Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2020 14:37 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä alue on mukavasti umpeen kasvanut. | ||||
|
10.12.2020 14:28 | Mikko Herpman | ||
| Kuljettajana taisi olla taitava rullaaja... Vähän kyllä tosiaan jänskätti, riittääkö vauhti tunneliin mutta riitti. Ratapihalla taisi pitää antaa hieman tehoja että koko juna saatiin jollekin rahtitielle useamman sn 35 vaihteen kautta. | ||||
|
|
10.12.2020 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ennen tunnelia on kuitenkin 10 promillen nousu Ankeriasjärven kohdalle, hyvin on vauhti sitten riittänyt. | ||||
|
10.12.2020 14:08 | Guido Triebel | ||
| Hieno kuva! Lähes 6000t jarrutetaan 80km/h -> 20km/h. | ||||
|
10.12.2020 13:54 | Timo Järvi | ||
| Erkki, hieno kuva. Otettu pääradan eli Pärrinkosken puoleisella puolella penkkaa ja ennen aukeaa kohtaa. Tuo on ollut kieltämättä vakuutava näky noissa maisemissa :) | ||||
|
|
10.12.2020 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Lienee painava juna, liike-energiaa aika lailla. Mitenkä hyvin myötämäessä saatu vauhti pukkaa ylämäkeen, toki ilmaisia lounaita ei ole mutta mikäli aikataulu antaa myöten vauhdin hiipumiseen.. Joskus tulin "koneen päällä" Äänekoskelta Jyväskylään, taisi olla täyden tonnin juna kahdella Dv12 veturilla. Kuljettaja löysäsi tehot muistaakseni noin leppävedellä, vauhti kiihtyi ja hiljeni lähes kävelyvauhtiin ennen tunnelia mutta rullattiin aivan Jyväskylän ratapihalle asti. Taisi olla reilun 10km rullaus.. |
||||
|
|
10.12.2020 13:29 | Kari Haapakangas | ||
| Aina väki velkansa maksaa Ja sitten pyöräilijän lisäys: mutta tuuli on yksi #¤@ roskapankki |
||||
|
10.12.2020 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä kannattaa siirtokuva tehdä ottamalla valokuva esikuvasta, skaalata se ja vähän modata se kuvankäsittelyohjelmalla, printata väriprintterillä oikealle valokuvapaperille ja viiltää mattoveitsellä kuvan pinta irti ja liimata se kohteeseen. Tehtaan valmistama malli graffitilla sotketusta silberlingistä menisi käytännössä sellaisenaan suomalaisesta Eil-vaunusta, jos pikkutarkkuudesta tinkii. Niitä voi löytää eBaysta. |
||||
|
10.12.2020 11:53 | Mikko Herpman | ||
| Kaksi höyrykupua, mites tuossa on valtaventtiilit, ymmärtääkseni se sijaitsee tuolla kuvussa, onko tässä kaksi venttiiliä? | ||||
|
10.12.2020 11:50 | Mikko Herpman | ||
| Onko tämä Imatran veturitalli-toimistotalo ratapihan takana? Millaisia toimia vielä täällä on? | ||||
|
10.12.2020 11:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Kesämökkikäyttöön kelpaavia laitureita on vähän lähempänäkin, Vuoksen itärannalla :) Tosin niistä Kuusisen kuvailemat saalistusmahdollisuudet ovat liki olemattomat, joten nuo portaat kelpaisivat pyydystämiseen aivan mainiosti! | ||||
|
|
10.12.2020 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja mm Lima on aikoinaan tehnyt H0 kolmen mallin setin salksalaisesta Silberling-lähiliikennekalustosta, jonka jokaisessa vaunussa on graffitit. | ||||
|
