Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2020 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin koneellinen ilmanvaihto asennettiin? Miten tehokas se oli, oiko siitä hyötyä? Oliko se kokeilu tulevia sinisiä vaunuja tai moottorivaunuja varten? | ||||
|
09.12.2020 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, muun muassa klassisessa Kurt v. Tippelskirchin Toisen maailmansodan historia -kirjasarjassa on kuva öljytuotteiden siirtokuormauksesta venäläisvaunuista saksalaisiin. Tämä ilmeisesti oli vakiokäyntäntö ja sinällään siirtokuormaus on varsin helppoa. | ||||
|
09.12.2020 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Mikä lienee tarkka liikennekelvottomuuden sisältö näiden vaunujen tapauksessa? Ovatko vaunut esimerkiksi homehtuneet käytön puutteessa ja kosteuden tiivistyessä rakenteisiin? Vai onko jotain rutiinitoimenpiteitä rästissä, kuten vaikka pyöräkerrat kuluneet loppuun, eikä nykyisessä käytössä ole tarvetta uusia niitä? Yksikerroksiset IC-vaunut ovat kuitenkin aikoinaan täysin yksiselitteisesti veronmaksajien rahoilla rakennettuja ja nykyisen liikennöitsijän 1.7.1995 lahjaksi saamia. Etenkin näiden vaunujen osalta toivoisi jonkin puolueettoman asiantuntijatahon arvioivan, onko todella niin, ettei mikään taho ole näistä vaunuista ja niiden saneerauksesta enää kiinnostunut. Jos kieltävä vastaus syntyy tällaisessa asiantuntijakeskustelussa, siinä tapauksessa romutukset ovat OK. Nyt on toki ymmärrettävää, että vaunujen nykyisen omistajan intresseissä on hävittää ne mahdollisimman pikaisesti, ettei niitä kukaan muukaan voi enää hyödyntää. | ||||
|
|
09.12.2020 15:04 | Jouni Hytönen | ||
| Raideleveyden muuttamista on tehty tulenpalavalla kiireellä ja useampaan kertaan, jos kuitenkin maailmansotien välisen ajan koko nykyisen Liettuan alueen rataverkko oli 1435 mm:n raideleveydellä. Neuvostoliitto liitti Liettuan itseensä kesäkuussa 1940 ja varmaankin tuon jälkeen käynnistyivät rataverkon levennystyöt. Jo vuoden kuluttua Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja rataverkkoa lienee jälleen kavennettu Saksan tarpeisiin. Vuonna 1944 Neuvostoliitto jyräsi länteen ja lienee taas leventänyt rataverkon omiin tarpeisiinsa. | ||||
|
09.12.2020 14:24 | Kari Haapakangas | ||
| Korsteeni, hiekkakupu, höyrykupu, paineilmasäiliö, höyrykupu, vihellin | ||||
|
09.12.2020 13:44 | Timo Järvi | ||
| Tuolla kohtaa on aikoinaan rataa pitkin kävelty monen monta kertaa, kun oli sattumoisin hyvä ulkoilureitti Multisillasta Toivioon asti... ;) Tullessa taisi olla yksi tai kaksi käsikäyttöistä vaihdetta sivussa olleelle varastolle?! Moni veturi on aikoinaan uudenkarheana ja voimaa puhkuen kulkenut tästä kohti Sääksjärveä, ja edelleen Suomen rataverkolle tuleviin tehtäviinsä. | ||||
|
09.12.2020 13:30 | Timo Järvi | ||
| Kovasti on tämä vanhan Sääksjärven aseman seutu muuttunut vuosikymmenten aikana. Tuolla kohtaa - yhtä pylvästä taaempana - oli suora kävely-yhteys asemarakennuksesta pääradan ja sen vieressä aseman puolella olevan sivuraiteen väliin jääneelle pitkälle asemalaiturille. Muistan joskus jostain aikataulusta laskeneeni, että Sääksjärven asemalla on joskus pysähtynyt yhden päivän aikana 17 junavuoroa, jos lasketaan sekä etelän että pohjoisen suunnasta tulleet junat. Tosin, vuoden 1988 jälkeen tältäkään asemalta ei ole päässyt sen koommin junan kyytiin. |
