Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2020 14:41 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tosiaankin tuossa eteläpäädyssä oli toimistotilat, ja vielä 80-luvulla henkilökuntaa paikalla. Ja siinä lämpimässä tilassa on välikatto. Mutta itse makasiinitilassa ei ole välikattoa, vaan nuo katto ja päätyikkunat tuovat lisää valoa muuten pimeään rakennukseen. Ja olisihan tuo makasiini aivan liian matala käytössä jos siinä olisi ullakko. | ||||
|
03.12.2020 14:28 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaneeko hinta ratkaista.. mistä kannattaa puuta kuljettaa/hankkia... | ||||
|
|
03.12.2020 13:20 | Timo Saha | ||
| Pitkältä vetävät puuta Kemiin.Eikö Lapin puu riitä. | ||||
|
03.12.2020 11:12 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen Haapamäen (silloin Keuruu) muuttumista risteysasemaksi Myllymäki toimi veturinvaihtoasemana Tampereen ja Vaasan (Nikolainkaupunki vuoteen 1917) välisille junille. Myllymäellä oli kaksi tallia, joissa oli yhteensä viisi pilttuuta. | ||||
|
03.12.2020 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt voi päästää suustaan tupla-kräähin, tästä on jo yli 30 vuotta! :D | ||||
|
03.12.2020 10:12 | Jussi Mäkinen | ||
| Ankea tapaus. Onneksi Siuntio sentään sai junansa (osan?) takaisin HSL:ään liittymällä, Inkoo tai moni muu paikka ei. Sen sijaan kuva on hieno! |
||||
|
03.12.2020 10:11 | Marko Laine | ||
| Mitään suuria yllätyksiä ainakaan veturin kunnon suhteen ei ole tullut. Veturia on pidetty hyvin ja huollettu säännöllisesti. Toinen männänvarsi vaatii pientä laittoa, koska siihen on joskus jossain tullut naarmu, jonka vuoksi männänvarsi hieman vuotaa. Historiallisena yllätyksenä tuli halkobunkkeri, josta todettiin, että se on jossain vaiheessa uusittu kokonaan, koska vanhat niittaukset on hitsattu paikoilleen ja toisaalta kyljet on sileämpiä kuin muualla veturissa. Lisäksi ilmeisesti alkuperäinen tummansinininen värisävy löytyi hytin rakenteista. Tuo museorautatien lämmin korjaamohalli on kyllä ehdoton edellytys, että tämän luokan kunnostuksia voidaan tehdä. Vaikka investointi aikoinaan oli iso, on se ollut kannattava ja tuonut harrastusmahdollisuudet 2000-luvulle. Lisäksi osaava ja mukava porukka on tärkeä, jotta tällaisia ammattimaisia kunnostustöitä pystytään tekemään. |
||||
|
03.12.2020 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva toimii hyvänä esimerkkinä kuvien taustatietojen tärkeydestä. Ilman Eljaksella itsellään ensin herännyttä epäilyä tämä kuva menisi nopealla vilkaisulla läpi Tampereen suuntaan matkalla olevaa junaa esittävänä. Vain päätetulpan sijainti tässä päässä junaa oikeastaan ampuu teorian alas, ehkä toki myös se, ettei kuljettajan paikalla näytä istuvan ketään. :) Tässä tuntemattomaksi jäänyt EFiab oli ainakin junan 905 saapuessa Jyväskylään 11606. | ||||
|
|
03.12.2020 10:01 | Mikko Herpman | ||
| Onko purkamisen yhteydessä tullut esiin yllätyksiä? Joko parempaan taikka huonompaan suuntaan? No hienoa kuitenkin kun on hyvä lämmin paikka missä voi tehdä kunnostusta läpi talven. | ||||
|
03.12.2020 09:20 | Ossi Rosten | ||
| Mikä tämän "seuraava siirto" on? Jää Haapamäelle? | ||||
|
|
03.12.2020 09:16 | Kari Haapakangas | ||
| Päädyssä on ainakin lämmintä tilaa. | ||||
|
|
03.12.2020 02:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaamalla katsottuna, "plumpsi" näkyy olevan paikallaan tässä päässä. | ||||
|