10.12.2020 11:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämänpäiväisessä, torstain 10/12-2020, Länsi-Suomessa eli paikallisille »Länspaperis» ‒ joka sekin on tähän saakka painettu kaipolalaiselle paperille ‒ kerrotaan, että sanomalehtipaperia koeajettiin myös UMPin Rauman paperitehtaalla Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksen tultua loppukesällä. Jämsänkoski osoittautui kuitenkin koeajoissa teknisesti Raumaa paremmaksi, sekä logistisesti Saksoja paremmaksi vaihtoehdoksi. | ||||
|
|
10.12.2020 11:08 | Hannu Peltola | ||
| Esa, jos tyytyy valmiisiin malleihin, yhdysvaltalaisia graffitteja löytyy sadoittain siirtokuvina. Siellä graffitit tunnetusti ovat (ikävä kyllä) osa nykykaluston maalausta. | ||||
|
|
10.12.2020 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoismallinrakentajille haastava kohde taiteilla noita graffiteja vaununkylkiin...? On siinä kilikalimaalarit saaneet rauhassa toteuttaa itseään! | ||||
|
10.12.2020 01:12 | Jari Kuusinen | ||
| Eikö tässä pitäisi näkyä sitten jo laituria tai mahdollista välilaituria jos vasemman puoleinen olisi asemarakennus? Joutseno: https://vaunut.org/kuva/57654 Kyllä tämä on Imatra 99-prosenttisesti: Lamppu syttyi heti kun Eljas ehdotti Imatraa. Itse ajoin autolla noiden pihojen läpi ulkorakennusten vierest' tuolloin helleheinäkuussa 2005, kenties varmaan yöaikaan, kuvia ei (näistäkään) tullut otettua mutta muistikuva piirtyi mieleen sitäkin selvempänä: En ollut missään nähnyt useampaa vastaavanlaista isoa keltaista VR-asuintaloa ratapihan varrella siististi rivissä vierekkäin! Ja näitä oli enemmäin kuin kaksi tai kolme! | ||||
|
|
10.12.2020 00:44 | Jari Kuusinen | ||
| Komea on myös oviaukko! | ||||
|
|
10.12.2020 00:42 | Jari Kuusinen | ||
| Kelpaisi kyllä kesämökiksi siitäkin huolimatta että lähin laituri on Imatra asema:lla! Kyllä tästä kelpaisi naarata junavonkaleita suoraan kennolle tai miksei myös säilöttäväksi kiintolevylle! | ||||
|
09.12.2020 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Eli silloin siitä ei Tapiollakaan liene kuvaa. Linkkaamassani kuvassa Pauli sanoo, että "Tavastilan asemarakennus myytiin purettavaksi maaliskuussa 1983 ja purettiin samana keväänä". | ||||
|
|
09.12.2020 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset yleistietämykseni lisäämisestä. Kaksi höyrykupua (?), miksi paineilmasäiliö on tuolla kattilan päällä? | ||||
|
|
09.12.2020 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| En ole koskaan käynyt Joutsenossa lumen ollessa maassa. Junalla olen ajanut ohi, mutta tätä näkymää ei matkustajajunasta saisi, jos asema on CEi:n takana. | ||||
|
|
09.12.2020 23:33 | Onni Tikkala | ||
| On se vaan outoa ajatella, että suurinta osaa Eil- ja Eilf-vaunuista ollaan viemässä romuksi juuri nyt, ja osa niistäkin on jo ehditty laittaa palasiksi. Silti samaan aikaan Kouvolan ja Helsingin väliä sahaa täysin käyttökelpoinen seitsemän vaunun runko yhteensä kymmenen kertaa arkipäivisin. Tuo kuvan vaunu ei muuten ole Eil vaan Eilf. | ||||
|
09.12.2020 22:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Jyrki, olisiko mahdollista vastata yksityisviestiini jonka olen lähettänyt jo ajat sitten? :) | ||||
|
09.12.2020 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihinkäs nämä sitten menevät? Nilsiään? | ||||
|
09.12.2020 22:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, käsittämätön metsittyminen 14 vuodessa. | ||||
|