||||
|
09.12.2020 13:20 | Timo Järvi | ||
| Todellinen pätkäjuna. Vetovoimaa on ainakin matkassa riittävästi... :) | ||||
|
09.12.2020 13:19 | Timo Järvi | ||
| Kompaten edellistä. Sopii hyvin keväiseen ja kesään heräävään maisemaan, joka tuolla seudulla on parhaimpaan aikaan hyvin vehreää... | ||||
|
09.12.2020 12:10 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Liittyisiköhän R-O koulutukseen tuo veturi? Yksin raiteella, luukut auki, oli aina tapana tehdä "jäyniä" kun vaihtui opetusporukka päivällä. TOP kyllä tiesi mitä oli tehty, tarkkailtiin mitä oppijat muistivat tehdä veturin käyttöönotto tarkastuksessa. | ||||
|
09.12.2020 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kommentista. Lisäsin paikan. Kävin Pieksämäellä useita kertoja huhtikuussa 1969, joten en pysty määrittelemään päivää. | ||||
|
09.12.2020 11:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kommenteista. Lisäsin paikan ja ajan, koska ne selvisivät tämän ja toisen kuvan kommenttien avulla. | ||||
|
09.12.2020 11:37 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kommenteista. Täydensin tiedot kuvatekstiin. | ||||
|
|
09.12.2020 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Suuria naftavaunuja neukku tarvitsikin, ja paljon! Oman kulutuksensa lisäksi NL toimitti liittolaiselleen Suursaksalle. Raja- ja kauppasopimukseen 11.2.1941 https://en.wikipedia.org/wiki/German%E2%80%93Soviet_Border_and_Commercial_Agreement ) sisältyi 900 000 tonnia öljytuotteita vuodessa. 9.4.1941 NL suostui korottamaan määrän 982 500 tonniksi. Tulokseen pääsyä sopimusneuvotteluissa hiersi ja viivytti NL:n vaatimus Petsamon (siis Suomeen silloinkin kuuluneen Petsamon) ja sen nikkelikaivoksen haltuunottamisesta. Sitä Saksa ei hyväksynyt ja NL taipui nurkuen. Valtapeli kukoistaa tänäänkin kuten silloin - EU:n ja Britannian Brexit -sopimuksen ainoa varsinainen este vielä loppuhetkilläkin on Ranskan himo Brittien kalavesiin. Tätähän mekin (Suomi) ja Tytti kynnyskysymyksenä vaadimme. NL:n vuoden 1941 öljytuotetoimituksista noin 60% tapahtui rautateitse ja noin 40% meritse Mustan meren kautta. Wikin mukaan rautateitse kuljetettu öljy olisi kuljetettu Neuvostoliitosta Suursaksaan erityisesti tätä varten varatuilla 900 saksalaisvaunulla. Kuljetusten käytännön toteutuksesta en tiedä, mutta saksalaisvaunujen käyttöä kuljetukseen syvällä neukkulassa on vaikea uskoa. Saksalla oli toki tällöin leveäraiteisiakin vaunuja yhteisesti suoritetun Puolan valloituksen seurauksena, mutta ei riittävästi. Siirtokuormaukset leveäraiteisesta normaaliraiteisiin vaunuihin tapahtuivat lähinnä kolmella raja-asemalla. Näistä yksi oli Laugszarten/Tauroggen (Tilsit). Öljytuotteet siirtokuormattiin ilmeisesti samoilla asemilla. Vaunujen telejä tai akselien raideleveyksiä tuskin muutettiin. Antoihan öljyn siirtely putkien ja mittarien kautta kontrollimahdollisuuden. |
||||
|
09.12.2020 10:26 | Hannu Peltola | ||
| Ovatko nämä vanhoja VR:n vaunuja vai paperitehtaalla tehtyjä vanhoille aluskehyksille? | ||||
|
09.12.2020 10:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pohjamaalia varmastikin. Pintamaalin väri sitten harmaa. | ||||