03.12.2020 02:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lemetyn tasoristeys oli hankala autoilijoille, rata kulki penkereellä, tie nousi melko jyrkästi ja laski toisella puolella. Lättävuoron kuljettajat aina olivat äärimmäisen valppaina yllättävien autoilijoiden varalta. | ||||
|
03.12.2020 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan, tällä paikalla Säynäjärvellä oli pääkulkutien lisäksi kaksi läpiajettavaa sivuraidetta. Aseemarakennus oli pieni jugend-vaikutteinen,laituritupa, joka muistutti hiukan Sitikkalan asemataloa. Säy lv oli ilmoitettu olevan vaarallinen liikennepaikka, jolla aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtauksia ja sivuutuksia (KL4/52-4). Liikenne oli vilkasta, aikataulukaudella 132, 30.5.1965 alkaen Säynäjärvellä kohtasivat päivän mittaan: (tiedot graafillis-traagillisesta aikataulusta): T4054 ja H429, klo 0.03 ja 0.04 T4301 ja P62, klo 2.31 ja 2.30 T4203, H424 ja LP60, klo 6.54, 6.51 ja 6.48 T4202 ja H451, klo 7.51 ja 7.50 H454 ja T4051, klo 8.30 T4305 ja T4052, klo 9.33 T4094 ja T4205, klo 11.29 paikkeilla P92 ja T4307, klo 13.22 ja 13.23 H53 ja H420, klo 16.16 ja 16.15 T4062 ja H425, klo 17.19 ja 17.18 H453 ja T4304, klo 18.13 ja 18.14 P61 ja T1062, klo 18.35 H427 ja H452, klo 19.13 ja 19.12 P55 ja H428, klo 20.52 T4308 ja T4211, klo 21.30 paikkeilla T4310, H439 ja LP69, klo 22.37 ja 22.38 T4208 ja T1065, klo 22.16 ja 22.17. Kaikki tavarajunat tässä oli merkitty aikatauluun, vakinaisten tavarajunien luetteloon kuului vain muutama juna. LP = lisäpikajuna, kulussa vain eri määräyksestä, esim. suurten juhlapyhien aikana. Säynäjärven kautta kulki AT132:n mukaan 22 pikajunaa, 17 henkilöjunaa ja 39 tavarajunaa päivässä. Voi kunpa joltakulta sieluparalta löytyisi kuva Säynäjärven laiturituvasta...? Eikös siellä sattunut joku rypykkäkin 1960-luvulla? Suistuminen? |
||||
|
03.12.2020 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jukka, junakohtaukset olivat sitten toinen asia, jolloin junia pistettiin odottamaan vastaantulijaa. Esimerkki aikataulukaudelta 132, voimassa 30.5.1965 alkaen: Hirsilässä kohtasivat päivän mittaan: T4214 ja T4091, klo 1.25 T4056 ja T4201, klo 3.52 ja 3.56 T1061 ja P64, klo 6.05 T4203 ja H454, klo 7.43 T4052 ja H451, klo 8.30 T4094 ja P91, klo 10.45 ja 10.44 H54 ja T4093, klo 11.27 ja 11.28 H53 ja T4206, klo 16.56 H453 ja P68, klo 19.18 T4053 ja T4212, klo 20.17 ja 20.18 T4208 ja P55, klo 21.10 ja T4054 ja T4211, klo 22.06 ja 22.07. Merkityt ajat olivat lähtö- tai sivuutusaikoja. Nuo tavarajunat oli merkitty graafiseen aikatauluun, kaikki eivät välttämättä olleet vakinaisten junien luettelossa. Ylimääräiset, tai muut junat olivat oma lukunsa... Tuona AT 132:n aikaisena päivänä Hirsilän kautta kulki 23 pikajunaa, 8 henkilöjunaa ja 30 tavarajunaa. |
||||
|
03.12.2020 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, taas ruotsinkieliset pelkäävät, että suomenkielisiä tulee lisää "pilaamaan" heidän idylliään...? Ei olisi ensimmäinen kerta. Siinä vaan saattaa mennä lapsi pesuveden mukana... |
||||
|
|
03.12.2020 01:10 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Eiköhän tämän tallin tärkein tehtävä entisaikaan ollut turvata höyryjen vedenotto tallin vintillä olevista tankeista viskureihin. Joitakin pieniä höyrvetureita täällä on ainakin säilytetty. Ja niitä museo kalustoja. Mutta tietääkseni tämä on ollut yksityisomistuksessa jo 70- 80-luvun taitteesta lähtien | ||||
|
03.12.2020 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös armeija marssikaan vatsallaan...? Utelee ruununraakki, kuntoisuusluokkaa C2. | ||||
|
|