09.12.2020 21:38 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jari, löytyyhän täältä, kolossin kuva: https://vaunut.org/kuva/144036?u=1499&d=09.12.2020 ;D ;D | ||||
|
|
09.12.2020 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Muutama Valmetin kuva on täällä Lentokonetehtaan radan käyttöajalta, esimerkiksi https://www.vaunut.org/kuva/106596?kv2=1981&paik=Tampere&tag0=1%7CHr13%7C . Valitettavasti ei ole kuvaa veturista kulkemassa Pärrinkosken kohdalla, jossa radalla oli korkea penger tämän pienen kosken suuntaan, kuten on nykyisellä kävelyreitilläkin. Tai itse asiassa Hr13 on likimain Pärrinkosken kohdalla, mutta koski on kuvassa alhaalla penkereen toisella puolella. Nuoruudenmaisemiani Peltolammin uintireissuilta 50-luvulla. |
||||
|
|
09.12.2020 20:52 | Juba Mäkinen | ||
| Itse olisin veikannut Joutsenoa. Vasemman puoleinen keltainen rakennus asema. Nuo pienet punaiset piharakennuksetkin sopisi aika kohdilleen? | ||||
|
09.12.2020 20:48 | Matias Kauramäki | ||
| Jännää, että kaikki Hkl:n M100 metrotjunat, ovat vanhempia kuin yksikään IC-vaunu ja ne päätettiin silti peruskorjata. | ||||
|
09.12.2020 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillistä virkamiestoimintaa: Valtio, se olen MINÄ!!! | ||||
|
09.12.2020 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Et Esa pilannut vitsiä, tuohan on jo pitkään ollut yleisesti tiedossa! | ||||
|
|
09.12.2020 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, anteeksi, että pilaan Sinulta vitsin: Regus Patoff = lyhenne: Registered in U.S. Patent Office. | ||||
|
|
09.12.2020 17:43 | Tomi Hämäläinen | ||
| Täysin vastaava tilanne oli kymmenisen vuotta sitten, kun senaatti irtisanoi kaikki vuokrasopimukset Lahden varikon alueelta. Veturitallin pilttuut ja toimiston huoneet oli vuokrattu, samoin kuin kaikki muutkin rakennukset olivat käytössä. Varikko jäi tyhjilleen ja pikkuhiljaa vandaalit tuhosivat rakennuksia, joista vanhin on vuodelta 1869. Onneksi varikko saatiin myytyä ja tätä nykyä rakennuksissa on jälleen vuokralaisia jotka estävät järjetöntä tuhoamista. | ||||
|
09.12.2020 17:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22638 hylättiin 1988 ja se sijoitettiin Haapamäelle Vaunu-Niklas-majatalon vaunuksi raiteelle 1. Nykyisin se löytyy Kalettoman asemalta, missä se on majoitusvaununa. Muuten, lisäjuttua: vaunu 22639 suunniteltiin museoitavaksi hylkäyksensä (1987) jälkeen. Tietääkö kukaan tämän vaunun vastaisesta kohtalosta? Siis: 22639! |
||||
|
09.12.2020 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22217:ssä oli venäläinen aluskehys! Vaunu hylättiin 1972. 22212 oli normaali satapaikkainen vuodelta 1946. Sen aluskehykselle rakennettiin Oe 71'939 vuonna 1970. Hylätty 1982. |
||||
|
|
09.12.2020 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Neukkusuunnittelua ja keksijänä tunnettu venäläinen keksijänero Regus Patoff! EDIT vielä: Tässä on linkki sivustolle, jossa kerrotaan esikuvavaunun historia. Esikuva syntyi 1917 ja olisi hyvin mahdollista, että näitä toimitettiin myös Venäjälle. Linkin takana on myös kuvia jenkkivaunuista (tässä tapauksessa kuvia pienoismallista): https://atlasrescueforum.proboards.com/thread/6586/tangent-model-gatc-1917-design |
||||
|