|
|
09.12.2020 10:05 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvan vaunun suursäiliöt vielä jossain pohjamaalissa vai oliko tämä jo lopullinen väritys? Tähän saakka kaikki näkemäni säiliöt ovat olleet harmaita. | ||||
|
09.12.2020 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan Gobo on kuin ilmetty yhdysvaltalainen 8000 gallonan tankkivaunu Arch Bar -teleillä. Ensimmäisen maailmansodan aikana USA ja Kanada toimittivat tuhansia umpivaunuja Venäjälle ja näiden myötä syntyi vielä nykyisinkin käytössä oleva venäläinen umpivaunu (muutaman modernisointikierroksen läpikäyneenä). Onko tankkivaunuissa ollut sama tilanne ja tämä kuvan vaunu joko olisi yhdysvaltalaista alkuperää tai pohjautuisi vahvasti niihin? | ||||
|
|
09.12.2020 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla lienee ilmtorjuntavaunuksi muutetun Gb:n taivaalle osoittavat it-tykin piiput, samankaltainen vaunumuunnos lienee kyseessä kuin esimerkiksi Rautatiet sotavuosina -kirjan sivulla 133. | ||||
|
|
09.12.2020 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi varma tuntomerkki oli myös jonkin verran madallettu sisäkatto. | ||||
|
09.12.2020 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22294 oli valmistunut 1949. | ||||
|
09.12.2020 08:10 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Esa, oikaisustasi. Korjasin kuvatekstin. | ||||
|
09.12.2020 07:44 | Teppo Niemi | ||
| Eipä 1990 luvulla Hautavaarassa ollut kuin yksi kohtausraide. Veskelyksessä (nykyinen Zastava, https://vaunut.org/kuva/2576) on ainakin kaksi sivuraidetta. Ja tuohon 1994 tapaukseen. Lättäähän ajoi Venäjän alueella venäläinen, Tampereen varikolla matkaneuvoja Siljamäen kouluttama kuljettaja, joskin paluumatkalla kuljettajana Suojärvelle asti oli yksi Petroskoin alueen päälliköitä, jolla oli myös kuljettajan pätevyys. Aikataulu oli nopeusmittarin päällä ja ajo tapahtui 'takapuolituntumalla' n. 90 - 95 km/h nopeudella, siis pienoisella ylinopeudella, ja etuaikaa alkoi kertymään. Silloin joillakin suomalaisilla venäjää taitavilla harrastajilla välähti. Onnistuisiko pysähtyminen vanhalla rajalla. Ja senhän ajava kuljettaja lupasi toteuttaa, kunhan saa km-lukeman. Ei kun siis laskemaan, tuo rajan paikka nykyisille kilometreille. Kuvauspysähdys vei kaikkiaan sen verran aikaa, että käytännössä Hautavaaraan tullessa etuaikamme oli lähes kulutettu. Siellä vastaantuleva raskas Kostamuksen malmijuna oli joutunut pysähtymään ylämäkeen koska lättäjunalle oli varmistettu kulkutie sivuraiteelle. Ja malmijunan lähtö oli tietenkin verkkaista komean savupilven seuratessa. (Sivuraidetietoa muokattu Hautavaara kuvien perusteella, nykyisin siellä ei ole enää sivuraidetta) |
||||
|
09.12.2020 07:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Päivitin kuvatekstin. Ts. kirjoitin sen kutakuinkin kokonaan uudelleen. | ||||
|
|
09.12.2020 07:22 | Ossi Rosten | ||
| Tero, tämä kadehrittava reissu: https://vaunut.org/sarja/348 | ||||
|
|
09.12.2020 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi, erittäin mahdollista! Saisipa numerosta selvää....? 1970-luvun loppupuoliskolla vaunukierto meni siten, että Helsingistä Imatralle mennyt P11 ja seuraavana päivänä palannut P12 meni junan P41 vaunustoksi Hki - Hpk - Sk, ja palasi seuraavana päivänä junana P42 Helsinkiin. Aikaväli, jolloin runko oli Helsingissä, soveltui kyllä huollon tekemiseksi. 1970-luvun alkupuolella (ja miksei myöhemminkin!) näki CEi:tä junissa P41/42, joten siksikin CEi on hyvin mahdollinen tässä kuvassa. |