03.12.2020 00:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoitan aktiivikäytön aikaa. Meinasin vaan kun Myllymäen piti olla risteysasema ja sinne tehtiin suuri asemarakennus ja veturitallit, mutta sitten risteysasemaksi tulikin Haapamäki, niin paljonko näillä talleilla oli lopulta käyttöä? | ||||
|
Kuvasarja: Höyryveturi HKR 5:n remontti |
02.12.2020 23:26 | Robert Sand | ||
| Iso työ edessä. Laita mielellään lisää kuvia kun projekti etenee. | ||||
|
02.12.2020 22:28 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Jotakin vesikattoon liittyvää korjausta on ilmeisesti suoritettu. Ehkä harjapellien korjausta tai kenties räytäskourujen asennusta aloiteltu. Tuo verannan seinällä oleva lähtevät ja saapuvat junat taulu löytyy edelleen tuolta tavaramakasiinista. | ||||
|
02.12.2020 22:10 | Lari Åhman | ||
| Erittäin hieno! | ||||
|
|
02.12.2020 21:47 | Rasmus Viirre | ||
| On kyllä upea! Toivottavasti vielä joskus itsekin pääsisin tällaiselle reissulle. | ||||
|
|
02.12.2020 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkoitatko Jimi aikaa, jolloin talli oli SVR:n aktiivikäytössä vai silloin kun siellä säilytettiin Suomen Rautatiemuseolle varattuja vetureita ym.? | ||||
|
02.12.2020 21:35 | Eljas Pölhö | ||
| Resiinassa n:o 20 (1973: 2) oli artikkeli Esbo–Nummela–Högfors Järnväg. Eikö näitä vanhoja artikkeleita voisi laittaa Resiina-lehden "lukusali" osioon artikkeleihin? | ||||
|
02.12.2020 21:21 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1967 kopioitu Tampellan toimitusluettelon antaa vetureille 314 ja 315 saman valmistuspäivämäärän (25.7.1900). Nyt veturi 315 on museoitu (valmistusnumero 2) ensimmäisenä veturina. Joskus olen kuullut perusteluna, että se oli lähempänä ulko-ovea ja tuli ensin ulos. En tiedä pitääkö paikkansa ja jos molemmille annetaan sama valmistuspäivä, niin sillä kumpi oli ensimmäinen ei ole mitään merkitystä. Kumman pannuun sytytettiin tuli ensin? Kumman höyrynpaine oli ensin riittävän korkea liikkumista ajatellen? Tai joku muu peruste, jota ei enää pysty tarkistamaan. | ||||
|
|
02.12.2020 21:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinkahan paljon täällä säilytettiin vetureita? | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
02.12.2020 19:53 | Jarno Heikkinen | ||
| Sitäpä ei vielä tiedetä tarkalleen. Aiemmin mainittu yhdistys varmaan ilmoittaa aiheesta jossain vaiheessa. | ||||
|
|
02.12.2020 18:26 | Riku Outinen | ||
| Arto: 2011 syyssesonki oli viimeinen kun sotilasjunissa on kuljetettu myös ihmisiä. | ||||
|
|
02.12.2020 16:05 | Jyrki Längman | ||
| Kyllä on https://vaunut.org/sarja/5061 | ||||
|
|
02.12.2020 16:01 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onko tämä se aiemmin Kihniön asemalla seissyt junan runko. | ||||
|
|
02.12.2020 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| No millä he sitten nykyisin kulkevat pitkiä matkoja etelästä Rovajärvelle? | ||||
|
|
02.12.2020 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Todella mielenkiintoisa kartta! Oliko sen tähän piirretyn Högfors-Kauklahti radan tarkoitus olla myös kapearaiteinen, 750 mm, ja jos oli, suunniteltiinko siihen "leventämisvaraa"? | ||||
|
02.12.2020 15:09 | Miitre Timonen | ||
| Nyt on tullut uusi aikataulu lopuille vaunuille maanantaille 7.12. | ||||
|
02.12.2020 14:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tunnisteena on jo sijainti: Varikolla. Oletettavasti varikolla on kalustoa varten halli tai talli (no, ei aina tietenkään). | ||||
|
|