09.12.2020 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22220:ssa oli vinot eteiset ja se hylättiin 1978. | ||||
|
09.12.2020 16:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upea kuva ruotsinlaivasta eli svenskbåtista! (korj.kirotudsvhjrfe) | ||||
|
|
09.12.2020 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Totta Ilkka, silloin esikuvana on ollut yhdysvaltalainen 10000 gallonan perustankkivaunu, joka alkoi yleistyä 1. maailmansodan aikoihin! | ||||
|
|
09.12.2020 16:57 | Ilkka Hovi | ||
| 50m3 olisi n. 13200 US gallonaa. Jos ajatellaan täyttösuhteeksi 80% olisi 10 500 US gallonaa. Siispä neukku suunnittelua. | ||||
|
09.12.2020 16:53 | Ilkka Hovi | ||
| Taidanpa kirjoittaa toisen kerran, mutta asia sopii tähän. Latviassa on rataosa jonka raideleveyttä on muutettu 5 kertaa maailmansotien aikana. | ||||
|
09.12.2020 16:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Numeromuutos näillä vaunuilla 22201-numeroinnista 22401-numerointiin tehtiin tammikuussa 1939, sillä Ei-vaunujen numeroinnit olivat ikäänkuin "juosseet kilpaa" näiden vaunujen numeroiden kanssa. Vuonna 1939 oli valmistunut vaunut 22182 - 22191. Ei 22401 -> A 61 vuonna 1961 ja hylättiin vuonna 1967. 22401:ssä oli 65 istumapaikkaa normaalin 87 sijasta, ja 1959 siinä tosiaankin mainittiin oleva konduktööriosasto. Valaistuksena oli silloin Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus sekä sähkövalaistus ilman generaattoria (kaksi eri valaistussysteemiä!) ja lämmityksenä vesilämmitys kaminalla. Sähkön valaistusta varten se sai moottorivaunusta. Huomatkaa liitinkotelo vaunun päädyssä oikeanpuoleisen päätyikkunan alapuolella! Näyttelyvaunukäytössä näissä oli valaistusta varten ulkoverkkoliitäntä, kaasuvalaistus oli poistettu muutostyön yhteydessä. Mielenkiintoinen piirre kuvan vaunussa on myös se, ettei siinä ole päädyissä numeroita. Tapio, vaunua ei muistiinpanojeni mukaan erikseen merkitty EFi-sarjaan, vaan se roikkui listoilla Ei:nä. Tuhannet kiitokset tästä kommentointia kirvoittaneesta kuvasta! Jarkko, kyllä, tämä 22401 oli ainoa konnariosastolla varustettu sarjastaan. |
||||
|
|
09.12.2020 16:50 | Jaakko Keränen | ||
| Junat-lehden numerossa 5/1985 on Ei-vaunuja n:o 22401 - 22404 esittävä piirros (Tapio Keräsen piirros n:o 170) jossa ei ole matkatavaraovia. Lieneekö kuvan vaunu n:o 22401 ainoa yksilö jossa oli matkatavaraosasto? | ||||
|
|
09.12.2020 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Ilkka lisätiedoista, siinähän käyttökohde on selkeästi sanottu! Vaunun pääty tuo mieleen ruotsalaisen Co6/Bo6/B6-lähiliikennevaunun: https://www.jarnvag.net/vagnguide/b6 | ||||
|
|
09.12.2020 16:47 | Ilkka Hovi | ||
| Sattumalta silmäilin VR Käskylehti nro 50 / 1957 jossa maininta: Moottorivaunun liitevaunujen Ei 22401 - 22404 merkinnät. Moottorivaunun liitevaunuista Ei 22401-22404 poistetaan määräys "Kytkettävä junaan viimeiseksi" ja tilalle merkitään Mot. liitevaunu ". (pieni l-kirjain) Vaunujen sijoittamisesta juniin on määrätty aikataulukirjan A-osassa sivulla 52. (Ko n:o 1293/2478, 27.11.1957.) Kl 50/57. 1: |
||||
|
09.12.2020 16:25 | Heikki Jalonen | ||