||||
|
09.12.2020 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovat sentään kaataneet sen ruman männynkänkkyrän tuosta edestä! | ||||
|
|
09.12.2020 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Avattiin liikenteelle 15.8.1886 nimellä Albergin vexel, liikennöintitapa: HilTp, eli henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä ja tavaraliikennettä vain pikkutavaraliikenteelle, eli yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg. Cirk. 30/2795, 7.8.1886. Välimatkat: 9 virstaa Töysään ja 5 virstaa Etseriin. Albergin vexelillä muutettiin tavaraliikenne täydelliseksi 15.10.1886 lukien. Albergin vexel muutetaan tänään Ostolan asemaksi, ja se avataan täydelliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle. Cirk. 28/7158, 17.9.1896. Ostolan lennätinhuuto on Ola. Cirk. 29/7403, 29.9.1896. Ostolan tulee olla pysäkki, ei asema. Cirk. 16/2085, 30.3.1897. Ostola avataan lennätinyhteyteen ulkomaalle tänään. Cirk. 21/2604, 15.4.1897. Keisarillinen senaatti on rautatiehallituksen esityksestä muuttanut Ostolan luokitusta V luokasta IV luokkaan. Cirk. 87/3482, 8.9.1916. Ostolan asemalla on asennettu 1-siipinen semafori etelän tulosuunnalle 483 m päähän tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on Rh päättänyt, että Ostolan pohjoinen semafori pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Ostolan aseman nimi muutetaan: uusi nimi Ähtäri (Äht), 1.6.1925 lukien. Cirk. 21/384, 14.5.1925. Äht asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2. Äht on Seinäjoen satelliittipaikka (RAP-järjestelmässä). VT2a/75. Ruotsinnos "Etseri" otetaan käyttöön 1.3.1983 lukien. VT7/83. Liikennöintitavan muutos: Äht: HTt, 1.10.1976 lukien. VT39/76. |
||||
|
|
09.12.2020 02:49 | Jari Kuusinen | ||
| Eikös tämä ole niin Pieksämäki kuin Pieksämäki voi olla? :) | ||||
|
|
09.12.2020 02:44 | Jari Kuusinen | ||
| Ja kuvauspaikkana Imatran veturitalli. Hämmästyttävää ettei tällä sivustolla ole tästä komeasta tiilikolossista yhtään kuvaa edes täältä aurinkoisemmalta puolelta!! | ||||
|
09.12.2020 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Haapamäestä: Keurun aseman nimi muutettu. Uusi nimi on Haapamäki 1./13.10.1896 alkaen. Cirk. 5/1495, 12.3.1896. Haapamäki sai lyhenteekseen Hpk 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Hpk avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa, keisarikunnassa ja ulkomaalle 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Sikoja kielletään elättämästä ----, Hpk, ----- asemilla! Cirk. 2/229, 8.1.1901. Hok avattu ulkomaalaiselle sähkösanomanvaihdolle 15.2.1913 lukien. Cirk. 6/259, 24.1.1913. Semaforien asentamisesta 1917 ja käytöstä, katso aikaisempaa kommenttiani Hpk kolmioraiteen yhteydessä. Hpk asemalle, Pihlajaveden suunnalle on pystytetty uusi 1-siipinen semafori 565 m päähän tulovaihteesta, (164 m soraraiteen vaihteesta). Se on tarkoitettu kaikille Ph suunnasta tuleville junille ja otetaan käyttöön 20.6.1922, jolloin samalla