02.12.2020 14:12 | Jyrki Längman | ||
| Hmmm... Voisikohan tästä viritellä keskustelua tunnisteesta kalustohalli tai kalustohalli... Mene ja tiedä, sen aika näyttää | ||||
|
|
02.12.2020 14:08 | Miitre Timonen | ||
| Tän vuoden harjoitus on Covid 20. | ||||
|
02.12.2020 14:03 | Jarno Heikkinen | ||
| Lumisen kelin vuoksi jo pelkästään yksittäisen vaunun liikkeelle saanti tuotti Kallelle ongelmaa, mutta vaikka alussa aina pyörät pyöri tyhjää niin kyllä se sai vaunuja siirrettyä. Koko letkaa ei ole liikuteltu, vaunut odottavat nyt Heikinsillan pohjoispuolella jatkoa. Kisko-Kallea käytettiin siis vain yksittäisten vaunujen siirtoon kauemmas raiteelle. | ||||
|
|
02.12.2020 12:31 | Pasi Seljas | ||
| Poistinpa joutessani veturitallin tiedoista. | ||||
|
|
02.12.2020 12:18 | Lari Åhman | ||
| Itse ainakin matkasin Kajaanista Misiin Ems-vaunun laverilla loppuvuodesta 2009. Paluukyyti olikin sitten busseilla ja varsinaiseen sotaharjoitukseen mentiin myös busseilla. Kalusto jäi tykkileirin ja harjoituksen väliseksi ajaksi Rovajärvelle. EDIT: Tuo harjoitushan oli nimeltään Aapa 09. |
||||
|
|
02.12.2020 11:59 | Mikko Herpman | ||
| Aikaa kulunut kun viimeksi näitä on liikutettu rataa pitkin veturilla. Ehkäpä juuri oikein aloittaa raideliikenne juuri Kisko-Kallella, ei liikaa shokkia ison veturin vetämisellä. Tässä lienee Kallelle, aika lailla kuormaa, miten mahtoi pyörä pitää liikuttelussa? | ||||
|
02.12.2020 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4132 oli myöhemmässä vaiheessa Tampereen vaunuja. | ||||
|
|
02.12.2020 11:21 | Arto Papunen | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen, että mikä on viimeisin vuosi kun sotilaat ovat matkanneet näin junan kyydissä harjoituksiin? | ||||
|
02.12.2020 10:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisiksi rakennettiin Tammerfors - Nikolaistad - radan pysäkkitalot alunperin. Töysässä oli ollut myös tavaramakasiini, sekä halkokatos vesitorneineen. | ||||
|
|
02.12.2020 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Porvoon rata on edelleen osa valtion rataverkkoa, vaikkakin museorata. | ||||
|
|
02.12.2020 09:25 | Timo Arolainen | ||
| Autosotamiehenä reserviin 5.1.1981 ja RK62 7.62 359283. | ||||
|
02.12.2020 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Mutta ainakin oma kokemukseni ja muistikuvani 1980-luvulta raivaustoiminnasta on, että kalustoa nostettiin tunkilla varsin usein puskimista, mutta sitä ennen toki tehtiin tiettyjä toimenpiteitä riskien pienentämiseksi. Yhdellä 'vippitunkilla' nostokohdaksi ei sopinut puskin.... Mitäs ohjeita löytyikään Raivausohjeet mapista teräsvaunujen nostoon? |
||||
|
02.12.2020 00:20 | Jarno Heikkinen | ||
| Kiitos Jari, korjataan tieto! Muistin itse vain että Antero oli JOSSAIN tien varrella kuvaamassa mutta en muistanut olleen näinkin alkupäässä. | ||||
|
|
02.12.2020 00:18 | Jarno Heikkinen | ||
| Kyllä se siltä näyttäisi että ei käynyt pahemmin. Itse en havainnut Haapamäellä puolihämärässä puskimien vääntyneen yhtään, itse nosto/lasku kesti 5 minuuttia kumpikin eli eivät kauaa joutuneet kannattelemaan koko vaunun painoa. | ||||
|
|
02.12.2020 00:14 | Jari Kuusinen | ||
| Niskoksessa näytettäisiin olevan, Kuru-Kihniö tiellä, tapaukseen liittyvän Kulmalan koulun nurkalla!! :) | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
02.12.2020 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti dokumentoitu operaatio Jarnolta. Mikähän lienee pääteasema vaunuilla Haapamäen tauon jälkeen? | ||||