| Hytti on tosiaan kotimainen, sen näkee yksityiskohdista: hytti levenee heti tulipellin jälkeen "pullistumalla", tuulilasi on kaksiosainen, ovi suoralla etureunalla ja kolmella saranalla. Tokihan myös Kulmala, Turun Autokori, Nikolajeff ym. tekivät/teettivät omia hyttimallejaan. Mutta kyllä tuo hyvin Virtasmainen on, pallokattoineen kaikkineen. Hopassahan se Virtanen oli yleisin ratkaisu, mutta yhtä lailla monet muutkin merkit tulivat tänne alusta+moottorinsuojus-versioina, usein CKD-pakettina. Syynä tietysti alustan edullisempi hinta, mutta myös merikuljetuksen kustannus vaikutti, rahtaustila ja -paino pienempi. Yksi harvemmin huomattu syy saattoi myös vaikuttaa: alusta+moottorinsuojus-mallista voitiin joustavasti loppuasiakaan tarpeen perusteella rakentaa joko kuorma- tai linja-auto, sekajuna tai paloauto, samanlaista (jo maahantuojalla varastossa olevaa) vakiomallista alustaa käyttäen. Tilaus- ja toimitusajat tehtaalta olivat pitkiä, eikä kysynnän jakautumista eri käyttötarkoituksiin ollut kovinkaan helppoa ennustaa; puhutaan kuitenkin jopa lähes vuotta ennen maahantuloa tehtävistä tehdastilauksista. Erikoisalustoissa myös amerikkalaisten valmistajien minimitilausmäärä saattoi olla Suomen oloihin aivan liian suuri; niitä toki oli saatavilla vaikka minkälaisiin lopputarkoituksiin. Nykyäähän tämä näkökohta saataa unohtua, kun jokainen kuorma-auto tai linja-auto tms. on joka tapauksessa aina yksilöllinen asiakastilaus. Myös eri tarkoitusten alustatyypit ja rakenteet poikkeavat nykyään täysin toisistaan, eikä kuorma-auton alustalle enää busseja rakenneta. |
||||
|
09.12.2020 16:12 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko syy runkojen muutoksiin siinä, että Ei-vaunuja siirrettiin juhlapyhinä lisäpikajuniin, joten vaunusto oli yksinkertaisesti tarpeellista katkaista F-vaunun kohdalta? Jotain voi vaikuttaa sekin, että Jt:n mukaan matkustajajunassa piti veturin jälkeen olla turvavaununa joko 4-akselinen matkustajavaunu tai vaunu, jossa ei kuljetettu matkustajia. 2-akselinen matkustajavaunukin kelpasi, jos painoi yli 16 tonnia, jonka rajan Ek-vaunu täytti mutta silloin junan sallittu maksimipituus oli enintään 22-akselia. Helsingin paikallisliikenteessä sallittiin erikoisluvalla pidempikin runko, vaikka 2-akselinen yli 16 tonnia painava vaunu olisi ensimmäisenä mutta silloin suurin sallittu nopeus oli rajattu arvoon 80 km/h. | ||||
|
|
09.12.2020 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tapsa! Tästä vaunusarjasta en ole koskaan nähnyt kuvaa pl. Vorgissa olevat kuvat VR:n näyttelyvaunuista. Olivatko nämä aina näyttelyvaunuiksi siirtoon saakka liitevaunukäytössä? | ||||
|
09.12.2020 16:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmanvaihdollisista puukorisista vaunuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/105483 kommenttiosastolla. Mutta jos ilmanvaihto oli asennettu jo ennen 1950-luvun puoltaväliä, niin silloinhan on voitu valmistautua kiitojunanrunkojenkin ilmavaihtoratkaisuihin. | ||||
|
09.12.2020 15:57 | Hannu Peltola | ||
| Reijo: kyllä! Ov-veturin lempinimi Venäjällä oli Ovetshka eli pikku lammas. | ||||
|
|
09.12.2020 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin koneellinen ilmanvaihto asennettiin? Miten tehokas se oli, oiko siitä hyötyä? Oliko se kokeilu tulevia sinisiä vaunuja tai moottorivaunuja varten? | ||||