poistetaan vanha 133 m etäisyydellä tulovaihteesta sijainnut 1-siipinen semafori. Cirk. 19/1740, 1.6.1922. Hpk aseman alainen Vanhan sorakuopan raide poistettu 1.3.1955 alkaen. KL8/55-2. Linjaradio otetaan käyttöön rataosalla Toijala - Haapamäki 18.3.1963 klo 9:00, siinä laajuudessa kuin se asennustöiden puolesta on mahdollista. KL10/63-5. Hpk ratapihan liikennöimissääntö on painettu ja jaettu. KL39/63-4. Hpk II luokan asema alennetaan III luokan asemaksi 1.11.1967 lukien. KL43/67-3. Hpk ilmoitettu olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL68/69-5. Tpe liikennepiirissä.on seuraavat varikot: -----, Hpk,---- 1.3.1970 lukien. VT6/70-5. RAP-järjestelmässä ilmoitettiin Hpk olevan Tpe satelliittipaikka. VT2a/75. Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisun tietoja modernisoitiin: Tp poistettiin ja T -> Tt, paitsi ---, Hpk, ----. Voimassa 1.10.1976 lukien. VT39/76. Hpk keskusasemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.5.1977 lukien. VT14/77. |
||||
|
|
09.12.2020 02:33 | Jari Kuusinen | ||
| Imatralla tosiaankin... ... oli pitkä rivi näitä keltaisia taloja ...vielä vuonna 2005 tyhjillään jos oikein muistan? Nykyään purettu ja paikalla maavalli. | ||||
|
09.12.2020 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Myllymäestä: Etelän puoleinen semafori otettiin käyttöön 1904. Myllymäen asemalle asennettu pohjoisen suunnan 1-siipinen semafori 300 m päähän tulovaihteesta. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenyeen päätyttyä on Rh päättänyt, että käytössä pidetään vain Myllymäen eteläinen semafori 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. My IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.7.1956 lukien. KL23/56-4. My aseman alainen Mäiskälän raide poistettu 19.1.1959 lukien. KL2/59-9. My asemalla lakkaitetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.4.1962 lukien. KL12/62-4. My linjaradion tukiasema otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL 2/65-1. My III luokan asema alennetaan IV luokan asemaksi 1.11.1967 alkaen. KL43/67-3. My ilmoitetaan olevan Seinäjoen satelliittipaikka. (RAP-järjestelmässä). VT2a/75. My asemalla on Lko:n pukkinosturi K-2621, nostokyky 20 tn. Sillä ei voi käsitellä 20' kontteja. Tyyppi: kiinteä pukkinosturi. VT18/75-10. My uusi liikennöintitapa: HTt, eli täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin 1.10.1976 lukien. VT39/76. Uusi tapa: HrlTt, eli henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
|
09.12.2020 01:42 | Alex Chudoba | ||
| Vai voisiko se olla CEi? Lähinnä kilpikoukkujen sijoituksen ja toisaalta melko keskellä vaunua olevan tupakoimattomien osaston merkinnän perusteella epäilisin ennemmin moista. Ja lienevätkö oikeanpuoleisen pään ikkunat hieman vasenta päätä tiheämmässä? | ||||
|
09.12.2020 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teräsvaunuista kootut pikajunat saivat ajaa markkakaksikymmentä lasissa, mikäli rata salli. Jos mukana oli yksikin puuvaunu, niin nopeus oli 110 km/t. | ||||
|
|
09.12.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei taustan vaunu olisikin Ci numerosarjasta 2336 - 2343 olympiavuodelta? Niitä aika tarkkaan pistettiin virkatarvevaunuiksi 1970 - 1972. | ||||
|
