaikkaa. Mannerheim oli alunperin kieltäytynyt mistään juhlista, kun tavalliset sotilaat samaan aikaan olivat rintamalla. Hän kuitenkin antoi periksi sillä ehdolla, että tilaisuus voitaisiin yhdistää rintamantarkastusmatkaan. Lounaan ajaksi juna ajettiin Kaukopään ratapihalta vähemmän näkyvään paikkaan metsän suojaan. Ja kuvassa näkyvän CIWL:in ravintolavaunun numero todellakin on 2016, ei 2014. |
||||
|
13.12.2020 12:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
13.12.2020 11:40 | Rasmus Viirre | ||
| Ihanan kesäinen otos! | ||||
|
|
13.12.2020 11:31 | Petri Sallinen | ||
| Kari Salon kirjoittama "Ylipäällikön juna" lienee hyvä lähdeteos. https://www.kustantajalaaksonen.fi/product/29/ylipaallikon-juna---mannerheimin-junan-matkat-1939-1946 |
||||
|
|
13.12.2020 11:19 | Pasi Seppälä | ||
| Komea valaistus kuvassa. Tai oikeastaan sen vähyys. On ilmeisesti kuvattu vuoden pimeimpään aikaan päivällä kaikkein valoisampaan aikaan. | ||||
|
13.12.2020 11:10 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämä, kuten muutkin saksalaiset höyrykaivinkoneet, erosivat amerikkalaisista Bucyrus-koneista siinä suhteessa, ettei näissä tarvittu kauhan syöttöä rintaukseen ohjaavaa miestä. Siis sitä, joka käytti koneen pääpuomiin asennettua erillistä höyrykonetta istuen tai seisten puomin sivuun tehdyssä telineessä. Myös tässä Menck & Hambrock -kaivinkoneessa on vastaava höyrykone pääpuomin päälle asennettuna, mutta koneen ainoa kuljettaja pystyi käyttämään sitä omalta paikaltaan. Luulisin, että koneen käyntisillalla seisovat 5-6 miestä edustavat ainakin seuraavia tehtäviä: koneen käyttäjä eli kuljettaja, rasvari, lämmittäjä, polttoaineen kantaja, apumies. (Tuli nyt turvauduttua hieman huonoksi havaittuun ulkomuistiin. Ken tietää paremmin, korjatkoon.) Nämä edellä mainitut miehet huolehtivat siitä, että kaivinkone kaivoi. Heidän lisäksi tarvittiin kymmenkunta miestä vierittelemään pois kiviä koneen luota ja tasoittelemaan kauhan jättämää liian epätasaista jälkeä sekä asettelaan uutta rataa kaivutyön edetessä. Pistokaivinkoneen kauha ei pysty ottamaan aivan koneen lähelle valunutta maata. Koneella syntynyt pohja oli myös tasoitettava lapiolla sileäksi alustaksi, jolle kaivinkoneen tarvitsenmat kiskot voitiin asetella. Kaivinkonetehtaat alkoivat tuottaa tela-alustaisia koneita vasta 20-luvulla. Veturin luokse ryhmittyneet lienevät enimmäkseen näitä lapiomiehiä. Lisäksi joku kuvassa olevista on todennäköisesti työnjohtaja. |
||||
|
|
13.12.2020 10:29 | Pasi Utriainen | ||
| Venäjällä on tarkoitus kieltää jalostamattoman puun vienti ulkomaille vuoden 2022 alusta, mutta kuinkahan siinä loppujen lopuksi käy. | ||||
|
|
13.12.2020 10:26 | Pasi Utriainen | ||
| On siinä ainakin höyrykoneen käyttäjä, lämmittäjä, kauhan käyttäjä ja lisäksi tarvittiin apumiehiä mm. koneen tukemiseen ja liikutteluun. Saattoi olla puomistolla vielä oma käyttäjänsä. | ||||
|
13.12.2020 10:08 | Harry Rajala | ||
| Uskomattoman siistiä nykyaikaan verraten, huomioon ottaen että tuossa vaiheessa henkilöliikenne oli ollut lopetettu jo kolme vuotta!! | ||||
|
|
13.12.2020 07:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Olivatko nämä kolme CIWLin ravintolavaunua ylipäällikön junassa vain Mannerheimin syntymäpäiväjuhlassa, vai kuuluiko niistä joku/jotkut myös ylipäällikön junan vakiokalustoon? | ||||
|
13.12.2020 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella - kirja kertoo, että tämä Thure Hellströmin suunnittelema asematalo valmistui vuonna 1918. Liikennepaikka itse oli olemassa rataa liikenteelle avattaessa ja alkuperäinen, Oulun rautatien pysäkin piirustuksilla rakennettu asematalo paloi sisällissodan aikana. | ||||
|
|
13.12.2020 01:13 | John Lindroth | ||
| Onpa hieno kuva! | ||||
|
|
13.12.2020 01:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pitkä Vok letka pysäköitynä sivuraiteella, olisko jopa Tahkoluodon hiilijuna odottamassa pääsyä Suomen puolelle? | ||||
|
|
13.12.2020 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa sattumalta "sattumakuvaksi" vanha raiteilla kulkeva höyrykaivuri (vaik'eivät nuo raiteet kaivurin alla kovin "vakuuttavilta" näytäkään). Ovatko kaikki kaivinkoneen vierellä olevat henkilöt kaivurin henkilöstöön kuuluvia? | ||||
|
|
12.12.2020 23:23 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vanhaan aikaan, sillan molemmin puolin, pääsi jalkaisin, pyörällä ja mopolla kulkemaan. Olisiko kulkemista rajoitettu kun Tuomaan silta valmistui? | ||||