09.12.2020 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näinkin suht' tuoreet vaunut lusikoiksi...? | ||||
|
|
09.12.2020 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja niinkun näitä hehkutettiin 1990-luvun alussa uuden ajan merkkeinä...! | ||||
|
|
09.12.2020 01:26 | Alex Chudoba | ||
| Alustasta erottuu puskinpalkkeihin meistatun numeron 040003 lisäksi maalattu O-vaunun numero 70051. Alusta oli aiemmin Rämö Oy:n tontilla Imatralla (erottuu muuten hyvin Googlen Streetview-kuvista vuosilta 2009 ja 2011), ja siirtyi Nurmekseen muutama vuosi sitten ilmeisesti samassa yhteydessä kuin Rämön Lokomo-Bjuström. | ||||
|
09.12.2020 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Letukassa "Virtasen hytti"? Siis Virtasen autokoritehtaan valmistama? | ||||
|
|
09.12.2020 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin 22600-sarjan vaunuja muutettiin virkatarvevaunuiksi: mm. Ei 22609 m/1939 -> BT 01170 ja Ei 22619 -> BT 01171 (numeroa käytetty toisen kerran!) ja edelleen -> XT 01607. Ei 22616 -> BG 040183 siinä 1980-luvun puolenvälin maissa. Kuriositeettina vielä yksi lähiliikenteen vaunu: Ei 22315 -> BG 040185 vuonna 1988. |
||||
|
09.12.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoa 2266X- vaunuista: 22651 ex Ei 22299 m/1949, 22652 ex Ei 22329 m/1950, 22653 ex Ei 22328 m/1950, 22654 ex Ei 22305 m/1949, 22655 ex Ei 22322 m/1950, 22656 ex Ei 22331 m/1950, 22657 ex Ei 22323 m/1950, 22658 ex Ei 22304 m/1949, 22659 ex Ei 22326 m/1950 ja 22660 ex Ei 22335 m/1950. Muutettiin siis 100-paikkaisista 94-paikkaisiksi lähiliikenteen vaunuiksi 1973. Muistaakseni muutostyöt tehtiin Turun konepajalla. Myös vaunujen 22601 - 22641 modernisointi tehtiin Turun konepajalla. Ainakin siellä oli tähän muutostyöhön liittyviä piirustuksia. |
||||
|
09.12.2020 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi näkyy olleen Kirovin rautatien kirjoissa.... | ||||
|
09.12.2020 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22323 muutettiin lähiliikennevaunuksi Ei 22657 vuonna 1973. Tapio, ettei vaan olisi "viime tipassa" otettu kuva tämä? | ||||
|
|
09.12.2020 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vaan olisi pääilmasäiliö tai apuilmasäiliö? | ||||
|
|
09.12.2020 00:54 | John Lindroth | ||
| Pyoräkerta 3 on laipaton. | ||||
|
|
09.12.2020 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu BG 040003 oli entinen T 1249. Aluskehys on vuodelta 1908. Vaunu hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
|
09.12.2020 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä 22600-sarjan Ei-vaunuja valmistettiin 1939 40 kpl. Vaunu 22641 rakennettii 1946 samana vuonna hylätyn vaunun 22626 aluskehykselle. | ||||
|
|
09.12.2020 00:16 | John Lindroth | ||
| Olisiko kyseessä ns. Mestaritalo Punavuoressa osoitteessa Tehtaankatu 27-29.Sen editse kulki sartamarata Katajanokalle.Ja myös raitiolinja kulkee yhä sen ympäri. | ||||
|
|
08.12.2020 23:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Kerros Teppo lisää tuosta lokakuun 1994 tapauksesta, mikä ajo oli kyseessä? | ||||
|
|
08.12.2020 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän lienevät nuo "törpöt" "vedenkeittimen" yllä? "Pakoputken" tunnistan, mutta mikälie putki sen vierellä? H-vet. tietämys olematon. |
||||